Posts Tagged ‘arkkitehtitoimisto’

2021. Tammikuu. Oodi-arkkitehtien kirjastofiasko Kirkkonummella. Osa3, ainakin. kirjastofiasko

maanantai, tammikuu 18th, 2021

 

2021. TAMMIKUU. Kirkkonummen kirjasto-fiasko hieno lintuperspektiivistä! Oodi-arkkkitehtien mahalasku.


2018. Kuvat: Brutaali vanhan kirjastorakennuksen peittäminen ja ikkunoiden hävittäminen kuparilevyillä arkkitehtoonisen monumentaalisuuden saavuttamiseksi …


… keskiaikaista kivikirkkoa ja sankarihautoja häpäisten.

Kuvat: Pertti Manninen tiistaina 13.11.2018 14:48- 15:33.

2021. Tammikuu. Kirkkonummen kirjasto-fiasko hieno lintuperspektiivistä!

Viikkosanomat
Tammikuu 10, 2021

Verkkolehti Viisykkonen.fi julkaisi jutun Kirkkonummen uudistetusta pääkirjastosta, jonka ovat suunnitelleet Oodi-arkkitehdit. Tässä juttu ja siihen lukijoiden kommentit.

Aikaisemmin olen parikin kertaa pitänyt kirjastoa fiaskona, koska se EI avaudu torille, eikä oikein muuten minnekään muuallekaan ellei nyt hautausmaan sankarihautojen kivimuuria lasketa avautumiseksi. Muuri on tosin korkeampi kuin ikkunat, ettei sieltäkään päivä paljoa paista.

Etelästä pääovesta ei paista yhtään kun se on arkkitehtonisesti sijoitettu niin ettei sisälle näe  eikä siis sisältäkään ulos näe. Suru tulee kun muistelee vanhaa julkisivua, joka nyt on peitetty parin kolmen metrin päähän kuparilevyillä, jotka kätkevät sisäänsä jotain varastoa ja teknistä tilaa ja ikkunatonta kahvilakabinettia virkailijoille! Yleisökahvilan ikkunastahan näkyy idän puolella edellä mainittu muuri!

Viikkosanomat.  Pertti Manninen. Sunnuntai 10.01.2021 15:24.

Tässä seuraavassa Viisykkösen juttu ja siihen liittyvät kommentit.

LAINAUS

(7) kommenttia
Maailmaa kiertänyt brittivalokuvaaja kävi ikuistamassa tykättyä ja vihattua Kirkkonummen Fyyriä
Tämä kuva on Viisykkösen, jutun linkeistä löytyy kolmen arkkitehtuurivalokuvaajan otoksia.

Kolme arkkitehtuuriin keskittyvää ammattivalokuvaa on kierrellyt Kirkkonummen pääkirjastoa ja kertovat kuvin omaa näkemystään uudesta rakennuksesta.

Reippaasti kustannukset ylittänyt, kovasti pidetty tai vihattu Fyyri on päässyt myös Suomen arkkitehtuurin ykkösjulkaisuun Arkkitehti-lehteen kuvin ja hyvin myönteisin arvioin.

Kirkkonummella on käynyt äskettäin tohtoriksi Aalto-yliopistosta valmistunut Marc Goodwin.

Lontoossa syntynyt Goodwin on opiskellut myös synnyinsijoillaan ja Kaliforniassa.

Hän on kuvannut arkkitehtuuria ympäri maailmaa, ja hänen kuviaan on julkaistu alan kirjoissa ja lukuisissa julkaisuissa.

Parhaat palat Kirkkonummi-visiitistä voi katsoa Goodwinin omilta nettisivuilta, jossa on myös muita kohteita Suomesta. Erityisesti illalla otetut dronekuvat Fyyristä ovat vaikuttavat.

Arkkitehti-lehdestä löytyy myös valokuvaajien Tuomas Uusheimon ja Pauliina Salosen Fyyri-kuvia.

