2020. Maaliskuu. IL-FAKE. Pääkirjoitus. Iltalehti. Uutiset. ”Pääkirjoitus: Marin jatkoi turvapaikkapolitiikan hämmentämistä: Suomi on itse valmis siihen, mistä Kreikkaa moittii.

maaliskuu 11th, 2020

 

Ristamäki sekoittaa herttaisesti kaksi asiaa: Rajan sulkemisen ja turvapaikkahakemuksen käsittelyn. Ja sitten saa aikaan fake-otsikon: Suomi on itse valmis siihen, mistä Kreikkaa moittii!

– IL-FAKE. Pääkirjoitus. Iltalehti. Uutiset.

”Pääkirjoitus: Marin jatkoi turvapaikkapolitiikan hämmentämistä: Suomi on itse valmis siihen, mistä Kreikkaa moittii.

Iltalehti. Pääkirjoitus.
Maanantai 09.03.2020

Netissä:
Iltalehti. Uutiset.
”Pääkirjoitus: Marin jatkoi turvapaikkapolitiikan hämmentämistä: Suomi on itse valmis siihen, mistä Kreikkaa moittii.
Sunnuntai 08.03.2020 klo 18:25

Sisäministeri Ohisalon ja pääministeri Marinin pitäisi tunnustaa kovan maailman realiteetit, vaikka se kuinka tuntuisi itsestä ja äänestäjien mielestä pahalta, kirjoittaa Iltalehden politiikan toimituksen esimies Juha Ristamäki.

Pääkirjoitus kokonaisuudessaan tässä lopuksi, mutta sitä ennen kommentti. Ristamäki sekoittaa herttaisesti kaksi asiaa: Rajan sulkemisen ja turvapaikkahakemuksen käsittelyn.

”Suomi tukee Kreikkaa, mutta ei hyväksy sen toimintaa, eli sitä, että Kreikka ei tällä hetkellä ota turvapaikkahakemuksia vastaan.”

”Koskenniemen … mukaan vuoden 1951 pakolaissopimus sitoo valtiot ainoastaan käsittelemään niiden vastaanottamat turvapaikkahakemukset, mutta se se sido ”edes sallimaan pakolaisstatuksen saaneen henkilön oleskelua maaperällään”.”

”Sekä Marin että Ohisalo ovat ihan oikein korostaneet, että Suomen pitää tukea Kreikkaa, koska myös Suomi voi EU:n ulkorajavaltiona olla joskus samanlaisen tilanteen edessä. Samaan hengenvetoon he kuitenkin korostavat, että turvapaikkahakemukset pitää aina käsitellä. Olisiko siis todella niin, että jos Venäjältä tulisi hallitsematon turvapaikkahyöky meille, niin Suomi ryhtyisi käsittelemään jokaisen rajan yli tulijan turvapaikkahakemusta?”

”Pääministerin haastattelutunnilla sunnuntaina Marin sanoi, että tällaisessa tilanteessa Suomi voisi rajoittaa tai sulkea rajanylityspaikkojen liikenteen väliaikaisesti. Eli Suomi tekisi juuri sitä, mitä Kreikka nyt, jos kansallinen etumme niin vaatisi. Mutta kun Kreikka sitä tekee, sekä Marin että Ohisalo väläyttelevät käsittelyä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa.”

Ristamäki sekoittaa herttaisesti kaksi asiaa: Rajan sulkemisen ja turvapaikkahakemuksen käsittelyn. Ja sitten saa aikaan fake-otsikon: Suomi on itse valmis siihen, mistä Kreikkaa moittii!

Iltalehden pääkirjoitus kokonaisuudessaan:

Pääkirjoitus: Marin jatkoi turvapaikkapolitiikan hämmentämistä: Suomi on itse valmis siihen, mistä Kreikkaa moittii

sunnuntai 08.03.2020 klo 18:25

Sisäministeri Ohisalon ja pääministeri Marinin pitäisi tunnustaa kovan maailman realiteetit, vaikka se kuinka tuntuisi itsestä ja äänestäjien mielestä pahalta, kirjoittaa Iltalehden politiikan toimituksen esimies Juha Ristamäki.

Pääministeri Sanna Marin (sd) jatkoi sunnuntaina Suomen linjan hämmentämistä Kreikan siirtolaiskriisin aivan kuten sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) jo teki menneellä viikolla.

Marinin ja erityisesti Ohisalon viesti näyttää olevan, että Suomi tukee Kreikkaa, mutta ei hyväksy sen toimintaa, eli sitä, että Kreikka ei tällä hetkellä ota turvapaikkahakemuksia vastaan. Ohisalo on tässä astetta Marinia tiukempi.

