Posts Tagged ‘tasavallan presidentti’

2021. Maaliskuu. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö astuu esiin koronakriisin hoidossa ja ulkopolitiikan johtamisessa Ilta-Sanomien haastatteluissa peräkkäin lauantaina 6.3.2021.

lauantai, maaliskuu 6th, 2021

2021. Maaliskuu. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö astuu esiin koronakriisin hoidossa ja ulkopolitiikan johtamisessa Ilta-Sanomien haastatteluissa peräkkäin lauantaina 6.3.2021.

IMG_20171208_204353022

LAINAUS NRO 1. OTSIKKO

”POLITIIKKA
Presidentti Niinistö Suomen pahentuneesta korona­tilanteesta IS:n erikois­haastattelussa: ”Nukuttiin kuin viatonta unta”
Presidentti Sauli Niinistön mukaan koronakriisissä nukuttiin ”viatonta unta”, kun tautimäärät eivät räjähtäneetkään vielä vuodenvaihteessa. Liikkumisen rajoittaminenkin on mahdollista. – Pakko on reagoida, Niinistö sanoo pahenevasta tilanteesta.

Hanna Vesala, Timo Haapala
6:00″

LAINAUS LOPPUU

IMG_20171208_204350313

LAINAUS NRO 2. OTSIKKO

”POLITIIKKA
Presidentti Niinistö pitää kiinni ulkopolitiikan johtamisesta – vertaa Marinin twiittailua kahden edellisen pääministerin toimintaan
Presidentti Sauli Niinistö ei peräänny tuumaakaan ulkopolitiikan vastuusta, johon perustuslaki hänet velvoittaa. Twitter ei sitä muuta.

Timo Haapala, Hanna Vesala
6:00″

LAINAUS LOPPUU

Tässä vielä kaikki oli hyvin. Kuva hallituksen nimitystilaisuudessa ja teksti jostakin muualta. Nettisanomat.

Tässä vielä kaikki oli hyvin. Kuva hallituksen nimitystilaisuudessa ja teksti jostakin muualta. Nettisanomat.

Seuraavana Ilta-Sanomien etusivulla, sillä hetkellä oli kotonaan liittyvä kirjoitus.

LAINAUS NRO 3. OTSIKKO

”KOTIMAA
Hallituksen muistio: Pääsiäisenä Husin vuode­osastoilla voi olla satoja korona­potilaita – yhden hoido­muodon ennakoidaan vähentävän teho­hoidon tarvetta
Pääsiäisen aika arkipyhineen tuottaa vaikeuksia sairaaloille, hallituksen muistiossa ennakoidaan.

Laura Manninen
5.3. 21:40″

LAINAUS LOPPUU

Arvio:
Sattumalta edellinen kirjoitukseni kertoi silloisen valtiovarainministeri Sauli Niinistön yrityksestä tai ainakin esityksestä siirtää eduskuntavaaleja EU-puheenjohtajamaan varjolla. Esitys tyrmättiin siis silloin jo reilut kaksikymmentä vuotta sitten.
Silloinhan Sauli Niinistö oli pahainen, tosin tärkeässä asemassa oleva kyläpoliitikko.

Nyt puhuu valtiomies, jolla on suuri kansansuosio. Jonkinlainen trauma on saattanut jäädä siitä, että pääministeri Sanna Marin tyrmäsi presidentin Nyrkki-ehdotuksen korona-asioiden hoitamiseen tai koordinoimiseen. Oikeuskansleri Tuomas Pöysti totesi kuitenkin, että maan hallitus on juuri se elin, jolle koronakriisin hoitaminen kuuluu.

Presidentti saattaa hyvinkin olla oikeassa, vasta otsikon luettuani siinä, että Ruususen unta on nukuttu. Ulkopolitiikan hoito kuuluu presidentille yhteistoiminnassa maan hallituksen kanssa. Näinhän nyt vasta Sanna Marin on ryhtynyt lakia noudattamaan. Edelliset pääministerit ovat olleet aika lepsuja tämän asian suhteen. Presidentti Sauli Niinistö on saanut temmeltää aika esteettä tällä alueella.

