Posts Tagged ‘Uudenvuodenpuhe’

2021. Tammikuu. Presidentin puheen ulkopolitiikka yhdessä lauseessa: ”Teimme määrätietoisesti selväksi olevamme osa länttä.”

maanantai, tammikuu 4th, 2021

2021. Tammikuu. Presidentin puheen ulkopolitiikka yhdessä lauseessa: ”Teimme määrätietoisesti selväksi olevamme osa länttä.”

Pienen maan presidentin tärkein tehtävä on hoitaa asiat niin, että maan suhteet muihin maihin pysyvät kunnossa, johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa maan hallituksen kanssa. Tämän osuuden presidentti kuittasi lyhyesti näin:

HISTORIASTA muistamme aikakausia, jolloin yhteisen ponnistuksen päämäärä oli selvä. Kannattelimme nuorta demokratiaa ja toimme Suomen maailmankartalle. Puolustimme maata ja maksoimme sotakorvaukset. Jälleenrakensimme talouden ja uudistimme yhteiskuntaa. Loimme koulutuksen ja sivistyksen pohjalle hyvinvoinnin. Teimme määrätietoisesti selväksi olevamme osa länttä.”

Mitä tästä sitten eteenpäin? Presidentti pyöritteli ympäripyöreästi ilman konkretiaa tällä tavalla edellisen jatkoksi:

”Aiemmissakaan taitekohdissa entinen perusta ei ole koskaan tyystin kadonnut alta. Vahvuuksien pohjalle on luotu uuden etenemisen suuntaa. Olemme taas uudessa taitekohdassa. Meistä jokaisen on kysyttävä itseltämme: mikä määrittää yhteistä tahtoa uuden kohtaamiseen nyt?”

Näin selvissä kantimissa on sitten tällä hetkellä Suomen ulkopolitiikan hoito!

Kansalaisena olisi kiva tietää myös presidentin kanta siihen ”mikä määrittää yhteistä tahtoa uuden kohtaamiseen nyt?”

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Maanantaina 4.1.2020 06:21, kolme päivää puheen pitämiseen jälkeen sen paremmin lukeneena.

2021. Tammikuu. Iltalehden lukijoiden kommenttipätkä aiheeseen presidentti vs hallitus presidentin uudenvuoden puheessa.

lauantai, tammikuu 2nd, 2021

Tähän pätkä keskustelusta, jossa vilisi aikaisemmin mm.  valtiovarainministeri Sauli Niinistön osuus eläkeläisiä kurittavassa leikatussa indeksissä Paavo Lipposen hallituksessa aikoinaan. Olihan siellä myös nykyaikaan kuuluvista leipäjonoista ja asunnottomuudestakin.

LAINAUS

16 tuntia sitten
Pressan puhe käsitteli monia asioita ottamatta kuintenkaan mihinkään kantaa selkeästi hiukan kuin kierteli kissa kuumaa puuroa. Puheessa oli muutama hyvä pohdinta, voidaanko koko yhteiskunta laittaa vaaralle alttiiksi asettamalla yksittäisten yksilöiden oikeudet etusijalle. Ulkoministerille pohdittavaa ja koko hallitukselle. Ilmastopohdinnassa hän nosti esille ”Biolasten ota pallo kiinni” esityksen , joka nähtiin aikaisemmin tv ohjelmassa. Aika köykäinen heitto. Eivät nämä pienet lapsukaiset olisi koko palloideaa tehneet , ellei aikuiset ilmastopolitiikot olisi tehnyt koko hommalle käsikirjoitusta juuri itsenäisyyspäivän ohjelmaan. Puhe ei kuitenkaan sisältänyt mitään ihmeellistä.
Tavannomaista jorinaa eletystä elämästä jota kuultu kerran vuodessa.
15 tuntia sitten
Presidentti kun ei saa suoraan kantaa ottaa. Mutta kyllä tyhmempikin tuon ymmärtää, mistä puheessa puhutaan.
16 tuntia sitten
Miten ilmenee Saulin toimeenkuvaan kuuluvassa ulkopolitiikassa suomalainen ”yhteistunto”.

