Archive for heinäkuu, 2011

Isän kädestä: Ohjeita ex-oikeusministeri Braxille. Etyj:n vaaliraportti.

lauantai, heinäkuu 23rd, 2011

Isän kädestä: Ohjeita ex-oikeusministeri Braxille. Etyj:n vaaliraportti.

Ministeri Brax intoili kolmen prosentin äänikynnyksen puolesta. Tietenkin muutkin. Esitys jopa hyväksyttiin edellisessä eduskunnassa ja uuden sen pitäisi hyväksyä, jotta se tulisi voimaan. Kokoomuksen Kimmo Sasille lienee tihkunut ennakkotietoja EtyJ:n raportista, koska hän on ilmoittanut, ettei kokoomus sitä hyväksy, enää. SDp:hän on vastustanut sitä koko ajan ja huvittavasti myös perussuomalaiset, Timo Soini, on ilmoittanut myös sitä vastustavansa.
Edellisen oikeusmnisteri Tuija Braxin lausuntoja ei ole kuulunut. Ehkei kuulukaan. Ehkä hän on mennyt jonnekin nurkkaan häpeämään häpeämättömyyttään.

Tähän liitteeksi Etyj:in raportin ko asiaa koskeva sivu sellaisenaan.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Lauantai 2011-07-23 klo 03:18.

Linkki.
Silmänkääntö- ja temppuministeri pilkkaa perustuslakia oikeusministerin valekaavussa!
http://www.nettisanomat.com/2008/04/25/etusivu.htm

ja vielä pakkoruotsi-hömppää:
Oikeusministeri Tuija Brax pilkkaa perustuslakia!
http://viikkosanomat.fi/2010/10/05/oikeusministeri-tuija-brax-pilkkaa-perustuslakia/

 

 

 

 

 

2

The Constitution of Finland requires at least 12 and at most 18 constituencies. The district of Åland, in Finnish called Ahvenanmaa, is an autonomous Swedish-speaking region of Finland. Åland is entitled to one seat in the parliament regardless of its population.

 

 

 

 

 

3

ELECTORAL SYSTEM
 

 

 

 

 

 

 

 

Parliament is elected through a regional proportional list system with no legal threshold. The country is currently divided into 14 multi-member electoral constituencies and one single-member district (Åland).

Candidates from parties and constituency associations may run for seats separately or as coalitions. Voters cast their ballots for a single candidate within their constituency. While the current system has no legal threshold requiring a minimum proportion of the vote, disparity in the size of constituencies results in wide variation in the effective threshold required to win a seat in different parts of the country. For instance, in the Etelä-Savo constituency that has six allocated seats, the effective threshold was approximately 12 per cent in the 2011 elections. However, in the Uusimaa constituency which has 35 seats, it was some 2.5 per cent. Although the equality of the vote is maintained, in constituencies that have fewer seats, the current system tends to favour larger parties.

This variation in effective threshold has been widely discussed in Finland for some time. To retain the current electoral system and address this issue, re-districting would be required to reduce the variation in the number of seats in each constituency. Such re-districting was not undertaken, reportedly due to attachments to current district boundaries. After a cross-party parliamentary committee process, the parliament adopted a proposal for modifications to the Republic of Finland Page: 4

2 Equal suffrage is assured by the periodic reassignment of the number of seats to be elected in each multi-member constituency according to the number of citizens registered as residing in the constituency. The allocation of seats is carried out by the state council ahead of each parliamentary election on the basis of data in the Population Information System.3 Seat allocation was deemed accurate and was well regarded by OSCE/ODIHR EAM interlocutors.

Parliamentary elections, 17 April 2011 OSCE/ODIHR Election Assessment Mission Final Report  

 

 

 

 

electoral system on 15 March 2011. A simple majority was necessary to pass the motion, but a two-thirds majority in the next parliament is required for the law to enter into force.

The new system would retain the current electoral districts, but to allocate seats to parties, the country would be counted as single constituency (except for Åland). Seats would be distributed, by district, proportionally to the votes cast nationally for each electoral list using a combination of the d’Hondt method and the Hare-Niemeyer method. The new system would include a three per cent national threshold. Electoral alliances between parties would no longer be permitted for parliamentary elections. While dispensing with electoral alliances would make it clearer which specific party would actually benefit from a vote during seat allocation, such a system may tend to favour larger parties.