Nyt sitten lukemaan näitä artikkeleita!

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Lauantai 6.3.2021. 07:22.

DSC06484bld20090918svt2daligalen600sh

Linkki:
http://viikkosanomat.fi/2021/03/05/2021-maaliskuu-kansalaisten-on-hyva-muistaa-etta-sauli-niinisto-esitti-vaalien-siirtamista-suomen-eu-pujeenjohtajuuden-varjolla-kaksi-arkistokirjoitusta/

Kuvat kaivettu Nettisanomien arkistosta ilmeisesti kuviin ja tapahtumiin sopimattomien kuvatekstien kanssa lauantaina 6.3.2021. 17:22.
Viikkosanomat. Pertti Manninen.

2021. Tammikuu. Presidentin puheen ulkopolitiikka yhdessä lauseessa: ”Teimme määrätietoisesti selväksi olevamme osa länttä.”

maanantai, tammikuu 4th, 2021

2021. Tammikuu. Presidentin puheen ulkopolitiikka yhdessä lauseessa: ”Teimme määrätietoisesti selväksi olevamme osa länttä.”

Pienen maan presidentin tärkein tehtävä on hoitaa asiat niin, että maan suhteet muihin maihin pysyvät kunnossa, johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa maan hallituksen kanssa. Tämän osuuden presidentti kuittasi lyhyesti näin:

HISTORIASTA muistamme aikakausia, jolloin yhteisen ponnistuksen päämäärä oli selvä. Kannattelimme nuorta demokratiaa ja toimme Suomen maailmankartalle. Puolustimme maata ja maksoimme sotakorvaukset. Jälleenrakensimme talouden ja uudistimme yhteiskuntaa. Loimme koulutuksen ja sivistyksen pohjalle hyvinvoinnin. Teimme määrätietoisesti selväksi olevamme osa länttä.”

Mitä tästä sitten eteenpäin? Presidentti pyöritteli ympäripyöreästi ilman konkretiaa tällä tavalla edellisen jatkoksi:

”Aiemmissakaan taitekohdissa entinen perusta ei ole koskaan tyystin kadonnut alta. Vahvuuksien pohjalle on luotu uuden etenemisen suuntaa. Olemme taas uudessa taitekohdassa. Meistä jokaisen on kysyttävä itseltämme: mikä määrittää yhteistä tahtoa uuden kohtaamiseen nyt?”

Näin selvissä kantimissa on sitten tällä hetkellä Suomen ulkopolitiikan hoito!

Kansalaisena olisi kiva tietää myös presidentin kanta siihen ”mikä määrittää yhteistä tahtoa uuden kohtaamiseen nyt?”

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Maanantaina 4.1.2020 06:21, kolme päivää puheen pitämiseen jälkeen sen paremmin lukeneena.

2021. Tammikuu. Tasavallan predidentti Sauli Niinistön uudenvuoden puhe kokonaisuudessaan.

perjantai, tammikuu 1st, 2021

1.1.2021.

Viikkosanomat julkaisee presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuheen kokonaisuudessaan.

KANSALAISET. 

Haluan lämpimästi kiittää teitä kaikkia. Olemme toistaiseksi selvinneet koronaviruksesta moniin muihin maihin verrattuna varsin hyvin. Erityinen kiitos koskee niitä, jotka ovat työkseen pitäneet muiden terveydestä huolta. Mutta saavutus on yhteinen. Vaikean paikan tullen koko Suomi on jälleen osoittanut vahvuutensa ja sietokykynsä.

Korona on kohdellut meistä jokaista hyvin eri tavoin: yksiä peruuttamattoman raskaasti; toisia siedettävämmin, vain normaalia arkielämää vaikeuttaen.

Kokemus on kuitenkin yhteinen. Vaille vaikutuksia ei ole jäänyt kukaan.

Onnistuminen on myös jatkossa meistä jokaisesta kiinni. Vaikka väsymys jo painaa, vielä on löydettävä voimia jatkaa.