Varsinkin oppositiopuolueilla?
Mm. elvytysrahat ja Eu-yhteistyö?
17 tuntia sitten
Miksi ei kiitosta meidän historian parhaalle hallitukselle.
16 tuntia sitten
Presidentti ei löytänyt siitä kiiteltävää. Mistä itse kiittelisit hallitusta?
16 tuntia sitten
Olemme selvinneet Koronasta terveydenhoidon ja talouden (konkurssien) suhteen Euroopassa parhaiten.

Mitäpä tuota mainitsemaan.
16 tuntia sitten
Hallitusta on puettu sankarin viittaan kovin kärkkäästi koronaepidemiassa, mutta jos tarkemmin tarkastellaan hallituksen roolia, niin eihän se muuta tee kuin päätöksiä asiantuntijoiden suositusten perusteella. Mediassa on kuitenkin käyty läpi niitä asioita, jotka on olleet meidän eduksemme. Silti näitä ”koronaonnistujia” on Suomen edellä melko suuri määrä.
16 tuntia sitten
Suomessa vähän porukkaa, pitkät etäisyydet, eikä yhtään maailmanluokan suurkaupunkia.
LAINAUS LOPPUU
Viikkosanomat. Pertti Manninen. Lauantai 2.2.2021 07:58
Tähän Iltalehden sanasta sanaan-arikkeliin
Näin Niinistö puhui – lue itse sanasta sanaan: ”Suomen kansalaisuus arvokas pääoma” Eilen klo 14:03
oli tullut ehkä parisen sataa kommenttia muistin mukaan, koska tarkistaminen olisi jo vaatinut kirjautumista!
Sama
Ei hätää, kuva ensimmäisestä kommentista olikin tallentunut, josta kommenttien lukumääräksi paljastui 191.  Lähimuisti vielä toimii!
Sama.

2021. Tammikuu. Pääministeri Sanna Marin uudenvuoden tervehdys 31.12.2020 kokonaisuudessaan.

perjantai, tammikuu 1st, 2021

Viikkosanomat 1.1.2021

Pääministeri Sanna Marinin uudenvuoden tervehdys 31.12.2020

Valtioneuvoston viestintäosasto  31.12.2020 3.00

PUHE

Millainen kulunut vuosi on ollut? Vaikea, opettavainen ja pysäyttävä ainakin.

 Koronavuosi on ollut yhteinen ponnistus ja silti se on ollut jokaiselle myös omanlaisensa. Osa on menettänyt läheisen, osa on menettänyt työnsä ja moni on joutunut luopumaan asioista, jotka ovat tuttuja ja tärkeitä. Vuosi on ollut toisille vaikeampi kuin joillekin muille. Se on silti ollut pysäyttävä meille kaikille.

Olemme joutuneet tekemään vuoden aikana päätöksiä, joita emme olisi halunneet tehdä. Olemme joutuneet sulkemaan kouluja ja kirjastoja, rajoittamaan liikkumista, kokoontumista ja elinkeinotoimintaa, keskeyttämään harrastustoimintaa sekä puuttumaan moniin muihin arjen asioihin. Päätöksiä ei ole tehty kevein mielin vaan siksi, että ne ovat olleet välttämättömiä ihmisten terveyden ja elämän suojelemiseksi. Samalla olemme pyrkineet vähentämään toimien aiheuttamia vaurioita ohjaamalla tukea ihmisille, yrityksille ja kunnille.

