Archive for tammikuu, 2017

Pääministeri Juha Sipilän miljoonaomaisuus pörssiyhtiöissä: Elisa, Fortum, Kemira, Kesko, Kone, Metso, Neste, Nokia, Nokian renkaat, Orion, Sampo, Stora Enso, UPM-Kymmene ja Wärtsilä.

sunnuntai, tammikuu 15th, 2017

Pääministeri Juha Sipilähän ei ole kertonut, vaikka vaadittu onkin, miljooniensa määrää eikä sitä, mihin ne varat on sijoitettu. Kaikki on kätketty ns. vakuutuskuoriin ja muihin varallisuusinstumentteihin. Oikeuskansleri on hyväksynyt, samoin kuin myös eduskunnan enemmistö, tämän selvityksen riittäväksi kertomaan ministerin sidonnaisuuksista.

Ainoa kohdalle osunut ja julkaistu yksityiskohtainen selvitysyritys on Kansan Uutisissa torstaina 24.11.2016 toimittaja Johan Alénin julkaisema kirjoituksessa ”Emme tiedä mihin yhteiskunnallisesti merkittäviin yhtiöihin pääministerin varat sijoitetaan”. Ylen määräaikainen toimittaja Jarno Liski yritti tehdä samanlaista selvitystä, mutta Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivinen ja uutistoiminnan päällikkö Atte Jääsleläinen estivät selvityksen tekemisen ja mahdollisesti jo valmiin jutun esittämisen. Toimittaja Liskin työsopimusta ei ole sitten myöhemmin uusittu.

Kansan Uutisten kirjoituksessa torstaina 24.11.2016 muun muassa:

”Juha Sipilä vakuuttaa, että hän ei voi vaikuttaa varoillaan tehtäviin sijoituspäätöksiin. Olemme tämän vakuutuksen varassa.”

”Pääministeri Juha Sipilällä (kesk.) on mahdollisuus sijoittaa Helsingin pörssin yhtiöihin ilman että sidonnaisuus tulee julki. Sipilä tiedetään miljonääriksi, mutta hänen varoillaan tehtävät sijoitukset on piilotettu.”

’Sipilän käyttämät Nordea-pankin sijoitustuotteet mahdollistavat sijoittamisen 14:ään Helsingin pörssissä noteerattuun yhtiöön. Nämä hyvin suuret yhtiöt ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä, ja niillä on mittavaa toimintaa ulkomailla:

”Tietoliikenneyhtiö Elisa. Yksi Suomen merkittävistä matkapuhelinoperaattoreista.
Energiayhtiö Fortum. Toimintaa Pohjoismaissa, Venäjällä ja laajemmin Itämeren alueella.
Teollisuuskemikaalien valmistaja Kemira. Toimintaa 40 maassa.
Kaupan alan Kesko. Kolmanneksen markkinaosuus Suomessa, toimii Valko-Venäjällä asti. Ilmoitti lokakuussa myyvänsä Venäjän-kauppansa.
Hissivalmistaja Kone. Globaali yritys. EU:n komissio langetti kartellisakkoja vuonna 2006.
Prosessiteollisuuden laitevalmistaja Metso. Globaali yritys.
Öljy-yhtiö Neste. Omistaa esimerkiksi 45 prosenttia perusöljylaitoksesta Bahrainissa.
Tietoliikennealalla toimiva Nokia. Satatuhatta työntekijää ympäri maailman, toistuvasti osallisena globaaleissa yritysjärjestelyissä.
Rengasvalmistaja Nokian Renkaat. Tehtaita mm. Venäjällä.
Lääketeollisuusyhtiö Orion. Päämarkkina-alue Suomi mutta tuotteita myynnissä yli sadassa maassa.
Finanssikonserni Sampo. Merkittävä pohjoismainen pankki.
Metsäyhtiö Stora Enso. Suomalais-ruotsalainen maailman mittakaavassa suuri paperin valmistaja.
Metsäyhtiö UPM-Kymmene. Suuri yhtiö on rönsyillyt myös biopolttoaineen valmistukseen.
Konepaja Wärtsilä. Toimittaa moottoreita ja voimalaitoksia ympäri maailman.”