Koettelemus kun ei ole ohi. Rokotteet luovat jo toivoa, mutta poikkeukselliset olot jatkuvat parhaassakin tapauksessa vielä kuukausia. Rajoituksista päästään vain rajoituksia noudattamalla. Rokotteista on apua vain rokotukset ottamalla.

Yhteinen tulevaisuutemme rakennetaan jokaisen yksilön teoilla, tässä ja nyt. Myös vastuu on yhteinen.

* * *

VUODEN 2020 tavoin taakse on pysyvästi jäänyt myös sitä edeltänyt maailma. Sittenkään, kun koronasta päästään, ei luvassa ole paluuta entiseen.

Vielä on vaikea täysin ymmärtää, miten perustavaa laatua olevan myllerryksen keskellä nyt olemme. Jotain silti jo tiedämme. Kohtaamme uuden.

Pandemia on muuttanut meitä. Oleminen vaihtui hetkessä toiseksi. Oli hämmentävää havaita haavoittuvuus – kuinka kaukana ihmiskunta onkaan kaikkivoipaisuudesta. Kukin on kohdaltaan päätynyt vakaviin mietteisiin, mittaamaan itseään ja kestävyyttään oudon keskellä. Yksinäisyyskin on monelle tullut valitettavan tutuksi. Jaettu ankara kokemus toisaalta myös tiivistää. Kuinka riippuvaisia olemmekaan toisistamme ja toistemme huomioimisesta. Tämä toivottavasti pysyy mielissämme pitkään.

Mutta ei muutoksessa yksin pandemiasta kyse ole. Ilmaston lämpeneminen jatkaa etenemistään, pelättyäkin nopeammin. Kansainvälisen politiikan voimasuhteet ovat voimakkaassa liikkeessä. Rahataloudessa miljoonat ovat arkipäiväistyneet, miljardien ohella yhä useammin esiin vilahtaa 12-nollainen biljoona. Samalla uudet murrosteknologiat, tekoälystä kvanttilaskentaan, lyövät itseään vauhdilla läpi.

Uuden kohtaaminen tarjoaa uusia tilaisuuksia tehdä asioita paremmin ja viisaammin kuin ennen. Uuden kohtaaminen voi myös tuntua pelottavalta. Paljon vaarallisempaa on kuitenkin yrittää ripustautua sellaiseen vanhaan, joka ei enää palaa.

* * *

HISTORIASTA muistamme aikakausia, jolloin yhteisen ponnistuksen päämäärä oli selvä. Kannattelimme nuorta demokratiaa ja toimme Suomen maailmankartalle. Puolustimme maata ja maksoimme sotakorvaukset. Jälleenrakensimme talouden ja uudistimme yhteiskuntaa. Loimme koulutuksen ja sivistyksen pohjalle hyvinvoinnin. Teimme määrätietoisesti selväksi olevamme osa länttä.

Aiemmissakaan taitekohdissa entinen perusta ei ole koskaan tyystin kadonnut alta. Vahvuuksien pohjalle on luotu uuden etenemisen suuntaa. Olemme taas uudessa taitekohdassa. Meistä jokaisen on kysyttävä itseltämme: mikä määrittää yhteistä tahtoa uuden kohtaamiseen nyt?

Itsenäisyyspäivän yhteydessä minulla oli tilaisuus keskustella kenraali Jaakko Valtasen kanssa. Kenraali puhui viisaasti ”yhteistunnon” merkityksestä. ”Eikö juuri sellainen yhteiskunta, jossa yksityisen kansalaisen asema ja oikeudet ovat turvattuja, ole puolustamisen arvoinen?” hän kysyi.

Tuohon yhteistuntoon, tai osallisuuteen, tiivistyy Suomessa paljon sellaista, jonka arvoa emme itse aina muista. Usein se nähdään paremmin ulkopuolelta. Suomen menestys kansainvälisissä vertailuissa ei ole sattumaa. Tällainen yhteiskunta toden totta on puolustamisen arvoinen.