Itse juttu Fyyristä Arkkitehti-lehdessä on maksullinen, mutta kuvia on vapaasti katsottavissa.

(7) kommenttia
Kommentit (7)

Kommentit (7)

Kirjasto on upea ja sopii todella hyvin kirkon viereen. Kirjaston kupariseinä ja kirkon kivimuuri sopivat uskomattoman hyvin yhteen. Kunhan saadaan tuo ruma parakkipäiväkoti pois, niin maisema kaunistuu.

Kirjastoa ihaileva

 

Viisi kuvaa löytyi, kaikki ulkoapäin ja aika kaukaa. Sisältäpäin ei yhtään.
Minun mielestäni uusi kirjasto on aika epäkäytännöllinen, ainakin minun on vaikea hahmottaa sisäpuolta ja liikkuminen on hankala. ähän sellainen IKEA fiilis tulee.
Muutaman kerran käynyt

 

No onpa todellla upeat kuvat, varsinkin dronella otetut. Wau!
Fyyri rules

 

Mutta edelleen: Varmaan arkkitehtonisesti fantastinen rakennus mutta keskiaikaisen kirkon naapuriin?????
Anonyymi

 

Kuvat ovat kauniita!
Fyyristelijä

 

Joopa, joo.. No ylhäältä katsottuna ehkä ok. Sisältä ahdas ja oudosti jaettu. Liikaa meteliä, kun mukelot kansoittaa paikan:(
Ei hyvä

 

Niin jos tuollaisia pieniä kuvia laittaa niin ok mutta eihän koko laatikko sovi torille.
Purkutalo.

LAINAUS LOPPUU

Ehkä kuitenkin ennen purkamista Oodi-arkkitehdit velvoitettaisiin muuttamaan torin puolen eteläseinää, niin, että sinne tulisi ikkunat ja näkymä sisälle ja sisältä avautuisi näkymä torille ja Suomen VALO tulisi olennaisesti elementiksi tätä yläimoista tiettävästi ylvään näköistä laatikkoa.

Sama
(Viikkosanomat.  Pertti Manninen. Sunnuntai 10.01.2021 15:24.)

This entry was posted on sunnuntai, tammikuu 10th, 2021 at 3:30 pm.

http://viikkosanomat.fi/2021/01/10/2021-tammikuu-kirkkonummen-kirjasto-fiasko-hieno-lintuperspektiivista/

LUE MYÖS!
Oodi-arkkitehtien fiasko Kirkkonummen uuden pääkirjaston suunnittelussa! Lue!

LUE MYÖS!
Oliko Oodi-kirjasto onnenkantamoinen?

2020. Marraskuu. Kirkkonummen uusitun pääkirjaston fiaskoita. 1. Pääovi torille, mutta on ahdas ja luotaantyöntävä, ikkunat torille poistettu! 2. Rakennuksen kustannusarvio ylittyi vain 130 prosenttia! Kansalaisten kommentit puolesta ja vastaan. Lue!

Lopuksi: Oodi oli onnenkantamoinen. Fyyri on taas fiasko. Kannattaa järjestää oppitunnit kirjaston suunnittelusta ja todeta, että kaikki, tai siis ainakin melkein kaikki voi mennä pieleen kun toiminnallisuus ja Suomen valo unohdetaan.” Lue!

LUE MYÖS!
Oodin arkkitehtien fiasko on se ettei kirjasto avaudu torille etelään  niinkuin entinen nyt kuparinen  peittämä julkisivu. Vanhassa oli ikkunat torille päin, aluksi kahvilan ja sitten myöhemmin lehtilukusalin ikkunat.

Nyt torin ovikin on sijoitettu arkkitehtuuri edellä niin vinosti, että sisälle ei näy, eikä sisältä näy tässä omituisessa sisennyksessä, josta hyvinkin tulee iltaisin jonkunlainen kuseskelupaikka. Ainakin tässä suhteessa Fyyri on fiasko.

