Posts Tagged ‘2020’

2021. Tammikuu. Pääministeri Sanna Marin uudenvuoden tervehdys 31.12.2020 kokonaisuudessaan.

perjantai, tammikuu 1st, 2021

Viikkosanomat 1.1.2021

Pääministeri Sanna Marinin uudenvuoden tervehdys 31.12.2020

Valtioneuvoston viestintäosasto  31.12.2020 3.00

PUHE

Millainen kulunut vuosi on ollut? Vaikea, opettavainen ja pysäyttävä ainakin.

 Koronavuosi on ollut yhteinen ponnistus ja silti se on ollut jokaiselle myös omanlaisensa. Osa on menettänyt läheisen, osa on menettänyt työnsä ja moni on joutunut luopumaan asioista, jotka ovat tuttuja ja tärkeitä. Vuosi on ollut toisille vaikeampi kuin joillekin muille. Se on silti ollut pysäyttävä meille kaikille.

Olemme joutuneet tekemään vuoden aikana päätöksiä, joita emme olisi halunneet tehdä. Olemme joutuneet sulkemaan kouluja ja kirjastoja, rajoittamaan liikkumista, kokoontumista ja elinkeinotoimintaa, keskeyttämään harrastustoimintaa sekä puuttumaan moniin muihin arjen asioihin. Päätöksiä ei ole tehty kevein mielin vaan siksi, että ne ovat olleet välttämättömiä ihmisten terveyden ja elämän suojelemiseksi. Samalla olemme pyrkineet vähentämään toimien aiheuttamia vaurioita ohjaamalla tukea ihmisille, yrityksille ja kunnille.

Suomi on onnistunut koronatilanteen hallinnassa terveydellisesti ja taloudellisesti monia muita maita paremmin. Rokotukset on aloitettu ja näemme jälleen valoa edessäpäin. Vaikka kuljemme parempia aikoja kohti, on meillä yhä oltava malttia toimia vastuullisesti ja noudatettava viranomaisten suosituksia ja ohjeistuksia. Pandemia ei ole ohi, ja väestön kattavan rokotesuojan saamisessa menee vielä aikaa. Siksi meidän on mahdollisuuksien mukaan työskenneltävä etäyhteyksien kautta, vältettävä kokoontumisia, huolehdittava hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta, käytettävä maskia ja oireisena hakeuduttava välittömästi koronatestiin. Toiminnallamme vaikutamme siihen, että yhteiskunta on turvallinen kaikille ja että selviämme kriisistä yhdessä.

Malttia tarvitaan myös koronan jälkeen. Kun rakennamme yhteiskuntiamme ja talouksiamme pandemian jälkeisessä ajassa, emme voi tyytyä vanhoihin tapoihimme ja toimintaamme. Meidän on rakennettava tulevaisuuttamme kestävämmällä tavalla ja hakien tasapainoa ihmisen ja luonnon välillä. Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja luonnonvarojen kestämätön käyttö ovat ihmiskunnan suurimpia ongelmia. Meidän on luovuttava osasta vanhoista tavoistamme, jotta lapsillamme ja heidän lapsillaan on mahdollisuus hyvään ja ihmisarvoiseen elämään. Samalla voimme luoda uutta yritystoimintaa, työtä ja hyvinvointia.

Suomi laatii parhaillaan omaa elpymissuunnitelmaansa osana Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälinettä. Suomen kestävän kasvun ohjelmalla pyrimme edistämään niin nopeavaikutteista elpymistä kuin pitkällä aikavälillä välttämätöntä elinkeinoelämän rakenteiden ja julkisten palveluiden uudistumista. Ohjelman painopistealueet ovat 1) koulutus, tutkimus- ja innovaatiotoiminta 2) vihreä siirtymä, 3) Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen, 4) kestävän infrastruktuurin ja digitalisaation vahvistaminen, 5) työmarkkinoiden toiminta, työttömille suunnatut palvelut ja työelämän kehittäminen sekä 6) sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuuden vahvistaminen ja kustannusvaikuttavuuden lisääminen.

Euroopan talouden elpyminen pandemiasta ja sen aiheuttamasta taloudellisesta kriisistä on Suomelle kriittisen tärkeä kysymys. Me emme voi ratkaista pandemiaa yksin, vaan sen selättämiseksi tarvitaan yhteistä onnistumista. Yhtä lailla talouden nostamiseksi tarvitaan yhteisiä ponnistuksia kansallisten toimien lisäksi. Katse on suunnattava omasta nenänkärjestä pidemmälle. Euroopan toipuminen on meidän etumme.

Vaikka vuotta 2020 on hallinnut koronakriisi, olemme samalla vieneet hallitusohjelmassa sovittuja uudistuksia määrätietoisesti eteenpäin. Pienimpiä eläkkeitä ja perusturvaa on korotettu, aktiivimalli on purettu, oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen on palautettu kaikille lapsille, varhaiskasvatuksen ryhmäkoot ovat pienentyneet, koulutuksen resursseja on lisätty kaikilla koulutusasteilla, oppivelvollisuuden laajentamisesta on päätetty ja toisen asteen koulutus muuttuu aidosti maksuttomaksi, hoitajamitoitus on säädetty lakiin, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on annettu eduskunnalle, perhevapaauudistuksen päälinjat on sovittu, tie-, raide- ja väyläinfrastruktuuriin on tehty mittavia panostuksia, energiaverotuksen uudistuksesta on päätetty, työllisyyden pohjoismainen malli etenee ja ensimmäinen osa rakenteellisista toimista työllisyyden vahvistamiseksi on tehty.