Suomen kansalaisuus on sen haltijalle arvokas pääoma. Turvapaikka Suomessa antaa sekin paremman aseman kuin valtaosalla maailman ihmisistä on. Aiheellisesti käydään keskustelua, väittelyäkin, kaikkien täällä asuvien vapauksien ja oikeuksien laajuudesta. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet toiseen vaakakuppiin asettuvat vastuu ja velvollisuudet. Tavoitteena punninnassa pitäisikin olla näiden ”oikeasuhtaisuus”, sillä ilman vastuuta ei ylläpidetä oikeuksiakaan. Suomalainen yhteiskunta toden totta on vastuun ottamisen arvoinen.

* * *

VIIME aikojen keskustelu turvallisuudesta johdattaa pohtimaan laajemmin, siis yksittäistapauksista erillään, eräänlaista sivistysvaltion dilemmaa. Lyhyesti kuvattuna kysymys on siitä, miten annetaan turvaa ihmisille, joiden varalta joudutaan sitten turvaamaan muita, siis suojautumaan.

Tästä puolestaan seuraa vaikeita jatkokysymyksiä. Missä määrin yksilön oikeuksien vastapainoksi voidaan asettaa kaikkia koskeva turvallisuus? Tai päinvastoin, voidaanko koko yhteiskunnan turvallisuus vaarantaa asettamalla yksittäisten yksilöiden oikeudet etusijalle?

Tätä pohdintaa Euroopan sivistysvaltioissa käydään ja toistaiseksi on päädytty kovin erilaisiin ratkaisuihin.

Reilu vuosi sitten kannoin huolta siitä, ettei Suomi saa päätyä tilanteeseen, jossa turvallisuusriskien kohtelu on lievempää ja lainsäädäntömme väljempää kuin verrokkimaissa. Turvallisuustilanne vaatii jatkuvaa ajan tasalla oloa, kuten nyt tapahtuu terrorismilainsäädäntöä uudistettaessa.

Turvallisuuden tunnetta on myös horjutettu uusin, digitaalisin keinoin. Olipa kohteena eduskunta tai yksityisten ihmisten terveystiedot, sana ”tietomurto” antaa liian harmittoman vaikutelman. Kyberhyökkäykset ovat turvallisuutta uhkaavia, ne ovat hyökkäyksiä yksilöitä kohtaan, hyökkäyksiä koko yhteiskuntajärjestystä kohtaan. Niitä on kyettävä torjumaan paremmin, kansainvälisestikin.

On sanottu, että viranomaiset virkavastuulla huolehtivat turvallisuudesta. He varmasti tekevätkin voitavansa, kukin kohdaltaan säädetyissä puitteissa. Näiden puitteiden tulee olla ajan tasalla. Meidän ei tulisi koskaan joutua tunnustamaan, että olemme olleet politiikassamme naiiveja.

* * *

JÄI itsenäisyyspäivästä mieleen toinenkin kohtaaminen. Itähelsinkiläisten Biolasten esityksen pääviestinä oli ”ota pallosta kii”. Heidän huolenaan oli, hyvin perustellusti, ilmastonmuutos. Sama huoli näkyy vahvasti lapsilta ja nuorilta pitkin vuotta saamissani viesteissä. Tähän vaatimukseen meidän on pystyttävä vastaamaan.

Viime vuoden alussa oli mahdotonta edes kuvitella, että joutuisimme välttämään läheisyyttä ja sosiaalista kanssakäymistä, rajoittamaan liikkumista ja kulkemaan maskit kasvoilla. Nyt tuo mahdoton on jokapäiväistä – olemme vaaraa välttääksemme muuttaneet käyttäytymistämme tavalla, jota on vaikea uskoa. Olisiko tästä opiksi ja avuksi toisen vaaran, ilmastonmuutoksen torjunnassa? Nimittäin juuri ihmisten käyttäytymisestähän ilmastonmuutoksessa on kysymys.

Opittavaa riittää muussakin elämässä. Kaikkivoipia ihmiset eivät ole, mutta moneen pystymme. Uutta kohdattaessa parempaan kannattaa pyrkiä. Siihen pandemia on meitä johdatellut. Tarve ottaa omassa käytöksessä toiset huomioon, halu auttaa toista ja kyky sopeutua poikkeuksellisiin oloihin vievät kaikki ihmisyyttä eteenpäin. Jatketaan sillä tiellä.