The new system with the three per cent threshold requirement

4 would reportedly favour current smaller parliamentary parties, while making it very difficult for new parties and popular regional parties to enter parliament. Independent candidates would be very unlikely to be able to pass the three percent threshold; they, therefore, risk being excluded

de-facto.5 It is important to retain the effective opportunity for independent candidates to be elected, as prescribed in paragraph 7.5 of the OSCE Copenhagen Document.6 It is recommended that the proposed three per cent threshold be reviewed in order to maintain opportunity for independent candidates to be elected in line with OSCE commitments.
The number of seats allocated to the electoral districts for the 2011 parliamentary elections was decided by the Council of State on 11 November 2010 (958/2010).
 

 

 

 OSCE/ODIHR Election Assessment Mission Report

 http://www.osce.org/odihr/81121

Office for Democratic Institutions and Human Rights

 

REPUBLIC OF FINLAND

 

PARLIAMENTARY ELECTIONS

 

17 April 2011

 

20110723etyjraporttielelctoralsystemosaLue myös!
Janne Paalijärvi, poliittinen piraatti
http://usvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/78641-etyjin-tarkkailijat-eduskuntavaaleista-aanikynnys-ongelmallinen

 

Iltalehtikin on ryhdistäytynyt: Perussuomalaisista käytetään ”ps”-lyhennettä.

torstai, heinäkuu 14th, 2011

Iltalehtikin on ryhdistäytynyt: Perussuomalaisista käytetään ”ps”-lyhennettä.

Iltalehti, jolle ensimmäisenä oli lähetetty tämä videopätkä kertoo seuraavassa jutussaan  näin:

LAINAUS

Ei kaduta!

Uhmakas Teuvo Hakkarainen on sitä mieltä, että kansanedustaja saa olla lomallaan ”oma itsensä”.

 
Keskiviikko 13.7.2011 klo 04.16 (päivitetty klo 08.00)

Kansanedustaja Teuvo Hakkarainen (ps) vetäytyi rajun ryyppäyksen jälkeen salaiseen piilopirttiinsä Niiniveden rannalle. Kohuedustaja vietti sunnuntai-iltaa ravintola Mierontiessä niin railakkaasti, että hänet jouduttiin lopulta kantamaan taksiin.

LAINAUS LOPPUU

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Torstai 2011-07-14 klo 01.!8.

Ilta-Sanomat ryhdistäytyi: Perussuomalaisista käytettiin lyhennettä ”ps”. Teuvo Hakkarainen (ps).

keskiviikko, heinäkuu 13th, 2011
Ilta-Sanomat ryhdistäytyi: Perussuomalaisista käytettiin lyhennettä ”ps”. Teuvo Hakkarainen (ps).

Ilta-Sanomat aloittaa Teuvo Hakkaraista koskevan juttunsa näin:

LAINAUS

Teuvo Hakkarainen sammumisestaan: ”Jokainen saa tehdä lomallaan mitä haluaa”

Julkaistu: 12.07.2011 09:14

Kansanedustaja Teuvo Hakkarainen (ps) kommentoi IL:n uutisoimaa sammumistaan varsin niukkasanaisesti.

Hakkarainen talutettiin sammuneena ulos ravintola Mierontiestä Konnevedellä sunnuntaina, kertoo Iltalehti tiistain lehdessään.

Hakkaraisen mielestä asiassa ei ole mitään ihmeellistä.

– Tässä ei ole kommentoitavaa. Jokainen saa tehdä lomallaan, mitä haluaa, mies puuskahti Ilta-Sanomille tiistaina aamulla.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/teuvo-hakkarainen-sammumisestaan-jokainen-saa-tehda-lomallaan-mita-haluaa/art-1288401067532.html
LAINAUS LOPPUU

Viikkosanomat on jo ajat sitten ilmoittanut käyttävänsä lyhennettä ”pesu”. mutta kyllä tämä ”ps” on parempi ja jää odottamaan milloin Iltalehti luopuu perse-linjaltaan.