Vuonna 2021 meidän on jatkettava toimia, joilla uudistamme yhteiskuntaamme sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävämmäksi. Toimia tehdään tavalla, joka pitää kaikki ihmiset ja alueet mukana muutoksessa. Kun rakennamme uutta, on hyvä myös arvostaa sitä, mikä toimii. Suomalainen yhteiskunta on jälleen osoittanut vahvuutensa vaikeuksien kohdatessa. Meillä on toimiva terveydenhuoltojärjestelmä, luotettavat viranomaiset ja vakaa demokratia, osaavat opettajat, hyvät digitaaliset valmiudet, kyky sopeutua nopeasti yllättäviin tilanteisiin sekä keskinäistä luottamusta yhteiskunnassa, joka on auttanut meitä selviytymään kriisin keskellä. Suomalaisissa on sisua ja sitkeyttä.

Vaikka tämä vuosikymmen alkoi tavalla, jota emme osanneet vielä viime vuonna ennakoida, voimme yhä tehdä tästä ratkaisujen vuosikymmenen. Se vaatii meiltä rohkeutta, yhteistyötä ja kykyä sietää epävarmuutta. Samoja asioita, joita koronavuosi on meiltä kaikilta vaatinut.

Rauhallista, turvallista ja parempaa uutta vuotta kaikille!

Sanna Marin
pääministeri

.”

Viikkosanomat. Pertti Manninen. 1.1.2021 23:14.

Lähde: Valtioneuvoston kanslia.

Kommentti lisäys. Iltalehti julkaisi tervehdykseen liittyvän artikkelin eilen ja siihen on nyt tähän mennessä tullut 1.2 k kommentteja!

Tässä ensimmäinen.

Screenshot_20210101-232328

2020. Marraskuu. Mistä kansalaiset muistavat Keskisuomalaisen äyrikuninkaan Matti Hällin?

maanantai, marraskuu 16th, 2020

2020. Marraskuu. Mistä kansalaiset muistavat Keskisuomalaisen äyrikuninkaan Matti Hällin?

Lainaus Keskisuomalaisen verouutisesta ja siihen liittyvistä lukijoiden kommenteista!

LAINAUS

Matti Hällin mukaan tulovirta on seurausta onnistuneesta yrittämisestä. Häll on ollut ajan hermolla tietotekniikan kehityksessä vuosikymmenet. RISTO AALTO

Keijo Lehto, Jorma Rahkonen, Ilkka Hartio

Jyväskyläläisen pörssiyhtiö Admicomin huima pörssitaival näkyi viime vuonna Keski-Suomen suurimpien veronmaksajien listalla.

Maakunnan seitsemästä suurimmasta veronmaksajasta peräti viisi on kuitannut isot pääomatulot. Kaikki he työskentelevät tai ovat työskennelleet Admicomissa.

Admicom myy itse kehittämäänsä toiminnanohjausjärjestelmää yrityksille, joiden toimialana on talotekniikka, rakentaminen tai teollisuus. Yrityksen lokakuun alun tietojen mukaan Admicom työllistää 172 henkilöä, mikä oli 39 enemmän kuin vuosi sitten. Valtaosa yrityksen henkilöstöstä työskentelee Jyväskylässä.

1 Matti Häll, 6 546 279

Matti Häll vei ohjelmistoyhtiö Admicomin pörssiin helmikuussa 2018. Admicom on ollut pörssiraketti, jonka osakkeen hinta on yli kymmenkertaistunut pörssitaipaleen aikana. Häll on erityisesti tänä vuonna vähentänyt omistustaan Admicomissa, mutta on edelleen yhtiön suurin omistaja 30,7 prosentin osuudella.

Jyväskylä on saanut lukuisia  miljonäärejä pörssiyhtiö Admicomin työntekijöistä, jotka ovat myyneet edullisesti ostamansa osakkeet hyvällä voitolla. RISTO AALTO

LAINAUS LOPPUU

Ja sitten lukijoiden kaikki kommentit (16.11.2020)

LAiNAUS

Kaikki6

Kirjoittajan tiedot
Hällä väliä. Jotkut saa enemmän täppiä, toisille siunaantuu jytkymmästi kurjuutta.
Onneksi veroja ja maksuja reippaammin peritään, kun työttömien jonot kasvaa ja leipäjonojen tarve lisääntyy.

Ilmoita asiattomia kommentteja

Kirjoittajan tiedot
Eikös tämä viitekuvassa poseeraava ajanut moottoveneensä 27.5m rannan puolelle plaaniin, joku vuosi sitten.
Merkillinen tapa parkkeerata miljonääreillä.

Ilmoita asiattomia kommentteja

Kirjoittajan tiedot
reply Vastaus käyttäjälle AlienAted
No, joo… sattuuhan sitä paremmallekin väelle. Sitä nukahtaa ruoriin ja käsi tyrkkää kaasukahvan täysille niin pitkälle ”mänöö” kuivalle maallekin, jos suunta sinnepäin. Avomerellä voisi loppuu polttoaine ennen kuin…Oliha sitten tuo paatinrähjäraato vielä Pirkkalan vahinkokeskuksessa myynnissä – hyvään hintaan. Menikö etiäpäin – en tiedä!

Ilmoita asiattomia kommentteja

Kirjoittajan tiedot
reply Vastaus käyttäjälle T-i-e-t-ä-j-ä
Tais kaasu hirtää kiinni ja aiheutti tämän ikävän onnettomuuden. Tuskin kumminkaan liittyy veronmaķsuun millään tavalla. Turha on provosoida!

