Saako Suomessa pelata rahapelejä?

elokuu 29th, 2018

Suomessa rahapelit ovat näkyvässä asemassa ja niihin suhtaudutaan verrattain myönteisesti. Rahapeliautomaatit ovat jo vuosikymmenien ajan kuuluneet suomalaisten kauppojen, huoltoasemien ja kioskien eteistiloihin, mutta vasta vuonna 2010 rahapelit kiellettiin alle 18-vuotiailta.

Lainsäädäntö erilaisten uhkapelien ja arpajaisten suhteen on Suomessa tiukasti säädettyä. Suomessa järjestettävä rahapelitoiminta on täysin valtion bisnestä ja sitä saa harjoittaa ainoastaan valtion omistama Veikkaus Oy.

Arpajaislaki määrittelee rahapeleille tiukat linjat niin järjestäjän kuin pelaajankin näkökulmasta. Lain tarkoituksena on taata rahapelitoimintaan osallistuvien oikeusturva. Laki vaatii muun muassa, että sähköisesti välitettävissä rahapeleissä Veikkauksen on avattava pelaajalle pelaajakohtainen pelitili. Pelitilejä saa olla henkilöllä vain yksi ja pelaajan tulee olla täysi-ikäinen. Laki määrittelee myös tiukasti sen, mitä rahapelien järjestäjän tulee ilmoittaa pelisäännöissä.

Suomessa toimii yksi kivijalkakasino ja useita pelihalleja, joita voi löytää muun muassa kauppakeskuksista. Tämän lisäksi pelailemaan pääsee toki myös kauppa- tai kioskireissulla, sillä hedelmäpeliautomaatit kuuluvat lähes kaikkien päivittäistavarakauppojen vakiovarusteisiin.

Niin kasinolla kuin kauppojen peliautomaateillakin pelaaminen tapahtuu valvotuissa olosuhteissa lainsäädäntöä noudattaen. Pelikoneille ei päästetä alaikäisiä eikä päihtyneitä henkilöitä. Kaupoissa ja kioskeissa valvontatyön hoitaa kaupan henkilökunta.

Veikkauksen pelejä pääsee toki pelaamaan myös verkossa, sillä Veikkaus tarjoaa niin lottoa, vedonlyöntiä, bingoa, totoa kuin nettikasinopelejäkin. Muun muassa mobiili hedelmäpelit ovat viime vuosina nousseet suureen suosioon Suomalaisten keskuudessa.

Vaikka Veikkauksella on Suomessa monopoliasema rahapelien järjestämisessä, se ei kuitenkaan tarkoita, että suomalaiset joutuisivat pelaamaan ainoastaan Veikkauksen järjestämiä rahapelejä. Arpajaisia ja bingoa saa järjestää myös rekisteröity yhdistys, itsenäinen säätiö tai muu yleishyödyllinen yhdistys, jonka kotipaikka on Suomessa. Toki toiminta on aina luvanvaraista ja voitot verotuksen alaisia.

Viime vuosina suomalaiset ovat kuitenkin enenevässä määrin suunnanneet ulkomaalaisille nettikasinoille, joiden suurimpia valtteja ovat pelien korkeat palautusprosentit, kasinobonukset sekä suuret ja monesti täysin verovapaat voitot. Nettikasinot ovat myöskin huomanneet suomalaisten potentiaalin asiakkaina ja nykyisin suurin osa suomalaisten suosimista nettikasinoista toimii täysin suomen kielellä niin sivuston, pelien kuin asiakaspalvelunkin osalta.

Monopoliasettelusta huolimatta pelaaminen nettikasinoilla on täysin laillista. Kannattaa kuitenkin valita pelipaikka huolella, sillä kaikki nettikasinot eivät välttämättä ole liikkeellä täysin rehellisin aikein.