Pertti Manninen. Torstai 2011-07-14. (Muuten Ranskan vallankumouksen vuosipäivä), klo 00:41.
Linkki:
Ensimmäinen ja viimeinen kerta: PERSU – Asia: ala-arvoista turvallisuus- ja kielipolitiikkaa.
http://viikkosanomat.fi/2011/04/20/ensimmainen-ja-viimeinen-kerta-persu-asia-ala-arvoista-turvallisuus-ja-kielipolitiikkaa/

Stubbilta onnistuu kaikki: Esimieskokemustakin voi kartuttaa ilman yhtäkään alaista.

keskiviikko, heinäkuu 13th, 2011

Stubbilta onnistuu kaikki: Esimieskokokemustakin voi kartuttaa ilman yhtäkään alaista.

Stubb on puolustellut erästä virkanimitystä. Taisi olla taas näitä viimemetrien toimia. Vertaa esimerkiksi presidentti Ahtisaaren toimeliaisuutta presidenttikautensa loppumetreillä, kun hän teki Hannes Kulvikin epäillyssä veropetosasiassa töitä verotuksen lässähtämiseksi, ja onnistui. jonka jälkeen Kulvik pystyi palaamaan takaisin Suomeen Sveitsin pankkitilien ääreltä. Taloussanomat ja Nettisanomat kirjoittivat asiasta. Löytynee netistä.

Tässä nyt sitten vakuuttavaa esimieskokemusta mtv3:n jutun mukaan:
”Esimieskokemusta Arvonen on kartuttanut muun muassa toimiessaan vuodesta 2007 lähtien Stubbin erityisavustajana ulkoministeriössä ja käytännössä hänen kabinettipäällikkönään.”

Mtv3 ei kertonut jutussaan, sitä että alaisia ei ole ollut, vaan ilmeisesti toisti papukaijanomaisesti jossakin olleita humpuukilauseita.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Keskiviikko 2011-07-13 klo 01:31.

LIITE

Muut lehdet: Taloussanomat

Hannes Kulvikin uraputki:
Käräjäsalista Linnan juhliin.

Katkelma kirjoituksesta Taloussanomissa 11.12.1999.

”Tekniikan tohtori Hannes Kulvik tuli julkisuuteen viime vuosikymmenen lopulla ns. Kouri-kauppojen yhteydessä. Koppilaiseen piiriin kuuluneen Sponsor-kehitysyhtiön toimitusjohtajana toiminut Kulvik keräsi edustamalleen Khotsolle yli sadan miljoonan markan voitto-osuuden, kun Kulvik ja Pentti Kouri toimivat välikäsinä SYP:n ja KOP:n järjestellessä toistensa vakuutusyhtiö- ja teollisuusomistuksia.

Kulvik ja Kouri riitaantuivat…

Kun Kouri-kaupoista syntyneet voitot matkasivat sveitsiläisyhtiön kautta säätiöön Jerseyn veroparatiisiin, Kulvik riitaantui myös verottajan kanssa. Verokarhu haki Kulvikilta noin 120 miljoonan markan jälkiveroja, koska väitti Kulvikin olleen yhtä kuin rahat saanut sveitsiläisyhtiö. Kulvik itse sanoo olleensa vain yhtiön edustaja.

Kulvikin ja verottajan oikeudenkäynti kesti kahdeksan vuotta, minkä ajan Kulvik on asunut Sveitsissä…

Toukokuussa korkein hallinto-oikeus vapautti Kulvikin veropetosepäilyistä ja määräsi verottajanmaksamaan 100 000 markkaa oikeudenkäyntikuluja. Kouri ja Kulvik sopivat miljoonariitansa jo aiemmin. Sopimussummaa ei kumpikaan kertonut julkisuuteen.

Maanantaina Kulvik astui taas julkisuuteen. Itsenäisyyspäivän vastaanotolla Linnassa Kulvik paljasti keskustelleensa presidentti Martti Ahtisaaren kanssa tämän kauden aikana talouden ja politiikan näköaloista…”

Muut lehdet: Taloussanomat
lauantaina 11. joulukuuta 1999

Maanantaina Marja-Leena ja Hannes Kulvik juhlistivat itsenäisyyttä tanssimalla Linnassa. Kuva: Markku Ulander/Lehtikuva.

http://www.nettisanomat.com/1999/12/16/n9920kulvik.htm

1999
OIKAISU:
Bergerac oikaisee: Hannes Kulvik operoi Jerseyn saarilla, ei Cayman-saarilla.
Lue ainutlaatuinen kirje!

”Hyvä Nettisanomien päätoimittaja!

Ystävättäreni käytyä sivuillanne, hän huomasi mielenkiintoisen jutun mielenkiintoisesta persoonasta, Hannes Kulvikista.