Suomi on onnistunut koronatilanteen hallinnassa terveydellisesti ja taloudellisesti monia muita maita paremmin. Rokotukset on aloitettu ja näemme jälleen valoa edessäpäin. Vaikka kuljemme parempia aikoja kohti, on meillä yhä oltava malttia toimia vastuullisesti ja noudatettava viranomaisten suosituksia ja ohjeistuksia. Pandemia ei ole ohi, ja väestön kattavan rokotesuojan saamisessa menee vielä aikaa. Siksi meidän on mahdollisuuksien mukaan työskenneltävä etäyhteyksien kautta, vältettävä kokoontumisia, huolehdittava hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta, käytettävä maskia ja oireisena hakeuduttava välittömästi koronatestiin. Toiminnallamme vaikutamme siihen, että yhteiskunta on turvallinen kaikille ja että selviämme kriisistä yhdessä.

Malttia tarvitaan myös koronan jälkeen. Kun rakennamme yhteiskuntiamme ja talouksiamme pandemian jälkeisessä ajassa, emme voi tyytyä vanhoihin tapoihimme ja toimintaamme. Meidän on rakennettava tulevaisuuttamme kestävämmällä tavalla ja hakien tasapainoa ihmisen ja luonnon välillä. Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja luonnonvarojen kestämätön käyttö ovat ihmiskunnan suurimpia ongelmia. Meidän on luovuttava osasta vanhoista tavoistamme, jotta lapsillamme ja heidän lapsillaan on mahdollisuus hyvään ja ihmisarvoiseen elämään. Samalla voimme luoda uutta yritystoimintaa, työtä ja hyvinvointia.

Suomi laatii parhaillaan omaa elpymissuunnitelmaansa osana Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälinettä. Suomen kestävän kasvun ohjelmalla pyrimme edistämään niin nopeavaikutteista elpymistä kuin pitkällä aikavälillä välttämätöntä elinkeinoelämän rakenteiden ja julkisten palveluiden uudistumista. Ohjelman painopistealueet ovat 1) koulutus, tutkimus- ja innovaatiotoiminta 2) vihreä siirtymä, 3) Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen, 4) kestävän infrastruktuurin ja digitalisaation vahvistaminen, 5) työmarkkinoiden toiminta, työttömille suunnatut palvelut ja työelämän kehittäminen sekä 6) sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuuden vahvistaminen ja kustannusvaikuttavuuden lisääminen.

Euroopan talouden elpyminen pandemiasta ja sen aiheuttamasta taloudellisesta kriisistä on Suomelle kriittisen tärkeä kysymys. Me emme voi ratkaista pandemiaa yksin, vaan sen selättämiseksi tarvitaan yhteistä onnistumista. Yhtä lailla talouden nostamiseksi tarvitaan yhteisiä ponnistuksia kansallisten toimien lisäksi. Katse on suunnattava omasta nenänkärjestä pidemmälle. Euroopan toipuminen on meidän etumme.

Vaikka vuotta 2020 on hallinnut koronakriisi, olemme samalla vieneet hallitusohjelmassa sovittuja uudistuksia määrätietoisesti eteenpäin. Pienimpiä eläkkeitä ja perusturvaa on korotettu, aktiivimalli on purettu, oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen on palautettu kaikille lapsille, varhaiskasvatuksen ryhmäkoot ovat pienentyneet, koulutuksen resursseja on lisätty kaikilla koulutusasteilla, oppivelvollisuuden laajentamisesta on päätetty ja toisen asteen koulutus muuttuu aidosti maksuttomaksi, hoitajamitoitus on säädetty lakiin, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on annettu eduskunnalle, perhevapaauudistuksen päälinjat on sovittu, tie-, raide- ja väyläinfrastruktuuriin on tehty mittavia panostuksia, energiaverotuksen uudistuksesta on päätetty, työllisyyden pohjoismainen malli etenee ja ensimmäinen osa rakenteellisista toimista työllisyyden vahvistamiseksi on tehty.