Pelaajan näkökulmasta Suomen lainsäädännössä on yksi pykälä ylitse muiden ja se koskee rahapelivoittojen verotusta. Veikkauksen rahapeleissä vero on maksettu pelin järjestäjän toimesta ja ilmoitettu potti on verojen jälkeen jäljelle jäävä osuus. Ulkomaalaisilla nettikasinoilla homma toimii hiukan toisin. Kasinovoitot ovat suomalaisille verovapaita, jos kasino toimii ETA-alueella.

Mikäli kasinovoitto tulee alueen ulkopuolelta, on pelaajan maksettava voitostaan verot. Tämä kannattaa ottaa huomioon nettikasinoa valitessa. Hyvän nettikasinon tunnistaa esimerkiksi Maltan peliviranomaisen MGA-lisenssin logosta. Logo kertoo paitsi siitä, että kasino toimii ETA-alueella Maltalla, sen toiminta on myös viranomaisvalvonnan alaisuudessa ja näin ollen turvallista.

Viikkosanomat 2018-08-29.

Eduskunnan hallintojohtaja keskeytti Hakkaraisen asumistuen maksamisen.

elokuu 27th, 2018

Rauhio teki päätöksen, ennenkuin asia on selvitetty. Onhan kai maksaminen hänen käsissään, mutta oudolta se tuntuu , kun hän hyvin tietää, että asia on vasta tutkintavaiheessa, Aika omavaltaista ja tärkeilevää vallankäyttämistä.

Viikkosanomat. Pertti Manninen, Maanantai 27.08.2018 21:43, edelleen Humppilassa,

Aaro Niinistö on nyt vapaata riistaa, kun isä ja kai äitikin niin tahtoivat

elokuu 25th, 2018

Varatuomari Sauli Niinistö, tasavallan presidentti, tietää aivan hyvin, että julkaistessaan poikansa kuvan, tämä poika muuttuu vapaaksi riistaksi. Perusteluna presidentti kertoi, että lastenvaunuihin on työnnetty kameroita. Sitä on vaikea uskoa, onhan turvatoimet aika massiiviset
. Presidentti on itse halunnut ja kai rouvakin, että pojasta kerrotaan ja kuvia julkaistaan vähän niinkuin naapurimaassa ,siis Ruotsin hovissa.

Nettisanomat. Pertti Manninen. Humppilassa lauantai-iltana 25.08.2018 uunin lämmittyä ja Rasmus-kissan nukkuessa jalkopäässä klo 21.50.

Salasänky, salarakkaasta Iltalehdet eivät tällä kertaa julkaisseet kuvia. Hakkarainenkin edelleen mukana.

elokuu 7th, 2018

Salasänky, salarakkaasta Iltalehdet eivät tällä kertaa julkaisseet kuvia. Hakkarainenkin edelleen mukana.

hakkaraisensankypastedImage

Iltalehdet intoilivat ja intoilevat edelleenkin siitä, että kansanedustaja Teuvo Hakkarainen asuu saunassa. Toivottavasti ei suinkaan ihan koko aikaa , kyllä siinä kilot putoavat ja viinahöyrytkin kaikkoisivat.

Nyt kun näyttää siltä, että Hakkarainen on tehnyt vuokrasopimuksen hyvässä uskossa. toisin sanoen hän ei ole tiennyt, omien sanojensa mukaan, että hänen vuokraamansa asunto, kellarihuoneisto, ei olekaan asunto vaan sauna.

Pöly laskeutunee KRP:n tutkimusten jälkeen tai sitten ei. Aika näyttää.

Nyt kuitenkin iltapäivälehdet ovat onnistuneet saamaan kuvia jostain varastosta, jossa lienee asuttu. Täällä on ollut Hakkaraisen ryhmätoveri asialla. edustaja Ville Vähämäki. Kun tätä sotkua seuraa, niin kyllä aamulla Iltalehden paperilehteä lukiessa aluksi näytti siltä, että lehti on saanut kuvattua Hakkaraisen saunaa. Oikein tarkkaan lukiessa kävi ilmi, että kuvat ovatkin jostain varastosta.