Sekä Marin että Ohisalo ennakoivat, että Kreikan toiminta tullaan vielä punnitsemaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Kovaa puhetta, eikä Kreikka tarvitse tällaista ”tukea”, kun se kamppailee siirtolaiskriisin keskellä.

Marin ja erityisesti Ohisalo nostavat vahvasti koko ajan esiin kansainvälisten pakolaisvelvoitteiden noudattamisen. Se on silmiin pistävää sen takia, että Kreikalla on käsissään akuutti kriisi, mutta ei se ole sanonut olevansa irtautumassa pakolaisten oikeusasemaa koskevasta yleissopimuksesta.

Vihreiden puheenjohtajan Ohisalon ja SDP:n keulahahmon Marinin puheet näyttäytyvätkin enemmän sisäpoliittisena puheena. Suomi on valtiona hyväksynyt ja tukee Kreikan toimintaa, mutta omille äänestäjille pitää selittää tilannetta ikään kuin Suomi olisi tukemassa Kreikkaa vain puolella sydämellä.

Kreikan rajavalvonnan tueksi lähetettävien suomalaisten rajavartijoiden tuleva toiminta näyttää kovin ristiriitaiselta. Jos noudatetaan Marinin ja Ohisalon linjauksia, suomalaiset rajavartijat ”eivät mene Kreikkaan rikkomaan lakia”. Tämä tarkoittaa, että he ohjaavat mahdolliset turvapaikanhakijat kreikkalaisten luo, jotka sitten tässä katsantokannassa ”rikkovat lakia”, eli eivät ota vastaan turvapaikkahakemuksia.

Kansainvälisen juridiikankin näkökulmasta Suomen pääministerin ja sisäministerin kannat herättävät kysymyksiä.

Tammikuussa 2017 kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi arvioi Helsingin Sanomissa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin mahdollisia aikeita jäädyttää pakolaisten vastaanottaminen väliaikaisesti Yhdysvaltoihin.

Koskenniemen mukaan Trumpin aikomus ”tuskin rikkoisi mitään kansainvälistä lakia tai sopimusta”. Hänen mukaan vuoden 1951 pakolaissopimus sitoo valtiot ainoastaan käsittelemään niiden vastaanottamat turvapaikkahakemukset, mutta se se sido ”edes sallimaan pakolaisstatuksen saaneen henkilön oleskelua maaperällään”.

Olennaista professori Koskenniemen arviossa on, että mikään sopimus ei voi estää valtiota päättämästä itse, kenen se antaa oleskella maaperällään. Edes pakolaisten oikeudet eivät siis aja kansallisen turvallisuuden edelle.

Sekä Marin että Ohisalo ovat ihan oikein korostaneet, että Suomen pitää tukea Kreikkaa, koska myös Suomi voi EU:n ulkorajavaltiona olla joskus samanlaisen tilanteen edessä.

Samaan hengenvetoon he kuitenkin korostavat, että turvapaikkahakemukset pitää aina käsitellä. Olisiko siis todella niin, että jos Venäjältä tulisi hallitsematon turvapaikkahyöky meille, niin Suomi ryhtyisi käsittelemään jokaisen rajan yli tulijan turvapaikkahakemusta?

Pääministerin haastattelutunnilla sunnuntaina Marin sanoi, että tällaisessa tilanteessa Suomi voisi rajoittaa tai sulkea rajanylityspaikkojen liikenteen väliaikaisesti. Eli Suomi tekisi juuri sitä, mitä Kreikka nyt, jos kansallinen etumme niin vaatisi. Mutta kun Kreikka sitä tekee, sekä Marin että Ohisalo väläyttelevät käsittelyä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa.

Realiteetit kovassa maailmassa pitäisi Ohisalon ja Marininkin tunnustaa, vaikka se kuinka tuntuisi itsestä ja äänestäjien mielestä pahalta.

Juha Ristamäki

Kuvateksti: Sisäministeri Maria Ohisalo (oikealla) ja pääministeri Sanna Marin (keskellä) ovat pyrkineet selventämään Suomen kantaa Kreikan pakolaiskriisiin. ANNA JOUSILAHTI

Iltalehti. Pääkirjoitus. Maanantai 09.03.2020

https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus
/a/5372f88f-99c9-4a8c-bb6b-ad8761207405

Iltalehti kahvipöydällä kahvikupin ja päivän herkun kanssa, yht. 2 euroa. Kirkkonummi City-Market seuraavana päivänä 10.03.2020 n. 11:15- Pertti Manninen.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Keskiviikko 11.03.2020 18:15.