”Tarkennetaan vielä, että Suomen pääministerillä on mahdollisuus itse valikoida, että hän saa tuottoa näiden yhtiöiden jakamasta voitosta ja niiden osakkeiden arvonnoususta.”

”Myöhemmin tässä jutussa Sipilä kertoo, että hän ei käytä tätä mahdollisuutta. Kansalaiset eivät kuitenkaan voi varmuudella tietää sitä.”

”Toinen mahdollisuus aktiiviseen sijoittamiseen kuoren kätkössä olisi valikoida Nordean rahastovalikoimasta haluamansa. Sijoittaja voi vaihtaa rahastoja kulloistenkin tietojensa ja arvioidensa mukaan.”

http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3634239-emme-tieda-mihin-yhteiskunnallisesti-merkittaviin-yhtioihin-paaministerin-varat-sijoitetaan

Tämä siis Kansan Uutisissa torstaina 24.11.2016.

Toimittaja pyytää sitten tarkennuksia Sipilältä ja päättää kirjoituksensa näin:
”Hän vastasi kysymyksiini avustajansa välityksellä:
– Sidonnaisuusilmoitukseni pohjalta pystytte joka hetki näkemään sijoitukseni. Mitään muuta epäsuoraakaan yritysomistusta ei ole.
Pyysin vielä tarkennusta, ja pääministeriltä toimitettiin vastaus:
– Mitään muita yritysomistuksia ei ole. Sidonnaisuusilmoituksesta selviää kaikki rahastojen kautta olevat omistukset, joiden sisältöön en voi vaikuttaa. Sisällöt selviävät pankkien julkisilta sivuilta.”

”Pääministerin mukaan erilaiset varainhoitajat siis päättävät, mihin varat sijoitetaan. Sipilän varat ovat vakuutuskuorten kätkössä, ja me olemme hänen vakuutuksensa varassa.”

Tämä siis Kansan Uutisissa torstaina 24.11.2016.

Kirjoitus julkaistu myös Nettisanomien Sipilän omistuksia koskevassa juttukokonaisuudessa.
http://www.nettisanomat.com/2016/12/07/etusivu.html

Kahden herran palvelija. Tapaus Kaisa Mäkäräinen. Vuonna 2013 ja nyt 2017.

torstai, tammikuu 12th, 2017

Jokaisella urheilijalla on tietenkin oikeus itse päättää miten taitojaan käyttää. Vaarana on kuitenkin ympärillä olijoiden pyrkimykset ja omat kunnianhimot. Kaisa Mäkäräinen neljä vuotta sitten houkuteltin mukaan maastohiihtäjäksi omasta lajistaan ampumahiihdosta. Silloisen ja nykyisenkin valmentajan Jarmo Punkkisen kunnianhimo oli niin suuri, ettei estänyt Mäkäräistä hajottamasta voimiaan ja jopa ohjasi Mäkäräistä maastohiihtoon. Punkkisestahan olisi tullut ensimmäinen valmentaja, jonka valmennettava olisi voinut voittaa maailmanmetaruuden kahdessa lajissa, siis hiihdossa ja ampumahiihdossa. Hiihdon päävalmentaja Magnus Dahlenillakin oli oma lusikkansa siinä sopassa. välillä näytti siltä, että hän tarkoituksellisesti häiritsi Mäkäräisen keskittymistä omaan lajiinsa. Pannukakkuhan sitten 2013 siitä tuli. Mäkäräinen ei päässyt viestijoukkueeseen. Pettymyksensä hän peitti hyvin ja oli kohtalaisen iloisen näköinen, ainakin kuvassa, joka oli nimetty Nettisanomissa: ”Ampumahiihdon maailmanmestari Kaisa Mäkäräinen kertoo olevansa tyytyväinen suoritukseensa, vaikka mitalia, eikä edes viestipaikkaa tullut. ”
http://www.nettisanomat.com/2013/02/26/etusivu.html

P2260172d20130226makarainen400ccls

Miten pelata kasinoita, siinäpä kysymys.