Ilmoita asiattomia kommentteja

Kirjoittajan tiedot
reply Vastaus käyttäjälle Doctor veritatis
”Turha on provosoida!”
Ei tietenkään. Muistan elävästi kuinka ajoimme kerran -80 luvulla Rautalammilta Myhinperälle peräprutkuveneellä onnistuneesti.
Vene oli hienosti aamulla laiturin kupeessa kiinni, mutta kumpikaan kuskeista ei muistanut kuka sitä navigoi, lämmitimme saunan ja päättelimme että taxikuski varmaan.
Ei tullut rapuja sillä kertaa.

Ilmoita asiattomia kommentteja
LAINAUS LOPPUU
Vaikeahan se on täältä kaukaa arvata mitä rahoja ja minkä maan rahoja tuossa pyörii, mutta voitothan on kotiutettu ja verot maksettu.
Liinoksestahan kaikki alkoi eikä varmaan Admicomiin vielä pääty.
Viikkosanomat. Pertti Manninen. Kirkkonummella maanantaina 16.11.2029 07:23 pari viikkoa myöhässä!
+
 Nettisanomat

 

Liinos ei tuonut pikavoittoja.

Jyväskyläläisen ohjelmistotalo Liinoksen kurssi putosi toisena noteerauspäivänä listautumismyynnin lähtöhintaan. Liinos ei tuonut pikavoittoja nopean kaupan sijoittajille. Näin on käynyt lähes kaikille pienyrityksille, jotka ovat hiljan tulleet Helsingin pörssilistoille.

Sijoittajien amatöörimäisyyttä ja tietämättömyyttä kuvaa hyvin, etteivät kaikki tiedä, mikä ero on osakeannilla ja osakemyynnillä. Osakeannisssa raha tulee yhtiölle ja myynnissä osakkeen myyjälle.

Liinoskin keskittyi listautumisessaan pääomistajan osakkeiden myyntiin ja myyjä saikin hyvän potin itselleen omaan käyttöön. Uutta pääomaa itse yhtiöön tuli vain vähän.

nettisanomat.com tiistaina 12.10.1999 pm


Muualta:

Arsenal 
tietopuhallettiin

Merita luisui
 ruotsalaisille, siniristi haalistuu

MeritaNordbanken selkeyttää konserni-rakennettaan

Mitä Pehkonen oikein sanoi?


Jutut ja artikkelit kirjroitti ja kuvat kuvasi Pertti Manninen syksyllä 1999 Jyväskylässä ja Helsingissä.

TALOUHISTORIAA VIIME VUOSITUHANNELTA!
Sivulla oli myös artikkelit:

Sotkeeko Vattenfall Keski-Suomen sähkökauppakuviot?

Jyväskylän kaupunginjohtaja Pekka Kettusen ajama Jyväskylän Energian tämänkertainen häivyttämissuunnitelma sai mutkan matkaansa.
Jyväskylän Energian ja Fortum Oy:n yhteinen tarjous maakunnallisen energiayhtiön, Keski-Suomen Valo Oy:n ostamiseksi jäänee toiseksi, koska Ruotsin valtion omistama Vattenfall teki rutkasti paremman tarjouksen Keski-Suomen Valo Oy:stä. Vattenfallin tarjous on noin 1100 miljoonaa (1,1 miljardia), kun taas Jyväskylän Energian ja Fortumin yhteisen tarjouksen hinnaksi jää noin 860-935 miljoonaa osakemäärästä riippuen.

Vattenfallin tarjous näyttää selvemmältä ja yksinkertaisemmalta, josta myyjät tietävät ostajan. Jyväskylän energian ja Fortum Oy:n tarjous näyttää enemmän alkukuviolta, jossa Jyväskylän Energian mukanaolo on rahastuksenluonteista ja loppukuvio johtaisi Fortumin koko Keski-Suomen energian omistajaksi.

Kaupunginjohtaja Pekka Kettusen pelaaminen tuntuu aika oudolta näissä kuvioissa. Kyllä kai kaupungin omistaman Jyväskylän energian myynnistä pitäisi päättää jotenkin demokraattisesti niin, että päättäjät ja asukkaat tietäisivät erilaisten kuvioiden todelliset tarkoitusperät.

nettisanomat.com tiistaina 12.10.1999 pm

Lue myös:

Energiapeli: Jyväskylän Energia myynnissä.
Kettunen: ”Tällä kertaa en epäonnistu.”
 torstaina lokakuun 7. päivänä 1999

”taiteilua telineillä”

JA


 ”asfalttikukka”

”Kaikki mitä kirjoitan, on kaipuuta.”
Runoilija Risto Rasa Tv:ssä Aleksis Kiven päivänä 10. lokakuuta 1999.

JA

Juha Kankkunen sijoittajana

”Halusin laittaa kaiken ylimääräisen säästöön, mutta järkevästi, koska toivoin sijoitusteni tuottavan. Urani lopetettuani aion muuttaa takaisin Suomeen, joten haluan kerätä pesämunaa eläkepäiviä varten.”

”Muiden sijoittajien tapaan suosin tietenkin Nokiaa ja Raisiota, koska ne ovat hyviä pörssivetureita. Olen kuitenkin aina ollut kiinnostunut myös muista yhtiöistä. Vaikka sijoitankin suomalaisiin yhttiöihin, niiden kamsainvälistymisen myötä pamostukseni kohdistuvat samalla eri puolille maailmaa.”