Kirjoitus julkaistu muutamaa tuntia aikaisemmin Nettisanomissa.

www.nettisanomat.com

 

2020. Maaliskuu. Jyväskylässä jyskää. Sähkö- ja vesilaitoksen myynnin konsulttisopimuksen lisäpalkkion paljastaminen hiertää.

maaliskuu 10th, 2020

Valtuutetut kritisoivat ”Ovatko selvitykset Alvasta puolueettomia?” -kirjoituksessaan sitä, että Alva-yhtiöiden vähemmistöosuuden myymisen selvittämistä jatketaan selvityksellä, josta konsulttitoimiston on mahdollista saada niin sanottu onnistumispalkkio, eli lisäkorvaus, mikäli kaupunki päätyy myymään vähemmistöosuuden yhtiöstä.

Paloniemen ja Knuuttilan mukaan tällainen järjestely ohjaa selvitystyötä siten, ettei siinä käsitellä eri näkökulmia puolueettomasti.

– Etenkin kriittiset ja Alva-yhtiön, kaupungin tai asukkaitten kannalta epäedulliset asiat jätetään vähäiselle huomiolle tai huomiotta. Jos päätöksentekoa varten halutaan laadukas selvitys, selvityksen tekijän ei tulisi hyötyä selvityksen lopputuloksesta, kirjoituksessa todettiin.

Kaupungin mielestä valtuutetut toivat kirjoituksessaan esiin luottamuksellisen seikan eli solmitun konsulttisopimuksen rakenteen.

KAUPUNKI PYYTÄÄ Paloniemeä ja Knuuttilaa ottamaan selityksessään kantaa ainakin siihen, mistä he ovat saaneet tiedon toimeksiantosopimuksen sisällöstä, olivatko he tietoisia, että tieto oli liikesalaisuutena luottamuksellista, ja miksi valtuutetut ovat katsoneet, että he voivat tulkita tiedon salassapitoa toisin, kuin asiaa valmistellut viranomainen.

Lisäksi Paloniemeä ja Knuuttilaa pyydetään selittämään, miksi he eivät ole käyttäneet valtuutetun oikeutta saada toimensa hoitamisessa tarpeellisia tietoja.

Viimeisenä valtuutettuja pyydetään ottamaan kantaa siihen, kuka heitä on julkisuudessa esitettyjen väitteiden mukaan uhkaillut ja millä tavalla, jotta kaupunki voi arvioida, onko sen mahdollista osaltaan puuttua asiaan.”

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskisuomalainen

Maanantai 09.03.2020.

Viikkosanomien kommentti.

Paloniemen ja Knuuttilan ei kannattaisi vastata yhtään mitään tällaiseen pyyntöön. Jos kaupunki katsoo heidän syyllistyneen johonkin moitittavaan, niin tutkikoon poliisi sitten asiaa, jos kaupunki näin tahtoisi. Paloniemi ja Knuuttila saivat kirjoituksella osaltaan tämän hölmön hankkeen kumottua.

Ja sehän tässä harmittaa kun näiden rahojen käyttöä ei voinut ohjata mihinkään suuruudenhulluihin hankkeisiin, joissa aina myös oma suukin on aika lähellä, niin kaupunginjohtajan kuin kaupunginhallituksen puheenjohtajankin, ainakin.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Tiistai 10.03.2020 19:52.

2020. Helmikuu. Valtakunnan syyttäjä Raija Toiviainen puhuu palturia syyteharkinnasta.

helmikuu 29th, 2020

Helsingin Sanomista lainaus:

”Ennen kuin kansanedustajan valtiopäivillä lausuma mielipide voidaan viedä syyteharkintaan, täytyy eduskunnalta perustuslain mukaisesti pyytää syyteharkintalupa”, hän sanoi toissa viikolla poistuessaan perustuslakivaliokunnan kuulemisesta.

HS 14.02.2020

Perustuslaissa ei kuitenkaan ole mitään mainintaa ”syyteharkinnasta” vain syytteestä, sen nostamisesta.

Niinpä perustuslakivaliokunta päätti pyytää Toiviaiselta lisäselvitystä. Voi olla, että Toiviainen joutuu nöyrtymään ja lukemaan uudestaan perustuslakia ja lopettamaan intoilunsa.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Lauantai 29.02.2020 10:13. Karkauspäivänä 2020.

 

2020. Helmikuu. Toimittaja Haapala: ”väärää tietoaa väärää tietoa”. Case Posti

helmikuu 28th, 2020

”Väärää tietoa väärää tietoa”

Näin toimittaja Timo Haapala tyrmää pääministeri  Antti Rinteen jutussaan torstaina 27.02.2020 Ilta-Sanomissa.

”RINNE JÄI kiinni puheistaan lopulta eduskunnassa 28. marraskuuta antaessaan väärää tietoa väärää tietoa valtion omistajaohjauksen ja Postin välisistä neuvotteluista.