Toimittaja edelleen hokee, että ”Hakkarainen oli myöntänyt asuneensa saunassa!”. Tätähän Hakkarainen ei ole myöntänyt vaan hän on sanonut asuneensa asunnossa, joka hänelle on vuokrattu kellarihuoneiston nimellä.

Ilta-Sanomat, joka näytti jääneen toiseksi jutun selvittämisessä härskisti kopioi Iltalehden kuvat, jotka tosin ovat julkista omaisuutta. Lehti oli löytänyt lisäksi tässä ohessa olevan kuvan, jossa parivuoteessa sitten lienee nukuttu ja ehkä muutakin …

Hakkaraisella ei ole osuutta tähän sänkyyn, tiettävästi, vaikka nopeasti ja tuskan kanssa näyttää siltä, että Hakkaraisella on ”puhtaat jauhot ja lakanatkin” tässä casessa.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Humppila. Kahvila. (Kahvi ja munkki 1,50). Tiistaina 07.08.2018 11;20.

Kuvan Ilta-Sanomien kuvateksti:
”Kuva tarkastuskäynniltä”.
Helsingin kaupungin, ei keskusrikospoliisin. Sama

Lisäys:
Helsingin Sanomatkin netissä sitten julkaisi reportaasin asiasta. Tällä kertaa siveyspoliisi (päätoimittaja) oli määrännyt sänkykuvat poistettaviksi!
12:02, 49 minuuttia myöhemmin. Sama.
Asiasana HS lisätty.

Arkistokuva Teuvo Hakkaraisesta 2015 ennen valitsemistaan toisen kauden kansanedustajaksi. Vaalitilaisuus Jyväskylässä- Kuva Pertti Manninen.

d20150407IMG_9278hakkarainenkasi600ccls

Hovantsina vs. Havantsina tai Gorbatsov vs. Garbatsov. Ylessä ei opita. Hiukan Timo Jämsenistäkin.

elokuu 6th, 2018

Hovantsina vs. Havantsina tai Gorbatsov vs. Garbatsov. Ylessä ei opita. Hiukan Timo Jämsenistäkin.

Tässä kauniina aamuna Ylen kuuluttaja kertoi ennen ja jälkeen, että kuulimme kauniin Musorskin sävellyksen ”Hovantsina”, Sarjasta kesäaamuna Moskovanjoella, Särähtää kielikorvaan. Eihän se maailmoita kaada, jos nimet lausutaan väärin, mutta kyllä palvlutehtävissä ne pitäisi osata lausua oikein,

Suomalaiset urheilutoimittajat ja varmaan muutkin, jotka ovat koulussa ruotsiakin opiskelleet vain eivät oppineet, lausuvat ruotsinkieliset nimet lähes systemaattisesti väärin, jos se vain on mahdollista.

Ei tässä aikaakaan kun Aktian pääekonomisti Heidi oli sukunimeltään Schauman, Shoomannista ei kai sitten koulussa ollut luettu. Ja pariin kertaan.

Tärkeitä menneen mätäkuun juttuja nmämä.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Humppilan seurojentalon ruokalassa. Talo on nyt jonkinlainen huutokauppakamari ja siinä on toimistoja siellä täällä. Sali on vieläkin aika suuri. Muisto: Käydessäni täällä vanhempieni ”kesämökillä” joskus 60-luvulla, näin vanhan luokkakaverini Keijo Aholan, taiteilijanimeltään Timo Jämsen. Keikallahan hän oli tutustumassa paikkoihin ja voi olla, että oltiinkin vielä koululaisia ja se oli hänen kesäduuninsa. Paljonhan hän kulki kunnes matka pysähtyi viitisen vuotta sitten.
Maanantaina 06.08.2018 12:49.