Joulukuu 2020. Arkistokirjoitus 20 vuoden takaa. Betlehemissä ei ole rauhaa eikä joulua.
http://www.nettisanomat.com/2000/12/21/etusivu.htm
Viikkosanomat. Perti Manninen, Keskiviikkona 23.12.2020 11:22
|
Jouluna 2000 Jouluna 2000 ei Betlehemissä ole rauhaa, Niin kauan kuin jaksamme Jäämmekö itse yltäkylläisyyden jalkoihin, Jouluna 2000 Pertti Manninen |
 |
|
Joulupöytä on katettu. kuva: Laura Manninen, Iitti 1996
|
2020. Marraskuu. Antti Herlin vältti rikossyytteen maakaupassa. Vain kaksi mediaa kertoi asiasta.
Tähän mennessä, maanantai 25.11.2020 18:50, vain Ylen juttu ja kirkkonummelaisen verkkolehden Viisykkönen juttu löytyy google-haulla.
Juttujen katkelmia:
YLE:
LAiNAUS
”
Suomen rikkain mies Antti Herlin välttyi syytteiltä kiinteistökauppatutkinnassa – poliisi epäili avunannosta törkeään kavallukseen
Pääepäilty tapauksessa on entinen pankkiiri Mika Lehto, joka kiistää syyllistyneensä rikokseen.
Helsingin poliisi epäili Antti Herliniä talousrikoksesta, mutta syyttäjä ei nostanut syytettä Suomen rikkainta miestä kohtaan.
Ylen MOT-toimituksen tietojen mukaan tapauksen pääepäilty, entinen pankkiiri Mika Lehto, saa syytteen törkeästä kavalluksesta.
Etelä-Suomen Sanomat uutisoi Mika Lehdon saamasta syytteestä jo syyskuun alussa(siirryt toiseen palveluun).
MOT:n tavoittama Lehto toteaa, ettei ole saanut syytettä vielä virallisesti tiedoksi.
…
Poliisi kuulusteli rikoksesta epäiltynä esitutkinnassa myös Koneen hallituksen sihteeriä ja Herlinin luottohenkilönä pidettyä Jukka Ala-Melloa. Syyttäjä ei nostanut syytettä myöskään Ala-Melloa vastaan.
Todistajana tapauksessa kuultiin Koneen juristia Johannes Frändeä. Antti Herlin ei antanut aiheesta haastattelua, vaan ainoastaan lyhyen lausunnon sähköpostitse.
– Ala-Mello, Herlin, Frände sekä Security Trading Oy:n [Antti Herlinin sijoitusyhtiö] muut edustajat ovat tehneet täyttä yhteistyötä poliisin kanssa asiassa ja muun muassa toimittaneet poliisille kaiken poliisin pyytämän aineiston.
– Perusteellisen tutkinnan jälkeen syyttäjä on päättänyt olla nostamatta syytettä Ala-Melloa, Herliniä ja/tai Security Trading Oy:n muita edustajia vastaan. Security Trading Oy tai sen edustajat eivät ole asiassa syyllistyneet mihinkään rikokseen, Fränden lähettämässä sähköpostissa todetaan.
Poliisin esitutkinta liittyy Kirkkonummella 2016 tehtyihin yritys- ja kiinteistökauppoihin.
…
LAiNAUS LOPPUU
Viisykkönen:
LAINAUS
”
Kirkkonummella asuva hissiyhtiö Koneen suuromistaja Antti Herlin on Ylen mukaan välttynyt syytteeltä monimutkaisessa talousrikosjutussa, jota poliisi on tutkinut nelisen vuotta.
Poliisi aloitti esitutkinnan Kirkkonummella tehtyihin kiinteistö- ja yrityskauppoihin liittyen. Herlin oli yksi epäillyistä henkilöistä.
Kiinteistökaupassa Herlinille siirtyi noin 80 hehtaaria maata merenrannalla ja vesialueita.
Kiinteistön omisti neljä osakasta, joista kolme kertoi, etteivät saaneet kauppasummasta mitään.