”Haluan pitää valtaosan sijoituksistani varmoissa kohteissa. tähän saakkka olen ollut saamaani tuottoon tyytyväinen, kokonaisuutena jopa iloisesti yllättynyt.”

Juha Kankkunen Marianne Lindin haastattelussa Conventum Rahastoyhtiön Tuotto-asiakaslehdessä lokakuussa 1999



”vauhdin hurmaa”

 

”Ne ihmiset, jotka osaavat jatkuvasti kehittää itselleen uusia lähes mahdottomilta näyttäviä haasteita, ovat onnellisia.”
Ilkka Tuomi Tekniikka&Talous-lehdessä

Nettisanomat

 

2020. Elokuu. Ex-pääministeri Esko Aho muistaa väärin 1990-luvun laman.

lauantai, elokuu 15th, 2020

2020. Elokuu. Ex-pääministeri Esko Aho muistaa väärin 1990-luvun laman.

Politiikkaradion kommentin kommentointia Uudessa Suomessa torstaina 13.08.2020.

LAINAUS

 ”Todella väärä käsitys” – Esko Aho hämmästelee nyt leviävää väitettä Politiikkaradiossa

 

Entinen pääministeri myös antaa sapiskaa koronaviruksen riskin aliarvioinnista. ”Se on pahinta, mitä voidaan tehdä tulevaisuuden suhteen.”

Lama-ajan pääministeri. ”Minusta tuntuu, että aika monella on väärä käsitys siitä ajasta.” KUVA: KAROLIINA VUORENMÄKI

Entinen pääministeri Esko Aho kommentoi Politiikkaradion haastattelussa nykyisiä puheita 1990-luvun lamasta. Hän kommentoi myös koronakriisiin varautumista kriittisesti.

”Kuulen usein, melkein päivittäin, kuinka sanotaan, että ei tehdä samoja virheitä kuin silloin. Minun tekisi aina mieli kysyä, mikä se virhe oli, tai mitä ne virheet olivat. Koska minusta tuntuu, että aika monella on väärä käsitys siitä ajasta”, Aho sanoo.

”Toivoisin, että jokainen, joka tätä asiaa julkisuudessa käsittelee, ennen kuin sanoo, perehtyisi, mitä todella tapahtui. Ja se on tämä suhde velkaan. Nyt luodaan sellainen mielikuva, että nyt uskalletaan ottaa velkaa, silloin ei uskallettu ottaa velkaa. Nyt otetaan paljon velkaa ja silloin koetettiin vain leikata. Se on todella väärä käsitys. Silloin otettiin velkaa kaikki se, mitä saatiin. Ongelma oli, että sitä ei saatu niin paljon kuin olisi ollut tarvetta ja toiseksi sen korkokustannus oli sietämätön. Nyt ei enää muisteta, että silloin jouduttiin maksamaan melkein kymmenen prosentin korkoa ulkomaisistakin luotoista, joka oli tietysti sietämätöntä, kun ajatellaan, että velanoton määrät olivat sitten kuitenkin suuria”, Aho jatkaa.

Ahon mielestä tämä on paras esimerkki siitä, miten paljon 1990-luvun tapahtumista on unohdettu tai jäänyt huomaamatta.

Esimerkiksi Paavo Arhinmäki (vas) on kirjoittanut leikkauksiin viitaten, ettei 90-luvun laman virheitä pidä toistaa. Myös Emma Kari (vihr) on viitannut 90-luvun leikkauksiin virheenä, jota ei nyt pidä toistaa.

Aho sanoo haastattelussa myös, että koronakriisiin olisi voinut valmistautua paremmin.

”Eihän tämä sitten jälkikäteen ajateltuna lopulta niin kpolauhean suuri yllätys ollut. Oli pääteltävissä, että tämäntyyppinen tautiepidemia voi tulla. Sitä oli ennustettu jo pitkän aikaa ja kyllä siihen olisi voitu varautua jossakin mittakaavassa ja valmistautua paremmin kuin nyt tapahtui.”

”Kun se korona sitten tuli, niin mitkä olivat ensimmäiset reaktiot? ’Ei tämä nyt niin vakavaa ole. Me olemme hyvin valmistautuneet. Me kyllä pystymme tämän torjumaan.’ Tämä oli sekä kansainvälisen terveysjärjestön että Suomen viranomaisten käsitys. Me aliarvioimme sitä riskiä. Ja se on pahinta, mitä voidaan tehdä tulevaisuuden suhteen: aliarvioida riskejä”, Aho sanoo.

LUE MYÖS:

MAINOSALMA MARKETSTUNTO
Työpaikkakiusaaminen – tunnista ja toimi oikein.Tuntuuko, että jokin ei ole työpaikalla aivan niin kuin ennen? Esiintyykö työpaikallasi näitä merkkejä? »
MAINOS DNA
Ovatko vuoden 2020 teknologiatrendit osuneet nappiin? Kyllä ja eiKatso tiiviiltä videolta, miten DNA:n ennustamat viisi teknologiatrendiä ovat osuneet oikeaan.
OSALLISTU KESKUSTELUUN
Piilota

Kaikki kommentit (26)
Erkki Myllylä
päivä sitten
”Esimerkiksi Paavo Arhinmäki (vas) on kirjoittanut leikkauksiin viitaten, ettei 90-luvun laman virheitä pidä toistaa. Myös Emma Kari (vihr) on viitannut 90-luvun leikkauksiin virheenä, jota ei nyt pidä toistaa.”

