Posts Tagged ‘presidentti’

2021. Tammikuu. Presidentin puheen ulkopolitiikka yhdessä lauseessa: ”Teimme määrätietoisesti selväksi olevamme osa länttä.”

maanantai, tammikuu 4th, 2021

2021. Tammikuu. Presidentin puheen ulkopolitiikka yhdessä lauseessa: ”Teimme määrätietoisesti selväksi olevamme osa länttä.”

Pienen maan presidentin tärkein tehtävä on hoitaa asiat niin, että maan suhteet muihin maihin pysyvät kunnossa, johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa maan hallituksen kanssa. Tämän osuuden presidentti kuittasi lyhyesti näin:

HISTORIASTA muistamme aikakausia, jolloin yhteisen ponnistuksen päämäärä oli selvä. Kannattelimme nuorta demokratiaa ja toimme Suomen maailmankartalle. Puolustimme maata ja maksoimme sotakorvaukset. Jälleenrakensimme talouden ja uudistimme yhteiskuntaa. Loimme koulutuksen ja sivistyksen pohjalle hyvinvoinnin. Teimme määrätietoisesti selväksi olevamme osa länttä.”

Mitä tästä sitten eteenpäin? Presidentti pyöritteli ympäripyöreästi ilman konkretiaa tällä tavalla edellisen jatkoksi:

”Aiemmissakaan taitekohdissa entinen perusta ei ole koskaan tyystin kadonnut alta. Vahvuuksien pohjalle on luotu uuden etenemisen suuntaa. Olemme taas uudessa taitekohdassa. Meistä jokaisen on kysyttävä itseltämme: mikä määrittää yhteistä tahtoa uuden kohtaamiseen nyt?”

Näin selvissä kantimissa on sitten tällä hetkellä Suomen ulkopolitiikan hoito!

Kansalaisena olisi kiva tietää myös presidentin kanta siihen ”mikä määrittää yhteistä tahtoa uuden kohtaamiseen nyt?”

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Maanantaina 4.1.2020 06:21, kolme päivää puheen pitämiseen jälkeen sen paremmin lukeneena.

2021. Tammikuu. Iltalehden lukijoiden kommenttipätkä aiheeseen presidentti vs hallitus presidentin uudenvuoden puheessa.

lauantai, tammikuu 2nd, 2021

Tähän pätkä keskustelusta, jossa vilisi aikaisemmin mm.  valtiovarainministeri Sauli Niinistön osuus eläkeläisiä kurittavassa leikatussa indeksissä Paavo Lipposen hallituksessa aikoinaan. Olihan siellä myös nykyaikaan kuuluvista leipäjonoista ja asunnottomuudestakin.

LAINAUS

16 tuntia sitten
Pressan puhe käsitteli monia asioita ottamatta kuintenkaan mihinkään kantaa selkeästi hiukan kuin kierteli kissa kuumaa puuroa. Puheessa oli muutama hyvä pohdinta, voidaanko koko yhteiskunta laittaa vaaralle alttiiksi asettamalla yksittäisten yksilöiden oikeudet etusijalle. Ulkoministerille pohdittavaa ja koko hallitukselle. Ilmastopohdinnassa hän nosti esille ”Biolasten ota pallo kiinni” esityksen , joka nähtiin aikaisemmin tv ohjelmassa. Aika köykäinen heitto. Eivät nämä pienet lapsukaiset olisi koko palloideaa tehneet , ellei aikuiset ilmastopolitiikot olisi tehnyt koko hommalle käsikirjoitusta juuri itsenäisyyspäivän ohjelmaan. Puhe ei kuitenkaan sisältänyt mitään ihmeellistä.
Tavannomaista jorinaa eletystä elämästä jota kuultu kerran vuodessa.
15 tuntia sitten
Presidentti kun ei saa suoraan kantaa ottaa. Mutta kyllä tyhmempikin tuon ymmärtää, mistä puheessa puhutaan.
16 tuntia sitten
Miten ilmenee Saulin toimeenkuvaan kuuluvassa ulkopolitiikassa suomalainen ”yhteistunto”.