…
LAiNAUS LOPPUU
—
Viikkosanomat. Pertti Manninen. Keskiviikko 25.11.2029 19:13.
Lue myös kirjoitukseni vuodelta 2017 muutettuani takaisin Kirkkonummelle.
Björn Wahlroos ja Antti Herlin. Paljonko ihminen maata tarvitsee?
Björn Wahlroos ja Antti Herlin. Paljonko ihminen maata tarvitsee?
Molemmat omistavat komean kartanon, Wahlroos Salosssa Joensuun kartanon, jonka hän on jo lahjoittanut pojalleen.
Wahlroos kerran avasi kartanonsa radiotoimittajalle ja kertoi, että hän ostaa jatkuvasti lisämaita, kun niitä sopivasti tarjotaan. Lisäksi hän kertoi, että ei astu muiden varpaille kauppoja tehdessään, jos muitakin halukkaita ostajia on, Salossahan se parhaiten tiedetään. Tähän oheen katkelma kirjoituksesta vuodelta 2006, jolloin hän teki vaihtokauoan Salon kaupungin kanssa, Sitä isoa metstsätilaa ei ainakaan mahdollinen muu ostaja voinut ostaa.
”Hiukan lisää muistinvaraista omaisuustietoa ja omaisuuden mukanaan tuomaa tietoa. Björn Wahlroos omistaa Halikossa, Salon kupeessa kartanon, jota on aikoinaan isännöinyt Kustaa Mauri Armfelt. Maaomaisuuttaan Wahlroos lisäsi muutama vuosi sitten maanvaihtokaupalla. Nokian tehtaiden vierestä Salon kaupunki sai teollisuustontteja Wahlroosilta ja Wahlroos sai sata tai ehkä enemmänkin hehtaaria metsämaata. Ei kai Nokia sinne mitään enää ole lisää rakentanut. Kaupungin päättäjät tietenkin tekivät oikein, kun ottivat huomioon tämän rakentamismahdollisuuden maanvaihdossaan. Tämä nyt muistinvaraisesti.”
http://www.nettisanomat.com/2006/11/11/etusivu.html#vaurastumisesta
—
Antti Herlin, Suomen rikkain mies.
Hänellä on perintönä Kirkkonummella Thorsvikin kartano. Kun rahaa on niin lisämaitakin Kirkkonummelta, ja muuatakin, kannattaa ostaa, merenrantaakin siinä sivusssa tulee lisää ja lisää.
Joskus himo on niin suuri, varsinkin jos kohde on houkutteleva, että kauppa jyrätään laittomuuden rajamailla, ehkä laittomuuksiinkin turvautuen. Rahallahan niistä selviää sitten ja rahastajat saadaan tyytyväisiksi. Maineellahan ei ole niin väliä. Tällainen kauppa paljastui Paratiisin papereista. Tehtiin kauppa vaikkei myyjällä ollut oikeutta ja valtuutta myydä, Rahaa lähetettiin paratiisiin ja osa jäi jonnekin. Eräs maaalueen omistajista väittää Ylen MOT-ohjelmassa, että hän ei ole saanut senttiäkään.
Herlin on Sanoma Oy:n pääomistaja ja niinpä Helsingin Sanomat kertoo puutteellisesti tästä asiasta, toisin sanoen kertoo toisesta asiasta.
Seurassa on selostusta tästä maakaupasta:
”Toinen kartanoherra
Marraskuussa Suomenlahden ranta ei ole kaikkein edustavimmillaan. Silti mielikuvitus rakentaa tänne hulppeita rantahuviloita.
Pankkiiri Lehdon ryhtyessä maakauppoihin huvilarakentaminen ei kuulunut suunnitelmiin. Muutaman kilometrin päässä sijaitsee nimittäin Thorsvikin kartano, jonka isäntä Kone Oyj:n pääomistaja Antti Herlin on jo pitemmän aikaa pyrkinyt ostamaan alueelta lisää maata.
Lehto ryhtyikin hieromaan kauppoja Herlinin omistaman Security Trading Oy:n toimitusjohtajan Jukka Ala-Mellon kanssa.
