2020. Heinäkuu. Suomen maksuosuus EU:ssä kasvoi, ei pysynyt ennallaan niinkuin HS väittää.
HS:n faktoihin perustuvaa journalismia.
”Suomen nettomaksuasema pysyisi kutakuinkin ennallaan”. Tosiasiassa se kasvoi, vaikka hiukankin, niin kasvoi!
LAiNAUS
”
Kasvavatko Suomen maksut EU:lle?
Alustavan laskelman perusteella Suomen tulot rahoituskehyksestä ovat seitsemän vuoden aikana 11,1 miljardia euroa ja maksut 16,7 miljardia euroa. Se tarkoittaa, että Suomi maksaa EU:lle 5,6 miljardia euroa enemmän kuin mitä se siltä saa.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
Nykyisessä rahoituskehyksessä Suomen tulot ovat 10,9 miljardia euroa ja maksut 16,0 miljardia euroa. Suomen nettomaksuasema pysyisi kutakuinkin ennallaan.”
LAiNAUS LOPPUU
Pieni laskutoimitus:
Nykyisin:
Tulot 10,9 miljardia ja maksut 16,0 miljardia euroa.
Suomi saa siis takaisin
0,68125 suuruisen osuuden maksuistaan EU:lle. Lukujen tarkkuudesta johtuen tulos on siis 0,68.
Nyt sovitusta tulevaisuudesta peräti seitsemän vuoden ajalle,
Tulot 11,1 miljardia ja maksut 16,7 miljardia euroa.
Suomi saa siis takaisin
0,664670658682 suuruisen osuuden maksuistaan EU:lle. Lukujen tarkkuudesta johtuen tulos on siis 0,66.
Suomi saa siis takaisin 2 prosenttia vähemmän kuin nykyisin seitsemän vuoden aikana. Karkea laskutoimitus on karu:
7 x 16,7 x 0.02 = 2,338 miljardia.
On tietenkin makukysymys väittää maksuosuuden pysyneen kutakuinkin ennallaan niinkuin Helsingin Sanomien toimittaja Petri Sakari keskiviikkona 22.07.2020 2.00 tulkitsee artikkelissaan
Miten EU:n historiallinen hätärahoitus toimii ja pärjäsikö Suomi neuvotteluissa? HS käy läpi kahdeksan tärkeää kysymystä
—
Viikkosanomat, Pertti Manninen. Keskiviikko 22.07.2020 07:06.
Tähän loppuun vielä lisäys:
Pajarin artikkelin loppulauseet:
LAINAUS
”
Kun päätös EU:n omista varoista eli jäsenmaksujen kasvattamisesta on saatu aikaan, jäsenvaltiot hyväksyvät sen mahdollisimman pian kukin valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti.
Suomessa jäsenmaksujen kasvattaminen edellyttää eduskunnan hyväksyntää.
”
LAINAUS LOPPUU
07:15
Hyvä että kaupunkiin rakennetaan. Jos kaikkia valituksia kuultaisiin, kaupungissa ajeltaisiin vielä hevosilla sorateitä pitkin savupirttien välissä.
Eiköhän tuonne ole jo rakennettukin.
Meillä täällä maalla on mukavampaa, vaikka onkin kaupunkia.
Joka niemeen ja notkoon mä haluasin kerrostalon rakentaa. Näin Jyväskylä
Jyväskylä ottaa kaikki mikä irti on- ja hupuloi järjettömyyksiin ,kuten Lutakon asfalttiaukioon ja -monttuun ym.ym.Kaikki rannat myydään gryndereille,Tuomiojärven leirintäalueesta alkaen.Manhattan-tauti se vaan porskuttaa metsien keskellä…Tyylitöntä ja luokatonta tekemistä.
Hienoa,että, jarrumiesten kerho ei onnistuneet
Joka niemeen ja notkoon mä haluasin kerrostalon rakentaa. Näin Jyväskylä
Löytyy myös omakotitalo tontteja. Rakentajilla ei kuulema myynnin kanssa ole kiire. Tällä hetkellä on paljon myymättömiä uusia kerrostaloja.
Tämä on siis entisen ensikodin paikka, saivat hyvät rahat, joilla tuli uusi talo Kuokkalaan. Nyt vasta valituskierros käyty, on pitkissä kantimissa, hyvä että päästään rakentamaan, taloista tuleekin rakentajia ja keskustan viisaista, sekä ulkomailta.
Mahtaa valmistuvilla asunnoilla olla suolainen hinta mutta kaupungissa lienee edelleen pankeille kelpaavia asuntovelallisia, jotka mielellään ovat valmiita maksamaan itsensä kipeiksi seinien hallintaoikeudesta.
Ja vanhoja myymättömiä tyhjillään vielä enemmän.
Vähän on matalan oloisia nuo talot.
Antaa ostajien huolehtia maksamisesta. Hyvällä sijainnilla oleville asunnoille kyllä ostajat löytyvät.
Tuosta Lutakon kannesta sen verran, että siinä on normaalikesinä satoja tuhansia ihmisiä pyörimässä, eli ei se turha ole.
Mutta kaikestahan pitää valittaa. Kuokkalan silta, Paviljonki, Lutakon kansi, mikä tahansa parkkihalli. Mitään ei olisi saanut rakentaa, mutta kaikki on rakennettu.
Hyvästä sijainnista voi olla kahta mieltä.
Pankit vaan eivät tahdo antaa remonttilainoja“ns.huonolla sijainnilla”oleville terveillekään taloyhtiöille.
Tulisi vaan kunnon lama, joka tappaisi kaikki grynderit ja ahneet asuntosijoittajat.
Mitenkäs tuo vesijättöisyys? Onko höttöistä maaperä noin rannalla ja niemessä.
Tuntuisi vähän hätiköidyltä ottaa nyt tässä iässä joku 25 vuotinen asuntolaina, seinien hallitsemiseksi, kun seiniä voi olla vuokrattunakin, ihan hyviä seiniä, kattoa ja lattiaa.
Nopea kulku työkkärin suuntaan on a ja o asumisessa, ynnä työnhaussa.
No ei ole näköpiirissä, kun EU:kin jakaa rahaa löysin rantein. Olisi ollut mahdollisuus tervehdyttää taloutta.
Oo la laa. Miksi esiinnyt jatkuvasti pellenä,oletko vääntänyt vaatimattoman työurasi ruotsalaisessa sirkuksessa?
Jaksamista. Hyvää yötä saksaksi kirjoitetaan Guten Nacht, ruotsiksi god natt. Siinä iltaopiskelua
Tiedän tasan tarkkaan miten saksaksi yöt toivotetaan kirjaimellisesti oikein. Klovnitar voi iltahoitajalta kysyä,miksi en sitä kuitenkaan tee. Samat terkut kuravettä kiskovalle nobsulle.
Kirjoitetaan muuten Gute Nacht.
Jos tuostakin kaavasta olisi jätetty puolet pois, olisi viihtyisä rantaympäristö. Taas pilataan tiiveydellä, koskahan ajat muuttuvat kaavoittamisessa?
Näihin kuviin,näihin tunnelmiin.. Gute nacht.