Varsinkin oppositiopuolueilla?
Mm. elvytysrahat ja Eu-yhteistyö?
17 tuntia sitten
Miksi ei kiitosta meidän historian parhaalle hallitukselle.
16 tuntia sitten
Presidentti ei löytänyt siitä kiiteltävää. Mistä itse kiittelisit hallitusta?
16 tuntia sitten
Olemme selvinneet Koronasta terveydenhoidon ja talouden (konkurssien) suhteen Euroopassa parhaiten.

Mitäpä tuota mainitsemaan.
16 tuntia sitten
Hallitusta on puettu sankarin viittaan kovin kärkkäästi koronaepidemiassa, mutta jos tarkemmin tarkastellaan hallituksen roolia, niin eihän se muuta tee kuin päätöksiä asiantuntijoiden suositusten perusteella. Mediassa on kuitenkin käyty läpi niitä asioita, jotka on olleet meidän eduksemme. Silti näitä ”koronaonnistujia” on Suomen edellä melko suuri määrä.
16 tuntia sitten
Suomessa vähän porukkaa, pitkät etäisyydet, eikä yhtään maailmanluokan suurkaupunkia.
LAINAUS LOPPUU
Viikkosanomat. Pertti Manninen. Lauantai 2.2.2021 07:58
Tähän Iltalehden sanasta sanaan-arikkeliin
Näin Niinistö puhui – lue itse sanasta sanaan: ”Suomen kansalaisuus arvokas pääoma” Eilen klo 14:03
oli tullut ehkä parisen sataa kommenttia muistin mukaan, koska tarkistaminen olisi jo vaatinut kirjautumista!
Sama
Ei hätää, kuva ensimmäisestä kommentista olikin tallentunut, josta kommenttien lukumääräksi paljastui 191.  Lähimuisti vielä toimii!
Sama.

2021. Tammikuu. Tasavallan predidentti Sauli Niinistön uudenvuoden puhe kokonaisuudessaan.

perjantai, tammikuu 1st, 2021

1.1.2021.

Viikkosanomat julkaisee presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuheen kokonaisuudessaan.

KANSALAISET. 

Haluan lämpimästi kiittää teitä kaikkia. Olemme toistaiseksi selvinneet koronaviruksesta moniin muihin maihin verrattuna varsin hyvin. Erityinen kiitos koskee niitä, jotka ovat työkseen pitäneet muiden terveydestä huolta. Mutta saavutus on yhteinen. Vaikean paikan tullen koko Suomi on jälleen osoittanut vahvuutensa ja sietokykynsä.

Korona on kohdellut meistä jokaista hyvin eri tavoin: yksiä peruuttamattoman raskaasti; toisia siedettävämmin, vain normaalia arkielämää vaikeuttaen.

Kokemus on kuitenkin yhteinen. Vaille vaikutuksia ei ole jäänyt kukaan.

Onnistuminen on myös jatkossa meistä jokaisesta kiinni. Vaikka väsymys jo painaa, vielä on löydettävä voimia jatkaa.

Koettelemus kun ei ole ohi. Rokotteet luovat jo toivoa, mutta poikkeukselliset olot jatkuvat parhaassakin tapauksessa vielä kuukausia. Rajoituksista päästään vain rajoituksia noudattamalla. Rokotteista on apua vain rokotukset ottamalla.

Yhteinen tulevaisuutemme rakennetaan jokaisen yksilön teoilla, tässä ja nyt. Myös vastuu on yhteinen.

* * *

VUODEN 2020 tavoin taakse on pysyvästi jäänyt myös sitä edeltänyt maailma. Sittenkään, kun koronasta päästään, ei luvassa ole paluuta entiseen.

Vielä on vaikea täysin ymmärtää, miten perustavaa laatua olevan myllerryksen keskellä nyt olemme. Jotain silti jo tiedämme. Kohtaamme uuden.

Pandemia on muuttanut meitä. Oleminen vaihtui hetkessä toiseksi. Oli hämmentävää havaita haavoittuvuus – kuinka kaukana ihmiskunta onkaan kaikkivoipaisuudesta. Kukin on kohdaltaan päätynyt vakaviin mietteisiin, mittaamaan itseään ja kestävyyttään oudon keskellä. Yksinäisyyskin on monelle tullut valitettavan tutuksi. Jaettu ankara kokemus toisaalta myös tiivistää. Kuinka riippuvaisia olemmekaan toisistamme ja toistemme huomioimisesta. Tämä toivottavasti pysyy mielissämme pitkään.