Ala-Mello teki selväksi, että Herlin haluaa ostaa koko Långvik Southin omaisuuden kerralla. Yhtiöstä tarjottu 8,5 miljoonan euron hinta oli vähemmistöosakkaiden mielestä liian alhainen, mutta Lehtohan oli luvannut maksaa heille sitoumuksen mukaiset 2,7 miljoonaa euroa.
Kaikki vaikutti olevan kunnossa, kun kauppaa vielä suunniteltiin kesällä 2016.
Syyskuussa Lindforsin oli määrä mennä allekirjoittamaan kauppakirja Nordea-pankin tiloihin. Kauppoja edeltävänä yönä Lindforsin puhelin pirisi. Puhelimessa oli Lehto, joka ilmoitti, ettei pysty maksamaan senttiäkään.
Oli selvää, että kauppa peruuntui. Mutta varsinainen yllätys odotti Kone Oyj:n pääkonttorissa.
Keksityt valtakirjat
Samana päivänä Herlinin luottomies Markku Laulumaa kutsui Lindforsin Munkkiniemen kartanoon. Siellä Lindforsin eteen lyötiin kauppakirja.
”Ihmettelin, että mikä helvetti tämä on. Sanoin, etten ole nähnyt paperia koskaan aikaisemmin. Siitä koko totuus sitten alkoi paljastua”, Lindfors kertoo.
Kauppakirjan mukaan Lehto oli myynyt koko Långvik Southin Herlinille jo neljä kuukautta aiemmin eli toukokuussa 2016, kaksi viikkoa ennen myyntiin oikeuttavan sitoumuksen allekirjoittamista. Lehdon allekirjoitus löytyi jokaisen vähemmistöosakkaan nimen perästä merkinnällä ”valtakirjalla”, vaikka hänellä ei kauppahetkellä ollut mitään valtakirjoja. Osakassopimuksen mukaan hän ei olisi saanut myydä edes omaa osuuttaan ilman muiden lupaa.
Antti Herlinin ja Jukka Ala-Mellon täytyi tietää, että osakekauppakirjaa ei tehty rehellisellä mielellä. Kukaan ei ollut yhteydessä vähemmistöosakkaisiin eikä kukaan kysynyt vähemmistöosakkaiden suostumusta kauppaan saati siihen, että kaikki rahat siirretään Mika Lehdon pankkitilille.
Vähemmistöosakkaat ovat nyt tehneet keskusrikospoliisille tutkintapyynnön, syyllistyikö Herlin tilanteessa lahjuksen antamiseen ja Lehto lahjuksen ottamiseen.”
—
Mitäpä tähän lisäämään. Antti Herlin on saanut tilansa vieressä olleen merenranta-alueen omistukseensa. Sitä ei häneltä enää pois oteta. Nyt teeskennellään tietämätöntä kaupan sotkuista ja katsotaan kuka se konna oli. Jos Herlin, niin maksaa tuomion mukaan ja jos ei niin joku toinen maksaa, jos rahoja vielä jossakin on. Sillä ei nyt ole niin väliä jos joku myyjistä jää puille paljaille.
Niin. Paljonko ihminen maata tarvitsee?
Viikkosanomat. Pertti Manninen. Keskiviikkona 15.11.2017 19:27.
Tags: Antti Herlin, Björn Wahlroos, Halikko, Helsingin Sanomat, Henrik Lindforsin, Joensuun kartano, Jukka Ala-Mello, Kirkkonummi, Kone Oyj, konna, Kustaa Mauri Armfelt, maata, Markku Laulumaa, Mika Lehto, Nokia, Paratiisin paperit, Salo, Salon kaupunki, Sanoma Oyj, Security Trading Oy, tarvitsee, Thorsvik, valtakirja, Yle
2017
—-
Kun en ole kiireiltäni paremmin ehtinyt perehtymään, kuvia on kyllä rakentamisen vaiheista jonkun verran, viimeiset eilen torstaina 19.11.2020, myös sisältä läpijuostessani maski päässä, julkaisen verkkolehti Viisykkösessä julkaistun artikkelin ja siihen liittyvät lukijoiden kommentit.