Kirjaston nimeksi muotoutui omituinen fyyri-sana, joka kuulemma on jonkinlainen höyrylaivan tulipesä. Ei suomenkielessä  ole mitään f:llä alkavaa sanaa alkujaan, ellei sitten filunkia lasketa mukaan. Vain kaupungin nimi Forssa on paikallaan. Onhan se niin upeasti johdettu toisesta kotimaisesta! Sama.

Faaraot ja muut ovat maailman sanoja.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Perjantai 09.10.2020 22:31. Aleksis Kiven päivän aattona, päivänä jolloin Kirkkonummen uudistettu pääkirjasto Fyyri avattiin.
http://viikkosanomat.fi/2020/10/09/2020-lokakuu-maskit-kyseessa-on-ollut-valhe-ja-rikos-suomea-kohtaan-meidan-kaikkien-henki-asetettiin-vaaraan-on/

No comments:

Rakennuslehti 23.11.2020.

Kirkkonummen uusi kirjasto kätkee sisäänsä vanhan vuonna 1982 valmistuneen pääkirjaston, joka kasvoi saneerauksen ja laajennuksen myötä kooltaan kaksinkertaiseksi.

Rakennuslehti 23.11.2020.
https://www.rakennuslehti.fi/
2020/11/kirkkonummen-uuden-kirjaston-sisalle-piilotettiin-vanha-rakennus-ensimmaisen-urakoitsijan-konkurssi-hidasti-valmistumista/

LAINAUS

”Uusi kirjasto elävöittää Kirkkonummen keskustaa. Se sijoittuu uuden kunnantalon, keskiaikaisen kirkon ja torin alueelle ja on kuin kunnan perinteisen torikeskustan vastaisku etelämmässä moottoritien kupeessa sijaitsevalle marketkeskittymälle.

Fyyrissä on saman katon alla pääkirjasto, asukaspuisto, nuorisotilat, musiikkileikkikoulu ja kunnan työllistymisyksikön pyörittämä kahvila.

Kirjaston houkuttelevuutta lisäävät sen arkkitehtuuri ja taide. Ne heijastelevat rakennuksen teemoja eli saaristoa, merta ja Porkkalan aluetta. Jos aiemmin tontilla sijainnut ja vuonna 1982 valmistunut vanha kirjasto käänsi selkänsä vanhalle kivikirkolle, Fyyri avautuu kirkkoon päin yhdeltä sivultaan. Vihreäksi hapettunut kirkon kuparikatto puhuu samaa kieltä kirjaston kuparisen julkisivun kanssa.

Kirjastotalon on suunnitellut arkkitehtitoimisto JKMM Arkkitehdit. Suunnittelussa pääsuunnittelijana työskenteli Teemu Kurkela, projektiarkkitehtina Jukka Mäkinen ja sisustusarkkitehtina Tiina Rytkönen.

”Hanke oli monelta osin poikkeuksellinen, sillä tulevia erilaisia käyttäjäryhmiä oli useita. Vanha kirjasto jäi uuden rakennuksen sisälle, sillä halusimme ratkaista suunnittelutehtävän niin, että uusi ja vanha integroituvat yhdeksi kokonaisuudeksi. Sama julkisivumateriaali sitoo kokonaisuuden yhteen. Tämä tuntui myös kaupunkikuvallisesti perustellulta, parhaalta ratkaisulta. Koska tilaohjelma oli laaja, pystyimme näin käyttämään arvokkaalla paikalla olevan tontin mahdollisimman tehokkaasti”, Jukka Mäkinen kertoo.”

LAINAUS LOPPUU

Kommentit

LAINAUS

2 vastausta artikkeliin “Kirkkonummen uuden kirjaston sisälle ”piilotettiin” vanha rakennus – ensimmäisen urakoitsijan konkurssi hidasti valmistumista”

  1. Kyllähän se ruoste oleellisena osana merenkäyntiin liittyy, muuta yhteistä ei taida olla aiheeseen tuolla laatikolla.

    Vähän kuten Turun Funikulaari, kyllä sekin jotakuta naurattaa, koko matkan pankkiin.