Toivotan teille kaikille onnellista alkanutta vuotta ja Jumalan siunausta.

—-

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Perjantai 1.1.2021 22:50.

Lähde: HS.

Kommenttilisäys 1.1.2021 23:48.

Iltalehden presidentin puhetta käsitellään artikkeliin on tähän mennessä tullut 487 kommenttia, siis reilusti alle puolet siitä, mitä pääministeri Sanna Marinin päivää aikaisemmin julkaistuun uudenvuoden tervehdykseen. Vielä lukema voi tietenkin nousta!

Tässä ensimmäinen kommentti molemmille. Pääministerille ja presidentille!

Screenshot_20210101-232328 Screenshot_20210101-234455hyvin

2020. Huhtikuu. Presidentti Sauli Niinistö ei ota enää mitään kantaa Uudenmaan kulkurajoituksiin.

torstai, huhtikuu 16th, 2020

HS:n Marko Junkkari kirjoitti kolumnissaan keskiviikkona 15.04.2020 mm. seuraavaa:

LAINAUS
”Julkaistu: 15.4. 16:05
TASAVALLAN presidentti Sauli Niinistö otti tiistaina kantaa ihmisryhmiin kohdistuvia ennakkoluuloja vastaan. Erityisesti presidentti mainitsi torjunnan kohteiksi joutuneista ihmisryhmistä uusmaalaiset.

”Maakunnan väki on saanut korostetun identifioinnin, eikä maakuntakaan näin selvästi ole ennen erottunut. Ottamatta mitään kantaa Uudenmaan kulkurajoituksiin, muistutan, että ihan samoja ihmisiä täällä oln kuin ennenkin”, presidentti kirjoitti.

Presidentti taitaa olla oikeassa”
LAINAUS LOPPUU.

Seuraavana päivänä 15.04.2020 pääministeri Sanna Marinin johtama hallitus sitten purki kulkurajoitukset, josta poliisiviranomaiset saivat tiedon 13:39, joka näytettin tv:n uutislähetyksessä myöhemmin illalla suoraan tien päältä kuvattuna.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Torstai 16.04.2020 09:22.

2020. Huhtikuu. Niin katoaa mainen kunnia. Tasavallan presidentti myönsi Lounemalle itsenäisyyspäivänä 2015 kunniamerkin.

lauantai, huhtikuu 11th, 2020

”Tasavallan presidentti, Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien suurmestari on 6.12.2015 päättänyt antaa ansioituneille Suomen kansalaisille seuraavat kunniamerkit.

Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki

Lounema, Tomi Ristonpoika, kaupallinen neuvos, Helsinki”


Näin katoaa mainen kunnia.
Pääministeri Sanna Marin ja ministeri Tuula Haatainen luulevat pelastavan oman nahkansa erottaessaan Huoltovarmuuskeskuksen johtajan Tomi Louneman. Erottamisen syynä oli se, että johtaja ei tarkistanut heidän mielestään ja varsinkin median raivokkaan mielen takia hankintakumppaneita, Toinen oli rikoksista tuomittu kauneusalan yrittäjä ja toinen ulosottovelkainen pikavippimies. Ainakin toinen tilauksista tuli Suomeen perille, ja näitä hengityssuojaimia voidaan käyttää hoitolaitoksissa ja kotipalveluissa.

Ensi tiistaina pääsiäisen jälkeen saadaan selvyys, jos saadaan, olivatko toimitetut hengityssuojaimet tilauksen mukaisia. Nämä Louneman tilaamat suojaimet ovat heti käytettävissä ja niiden käyttö on voinut pelastaa hoidettavien henkiä jo nyt, varmaan myös työntekijöidenkin, Tehtävät selvitykset antanevat tähänkin vastauksen.

Viikkosanomat. Pertti Manninen.
Lauantai 11.04.2020 22:56.

Kunniamerkkilähde: Keskisuomalaisen arkisto.