Aluksi kuitenkin blogistani teksti muun jutun yhteydestä avajaispäivältä perjantailta 9.10.2020, siis Aleksis Kiven päivän aatolta.
—
”Viikkosanomat. Pertti Manninen. Perjantai 09.10.2020 22:31. Aleksis Kiven päivän aattona, päivänä jolloin Kirkkonummen uudistettu pääkirjasto Fyyri avattiin.
Oodin arkkitehtien fiasko on se ettei kirjasto avaudu torille etelään niinkuin entinen nyt kuparien peittämä julkisivu.
Vanhassa oli ikkunat torille päin, aluksi kahvilan ja sitten myöhemmin lehtilukusalin ikkunat. Nyt torin ovikin on sijoitettu arkkitehtuuri edellä niin vinosti, että sisälle ei näy, eikä sisältä näy tässä omituisessa sisennyksessä, josta hyvinkin tulee iltaisin jonkunlainen kuseskelupaikka. Ainakin tässä suhteessa Fyyri on fiasko.
Kirjaston nimeksi muotoutui omituinen fyyri-sana, joka kuulemma on jonkinlainen höyrylaivan tulipesä.
Ei suomenkielessä ole mitään f:llä alkavaa sanaa alkujaan, ellei sitten filunkia lasketa mukaan. Vain kaupungin nimi Forssa on paikallaan. Onhan se niin upeasti johdettu toisesta kotimaisesta! Sama.
Faaraot ja muut ovat maailman sanoja.
—
Edellä oleva siis kirjaston avajaispäivänä 9.10.2020
Nyt sitten verkkolehti Viisykkösen artikkeli:
LAINAUS
”
Kirkkonummen uuden pääkirjaston rakentamiskustannukset on selvitetty ja listattu desimaalin tarkkuudella. Samalla on selvitetty, miksi projektissa kävi niin kuin kävi.
Monivaiheisessa ja monivuotisessa projektissa kustannukset karkasivat pahasti käsistä.
Ylimääräisiä kustannuksia tuli muun muassa pääurakoitsijan konkurssista, mutta myös alkuperäisissä kustannusarvioissa oli paljon heittoa.
Kirjaston peruskorjauksen ja laajennuksen hinta on tarkalleen 21 190 387,32 euroa, ilmenee projektin loppuselvityksistä.
Summa ei ole kuitenkaan aivan koko totuus. Siitä puuttuu noin 800 000 euroa ylimääräisiä kuluja, jotka aiheutuivat konkurssista.
Niitä ovat esimeriksi suojaus-, siivous- ja asianajajakuluja, joita ei tilinpäätöskäytäntöjen mukaan voi kirjata rakennuskustannuksiksi. Loppusummassa ei myöskään ole kaikkia kalustamisen kuluja.
Koko summa ei tule Kirkkonummen kunnan ”piikkiin”. Kunnalle on tulossa varmuudella rahaa rakennusaikaisesta vakuudesta, kirjastohankkeen valtionapua ja joitakin pienempiä saatavia vielä noin 3,1 miljoonaa euroa.
Konkurssipesältäkin voidaan saada jotain, mutta sen mahdollisuus on todennäköisesti hyvin pieni.
Joten kunnalle rakennushanke maksaa noin 18,1 miljoonaa euroa.
Kun kirjastohankkeeseen päätettiin ryhtyä kuutisen vuotta sitten, rakentamisen kustannusarvio oli noin 9,2 miljoonaa euroa.
Nyt siis päädyttiin lopulta runsaaseen 21 miljoonaan euroon, joten ylitystä tuli noin 130 prosenttia.
Loppuraportissa on hyvin tarkkaakin kustannusselvitystä. Kun SRV jatkoi hanketta projektiurakkana konkurssin jälkeen, kaikki laskut maksoi kunta.
Raportin liitteenä on noin 30 sivua erilaisia kuluja yksityiskohtaisesti. Esimerkiksi roskasäkkejä on ostettu työmaalle ainakin kerran 14,69 eurolla. Kuitti on siis tallessa.