    1. ”… kyllä sekin jotakuta naurattaa, koko matkan pankkiin…”

      Jaa meinaatko arkkitehtiä vai ketä?

LAINAUS LOPPUU

Rakennuslehti 23.11.2020.
https://www.rakennuslehti.fi/
2020/11/kirkkonummen-uuden-kirjaston-sisalle-piilotettiin-vanha-rakennus-ensimmaisen-urakoitsijan-konkurssi-hidasti-valmistumista/

Tämä kirjoitusketju on julkaistu ensimmäisen kerran nettisanomat.com-.lehdessä osoitteessa:

http://www.nettisanomat.com/2021/01/13/etusivu.html

Sivun alkutekstit ja alkukuva ”kaatunut vai kaadettu” tässä lopuksi:

2021. TAMMIKUU. Kirkkonummen kirjasto-fiasko hieno lintuperspektiivistä! Oodi-arkkkitehtien mahalasku. Lue!
2021. TAMMIKUU. Suomi24.fi. Keskustelu. Juha Sipilän mukilointi eduskuntatalon lähellä. Lue!
2021. TAMMIKUU. Kaatunut vai kaadettu. Talvikuvia.

http://www.nettisanomat.com/2021/01/13/etusivu.html

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Maanantai 18.01.2021 8:04.

 

Asianajajan kunnianloukkausjuttu yhä oudompaan valoon. Asianajaja Pekka Mononen, Asianajotoimisto Pekka Mononen Ky.

maanantai, lokakuu 8th, 2012

Asianajajan kunnianloukkausjuttu yhä oudompaan valoon.

Nyt esille tulleiden tietojen mukaan Vantaan entisen kaupunginjohtajan Jukka Peltomäen tekemisiä on rikospoliisi tutkinut tarkemmin viime kesästä (2011) lähtien.

Uudet otsikot:
Helsingin Sanomat torstaina 04.10.2012: Peltomäkeä epäillään törkeästä lahjusrikoksesta. Laajentuneessa rikostutkinnassa on MTV3:n mukaan useita muita epäiltyjä.
”Laajentuneessa tutkinnassa on Peltomäen lisäksi useita muita epäiltyjä, joita epäillään eri rikoksista.” ”Tapaus sai alkunsa viime vuonna, kun Helsingin Sanomat kertoi Peltomäen asuneen markkinahintaa alhaisemmalla hinnalla vantaalaisen arkkitehtitoimiston Forma-Futuran omistajan asunnossa, Keskusrikospoliisi alkoi tutkia asiaa epäiltynä virka-aseman väärinkäyttönä.” ”Nyt poliisi epäilee arkkitehtitoimisto Forma-Futuran toimitusjohtajaa Leila Tuomista törkeästä lahjuksen antamisesta.” ”Poliisin tutkinta liittyy Räsäsen mukaan Marja-Vantaan alueeseen, jonka rakentamista Peltomäki oli 1980-luvulta saakka ajamassa eteenpäin.”

Ilta-Sanomat torstaina 04.10,2012: MTV3: Lahjusskandaalista kasvoi korruptiovyyhti.
”MTV3:n 45 minuuttia -ohjelman mukaan keskusrikospoliisin tutkinnassa on laaja rikoskokonaisuus, jossa Peltomäen lisäksi on epäiltyinä useita muita henkilöitä useista eri rikoksista.” ”Kesällä 2011 Peltomäen toimista aloitettiin poliisitutkinta, kun paljastui, että Vantaan kaupunginjohtaja asui pilkkahinnalla arkkitehtitoimisto Forma-Futuran omistajan asunnossa. Samanaikaisesti Vantaan kaupunki kävi neuvotteluja rakennusprojektien käynnistämiseksi Forma Futuran kanssa.”