Vuonna 2021 meidän on jatkettava toimia, joilla uudistamme yhteiskuntaamme sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävämmäksi. Toimia tehdään tavalla, joka pitää kaikki ihmiset ja alueet mukana muutoksessa. Kun rakennamme uutta, on hyvä myös arvostaa sitä, mikä toimii. Suomalainen yhteiskunta on jälleen osoittanut vahvuutensa vaikeuksien kohdatessa. Meillä on toimiva terveydenhuoltojärjestelmä, luotettavat viranomaiset ja vakaa demokratia, osaavat opettajat, hyvät digitaaliset valmiudet, kyky sopeutua nopeasti yllättäviin tilanteisiin sekä keskinäistä luottamusta yhteiskunnassa, joka on auttanut meitä selviytymään kriisin keskellä. Suomalaisissa on sisua ja sitkeyttä.

Vaikka tämä vuosikymmen alkoi tavalla, jota emme osanneet vielä viime vuonna ennakoida, voimme yhä tehdä tästä ratkaisujen vuosikymmenen. Se vaatii meiltä rohkeutta, yhteistyötä ja kykyä sietää epävarmuutta. Samoja asioita, joita koronavuosi on meiltä kaikilta vaatinut.

Rauhallista, turvallista ja parempaa uutta vuotta kaikille!

Sanna Marin
pääministeri

.”

Viikkosanomat. Pertti Manninen. 1.1.2021 23:14.

Lähde: Valtioneuvoston kanslia.

Kommentti lisäys. Iltalehti julkaisi tervehdykseen liittyvän artikkelin eilen ja siihen on nyt tähän mennessä tullut 1.2 k kommentteja!

Tässä ensimmäinen.

Screenshot_20210101-232328

2021. Tammikuu. Tasavallan predidentti Sauli Niinistön uudenvuoden puhe kokonaisuudessaan.

perjantai, tammikuu 1st, 2021

1.1.2021.

Viikkosanomat julkaisee presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuheen kokonaisuudessaan.

KANSALAISET. 

Haluan lämpimästi kiittää teitä kaikkia. Olemme toistaiseksi selvinneet koronaviruksesta moniin muihin maihin verrattuna varsin hyvin. Erityinen kiitos koskee niitä, jotka ovat työkseen pitäneet muiden terveydestä huolta. Mutta saavutus on yhteinen. Vaikean paikan tullen koko Suomi on jälleen osoittanut vahvuutensa ja sietokykynsä.

Korona on kohdellut meistä jokaista hyvin eri tavoin: yksiä peruuttamattoman raskaasti; toisia siedettävämmin, vain normaalia arkielämää vaikeuttaen.

Kokemus on kuitenkin yhteinen. Vaille vaikutuksia ei ole jäänyt kukaan.

Onnistuminen on myös jatkossa meistä jokaisesta kiinni. Vaikka väsymys jo painaa, vielä on löydettävä voimia jatkaa.

Koettelemus kun ei ole ohi. Rokotteet luovat jo toivoa, mutta poikkeukselliset olot jatkuvat parhaassakin tapauksessa vielä kuukausia. Rajoituksista päästään vain rajoituksia noudattamalla. Rokotteista on apua vain rokotukset ottamalla.

Yhteinen tulevaisuutemme rakennetaan jokaisen yksilön teoilla, tässä ja nyt. Myös vastuu on yhteinen.

* * *

VUODEN 2020 tavoin taakse on pysyvästi jäänyt myös sitä edeltänyt maailma. Sittenkään, kun koronasta päästään, ei luvassa ole paluuta entiseen.

Vielä on vaikea täysin ymmärtää, miten perustavaa laatua olevan myllerryksen keskellä nyt olemme. Jotain silti jo tiedämme. Kohtaamme uuden.

Pandemia on muuttanut meitä. Oleminen vaihtui hetkessä toiseksi. Oli hämmentävää havaita haavoittuvuus – kuinka kaukana ihmiskunta onkaan kaikkivoipaisuudesta. Kukin on kohdaltaan päätynyt vakaviin mietteisiin, mittaamaan itseään ja kestävyyttään oudon keskellä. Yksinäisyyskin on monelle tullut valitettavan tutuksi. Jaettu ankara kokemus toisaalta myös tiivistää. Kuinka riippuvaisia olemmekaan toisistamme ja toistemme huomioimisesta. Tämä toivottavasti pysyy mielissämme pitkään.