Koska toimeksiannostani on kulunut riittävästi aikaa ja asiat näyttävät siellä Suomessakin päättyneen voinen kuitenkin oikaista virheellisen tietonne: Hannes Kulvik operoi nimenomaan Jersey-saarilla ja hänen toimensa olivat samantapaisia kuin muidenkin rahojen piilottajien.
 
Jerseyn saaret ovat tunnetut siitä, että tieto täällä pysyy visusti salassa. Ainoana poikkeuksena ovat murhajutut ja erittäin raskaat talousrikokset, jos jonkun maan hallitus pystyy osoittamaan, että syylliseksi epäilty on sekaantunut törkeään rikokseen kotimaassaan.

Näin ei kuitenkaan ollut Hannes Kulvikin laita ja Suomen viranomaiset olivat itse asiassa haluttomia selvittämään juttua, joka olisi ollut liian rankkaa luettavaa, jos juttu olisi todellisuudessa selvinnyt. Liian suuret herrat olivat sekaantuneet juttuun. Jutun selviäminen olisi vaikuttanut jopa yhteiskuntarauhaan maassanne.

Niinpä katsottiin tarkoituksenmukaisesti hoitaa tämäkin pankkikriisinne sivujuonne samalla tapaa kuin koko pankkikriisi hoidettiin maassanne: Perusteita ei tahdottu selvittää ja kärsimään joutuneita ei hädän hetkellä tahtonut kukaan puolustaa.

Pankkikriisin varjolla siivottiin monta haisevaa pesää ja Kulvikin juttu on vain yksi monista Suomesta käsin työstetty rahankätkentäjuttu Jerseyn saarilla.
 
Toivon, että oikaisuni auttaa Teitä, Herra päätoimittaja, pistämään Kulvikin juttu Jerseyn saarten arvoa-ansaitsevaan toimintaan todellisia rikollisia vastaan.

Jersey, 12. joulukuuta 1999
Teidän Jim Bercerag, oikeuden palvelija.

PS. Ystävättäreni on ilahtunut lehdestänne ja lukee sen joka viikko.
Sama.”

nettisanomat.com 17. joulukuuta 1999 pm

”Rahatukku vaihtaa omistajaa”.
Varjot kuvannut Pertti Manninen.

vaihtovarjo285

http://www.nettisanomat.com/1999/12/16/n9920kulvik.htm

Palaute: viikkosanomat@hotmail.com

Linkit:

http://www.viikkosanomat.fi  – blogi

http://www.viikkosanomat.fi/viikkosanomat.html  – lehti

http://www.nettisanomat.com  – lehti

Moolokin kita ja Uusi Suomi. ”Maailmasta hävisi biljoona dollaria – Italian syy”

tiistai, heinäkuu 12th, 2011

Uusi Suomi kirjoittaa tiistaina 2011-07-12 seuraavaa:
”Maailmasta hävisi biljoona dollaria – Italian syy”

Artikkelista olisi kai voinut sitten lukea, että biljoona dollaria hävisi johonkin Moolokin kitaan. Jos taas jotkut virtuaaliset dollarit jossakin laskennassa nollattiin, niin mikä siinä sitten hävisi ja minne.

Täytynee kai lukea juttu ja todeta, että onneksi dollareita ei ole sentään poltettu biljoonaa dollaria, jolloin voisi sitten sanoa että ne hävisivät, kuin tuhka tuuleen.

Vastaus seuraa jutussa:
”Globaalin sijoitusmarkkinan taseesta hävisi Bloombergin laskelmien mukaan maanantain aikana noin biljoona Yhdysvaltain dollaria, eli yli 700 miljardia euroa.”Tässä nyt sentään käytetään sanaa biljoona suomalaisittain:
biljoona = 1000 miljardia. Useinhan amerikkalaiset biljoonat tuntuvat hirmuisilta, kun niitä Euroopassa surutta käytetään.

 

Moolokin kita sai kuin saikin selityksensä:
”Globaalin sijoitusmarkkinan tase” tai siis sen osa, joka tästä taseesta poistui. Arvon vai arvojen alennus?

”Elämä on taloutta”. Slogan vuosien takaa, joka ilmeisesti ensimmäisenä julkaistiiin Nettisanomien jonkun vuoden takaisessa vuosikirjassa.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Keskiviikko 2011-07-13 klo 00:52