Mutta ei muutoksessa yksin pandemiasta kyse ole. Ilmaston lämpeneminen jatkaa etenemistään, pelättyäkin nopeammin. Kansainvälisen politiikan voimasuhteet ovat voimakkaassa liikkeessä. Rahataloudessa miljoonat ovat arkipäiväistyneet, miljardien ohella yhä useammin esiin vilahtaa 12-nollainen biljoona. Samalla uudet murrosteknologiat, tekoälystä kvanttilaskentaan, lyövät itseään vauhdilla läpi.

Uuden kohtaaminen tarjoaa uusia tilaisuuksia tehdä asioita paremmin ja viisaammin kuin ennen. Uuden kohtaaminen voi myös tuntua pelottavalta. Paljon vaarallisempaa on kuitenkin yrittää ripustautua sellaiseen vanhaan, joka ei enää palaa.

* * *

HISTORIASTA muistamme aikakausia, jolloin yhteisen ponnistuksen päämäärä oli selvä. Kannattelimme nuorta demokratiaa ja toimme Suomen maailmankartalle. Puolustimme maata ja maksoimme sotakorvaukset. Jälleenrakensimme talouden ja uudistimme yhteiskuntaa. Loimme koulutuksen ja sivistyksen pohjalle hyvinvoinnin. Teimme määrätietoisesti selväksi olevamme osa länttä.

Aiemmissakaan taitekohdissa entinen perusta ei ole koskaan tyystin kadonnut alta. Vahvuuksien pohjalle on luotu uuden etenemisen suuntaa. Olemme taas uudessa taitekohdassa. Meistä jokaisen on kysyttävä itseltämme: mikä määrittää yhteistä tahtoa uuden kohtaamiseen nyt?

Itsenäisyyspäivän yhteydessä minulla oli tilaisuus keskustella kenraali Jaakko Valtasen kanssa. Kenraali puhui viisaasti ”yhteistunnon” merkityksestä. ”Eikö juuri sellainen yhteiskunta, jossa yksityisen kansalaisen asema ja oikeudet ovat turvattuja, ole puolustamisen arvoinen?” hän kysyi.

Tuohon yhteistuntoon, tai osallisuuteen, tiivistyy Suomessa paljon sellaista, jonka arvoa emme itse aina muista. Usein se nähdään paremmin ulkopuolelta. Suomen menestys kansainvälisissä vertailuissa ei ole sattumaa. Tällainen yhteiskunta toden totta on puolustamisen arvoinen.

Suomen kansalaisuus on sen haltijalle arvokas pääoma. Turvapaikka Suomessa antaa sekin paremman aseman kuin valtaosalla maailman ihmisistä on. Aiheellisesti käydään keskustelua, väittelyäkin, kaikkien täällä asuvien vapauksien ja oikeuksien laajuudesta. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet toiseen vaakakuppiin asettuvat vastuu ja velvollisuudet. Tavoitteena punninnassa pitäisikin olla näiden ”oikeasuhtaisuus”, sillä ilman vastuuta ei ylläpidetä oikeuksiakaan. Suomalainen yhteiskunta toden totta on vastuun ottamisen arvoinen.

* * *

VIIME aikojen keskustelu turvallisuudesta johdattaa pohtimaan laajemmin, siis yksittäistapauksista erillään, eräänlaista sivistysvaltion dilemmaa. Lyhyesti kuvattuna kysymys on siitä, miten annetaan turvaa ihmisille, joiden varalta joudutaan sitten turvaamaan muita, siis suojautumaan.

Tästä puolestaan seuraa vaikeita jatkokysymyksiä. Missä määrin yksilön oikeuksien vastapainoksi voidaan asettaa kaikkia koskeva turvallisuus? Tai päinvastoin, voidaanko koko yhteiskunnan turvallisuus vaarantaa asettamalla yksittäisten yksilöiden oikeudet etusijalle?