Poliitikot on siinä mielessä kurjia ja kieroja, ne pelaa ihmisten mielikuvilla. Muistan hyvin senkin kun vv-ministeri Iiro Viinanen matkusti Japaniin kerjäämään rahaa lainaksi. Japanissa satuui olemaan lainan saannin kannalta tärkeä henkilö joka halusi kuulla jonkun sota-aikaisen marssin ja hänelle järjestettiin tämä. Rahaa oli irronnut, korkohan oli tuolloin kaksinumeroisessa luvussa.
päivä sitten
Silloin tehtiin jotakin väärin ja jotakin oikein. Virheiden puolelle menee perustaltaan terveiden yritysten ajaminen konkurssiin. Jotakin tehtiin oikeinkin, koska kriisiä seurasi ehkä Suomen talouyshistorian voimakkain nousukausi, joka kesti runsaat 10 vuotta.
päivä sitten
Valuuttaluotot koitui monen yrittäjän kohtaloksi kun epävakaa markka devalvoitui useita kertoja. Sitten alkoi kaatumaan pankkeja, siinä vaiheessa olisi halituksen pitänyt päättää pelastustoimista olihan hallitus vastuussa valuuttapolitiikasta.
päivä sitten
No nyt Aho puhuu osin asiaa. On täyttä valhetta puhua 90-luvun lamasta virheinä, jotka nyt sitten vältettäisiin ottamalla surutta velkaa. Velanotto kyllä kostautuu myöhemmin kun korot nousee, ja kyllä ne nousee. Kun uutta velkaa ei enää saa ja velkojat sanelee valtion budjetin, ollaan velkavankeudessa. Silloin maksetaan tämän ajan rellestys korkojen kera.

Sen Aho jättää kertomatta, kuinka silloin 90-luvulla yrityksiä ajettiin konkurssiin ja ihmisten omaisuutta pakkohuutokaupattiin pilkkahintaan. Tämä olisi ollut vältettävissä jos halua olisi ollut. Ei ollut ja tästä Aho saa kantaa syyt hautaan asti.
päivä sitten
Esko Ahon esimerkki on hyvä.Se kertoo juuri miten tapahtumat kulkevat.Aina olisi voinut tehdä paremmin.Hankalinta on se,että tarpeen hetkellä kenelläkään ei ole tietoa mikä olisi parasta.Paras ratkaisu löytyy aina jälkeenpäin.
päivä sitten
Ahoa ainoastaan ottaa päähän kun hänen hallitus taivaltaan arvostellaan. Ei enää ikinä tehdä Ahon hallituksen virheitä.
Siellä kaadettiin hallituksen myötävaikutuksella kymmeniätuhansia terveitä yrityksiä konkurssiin.
Samoin muutama tuhat yrittäjää itsemurhiin.
Ahon hallituksella on verta käsissään..
päivä sitten
Haaskalinnut saalisti Ahon hallituksen aikana. Moni pankijohtaja rikastui mukavasti konkurssin tehneiden yrittäjien omaisuuden realisoinneissa. Se oli melkoinen omaisuuden uusjako ja miksi? Ei ymmärretty, mitä maksoi se, ettei ymmärretty vahvan markan, devalvaation ja euroon sitoutumisen vaikutuksia. Ahon hallitus oli osaltaan kaikkeen tuohon syyllinen.
päivä sitten
Varmasti ahon hallitus teki virheitä ja niin tekee nykyinenkin. Selkeä ero näiden hallitusten välillä on ero sekoilun määrässä. On myös tosi, että nykyisen kaltainen lainan otto ei ollut silloin mahdollista. Suomi ei ollut eurokannassa. Nämä, jotka haikailevat omaa valuuttaa, eivät tiedä todellisuudesta Ahon hallituksen aikana.
päivä sitten
Holkerin hallitushan sen suuren talousromahduksen käynnisti, jonka Ahon hallitus sai silmilleen.
päivä sitten
Sitä sai aikoinaan ihmetellä, kun presidentti Halonen ikään kuin palkitsi terminaattori Holkerin nimittämällä hänet rauhanneuvottelijaksi ex-Jugoslaviaan, jossa Holkerin hermo ei pitänyt ja löi hanskat tiskiin. Palkittiin vieläpä valtioneuvoksen tittelillä. Mistä hyvästä?
päivä sitten
Perussuomalaiset ehdotti 90’luvun oikeusmurhien selvitystä ja vahingonkorvauksia syyttömille uhreille.
Ketään muuta puoluetta ei kiinnostanut.
Sdp n koivisto oli pääpäsmäri ja aho toteutti. Nykyisin aho on putinin alainen.
päivä sitten
Esko Ahon kannattaa lukea Koiviston konklaavi tarkaan siellä olit itse sitä porukan kanssa puuhaamassa jälet voi vieläkin tuntua monen suomalaisen yrittäjäsukujen muistoissa
päivä sitten
Aho huomautti aivan oikeasta asiasta ja tietää varmasti mistä puhuu koska hän oli tietääkseni pääministerinä juuri silloin kun lamasta selviydyttiin.
Mutta mutta siitä riskien aliarvioimisesta on turha syytellä ketään nyt kun on enemmän tietoa. Jälkiviisaus on parasta viisautta mutta se on turhaa viisautta. Tyhjäntoimittajien muminoita. On helppo olla jälkiviisas mutta sillä ei voiteta ainakaan lottovoittoja.
Älyttömyyksiin ei kannata myöskään mennä kriiseihin valmistautumissakaan siis laittaa kypärä päähän meteoriitin varalle jne.
Tämä pandemian ei ole todellakaan vielä vakava.
Vain pieni osa maapallon ihmisistä on saanut tartunnan. Vielä vähemmän on niitä jotka ovat saaneet oireita. Todella vähän on niitä jotka ovat olleet sairaalahoidossa. Kuolemien lukumäärä on kuin hyttyysen kusi meressä jos verrataan vaikka siihen kuinka paljon maapallon asukasluku on lisääntynyt tänä vuonna (yli 48,5 miljoonalla).
päivä sitten
No niin… puhuva pää heräsi henkiin vuosien jälkeen.
päivä sitten
Pitäisi selvittää menneet virheet ja ottaa todella opiksi, mutta euron kannattajat sumuttavat itseää ja kansas.