Koska projekti ei mennyt kuten piti, kunnan sisällä on tehty pitkä selvitys syistä ja asioista, joista voidaan ottaa opiksi.
Raportit ovat tulossa palvelutuotannon lautakunnan käsittelyyn 25.11.
2020. Marraskuu. Mistä kansalaiset muistavat Keskisuomalaisen äyrikuninkaan Matti Hällin?
Lainaus Keskisuomalaisen verouutisesta ja siihen liittyvistä lukijoiden kommenteista!
LAINAUS
Jyväskyläläisen pörssiyhtiö Admicomin huima pörssitaival näkyi viime vuonna Keski-Suomen suurimpien veronmaksajien listalla.
Maakunnan seitsemästä suurimmasta veronmaksajasta peräti viisi on kuitannut isot pääomatulot. Kaikki he työskentelevät tai ovat työskennelleet Admicomissa.
Admicom myy itse kehittämäänsä toiminnanohjausjärjestelmää yrityksille, joiden toimialana on talotekniikka, rakentaminen tai teollisuus. Yrityksen lokakuun alun tietojen mukaan Admicom työllistää 172 henkilöä, mikä oli 39 enemmän kuin vuosi sitten. Valtaosa yrityksen henkilöstöstä työskentelee Jyväskylässä.
…
1 Matti Häll, 6 546 279
Matti Häll vei ohjelmistoyhtiö Admicomin pörssiin helmikuussa 2018. Admicom on ollut pörssiraketti, jonka osakkeen hinta on yli kymmenkertaistunut pörssitaipaleen aikana. Häll on erityisesti tänä vuonna vähentänyt omistustaan Admicomissa, mutta on edelleen yhtiön suurin omistaja 30,7 prosentin osuudella.
…
LAINAUS LOPPUU
Ja sitten lukijoiden kaikki kommentit (16.11.2020)
LAiNAUS
”
Kaikki6
Liinos ei tuonut pikavoittoja.
Jyväskyläläisen ohjelmistotalo Liinoksen kurssi putosi toisena noteerauspäivänä listautumismyynnin lähtöhintaan. Liinos ei tuonut pikavoittoja nopean kaupan sijoittajille. Näin on käynyt lähes kaikille pienyrityksille, jotka ovat hiljan tulleet Helsingin pörssilistoille.
Sijoittajien amatöörimäisyyttä ja tietämättömyyttä kuvaa hyvin, etteivät kaikki tiedä, mikä ero on osakeannilla ja osakemyynnillä. Osakeannisssa raha tulee yhtiölle ja myynnissä osakkeen myyjälle.
Liinoskin keskittyi listautumisessaan pääomistajan osakkeiden myyntiin ja myyjä saikin hyvän potin itselleen omaan käyttöön. Uutta pääomaa itse yhtiöön tuli vain vähän.
nettisanomat.com tiistaina 12.10.1999 pm
Muualta:
Arsenal tietopuhallettiin
Merita luisui ruotsalaisille, siniristi haalistuu
MeritaNordbanken selkeyttää konserni-rakennettaan
Mitä Pehkonen oikein sanoi?
Jutut ja artikkelit kirjroitti ja kuvat kuvasi Pertti Manninen syksyllä 1999 Jyväskylässä ja Helsingissä.
Sotkeeko Vattenfall Keski-Suomen sähkökauppakuviot?
Jyväskylän kaupunginjohtaja Pekka Kettusen ajama Jyväskylän Energian tämänkertainen häivyttämissuunnitelma sai mutkan matkaansa.
Jyväskylän Energian ja Fortum Oy:n yhteinen tarjous maakunnallisen energiayhtiön, Keski-Suomen Valo Oy:n ostamiseksi jäänee toiseksi, koska Ruotsin valtion omistama Vattenfall teki rutkasti paremman tarjouksen Keski-Suomen Valo Oy:stä. Vattenfallin tarjous on noin 1100 miljoonaa (1,1 miljardia), kun taas Jyväskylän Energian ja Fortumin yhteisen tarjouksen hinnaksi jää noin 860-935 miljoonaa osakemäärästä riippuen.