Tätä pohdintaa Euroopan sivistysvaltioissa käydään ja toistaiseksi on päädytty kovin erilaisiin ratkaisuihin.

Reilu vuosi sitten kannoin huolta siitä, ettei Suomi saa päätyä tilanteeseen, jossa turvallisuusriskien kohtelu on lievempää ja lainsäädäntömme väljempää kuin verrokkimaissa. Turvallisuustilanne vaatii jatkuvaa ajan tasalla oloa, kuten nyt tapahtuu terrorismilainsäädäntöä uudistettaessa.

Turvallisuuden tunnetta on myös horjutettu uusin, digitaalisin keinoin. Olipa kohteena eduskunta tai yksityisten ihmisten terveystiedot, sana ”tietomurto” antaa liian harmittoman vaikutelman. Kyberhyökkäykset ovat turvallisuutta uhkaavia, ne ovat hyökkäyksiä yksilöitä kohtaan, hyökkäyksiä koko yhteiskuntajärjestystä kohtaan. Niitä on kyettävä torjumaan paremmin, kansainvälisestikin.

On sanottu, että viranomaiset virkavastuulla huolehtivat turvallisuudesta. He varmasti tekevätkin voitavansa, kukin kohdaltaan säädetyissä puitteissa. Näiden puitteiden tulee olla ajan tasalla. Meidän ei tulisi koskaan joutua tunnustamaan, että olemme olleet politiikassamme naiiveja.

* * *

JÄI itsenäisyyspäivästä mieleen toinenkin kohtaaminen. Itähelsinkiläisten Biolasten esityksen pääviestinä oli ”ota pallosta kii”. Heidän huolenaan oli, hyvin perustellusti, ilmastonmuutos. Sama huoli näkyy vahvasti lapsilta ja nuorilta pitkin vuotta saamissani viesteissä. Tähän vaatimukseen meidän on pystyttävä vastaamaan.

Viime vuoden alussa oli mahdotonta edes kuvitella, että joutuisimme välttämään läheisyyttä ja sosiaalista kanssakäymistä, rajoittamaan liikkumista ja kulkemaan maskit kasvoilla. Nyt tuo mahdoton on jokapäiväistä – olemme vaaraa välttääksemme muuttaneet käyttäytymistämme tavalla, jota on vaikea uskoa. Olisiko tästä opiksi ja avuksi toisen vaaran, ilmastonmuutoksen torjunnassa? Nimittäin juuri ihmisten käyttäytymisestähän ilmastonmuutoksessa on kysymys.

Opittavaa riittää muussakin elämässä. Kaikkivoipia ihmiset eivät ole, mutta moneen pystymme. Uutta kohdattaessa parempaan kannattaa pyrkiä. Siihen pandemia on meitä johdatellut. Tarve ottaa omassa käytöksessä toiset huomioon, halu auttaa toista ja kyky sopeutua poikkeuksellisiin oloihin vievät kaikki ihmisyyttä eteenpäin. Jatketaan sillä tiellä.

Toivotan teille kaikille onnellista alkanutta vuotta ja Jumalan siunausta.

—-

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Perjantai 1.1.2021 22:50.

Lähde: HS.

Kommenttilisäys 1.1.2021 23:48.

Iltalehden presidentin puhetta käsitellään artikkeliin on tähän mennessä tullut 487 kommenttia, siis reilusti alle puolet siitä, mitä pääministeri Sanna Marinin päivää aikaisemmin julkaistuun uudenvuoden tervehdykseen. Vielä lukema voi tietenkin nousta!

Tässä ensimmäinen kommentti molemmille. Pääministerille ja presidentille!

Screenshot_20210101-232328 Screenshot_20210101-234455hyvin

2020. Heinäkuu. HS: Presidentti Sauli Niinistö ”aikoo jatkossakin ottaa kantaa myös asioihin, jotka eivät presidentin valtaoikeuksiin kuulu.” Luettelosta hän unohti Kikyn.

sunnuntai, heinäkuu 12th, 2020

2020. Heinäkuu. HS: Presidentti Sauli Niinistö ”aikoo jatkossakin ottaa kantaa myös asioihin, jotka eivät presidentin valtaoikeuksiin kuulu.” Luettelosta hän unohti Kikyn.

