Komissaari Jutta Urpilainen unohtaa suomalaisen kolonialismin Ylen haastattelussa. YLE liittää haastatteluun artikkelin sivuilleen:
Sakari Nuuttila.
Kolonialismi
4.7.2020 klo 14.34
Toimittajalta: Suomellakin on siirtomaahistoriansa, emmekä siksi voi seurata keskustelua ulkopuolisina
”Ensiaskel vaikeiden asioiden käsittelyyn on niiden olemassaolon tunnustaminen, kirjoittaa ulkomaantoimittaja Sakari Nuuttila.”
Artikkelissa selostetaan Suomen osallistumista kolonialismiin ja sen hyväksymistä ja se päättyy näin:
LAINAUS
”Kokonaan oma lukunsa on Suomen sisäinen kolonialismi, josta etenkin saamelaiset ovat saaneet osansa.
Teoksessaan Vastatuuleen: saamen kansan pakkosuomalaistamisesta (S&S 2019) Jaana Kanninen ja Kukka Ranta kirjoittavat suomalaisesta asuttajakolonialismista sekä siitä seuranneista, edelleen olemassa olevista koloniaalisista rakenteista.
He ruotivat yksityiskohtaisesti sitä, ”millä tavoin saamelaisten maat ovat siirtyneet Suomen valtion haltuun ja saamelaisten yhteiskuntarakenteet on vähitellen korvattu valtaväestön rakenteilla ja instituutioilla”.
Ajatus siitä, että pohjoinen Suomi sijaitsisi omassa pikku kuplassaan jotenkin erillään muusta maailmasta on lohdullinen, mutta se on myös virheellinen ja vaarallinen.
Kolonialismi ei nimittäin ole pelkkä menneisyyden tapahtuma, eikä se rajoitu jollekin tietylle maantieteelliselle alueelle. Kolonialismi on synnyttänyt nykyisyyden ja elää vahvasti tämän päivän yhteiskunnassa ja arkielämässä, myös Suomessa.
On kuitenkin hankala lähteä purkamaan kolonialismin jättämiä jälkiä, kun kolonialismia ei edes tunnusteta osaksi suomalaista historiaa. Ensiaskel vaikeiden asioiden käsittelyyn onkin niiden olemassaolon tunnustaminen, kuten myös Lapin yliopiston tutkimusprofessori Rauna Kuokkanen kirjoittaa(siirryt toiseen palveluun).
Vaikka kolonialismi olisi muualla ollut laajamittaisempaa ja järjestelmällisempää kuin Suomessa, se ei vapauta Suomea oman menneisyytensä ja sen muokkaaman nykyisyyden vastuusta.
Suomi ei voi seurata keskustelua ulkopuolisena.”
LAINAUS LOPPUU
Viikkosanomat. Pertti Manninen. Sunnuntai 05.07.2020 11:12 sateen hetkeksi tauottua Kirkkonummen Björkdalissa.
Rähinöinti on suunsoittoa ja pahimmillaan väkivallalla uhkailua, siihen ei kuole kuin saamalla slaagin/ ohimosuoni poksahtaa tunteen palosta.Nyt puhutaan taposta, johon viranomainen etsii silminnäkijöitä.
Joku (tai jotkut) on siis lyönyt/potkinut/kuristanut tms uhria siten, että uhri on kuollut. Kyse on vähintään pahoinpitelystä, todennäköisesti taposta, pahimmillaan teko on ollut murha. Onko murha kärhämöintiä HS? Kas kun ei kiusaamista/kisailua tai leikkimistä?
Onko kielen hallinta jo todella vajonnut tälle tasolle? Miltä tuntuu omaisista?