Vattenfallin tarjous näyttää selvemmältä ja yksinkertaisemmalta, josta myyjät tietävät ostajan. Jyväskylän energian ja Fortum Oy:n tarjous näyttää enemmän alkukuviolta, jossa Jyväskylän Energian mukanaolo on rahastuksenluonteista ja loppukuvio johtaisi Fortumin koko Keski-Suomen energian omistajaksi.
Kaupunginjohtaja Pekka Kettusen pelaaminen tuntuu aika oudolta näissä kuvioissa. Kyllä kai kaupungin omistaman Jyväskylän energian myynnistä pitäisi päättää jotenkin demokraattisesti niin, että päättäjät ja asukkaat tietäisivät erilaisten kuvioiden todelliset tarkoitusperät.
nettisanomat.com tiistaina 12.10.1999 pm
Lue myös:
Energiapeli: Jyväskylän Energia myynnissä.
Kettunen: ”Tällä kertaa en epäonnistu.” torstaina lokakuun 7. päivänä 1999
”taiteilua telineillä”
JA
”asfalttikukka”
”Kaikki mitä kirjoitan, on kaipuuta.”
Runoilija Risto Rasa Tv:ssä Aleksis Kiven päivänä 10. lokakuuta 1999.
JA
Juha Kankkunen sijoittajana
”Halusin laittaa kaiken ylimääräisen säästöön, mutta järkevästi, koska toivoin sijoitusteni tuottavan. Urani lopetettuani aion muuttaa takaisin Suomeen, joten haluan kerätä pesämunaa eläkepäiviä varten.”
”Muiden sijoittajien tapaan suosin tietenkin Nokiaa ja Raisiota, koska ne ovat hyviä pörssivetureita. Olen kuitenkin aina ollut kiinnostunut myös muista yhtiöistä. Vaikka sijoitankin suomalaisiin yhttiöihin, niiden kamsainvälistymisen myötä pamostukseni kohdistuvat samalla eri puolille maailmaa.”
…
”Haluan pitää valtaosan sijoituksistani varmoissa kohteissa. tähän saakkka olen ollut saamaani tuottoon tyytyväinen, kokonaisuutena jopa iloisesti yllättynyt.”
Juha Kankkunen Marianne Lindin haastattelussa Conventum Rahastoyhtiön Tuotto-asiakaslehdessä lokakuussa 1999
”Ne ihmiset, jotka osaavat jatkuvasti kehittää itselleen uusia lähes mahdottomilta näyttäviä haasteita, ovat onnellisia.”
Ilkka Tuomi Tekniikka&Talous-lehdessä
2020. Marraskuu. Suomen pankin pääjohtaja on huolissaan. Kommentti: kukahan tämän töpeksi?
Iltasanomien Taloussanomat perjantaina 13.11.2020.
LAINAUS
”
Euroopan keskuspankin strategian uudistaminen on yhä tärkeämpää, Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn sanoi tänään.
–On huolestuttavaa, että työllisyys uhkaa heiketä pitkäaikaisesti sekä Suomessa että euroalueella, Rehn sanoi tänään Suomen Pankin tiedotustilaisuudessa.
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn arvioi, että Euroopan keskuspankin (EKP) strategian uudistaminen on entistäkin tärkeämpää. Kehno työllisyystilanne ja hidas inflaatio ovat hänen mukaansa suuria huolenaiheita.
…
LAINAUS LOPPUU
Eräs lukijan kommentti 101:n kommentin joukosta (14.11.2020 06:50).
LAINAUS
KukahanTämänTöpeksi
LAINAUS LOPPUU
—
Näinhän se menee. Aikoinaan Olli Rehn väitti kirkkain silmin, että ”Kreikka on aina maksanut velkansa”. No todellisuus oli jo silloinkin ihan muuta.
Viikkosanomat. Pertti Manninen. Lauantai 14.11.2020 06:43.
Kommentit (17)