HS 12.07.2020:

LAINAUS

”Etusivulle

PÄIVÄN TIMANTTI:Kuka on mysteerishoppailija, joka jättää jälkeensä tuhansia ostoskoreja verkkokauppoihin?

PÄIVÄN TIMANTTI:Yliopistohaun uudistukseen jäi porsaanreikä, Oskari Onninen pääsi sisään vanhoilla ylioppilaspapereilla

Politiikka|HS-haastattelu
Presidentti Sauli Niinistö: Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa presidentin ja hallituksen valtaoikeudet ovat ongelmalliset

Niinistö aikoo jatkossakin ottaa kantaa myös asioihin, jotka eivät presidentin valtaoikeuksiin kuulu.

Tilaajille
Sauli Niinistö presidentinlinnassa maaliskuussa 2020.
Julkaistu: 2:00

TASAVALLAN presidentti Sauli Niinistö sanoo HS:n haastattelussa, että hän aikoo jatkossakin puhua ja ottaa kantaa myös niihin asioihin, jotka eivät suoranaisesti kuulu hänen toimivaltaansa.

Niinistö sanoo nostavansa usein esille asioita muun muassa silloin, kun hän kutsuu eduskuntapuolueiden puheenjohtajia keskustelemaan Mäntyniemeen. Niinistö on ottanut tällaiset tapaamiset tavaksi oman kautensa aikana.”

LAINAUS LOPPUU

YLE kertoi artikkelin tästä osasta:

LAiNAUS

”HS: Presidentti Niinistö aikoo jatkossakin ottaa kantaa asioihin, jotka eivät suoraan kuulu presidentin toimivaltaan

Niinistön mukaan ainoa presidentin valtaoikeuksiin liittyvä ongelma on Euroopan unioni ja erityisesti sen huippukokoukset.

Sauli Niinistö
Presidentti Sauli Niinistö Kultarannassa.Matti Porre /Republikens presidents kansli

Presidentti Sauli Niinistö aikoo jatkossakin ottaa kantaa myös asioihin, jotka eivät suoraan kuulu hänen toimivaltaansa, kertoo Helsingin Sanomat(siirryt toiseen palveluun).

Lehti analysoi laajassa artikkelissa presidentin vallankäyttöä. Se kysyi myös Niinistön näkemystä asiaan.

Niinistö sanoo HS:lle, että jos hänellä on käsitys jostakin vakavasta ilmiöstä, hän ilmaisee kantansa asiaan.

Hän kertoo esimerkiksi kutsuvansa eduskuntapuolueiden puheenjohtajia keskustelemaan Mäntyniemeen. Tällaisissa tapaamisissa hän on ottanut esiin muun muassa tiedustelulainsäädännön, eduskuntavaalien puhetapaan liittyneet ongelmat sekä koronaviruksen.

LAINAUS LOPPUU

Presidentti ei kehtaa laittaa esimerkkiluetteloon Kikyä, josta tapaamisesta kuultiin julkisuudessa vuotta myöhemmin.

Tässä alkua hakutulokset ”Niinistö kiky':

https://www.hs.fi › politiikka › art-2…

Tulokset internetistä

Presidentti Niinistö kommentoi väitteitä sekaantumisesta sisäpolitiikkaan …
Pääministeri Sipilä hyväksyi presidentti Niinistön salaisen kiky-tapaamisen – ”Ei kikylle ole liikaa vastuunkantajia löytynyt”. 14.8.2018 …

https://www.hs.fi › politiikka › art-2…
Presidentti Niinistön puuttuminen kiky-neuvotteluihin on valtiosäännön …
14.8.2018 · Niinistön harjoittama rajattujen valtaoikeuksien laaja käyttö on tyypillistä myös muualla Euroopassa, arvioi valtio-opin …