Holkerin hallitus teki virheen kokeilemalla yhteisvaluuttaa (EQU-kytkentä).
Markan kurssin ja markan todellisen arvon väliin syntyi kuitenkin ammottava aukko, joka johti talouselämän kuolioon. Työttömyys lisääntyi. Älyä omaavat eivät uskaltaneet antaa lainaa Suomelle.

Vasta devalvaatio elvytti Suomen. Kekkosen tai Väyrysen johtaessa mitään lamaa tuskin olisi tullut.

Koivisto oli jahkaileva. Kekkonen koleerikkona torjui vaarat ennakolta. Kun ay lakkoilulla pakotti työnantajat kestämättömiin palkankorotuksiin, järjesti Kekkonen työllisyyden turvaamiseksi devalvaation.

Koiviston jahkailu johti ensin lamaan ja lopulta devalvaatioon.

Eurossa on sama vika kuin EQU:ssa. Euron arvo ei seuraa eu-maiden paikallisia suhdanteita ja on aiheuttanut ongelmia eri maissa.

Eräs nobelisti leikki ajatuksella, että jokaisella maalla pitäisi olla oma euro. Tarkoitti kai, että olisi markkaeuro, frangieuro, pesetaeuro, liiraeuro, drakmaeuro jne.

Onneksi me, joilla on älyä, ymmärrämme asian. Nobelisti Friedman ennusti euron ongelmat jo ennen euron syntyä. Yhteisvaluutta oli aiheuttanut ongelmia jo Yhdysvaltojen eri osavaltioissakin.

Euron ongelmien peittämiseksi annetaan lainoja tolkuttomasti. Se on roskien lakaisemista maton alle.
päivä sitten
On helppoa olla jälkiviisas mutta sillä ei voiteta ainakaan lottovoittoja.
Turha syytellä ketään siitä miten on valmistauduttu kriiseihin.
Kaikkeen mahdolliseen on varauduttu. On osteltu jopa Hornetteja ja vaikka mitä.
Valtion päämies on peljätellyt kaikissa puheissa kaikenlaisilla uhkakuvilla ja kriiseillä.
Tätä kriisiä kukaan osannut ennustaa.
Tuli puskista.
Kukaan ei tiedä vielä miten se kehittyy ja miten pitäis suojautua.
Asiantuntijatkin ovat yhtä pihalla tästä kuin talousgurut ja analyytikot taloudesta, siis pihalla kuin lumiukot.
Tähän saakka virukset ovat tarttuneet vain harvoihin.
Niin on nytkin. Vain muutama harva on saanut tartunnan jos niitä verrataan maapallon väkilukuun.
Kuoleminen lukumäärä on kuin hyttyysen kusi meressä jos verrataan vaikka siihen kuinka paljon maapallon asukasluku on lisääntynyt tänä vuonna ( yli 48,5 miljoonaa).
päivä sitten
Esko Aho – se virhe 90-luvulla oli se että tuet jaettiin pankeille ja siten tapettiin monta elinkelpoista yritystä/yrittäjää Arsenal-kuppauksen kautta….
23 tuntia sitten
Osaa käyttää Julkisuutta asian vierestä puhumiseen keskustelun kääntämiseen pois asiasta, itse ongelman ytimestä.

Vieläpä KHL-Uskottavasti ja silloinhan sanoma uppoaa Sellunhajun sumentamaan Suomen kansan järkeen, kuin esi-sellu eli savupirtin häkä?

NeuvostoSuomen kasvattina jatkaa NeuvostoSuomen linjaa, kuten sadat Itäeuroopan Kollegansa, tavoitteena vähintään Sadanpäämieheys…
päivä sitten
Se suurin virhe 90-luvulla oli se, että hallitus keskittyi pelastamaan pankit ja rakensi pankeille insentiivit pistää yrityksiä – ja yksityisiä konkurssiin. Pankit, jotka olivat nimenomaan neuvoneet asiakkaitaan ottamaan valuuttalainaa. Jos pelastustoimenpiteet olisivat keskittyneet teollisuus- ja palveluyritysten pelastamiseen, työttömyysluvut olisivat olleet huomattavasti pienemmät. Vuoden 2009 globaali pankkikriisi noudatti pitkälti samaa kaavaa. Suomi oli silloin oligopolien maa ja on sitä valitettavasti edelleen.
23 tuntia sitten
Lyhyestä Virsikin kaunis:

Meillä Keskustapuolueessa ollaan sitä mieltä, että Sellunhajussa kasvaa ja Paperia kannattaa tehdä, vaikkei sitä laatua kukaan ostaisikaan mutta siitä saadaan Puolueille rahaa ja Ladalla pääsee.