Mutta ei muutoksessa yksin pandemiasta kyse ole. Ilmaston lämpeneminen jatkaa etenemistään, pelättyäkin nopeammin. Kansainvälisen politiikan voimasuhteet ovat voimakkaassa liikkeessä. Rahataloudessa miljoonat ovat arkipäiväistyneet, miljardien ohella yhä useammin esiin vilahtaa 12-nollainen biljoona. Samalla uudet murrosteknologiat, tekoälystä kvanttilaskentaan, lyövät itseään vauhdilla läpi.

Uuden kohtaaminen tarjoaa uusia tilaisuuksia tehdä asioita paremmin ja viisaammin kuin ennen. Uuden kohtaaminen voi myös tuntua pelottavalta. Paljon vaarallisempaa on kuitenkin yrittää ripustautua sellaiseen vanhaan, joka ei enää palaa.

* * *

HISTORIASTA muistamme aikakausia, jolloin yhteisen ponnistuksen päämäärä oli selvä. Kannattelimme nuorta demokratiaa ja toimme Suomen maailmankartalle. Puolustimme maata ja maksoimme sotakorvaukset. Jälleenrakensimme talouden ja uudistimme yhteiskuntaa. Loimme koulutuksen ja sivistyksen pohjalle hyvinvoinnin. Teimme määrätietoisesti selväksi olevamme osa länttä.

Aiemmissakaan taitekohdissa entinen perusta ei ole koskaan tyystin kadonnut alta. Vahvuuksien pohjalle on luotu uuden etenemisen suuntaa. Olemme taas uudessa taitekohdassa. Meistä jokaisen on kysyttävä itseltämme: mikä määrittää yhteistä tahtoa uuden kohtaamiseen nyt?

Itsenäisyyspäivän yhteydessä minulla oli tilaisuus keskustella kenraali Jaakko Valtasen kanssa. Kenraali puhui viisaasti ”yhteistunnon” merkityksestä. ”Eikö juuri sellainen yhteiskunta, jossa yksityisen kansalaisen asema ja oikeudet ovat turvattuja, ole puolustamisen arvoinen?” hän kysyi.

Tuohon yhteistuntoon, tai osallisuuteen, tiivistyy Suomessa paljon sellaista, jonka arvoa emme itse aina muista. Usein se nähdään paremmin ulkopuolelta. Suomen menestys kansainvälisissä vertailuissa ei ole sattumaa. Tällainen yhteiskunta toden totta on puolustamisen arvoinen.

Suomen kansalaisuus on sen haltijalle arvokas pääoma. Turvapaikka Suomessa antaa sekin paremman aseman kuin valtaosalla maailman ihmisistä on. Aiheellisesti käydään keskustelua, väittelyäkin, kaikkien täällä asuvien vapauksien ja oikeuksien laajuudesta. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet toiseen vaakakuppiin asettuvat vastuu ja velvollisuudet. Tavoitteena punninnassa pitäisikin olla näiden ”oikeasuhtaisuus”, sillä ilman vastuuta ei ylläpidetä oikeuksiakaan. Suomalainen yhteiskunta toden totta on vastuun ottamisen arvoinen.

* * *

VIIME aikojen keskustelu turvallisuudesta johdattaa pohtimaan laajemmin, siis yksittäistapauksista erillään, eräänlaista sivistysvaltion dilemmaa. Lyhyesti kuvattuna kysymys on siitä, miten annetaan turvaa ihmisille, joiden varalta joudutaan sitten turvaamaan muita, siis suojautumaan.