 

https://yle.fi › uutiset
Niinistö Iltalehdelle kiky-tapaamisesta: Halusin varmistaa tilanteen … – Yle
18.8.2018 · Kirjan mukaan presidentti puuttui karille ajaneisiin kiky-neuvotteluihin tavalla, joka ylitti presidentin valtaoikeudet, …
https://www.aamulehti.fi › …
Sauli Niinistö – Mäntyniemen herra -uutuuskirja: Presidentti osallistui …
13.8.2018 · Presidentti Sauli Niinistö osallistui salaisesti kiky-sopimuksen neuvotteluihin ja sisäpolitiikkaan: Kutsui EK:n ja SAK:n …
https://www.iltalehti.fi › politiikka
Erikoishaastattelu: Presidentti Sauli Niinistö kohutusta kiky-tapaamisesta …
presidentti kiky sivustolta www.iltalehti.fi
18.8.2018 · Kirjan mukaan presidentti puuttui ratkaisevalla hetkellä karille ajaneisiin kiky-neuvotteluihin tavalla, joka ylittää …

https://www.iltalehti.fi › politiikka
Uutuuskirjan paljastus: Niinistöllä oli näppinsä kiky-sopimuksessa – Iltalehti
presidentti kiky sivustolta www.iltalehti.fi

13.8.2018 · … Mäntyniemen herra (Into) paljastetaan, miten presidentti Sauli Niinistö toimi ”kiky-sovun salaisena takuumiehenä”.
https://www.helsinginuutiset.fi › pai…
Presidentti Niinistö kommentoi kohuttua kiky-tapaamista IL:lle: ”Minulla on …
presidentti kiky sivustolta www.helsinginuutiset.fi

18.8.2018 · Mäntyniemen herra -kirjassa väitetään tasavallan presidentti Sauli Niinistön toimineen kulissien takana ”kiky- sovun …
https://www.is.fi › politiikka › art-2…
Uutuuskirja: Sauli Niinistö pelasti Sipilän kiky-nöyryytykseltä – toimi UKK-tyyliin …
presidentti kiky sivustolta www.is.fi

13.8.2018 · Uuden kirjan mukaan presidentti Niinistö tuli pääministeri Sipilän avuksi, kun Kiky-sopimus oli kaatumassa.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi › …
Suomalaisten mielestä presidentti Niinistö ei ylittänyt valtaoikeuksiaan kiky …
presidentti kiky sivustolta www.maaseuduntulevaisuus.fi

24.8.2018 · Kriittisimpiä presidentin toimintaa kohtaan ovat … kilpailukyky- eli kiky- sopimuksen toteutumiseksi vuonna 2015.
https://demokraatti.fi › kiky-tunnit-s…
Kiky-tunnit sotkevat työehtoneuvotteluja – Professori: ”Pysyväksi tarkoitettu …
11.1.2020 · 4. Luetuin. Ulkomaat・. 21.6. 2020. Paljastuskirjan tehnyt John Bolton: Trumpista yhden kauden presidentti – ”Maan  …

Aiheeseen liittyvät haut

Niinistö Halla-aho

Page Navigation

Lisää tuloksia
Tähän haun ensimmäinen sivu loppuu.
 
Maaseudun tulevaisuus kertoo tapaamisesta ja tekee kyselyn hyväksyvätkö suomalaiset presidentin toiminnan. Sitä ei kysytty hyväksyvätkö suomalaiset tapaamisen pimittämisen.
Viikkosanomat. Pertti Manninen lauantaina 12.07.2020 08:22.
Tähän loppuun katkelma Maaseudun tulevaisuuden kyselystä.
 LAINAUS
 ”MT:n kysely: Suomalaisten mielestä presidentti Niinistö ei ylittänyt valtaoikeuksiaan kiky-keskusteluissa

13.8. ilmestyneessä ”Mäntyniemen herra” -kirjassa kerrotaan, että Niinistö keskusteli työmarkkinajärjestöjen ylimmän johdon kanssa kilpailukykysopimuksesta vuonna 2015.

Kirjan mukaan hän kutsui EK:n ja SAK:n johtoa sekä muiden ammattiliittojen johtajia Mäntyniemeen joulukuussa 2015. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoi Ylellä 14.8. pitäneensä keskusteluita hyvänä ajatuksena.