Lada muuten on Jumalan lahja suomen lujasti pienellä palkalla ja kelvottomallakin, pelkästään kotimaisella ruualla työtätekevälle kansalle.
23 tuntia sitten
Esko laittoi näytteliän lahjansa kehiin rahamailman mannekiinin työssään eli huijattuaan ihmiset äänestämään kepua valtaan. Vastuunkannon aikana pakeni hyötyjien maksamana saamaan harvardista jotain millä nyt yrittää prassailla. Se viha ei laannu mitä kansa tuntee just se porukka joka jäi laman kouriin . Lähihistoria kertoo ihan numeroilla vahingon suuruuden mitä Aho Viinasen tukemana teki . Vaikea asia mutta ” virtsahepo” istuu valtion kammarissa ” aina vaan
22 tuntia sitten
Hornet-kaupoilla pääsee saakka, ennen piti ostaa MCDONALD’S- Douglasin koneita Finnairille, kun Boeing ei suostunut rahoittamaan ”Tutkijoita eli Professuureja”.
22 tuntia sitten
90-luvun lama ja pankkikriisi johtui 80-luvulla tehdyistä virheistä. 80-luvulla sorruttiin thatcherismiin, valuuttalainoihin ja kasinotalouteen ja siitä juonsivat juurensa 90-luvun ongelmiin. No, kyllä se pankkikriisi olisi voitu paremminkin hoitaa.

Kannattaa lukea esim. Seppo Konttisen salainen pankkituki, kuinka velallista kyykytettiin, jos haluaa saada käsitystä siitä, kuinka törkeällä tavalla osa pankeista pelastettiin hinnalla millä hyvänsä ja osa jopa kääri siinä mukavat voitot, kun kaikki roskakiinteistöt ja roskalainat siirrettiin valtion omaisuudenhoitoyhtiöön veronmaksajien kontolle ja koiviston konklaavi halveksui oikeusvaltioperiaatetta. Siitä en tosin Konttisen kanssa ole ihan samaa mieltä, että suurin ja ainoa virhe niihin tapahtumiin olisi ollut vahvan markan poltitiikka. Devalvaatio ja markan kelluttaminen lähes kaksinkertaisti valuuttalainojen määrän, pankit nostivat korkojaan ja valtava määrä terveitäkin pk-yrityksiä meni tämän takia konkurssiin.
22 tuntia sitten
Aho antaa vaikutelman ,että poliitikoille erityisesti ”nykyisessä uudessa ajassa”olisi ertyinen velvollisuus pitäytyä faktohin edes pääosin perustuvassa informoinnissa. Aho ei halua edes muistaa sitä ”shit in the fan ”myllytystä, jonka kohteeksi joutui ryhtyessään paikkaamaan Koiviston junaileman Holkeri/Liikasen hallituksen pöyristyttäviä seurauksia. Tämän asian käsittely haudattiin sopivasti pariksi vuosikymmeneksi.
Nyt kun Aho sitten aivan oikei syyttelee mm. Arhinmäkeä ja kumppaneita täysin perusteettomien ja väärien väitteiden esittämisestä tiedotusvälineissä häneltä on ”jäänyt huomaamatta”,että
uudessa mielikuvien muokkaukseen perustuvassa arvomaailmassa ei faktoilla saatikka järkevillä talouden hoitoon liittyvillä ohjelmillakaan ole enää niin väliä, kun ääniä lasketaan käytännössä jo joka päivä ja korottoman rahan ikuiseen riittävyyteen uskovat uuden aallon taloustieteilijät ovat löytäneet aiemman Neuvostotalouden siunaukselliset säännötkin . Katalan Koronan hunnun alle ovat jäämässä niin rakenteelliset uudistukset kuin välttämättömät säästötoimenpiteet . Taitavasti on hetkessä saatu aikaiseksi ikään kuin uusi hallitusohjelma sitä kuitenkaan tekemättä .Nyt me hoidamme tautia ja se maksaa mitä maksaa ja sitten kun ,, niin … tartumme taas toimeen !
21 tuntia sitten
Miksi tältä suomen talouden tuhoajalta edelleen kysellään mielipiteitä. Olisi pitänyt joutua valtakunnanoikeuteen.
18 tuntia sitten
”Tautiepidemiaa oli ennusteltu pitkän aikaa. Siihen olisi pitänyt varautua”.
Tämä hallitus ei ole istunut ” pitkän aikaa”
Joulukuusta.
Koronna oli täysillä päällä maaliskuussa.
Kenen siis olisi pitänyt varautua?
Kenen tehtävä oli valvoa, ettei varmuusvarastot ole tännä vanhentunutts tavaraa?
Tuore pääministeri ei tietenkään voinut tietää, että vamuusvarastot oli täysin retuperällä.
Jos tästä selviämme, takuuvarmasti uusi katastrofi odottaa ovella.
Miten siihen valmistaudutaan?
Kuka on se ennustajaeukko, joka tietää mihin pitää valmistautua?
Tulvat, rajuilmat?
Hankimmeko veneitä?
Mitä?
LAiNAUS LOPPUU
Mitäpä tähän muuta lisäämään, että Esko Ahoa harmittaa loppuun saakka, että hän menetti presidentti yhden toimintansa seurauksena, siis pankkien pelastajana ja velallisten ja yritysten lahtaajana. Kamppailu Tarja Halosen kanssa oli niin tasaväkinen, että Aho olisi hyvinkin voittanut, jos olisi toiminut toisin. Norjassahan valtio otti pankit haltuunsa ja pelasti velalliset kurimuksesta. Täällä taas pankkimiehet pyörittelivät nuorta pääministeriä Björn Wahlroosin johdolla.  Voi olla, että Aho siitä jotakin hyötyi, mutta maksoi kuitenkin kalliisti menetettyään mahdollisuuden presidentiksi.
Tämä ei ole jälkiviisautta. Nettisanomissa kirjoitin tästä asiasta jo tuoreeltaan vuonna 2000 presidentinvaalien yhteydessä.
Pertti Manninen. Viikkosanomat. Lauantai 15.08.2020 07:10.
Nettisanomat torstaina 14.10.1999.
 http://www.nettisanomat.com/1999/10/14/n9911prespeli.htm
Aho – anteeksiantamaton amatööri?Hallitus, jossa Esko Aho oli pääministeri hoiti pankkien omistajien asiat hyvin ja pankkien asiakkaiden, tavallisten suomalaisten asiat hyvin huonosti ja epäoikeudenmukaisesti. Pääministeri oli silloin sellaisessa virkamiesten ja liikemiesten pyörityksessä, että hän amatööriydessään hyväksyi pankkien osakkeenomistajien pelastamisen ja kansalaisten hukuttamisen.Jos hänessä silloin olisi ollut todellista valtiomiesmäisyyttä hän olisi tullut heikompien puolelle, viimeisellä hetkellä kun se Suomessa olisi ylipäätään ollut enää mahdollista.Presidenttiehdokas Ahon menestyminen riippuu täysin siitä kuinka moni antaa hänelle anteeksi. Ahon pelastukseksi voivat tulla muut ehdokkaat!