Sama meno jatkuu nyt vuonna 2017. Valmentaja Jarmo Punkkinen kertoo, että päätös on yksinomaan Kaisa Mäkäräisen. Hiihdon valmentaja Reijo Jylhä ei lupaa viestipaikkaa, mutta varman paikan ylimatkalle, 30 km:lle. Joitain näyttöjäkin täytyisi antaa kilpailuissa, joissa muut suomalaiset ovat mukana. Tämä taas tietäisi poisjäämistä parista oman lajin maailmancupista ja mitä ilmeisemmin haaveesta voittaa se. Miksei kukaan sano, että pitäisi keskittyä omaaan lajiinsa ja olla siinä niin hyvä kuin on. Ei kai siihen keskittymiseenkään ole hyväksi haaveilla toisessa lajissa menestymisestä. Tuleeko sitten pannukakku niinkuin viimeksi. Päätöshän on tietenkin urheilijan itsensä, mutta kyllä näillä ympäripyörijöiltäkin puuttuu tietty jämäkkyys, tarkoituksella tai tahattomasti. Jari Isometsä, jo vuosia sitten rangaistuksensa kärsinyt, arvioi Kaisa Mäkäräisen tasoa muihin suomalaisiin verrattuna. Hän sijoittaa Mäkäräisen tasaiseen kakkosryhmään, josta viestijoukkue valitaan. Oman sotkunsa siihen tuo lisäksi, että 5 km kisoja ei järjestetä, joten valinta on kuitenkin lopuksi mutu-tuntumalta.

Jarmo Punkkisesta karu kommentti vuodelta 2014; ”Lisäksi hänellä on se synti taakkanaan, joka aikoinaan jäi vähemmälle huomiolle. Hän nimittäin tuhosi Kaisa Mäkäräisen yhdet mm-kisat, kun tahtoi olla ensimmäinen valmentaja, joka olisi valmentanut suojattinsa maailmanmestariksi molemmissa lajeissa, siis ammuntahiihdossa ja maastohiihdossa. Huonostihan siinä kävi. Mäkäräisen pää meni pyörälle ja hän ei pystynyt siitä selviämään. Dahlenillakin oli tässä sotkussa sormensa pelissä kun valitsi Mäkäräisen hiihtojoukkueeseen.”
http://viikkosanomat.fi/2014/02/14/lahtopaikka-ratkaisi-mitalin-dahlen-maarasi-niskanen-hiihti-hiukan-selostajistakin/

Jättipotistahan kaikki haaveilevat.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Torstai 2017-01-12 09:36

Rahoituksesta.
Kaisa Mäkäräisen lajissa rahoitus on turvattu, kun se on niin mielenkiintoinen televisio-laji. Myös lajin parhaat tekevät kilpailu kilpailulta hyvän tilin.

Suomessa nyt juuri vuoden alusta Veikkaus Oy:ksi yhdistetty Veikkaus-Ray- Finntoto jakaa tuotoistaan urheilulle 25 %, siis merkittävän osan, Rahoitus tapahtuu valtion budjetin kautta ja kokonaistuotosta jää 200 miljoonaa euroa jakamatta. Valtio, joka on siis turvannut monopolin jatkumisen saa 200 miljoonaa omiin tarkoituksiinsa. Tätä ei useinkaan kerrota, vaan uskotellaan, että kaikki tuotto käytettäisiin nimettyihin hyviin tarkoituksiin.

Monopolin vastustajat ovat sitä mieltä, että monopoli pitäisi purkaa, koska lisenssijärjestelmillä voitaisiin saada sama tuotto ja enemmänkin, koska järjestäjät olisivat tehokkaampia.

Lisäksi tähän monopoliin liittyy se ikävä piirre, että toimeenpanija on myös valvova elin, siis pelaamisen haittojen valvoja. Tässä pitäisi olla tietysti yhtiöstä riippumaton elin, joka olisi sosiaali- ja terveysministeriön asettama.

Ulkomaiset, siis tällä hetkellä ulkomaiset, peliyhtiöt tarjoavat netissä mitä moninaisimpia pelimahdollisuuksia. Nettipelaaminen, joista houkuttimena ilmaiskierrokset ja varsinkin isoimmat jättipotit, on viime vuosina ollut jatkuvassa kasvusunnassa Voitonjaonkin väitetään olevan reilumpaa pelaajia kohtaan, mutta suurelle osalle heistä jää mysteeriksi miten pelata kasinoita ja jäädä voitolle.

Rahoitusteksti ja peleistä kertovat linkit lisätty maanantaina 16.01.2017 08:41. Tätä osaa muokattu tiistaina 17.01.2016 10:35.