Elinkeinoministeri Mika Lintilä ilmoitti eilen, että Business Finlandin yritystuista tehdään selvitys.
Lintilä voisi laittaa peilin oman naamansa eteen. Miljardien lisäbudjettivarat on kirjattu tietyille momenteille, joissa rahankäytön kriteerit on määritelty. Tämä valinta on tehty ministeriössä.
Ei niitä rahoja huiskita vääriin kohteisiin sattumalta.
Myöntämisvaltuutta on yli miljardin edestä. Näiden varojen jakaja on Business Finland.
Toinen iso rahapotti on ely-keskusten ja Temin itsensä toimesta jaettavat yritysten kehittämisavustukset. Näissä kokonaissumma nostettiin kahdella lisäbudjetilla lähes 300 miljoonaan euroon.
Mitään näistä rahoista ei ole alunperinkään tarkoitettu eniten koronakriisistä kärsiville ravintola- ja kahvilapalveluille, jotka valtion toimesta käskettiin koronassa sulkea.
Kolmanneksi yksinyrittäjien tukemiseen on varattu 250 miljoonaa euroa. Tätä rahanjako sääntelee EU:n vähämerkityksellistä tukea koskeva lainsäädäntö.
Tästä potista yksinyrittäjä, vaikka sitten työmahdollisuutensa koronan takia menettänyt freelance-taiteilija tai kirjanpitäjä tai taksiyrittäjä, voi saada kertakorvauksena 2000 euroa ajanjaksolle 1.3.2020-31.8.2020.
Yksinyrittäjän tukisumma on aika pieni, jos bloggari voi saada innovointiavustusta 100 000 euroa sillä perusteella, että mainitsee tukihakemuksessa elintarvikkeet ja maaseudun.
Sata tonnia on 1600 euroa kuukaudessa tienaavalle pienipalkkaiselle viiden vuoden bruttotulo.
10 miljoonaa käsittelijöihin
Business Finland sai 10 miljoonaa euroa asiantuntijaresurssien lisäämiseen, jotta se pystyisi käsittelemään nopeasti tukihakemukset.
Asiantuntijoita on varmasti tarvittu myös eri tahoille lähetettyjen tukihakemusten rustaamiseen.
Kaikista järkevin ja kilpailuneutraalein tapa tukea viruksen aidosti kurittamia yrityksiä olisi löytynyt esimerkiksi verotuksen puolelta.
Pahinta on, jos päätösperäisesti jaettavia tukisummia vielä kasvatetaan.
Kauppalehti epäili jo ensimmäisen lisäbudjetin yhteydessä, että koronaviruksesta aiheutuvien tukimiljardien varjolla aletaan harjoittaa kaverikapitalismia.
Kuva on vieläkin karumpi. Rahaa on virrannut poliitikoille ja heidän lähipiireilleen ja poliittisesti tarkoituksenmukaisiin hankkeisiin, joilla ei ole mitään tekemistä koronaviruksen kanssa.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä voisi vetää johtopäätökset rahanjaosta.
Oma lukunsa on valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk), joka on kuin pukki kaalimaan vartijana rahakirstun päällä.
Päivitys: Valtiontalouden tarkastusvirasto joka tapauksessa selvittää rahanjaon virkatyönään.