Siinä vaiheessa ei tarvittu enää EK:ta tai EK:n entisiä työntekijöitä, sillä Rinne kompastui lopulta pelkästään omiin puheisiinsa.’

Ilta-Sanomat torstaina 27.02.2020.

Mitäpä tähän sitten sanomaan enempää ”väärää tietoa”.  Onhan se Tässä kohtaa kahdesti hoettu. Kolmas kerta toisi jo mieleen Juudas Iskariotin.

Viikkosanomat. Pertti Manninen

 Perjantai 28.02.2020 06:42. Päivänä joka ei ole helmikuun viimeinen.

Korjattu Haapalan jutun julkaisupäivä torstaiksi. 28.02.2020  06:56.

2020. Helmikuu. Pääministeri Rinteen erotti salaliitto, jonka johdossa oli EK:n operoiva johtaja Jyri Häkämies. Lasse Laatunen paljastaa

helmikuu 27th, 2020

Lasse Laatunen. Case posti:

”Pääministeri pitää vaihtaa vaaleissa tai eduskunnan epäluottamuslauseella eikä arvottomalla näytelmällä.” Loppulause artikkelista

Maa oli pysähtymässä tukilakkoihin. Osapuolet ja valtakunnansovittelija levittelivät käsiään. Postin pääriidankin sovittelu oli pysähdyksissä. Tässä vaiheessa pääministeri Antti Rinne teki sen, mitä pääministerin pitää tehdä yhteiskunnan uhatessa menettää toimivuutensa. Ulkopuoliset selvityshenkilöt alkoivat ratkoa 700 pakettilajittelijan riitaa tukilakkojen lopettamiseksi. Pääministeri Rinne toimi oikein ja vastuullisesti.

Selvityshenkilöiden asettamisella nostettiin osapuolten paineet sellaisiksi, että työrauha palaisi varmasti. Se palautuikin ennen satamien pysähtymistä.

Selvityshenkilöiden asettaminen sai aikaan pettymyksen raivon niin työnantajaleirissä kuin Kokoomuksessakin. Se ilmeni muun muassa julkisuuteen tunteella singotuista lausunnoista. Tämän reaktion jatke oli Medialiiton hylkäävä vastaus selvityshenkilöiden esitykseen.

Eduskunnassa Kokoomus kävi pääministerin kimppuun syyttäen, että hän on tehnyt hallituksesta ja poliitikoista osapuolen työmarkkinakysymyksiin. Sari Sairaanhoitaja oli Kokoomukselta jo unohtunut.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana toimii Kai Mykkänen ja Keskustan Katri Kulmunin erityisavustajana Kari Jääskeläinen. Molemmat olivat keskeisissä rooleissa pääministerin kaatamisessa. Molemmat ovat Jyri Häkämiehen entisiä alaisia EK:sta.

Tämä Lasse Laatusen teksti kokonaisuudessaan löytyy:

Työmarkkinaneuvottelut 2019-2020.. Suomen mallin sekä neuvottelu- ja sovittelu järjestelmän tulevaisuus

Lasse Laatunen | 27.02.2020 9:00

Joulukuu 2019. Kuka tai mikä kaatoi pääministerin?

Kuka tai mikä kaatoi pääministeri Antti Rinteen. Tällä hetkellä virallinen totuus on Keskustan kokonaisarvio, mitä se sitten onkaan.

Todellisuudessa haluttiin muutosta työmarkkinoille ja keksittiin syyksi sitten Rinteen puheet eduskunnassa. Kyllä viikolla jo näki kuinka tyytyväisen näköinen EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies oli televisioesiintymisissään.
Naulan arkkuun iski sitten vanha Nordea-konna Markku Pohjola Postin hallituksen puheenjohtajana julkaistessaan jotakin ministeri Sirpa Paaterolle syötettyä muistiota. Ei ollut tarkoituksena, kahteen kertaan hoettuna HS:n haastattelun mukaan, antaa väärää tietoa, ei siis sitä, että Paatero sai ”väärän päivämäärän” liikkkeenluovuttamisesta ja väärät tiedot siitä, että kilpailijoilla oli heikommat työehdot ja palkat, ei ollut tarkoitus kertoa tällaista, mutta tuli kuitenkin kerrottua.

Aikoinaan Jäätteenmäenkin tapauksessa pelättiin suunnan muuttuvan Suomen ulkopolitiikassa, ja erohan siinäkin tuli.

Jos hallitus jatkaa samalla miehityksellä, niin ehkä työntekijöitä sitten kuitenkin vielä puolustetaan, muuten saadaan suunta käännettyä ja Rinne siirrettyä sivuun ihan lopullisesti.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Torstai 05.12.2019 13:47.