MT:n kyselyssä kansasta 14 prosenttia oli sitä mieltä, että hän ylitti valtaoikeutensa. 32 prosenttia ei osannut päättää kantaansa. Vielä suurempi osa, 63 prosenttia kansasta, katsoi Niinistön toimineen oikein, kun hän keskusteli työmarkkinaosapuolten kanssa kikystä. Vastakkaista mieltä on 14 prosenttia.

Kriittisimpiä presidentin toimintaa kohtaan olivat vasemmistoliiton äänestäjät, joista 40 prosentin mielestä presidentti ylitti valtaoikeutensa. Perussuomalaisia äänestävistä tätä mieltä oli 27 prosenttia ja SDP:tä 21 prosenttia.

Taajaan asutuissa kunnissa ja maaseutumaisissa kunnissa Niinistön toiminnan hyväksyi useampi kuin pääkaupunkiseudulla ja kaupunkimaisissa kunnissa asuvista.

Taajaan asutuissa kunnissa 71 prosenttia on sitä mieltä, että Niinistö toimi oikein, maaseutumaisissa kunnissa 69 prosenttia. Vastaavat luvut ovat pääkaupunkiseudulla 63 prosenttia ja kaupunkimaisissa kunnissa 59 prosenttia.

Kyselyn virhemarginaali on kolme prosenttia.

Kyselyyn vastasi viime- ja tällä viikolla 1 004 yli 18-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen teki Kantar TNS ja sen virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä.

LAINAUS LOPPUU
 Lue myös!

2020. Toukokuu. Oikeuskansleri Pöysti arvioi Niinistön Nyrkkiä: ”Pandemian tyyppisessä tilanteessa nimenomaan valtionneuvosto on se toimija, joka johtaa yleisesti turvallisuuden ylläpitämistä.”

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti Ylen Ykkösaamu-lähetyksessä haastattelussa lauantaina 02.05.2020. Iltalehti kirjoittaa haastattelusta muun muassa näin:

LAINAUS:

”Yhteistyötä harkittava

Pöysti myös kommentoi presidentin maaliskuista ”Nyrkki”-ehdotusta.

– Jokainen hoitaa asiansa, mutta yhteistyötä on harkittava. Tasavallan presidentillä on epävirallinen arvojohtajan rooli. Näen itse, että tasavallan presidentti ja pääministeri ovat käyneet persoonatasolla keskustelua. Epävirallisesti ihan mahdollista, mutta muodollisesti asia on selkeästi niin, että valtionneuvosto vastaa itse valmisteluistaan. Pandemian tyyppisessä tilanteessa nimenomaan valtionneuvosto on se toimija, joka johtaa yleisesti turvallisuuden ylläpitämistä.

LAINAUS LOPPUU.

Lihavoinut Viikkosanomat.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Sunnuntai 03.05.2020 04:59.

Kuva sunnuntaina 12.07.2012 10:29.

IMG_20200712_102640_159

2020. Toukokuu. Oikeuskansleri Pöysti arvioi Niinistön Nyrkkiä: ”Pandemian tyyppisessä tilanteessa nimenomaan valtionneuvosto on se toimija, joka johtaa yleisesti turvallisuuden ylläpitämistä.”

sunnuntai, toukokuu 3rd, 2020

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti Ylen Ykkösaamu-lähetyksessä haastattelussa lauantaina 02.05.2020. Iltalehti kirjoittaa haastattelusta muun muassa näin:

LAINAUS:

”Yhteistyötä harkittava

Pöysti myös kommentoi presidentin maaliskuista ”Nyrkki”-ehdotusta.

– Jokainen hoitaa asiansa, mutta yhteistyötä on harkittava. Tasavallan presidentillä on epävirallinen arvojohtajan rooli. Näen itse, että tasavallan presidentti ja pääministeri ovat käyneet persoonatasolla keskustelua. Epävirallisesti ihan mahdollista, mutta muodollisesti asia on selkeästi niin, että valtionneuvosto vastaa itse valmisteluistaan. Pandemian tyyppisessä tilanteessa nimenomaan valtionneuvosto on se toimija, joka johtaa yleisesti turvallisuuden ylläpitämistä.

LAINAUS LOPPUU.

Lihavoinut Viikkosanomat.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Sunnuntai 03.05.2020 04:59.