Tästä puolestaan seuraa vaikeita jatkokysymyksiä. Missä määrin yksilön oikeuksien vastapainoksi voidaan asettaa kaikkia koskeva turvallisuus? Tai päinvastoin, voidaanko koko yhteiskunnan turvallisuus vaarantaa asettamalla yksittäisten yksilöiden oikeudet etusijalle?

Tätä pohdintaa Euroopan sivistysvaltioissa käydään ja toistaiseksi on päädytty kovin erilaisiin ratkaisuihin.

Reilu vuosi sitten kannoin huolta siitä, ettei Suomi saa päätyä tilanteeseen, jossa turvallisuusriskien kohtelu on lievempää ja lainsäädäntömme väljempää kuin verrokkimaissa. Turvallisuustilanne vaatii jatkuvaa ajan tasalla oloa, kuten nyt tapahtuu terrorismilainsäädäntöä uudistettaessa.

Turvallisuuden tunnetta on myös horjutettu uusin, digitaalisin keinoin. Olipa kohteena eduskunta tai yksityisten ihmisten terveystiedot, sana ”tietomurto” antaa liian harmittoman vaikutelman. Kyberhyökkäykset ovat turvallisuutta uhkaavia, ne ovat hyökkäyksiä yksilöitä kohtaan, hyökkäyksiä koko yhteiskuntajärjestystä kohtaan. Niitä on kyettävä torjumaan paremmin, kansainvälisestikin.

On sanottu, että viranomaiset virkavastuulla huolehtivat turvallisuudesta. He varmasti tekevätkin voitavansa, kukin kohdaltaan säädetyissä puitteissa. Näiden puitteiden tulee olla ajan tasalla. Meidän ei tulisi koskaan joutua tunnustamaan, että olemme olleet politiikassamme naiiveja.

* * *

JÄI itsenäisyyspäivästä mieleen toinenkin kohtaaminen. Itähelsinkiläisten Biolasten esityksen pääviestinä oli ”ota pallosta kii”. Heidän huolenaan oli, hyvin perustellusti, ilmastonmuutos. Sama huoli näkyy vahvasti lapsilta ja nuorilta pitkin vuotta saamissani viesteissä. Tähän vaatimukseen meidän on pystyttävä vastaamaan.

Viime vuoden alussa oli mahdotonta edes kuvitella, että joutuisimme välttämään läheisyyttä ja sosiaalista kanssakäymistä, rajoittamaan liikkumista ja kulkemaan maskit kasvoilla. Nyt tuo mahdoton on jokapäiväistä – olemme vaaraa välttääksemme muuttaneet käyttäytymistämme tavalla, jota on vaikea uskoa. Olisiko tästä opiksi ja avuksi toisen vaaran, ilmastonmuutoksen torjunnassa? Nimittäin juuri ihmisten käyttäytymisestähän ilmastonmuutoksessa on kysymys.

Opittavaa riittää muussakin elämässä. Kaikkivoipia ihmiset eivät ole, mutta moneen pystymme. Uutta kohdattaessa parempaan kannattaa pyrkiä. Siihen pandemia on meitä johdatellut. Tarve ottaa omassa käytöksessä toiset huomioon, halu auttaa toista ja kyky sopeutua poikkeuksellisiin oloihin vievät kaikki ihmisyyttä eteenpäin. Jatketaan sillä tiellä.

Toivotan teille kaikille onnellista alkanutta vuotta ja Jumalan siunausta.

—-

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Perjantai 1.1.2021 22:50.

Lähde: HS.

Kommenttilisäys 1.1.2021 23:48.

Iltalehden presidentin puhetta käsitellään artikkeliin on tähän mennessä tullut 487 kommenttia, siis reilusti alle puolet siitä, mitä pääministeri Sanna Marinin päivää aikaisemmin julkaistuun uudenvuoden tervehdykseen. Vielä lukema voi tietenkin nousta!

Tässä ensimmäinen kommentti molemmille. Pääministerille ja presidentille!

Screenshot_20210101-232328 Screenshot_20210101-234455hyvin