Helsingin Sanomat perjantaina 05.10.2012: Peltomäki voidaan tuomia 90-luvun teoista.
”HS kertoi kesällä 2011, että Peltomäki on Forma-Futuran omistajan vuokralainen. Forma-Futura on merkittävä vantaalainen arkkitehtitoimisto, joka on saanut Vantaan kaupungilta useita urakoita.” ”Heitä on kuulusteltu rikoksesta epäiltyinä ja he ovat kiistäneet kaikki rikosepäilyt, sanoo krp:n tutkinnanjohtaja Veli Matti Räsänen.” ”Vyyhdessä voi olla kyse muustakin kuin vuokrasuhteesta: krp:llä on muitakin epäiltyjä ja muita mahdollisia rikoksia. Räsänen ei kerro, keitä muita tutkinnassa epäillään. ”Haluan pitää muut epäillyt salassa, koska tilanteet voivat muuttua ja epäillystä voi tulla todistaja.” ”Virka-aseman väärinkäytöstä tuomioon voi riittää se, että asiat näyttävät pahalta ulospäin.” ”Tutkinta on sekä Tolvasen että Turun yliopiston rikosoikeuden professori Jussi Tapanisenkin mielestä yhteiskunnallisesti erittäin merkittävä.” ”Kun puhutaan maankäytöstä, asioilla on yhteiskunnallista merkitystä. Ne ovat tavallista vakavampia rikoksia ”, Tapani arvioi.”
Viikkosanomat-blogin kirjoitus kesältä 2011:
Asianajajan osoitteesta

Viime kesänä Viikkosanomat-blogissa kirjoitin asianajajan osoitteesta otsikolla ”Osoite monessa mukana. Asianajotoimisto Pekka Monosen toimiston osoite on sama kuin Forma Futuran ja Pekka Terävän asunnon, jossa asuu nyt Leila Tuominen. Asianajotoimisto Pekka Mononen.” seuraavasti:

”Helsingin Sanomat jatkaa tänään lauantaina 2011-07-02 Vantaan kaupunginjohtajaksi valitun Jukka Peltomäen kytkösten selvittelyä. Kerrotaan firmojen ja konkurssien historiasta ja juttuun on eksynyt seuraavaakin:

LAINAUS
”Yksi Peltomäen, Tuomisen ja Terävän yhteinen tuttu on asianajaja Pekka Mononen. Hänellä on asianajotoimisto samassa osoitteessa kuin Forma Futuran ja Terävän asunnon, jossa asuu nyt Tuominen.”
LAINAUS LOPPUU

Monosella on osoitteita tarpeen mukaan. Kun asianajaja Pekka Mononen voitti kunnianloukkausoikeudenkäynnin Nettisanomia ja sen päätoimittajaa Pertti Mannista (allekirjoittanutta) vastaan hän käytti eri osoitetta kuin toimiston osoite (kotiosoitetta?). Minulla ei koskaan selvinnyt, miksi näin tapahtui. ellei se sitten jotenkin liittynyt siihen, että hän nosti kunnianloukkausasian yksityishenkilönä, kantajana ei ollut toimisto.

Kulunsa hän kuitenkin laskutti alvillisiana, jonka kaikki oikeusasteet hyväksyivät, vaikka tuomittu niitä koko ajan vastustikin aina loppuun saakka: valituslupapyynnössä korkeimmalle oikeudelle. Valituslupaa ei myönnetty mihinkään jutun osaan ja niin asianajaja Pekka Mononen sai korvaukset alvillisina. Olihan hän hovioikeudessa vakuuttanut, että ”hän ja toimisto on sama asia”.

Selvittäessäni asiaa verottajalle (puhelimessa) kyllä verotoimisto piti ihmeellisenä, että näin on voitu menetellä. Mutta jutun selvittäminen sen enempää jäi silloin ja kohta kai se jo on vanhentunut, tai ei tietenkään vielä: vahingonkorvaus vanhenee vasta kymmenessä vuodessa, mikäli oikein olen ymmärtänyt. Mutkana taitaa kyllä olla se, että korvaussumma on saanut lainvoiman, eikä tietenkään tällaisia tuomioita pureta.

”Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa”.

Liitteessä on linkki selostukseen tästä oikeudenkäynnistä, jossa taas on muistaakseni linkit kaikkin jutussa esitettyihin asiakirjoihin, joten edelläolevan todenperäisyys on helposti tarkistettavissa. Ainakin googlatessa löytyy.
Viikkosanomat. Pertti Manninen. Lauantai 2011-07-02 klo 20:14 helteen uuvuttamana, iltapäivällä katsoessani mittaria se näytti 30 astetta.”

Ohessa on myös kuva kirjoituksesta sellaisena kuin se nyt on netissä.
Viikkosanomat-blogin kirjoitus syksyltä 2011:
Kaavoitus ja arvonnousu. Poistettu myynti-ilmoitus

Tämän ilmoituksen löytyminen netistä oli sattumankauppaa. Asianajaja Pekka Mononen oli jo tehnyt tutkintapyynnön uudesta kunnianloukkauksesta ja hiukan myöhemmin edellisen kirjoituksen jälkeen löytyi netistä googlaamalla hakusanalla ”asianajotoimisto Pekka Mononen” joku myynti-ilmoitus, josta tuli tulokseksi sivu, jossa luki ”Ilmoittaja on laittanut ilmoituksen lepotilaan”. Ei hätää. Ilmoitus oli vielä tallella googlen välimuistissa, joka värjää eri hakusanat eri värein. Ohessa on myös kuva kirjoituksesta sellaisena kuin se nyt on netissä.

Kirjoituksen otsikko oli ”Kaavoitus ja arvonnousu. Poistettu myynti-ilmoitus. Asianajotoimisto Pekka Mononen.” ja siinä oli kuvina kiinteistön myynti-ilmoituksen alkuperäinen ja sivu, jossa ilmoitetaan ilmoituksen lepotilaan laittamisesta. Kirjoituksen teksti oli seuraava:

”Mitään laitonta ei tietenkään ole tapahtunut, ainakaan vielä, mutta esimerkkinä menettelee seuraava myynti-imoitus (Asemakaavapäällikön ja -arkkitehdin lausunto 6.4.2011 ) ja sen poisto. Tekstissä hyvin käy ilmi kuinka siellä taustalla spekuloidaan mahdollisilla arvonnousuilla. Laittomaksi asia tulee vasta silloin, kun kaavoittaja, viranomainen, ottaa tai saa jotain hyötyä ja vastaavasti lain rikkomukseen syyllistyisi hyödyn tarjoaja.
Viikkosanomat. Pertti Manninen. Maanantai 2011-09-26 klo 19:28.

LAINAUS lepotilaan laitetusta ilmoituksesta:
”Talon ja tontin tiedot

Kaavatiedot
Voimassaoleva rakennustehokkuus 0.25=547,75 k-m2.
Helsingin kaupunki on halukas nostamaan rakennustehokkuuden kaksin-kolminkertaiseksi (1095-1642 k-m2) naapuritonttien tehokkuutta vastaavasti.
Kaavatilanne
Asemakaavapäällikön ja -arkkitehdin lausunnon (6.4.2011) mukaan tontin luoteispuolella olevalle kerrostalotontille on osoitettu rakennusoikeutta tonttitehokkuuden e=0,7 mukaisesti. ”Nämä tehokkuudet tulevat todennäköisesti ohjaamaan tonttien kaavoitusta”
Liikenneyhteydet
Hyvät liikenneyhteydet. Juna-asema lähellä.
LAINAUS LOPPUU”
Käräjäoikeus määräsi nämä edellä olevat kaksi kirjoitusta poistettaviksi!

