2020. Kesäkuu. Presidentti Sauli Niinistön nimittämä valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen pitää pilkkanaan eduskuntaa, vieläkin! Tapaus Mäenpää.

Iltalehti yrittää selittää valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen kiemuroita kansanedustaja Juha Mäenpäätä koskevassa syyttämisasiassa torstaina 25.06.2020.

Juttu konaisuudessaan ja erillisellä sivulla lukijoiden kommentit.

LAINAUS
”Torstai 25.6.2020
Kuopio
30°

UUTISET
Uutiset Politiikka
Osalle kansanedustajista ei ollut selvää, mistä he äänestävät Juha Mäenpään syyteluvassa
Tänään klo 17:24 (muokattu klo 17:44)
Sitä, että valtakunnansyyttäjä aikoo nostaa syytteen Mäenpäätä vastaan, jos saa siihen luvan eduskunnalta, ei kerrottu heti julkisuuteen.

Eduskunta ei arvioi Juha Mäenpään syyllisyyttä, vaan ainoastaan sitä, myönnetäänkö valtakunnansyyttäjälle syyttämislupa.

Eduskunta äänestää perjantaina historiallisesta tapauksesta eli siitä, annetaanko valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaiselle lupa nostaa syyte kansanedustaja Juha Mäenpäätä (ps) vastaan.

Kaikille kansanedustajille ei kuitenkaan ollut selvää keskiviikon täysistunnossa, jossa syytelupaa käsiteltiin, mitä syyttämisluvan myöntäminen tarkoittaisi.

– Minua ihmetyttää myöskin valtakunnansyyttäjän toiminta. Valtakunnansyyttäjä ei tee syyteharkintaa, vaan hän kysyy eduskunnalta, pitäisikö hänen syyttää vaiko ei, sanoi kansanedustaja Kaisa Juuso (ps).

Juuson mukaan asia ei voi olla niin epämääräinen, että ”saapa nähdä, nostanko sitten syytteen vai en, riippuen siitä, mitä te sanotte”.

Myös kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen nosti epäselvyyden esille.

– Epäselväksi jää, onko valtakunnansyyttäjä tosiasiallisesti jo suorittanut syyteharkinnan loppuun vai ei. Perustuslakivaliokuntahan tiedusteli valtakunnansyyttäjältä, nostaisiko hän syytteen, jos eduskunta antaisi siihen luvan. No valtakunnansyyttäjä ilmoitti nostavansa syytteen, jos saa luvan, mutta samalla hän ilmoitti, että hänellä on kuitenkin toimivalta myös syyttämättä jättämiseen. Eli vastaus jätti edelleen avoimeksi kysymyksen syyteharkinnan loppuunsaattamisesta, Räsänen sanoi.

Valtakunnansyyttäjä pyysi tammikuussa eduskunnalta suostumusta asettaa Mäenpää syytteeseen.

Toiviainen totesi pyynnössään erikseen, että ”vaikka eduskunta antaisi suostumuksen, tämä ei vielä tarkoita sitä, että edustaja Mäenpää asetettaisiin syytteeseen”.

”Olisi ollut hullunkurinen tilanne”
Syyttämispyyntöä koskevan mietinnön laatimisesta vastannut perustuslakivaliokunta kuitenkin halusi tiedon siitä, aikooko valtakunnansyyttäjä nostaa syytteen Mäenpäätä vastaan, jos hän saa siihen luvan.

– Syyteharkinta oli kesken, kun valtakunnansyyttäjä lähestyi valiokuntaa ja se olisi ollut hullunkurinen tilanne, että esittäisimme, että syytelupa murretaan tietämättä, tuleeko valtakunnansyyttäjä syyttämään vai ei. Siinä tapauksessa, että olisimme esittäneet lupaa ja hän olisi ilmoittanut, ettei tule syyttämään, eduskuntakin olisi näyttäytynyt kummalliselta siinä valossa, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd) sanoo Iltalehdelle.

Ojala-Niemelän mukaan perustuslakivaliokunta esitti valtakunnansyyttäjälle, että hänen täytyy tehdä syyteharkinta loppuun.

Maaliskuussa valtakunnansyyttäjä ilmoitti kirjallisesti perustuslakivaliokunnalle, että hän nostaa syytteen, jos eduskunta antaa siihen suostumuksen. Tästä ei kuitenkaan heti kerrottu julkisuuteen.

Toukokuussa Yle uutisoi tietoihinsa vedoten, että valtakunnansyyttäjä on ilmoittanut perustuslakivaliokunnalle haluavansa nostaa syytteen, mikäli eduskunta antaa siihen luvan.

Ojala-Niemelä kertoo, että hänen oli tarkoitus selventää vielä keskiviikon täysistunnossa pitämässään esittelypuheenvuorossa, että syyttämisluvan myöntäminen tarkoittaa sitä, että valtakunnansyyttäjä nostaa syytteen Mäenpäätä vastaan.

Ojala-Niemelän mukaan hän joutui kuitenkin karsimaan puhettaan, koska esittelypuheenvuoron pituus on rajoitettu.

– Jätin sen sitten siinä yhteydessä pois, mutta sanoin sen siellä lopussa.

Lopussa esille
Ojala-Niemelä sanoo ottaneensa asian esille täysistuntokeskustelun lopussa, koska hän huomasi, ettei kaikille kansanedustajille ollut selvää, että syyteharkinta on jo tehty.

– Syyttäjä on suorittanut tämän syyteharkinnan loppuun. Täällä oli jossakin väärinymmärrys myös siitä, että näin ei olisi tapahtunut. Näin on tapahtunut, ja syyttäjä on silloin maaliskuussa ilmoittanut syyttävänsä siinä tapauksessa, että saa luvan, Ojala-Niemelä sanoi keskustelun viimeisessä puheenvuorossa.

Perustuslain mukaan kansanedustajaa ei voida asettaa syytteeseen täysistunnossa pidetyn puheenvuoron perusteella, ellei viisi kuudesosaa eduskunnasta anna syytteen nostamiselle suostumustaan. Perussuomalaiset vastustavat syyttämisluvan antamista, ja puolueella on 38 kansanedustajaa eduskunnan 200 kansanedustajasta.

Perustuslakivaliokunta linjasi viime viikolla, että eduskunnan tulisi antaa suostumuksensa Mäenpään syyttämiselle Mäenpään täysistunnossa pitämän puheenvuoron takia. Mäenpää rinnasti puheessaan turvapaikanhakijat vieraslajeihin. Perustuslakivaliokunnan kolme perussuomalaista ja kaksi kokoomuslaista jäsentä tekivät asiasta vastalauseen. Myös kristillisdemokraatit tukevat syytesuojan säilyttämistä.

Kokoomus ja keskusta eivät edellytä kansanedustajiltaan ryhmäkuria äänestyksessä.

HANNA GRÅSTEN
hanna.grasten@iltalehti.fi”
LAINAUS LOPPUU


Viikkosanomat. Pertti Manninen. Torstai 25.06.2020 18.10.

Lukijoiden kommentit erikseen!

Comments are closed.