Nettisanomat torstaina 14.10.1999.
 http://www.nettisanomat.com/1999/10/14/n9911prespeli.htm

2020. Elokuu. Turvallisinta känniuinti on kun on paljon katselijoita ja viranomaisia paikalla.

sunnuntai, elokuu 9th, 2020

2020. Elokuu. Turvallisinta känniuinti on kun on paljon katselijoita ja viranomaisia paikalla.

Uutinen Iltalehdessä tänään sunnuntaina 09.08.2020.

LAINAUS

Tänään klo 10:09
Helle sekoitti päät Turun seudulla.

Poliisia pyydettiin häiriökäyttäytymisen vuoksi Aurajokirantaan Tuomiokirkon maastoon.

– Paikan päältä tavattiin hetkeä aiemmin putkasta päässyt mies, joka tällä lyhyellä aikavälillä oli jotenkin saavuttanut uuden jyrkän nousuhumalan, tiedotteessa kuvaillaan.

Humalikko otti siis vaatteet pois ja hyppäsi Aurajokeen.

Mies kiskoi sinnikkäällä sammakkotyylillään kohti Tuomaansiltaa ja könysi vastarannalla kuivalle maalle. Siellä hetken ihmisten seassa mutkiteltuaan hän jatkoi uimistaan joessa eri uintityylejä vuorotellen.

Tällä kertaa poliisi ei uinut perään, mutta pelastuslaitos ehdittiin hälyttää paikalle. Koska rannoilla alkoi olla jo useampi partio, mies luovutti, ja hänet kalastettiin ylös ennen pelastussukeltajien saapumista.

– Performanssin aikana miehen riisumat vaatteet ehtivät kadota johonkin. Uimari päätyi syntymäasussaan uudelleen putkaan asioitaan pohdiskelemaan.

LAINAUS LOPPUU

2020. Elokuu. Turvallisinta känniuinti on kun on paljon katselijoita ja viranomaisia paikalla ja osaa uida jopa useita eri uintityylejä ja promilletkin tietty ei ihan huipussa!

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Sunnuntai 09.08.2020 10:25.

Iltalehden jutun tekstin kirjoitti  toimittaja Aleksanteri Pikkarainen sujuvaan ja aiheeseen sopivaan tyyliin.

Tähän loppuun ekstraa kuva vuodelta 2008. Turusta.

DSCI0017d20080525turkugraffiti900

 

”Taikuri Turussa ”. Lämpöisenä päivänä illansuussa lapset taluttavat pyöriään Uudellellemaalle johtavan valtaväylän ylittäessään taikurin esittäessä tulitemppuaan pakahduttavan vihreyden ympäröimänä eilen sunnuntaina 2008-05-25 klo 17:10. Turku. Uudenmaantie. Kuva: Pertti Manninen Orvokin 90-vuotispäiviltä palatessa. Lisää kuvia tulossa!

http://www.nettisanomat.com/2008/05/26/etusivu.htm

2020. Heinäkuu. Iltalehti: ”Tänään klo 13:55 Hohto-elokuvan kaksoset ovat nykyään jo aikuisia.”

lauantai, heinäkuu 4th, 2020

Iltalehti esittelee tänään lauantaina 04.07.2020 Hohto-elokuvan kaksoset toteamalla mm.

Tänään klo 13:55

Hohto-elokuvan kaksoset ovat nykyään jo aikuisia.”
—-
Elokuva valmistui vuonna 1980.
”The Shining – Hohto on vuonna 1980 ensi-iltansa saanut Stanley Kubrickin ohjaama kauhuelokuva. Se perustuu Stephen Kingin samannimiseen romaaniin. Pääosia näyttelevät Jack Nicholson ja Shelley Duvall. Elokuva on useasti valittu yhdeksi kautta aikojen parhaista ja pelottavimmista kauhuelokuvista. ”
Ensi-ilta Yhdysvalloissa 23. toukokuuta 1980, Suomessa 26. syyskuuta 1980, Britanniassa 2. lokakuuta 1980.
Nettisanomat. Pertti Manninen. Lauantai 04.07.2020 16:49.