Asianajaja Pekka Mononen esitti Keski-Suomen käräjäoikeudelle kaksi muuta kirjoitusta, toinen vuodelta 2004 (!) ja toinen hiukan lähempää tätä päivää vuodelta 2007. Näiden kirjoitusten hän väitti loukkaavan kunniaansa ja samaan päätyi myös 1-jäseninen käräjäoikeus, käräjätuomari Raili Sahi.

Tuomio ei ole vielä lainvoimainen, koska Korkeimpaan oikeuteen on jätetty valituslupahakemus tästä tuomiosta. Asianajaja onnistui saamaan käräjäoikeudelta, kun sitä tarmokkaasti vaati, sellaisen tuomion, jonka mukaan kaikki kirjoitukset Nettisanomissa ja muissa allekirjoittaneen hallinnoimissa julkaisuissa, joissa mainitaan asianajan nimi tai toimiston nimi tai joissa on viittauksia häneen tai häntä koskevaan asiaan, tulee poistaa oikeuden hyväksymällä tavalla.

Tämä tarkoittaa siis sitä, että tässä kansanvaltaisessa oikeusvaltiossa nimeltä Suomi tuomitaan rikoksesta ja määrätään rangaistusseuraamukset sellaisesta rikoksesta, jota ei ole tehty, ainakaan oikeudessa rikokseksi todettu.

Oikeudessa vaati kunnianloukkausrangaistusta myös asianajaja Monosen laskutusta koskevassa oikeudenkäynnissä todistanut myyntipäällikkö Lauri Kara Nordea Pankki Oyj:stä yhdestä kirjoituksesta ja useiden oikeudenkäyntipöytäkirjojen julkaisemisesta. Tuomio oli samansisältöinen koskien kuitenkin vain henkilön nimeä ja ammattia.

Kun oikeuden päätös oli sellainen kuin oli ja kun hovioikeuskaan ei ottanut asiaa käsiteltäväkseen, niin asianajaja Pekka Mononen vaati tuomiota hovioikeuden päätöksen jälkeen toimeenpantavaksi, siis ennen tuomion lainvoimaisuutta. Tietäen tämän vaatimuksen esille tulemisen poistinkin kaikista kirjoituksista asianosaistiedot, niin ettei hakukone voi niitä löytää. Sen tähden niissä on nyt ne xxx-jonot.

Varmuuden vuoksi on nyt tuotava esille se, että Nordea Pankki Oyj:n myyntipäällikkö Lauri Karalla ei ole mitään tekemistä näiden tässä esille tuodun kahden asianajaja Monosen toiminnasta kertovan kirjoituksen kanssa. Hänen toimintansa liittyi vain todistajalausuntoon, joka on jo ajat sitten käsitelty.

Se, että asianajaja Pekka Mononen ei tuonut näitä kahta kirjoitusta oikeuteen todisteina kunnianloukkauksesta, todistanee, että hän ei itsekään pitänyt niitä kunniaansa loukkaavina. Kuitenkin hän tahtoi ne poistettaviksi vaatimalla käräjäoikeuden päätökseksi kaikkien kirjoitusten poistamista. Sen verran arvonlisäveron poistamista vaatinut kirjoitus lienee kuitenkin vaikuttanut, että nyt hän pyysi käräjäoikeutta poistamaan ja yliviivaamaan laskuunsa kirjoittaman arvonlisäveron!

Valituslupahakemus Korkeimpaan oikeuteen on liitteenä tämän kirjoituksen lopussa ja se päättyy lauseeseen: ”Tuomio ja seuraamismääräys sellaisesta rikolliseksi väitetystä teosta, jota ei ole käsitelty oikeudessa ja oikeudessa rikolliseksi todettu, ei ole kansanvaltaisen oikeusvaltion oikeusjärjestyksen mukainen.” – Lue!

Nettisanomat. Pertti Manninen. Päätoimittaja. Sunnuntai 2012-10-07 22:12.

 

KAIKKI KUVAT JA LINKIT OSOITTEESSA:

http://www.nettisanomat.com/2012/10/07/etusivu.htm