Posts Tagged ‘Helsingin Sanomat’

« Older Entries
Newer Entries »

2020. Kesäkuu. Versowood ja punaisten hauta. Lukijan kirjoitus HS:ssä.

torstai, kesäkuu 25th, 2020

Helsingin Sanomien mielipidepalstalla on tänään torstaina 25.06.2020 lukijan kannanotto punaisten haudan siirtämisestä pois Versowoodin tehdasalueelta. Hauta häiritsee sahan toimintaa. Lukija ei kerro tehtaan nimeä, eikä Helsingin Sanomatkaan tämän kirjoituksen yhteydessä.

LAINAUS
”Mielipide|
Lukijan mielipide
Suomen historian häpeällisetkin miljööt tulee säilyttää
Vierumäen punakaartilaisten hautapaikka on vaarassa hävitä, vaikka sillä on merkittävä symbolinen arvo historian kannalta.
Julkaistu: 2:00
HISTORIANTUTKIJA Pierre Nora lanseerasi termin muistin miljöö (lieux de mémoire) 1990-luvulla. Hän esitti yhteiskunnan muutosten tuhonneen toisen maailmansodan jälkeen historiallisia miljöitä, jotka muistuttavat eletystä elämästä. Suomalaisessa kulttuurimaantieteessä tutkimuksen kohteena ovat olleet maisemaan liittyvät, tietyille ihmisryhmille yhteiset käsitykset ja niiden taustalla olevat syvemmät merkitykset.

Vuoden 1918 sisällissodan jälkeinen kulttuurinen maisema on ihmisten toiminnan aikaansaannos, ja siinä olevat valikoidut piirteet ovat jatkuvasti uhattuina kadota. Muistin paikat -hankkeessa (2000–2003) kartoitimme vuoden 1918 virallisia ja epävirallisia muistomerkkejä ja hautapaikkoja. Haimme tietoa sanomalehdistä ja paikallishistorioista, arkistoista, valokuvista, haastatteluista ja historian harrastajilta. Rajallisten resurssien vuoksi tieto jäi kuitenkin puutteelliseksi.

SISÄLLISSODAN surmapaikkoja vuosien ajan etsineen ja kuvanneen valokuvaaja Pekka Elomaan kulttuurihistoriallisesti merkittävä näyttely Paha maisema nähtiin vuonna 2003. Vuonna 2008 ilmestyi Elomaan ja toimittaja Jouni K. Kemppaisen samanniminen kirja. Tiedossa ei kaikesta huolimatta nähdäkseni ole, kuinka paljon sisällissodan metsähautoja on ollut ja paljonko niitä on enää jäljellä.

ERITYISEN arkaluonteinen asia ovat olleet kaatuneiden ja teloitettujen punaisten haudat. Suuri osa vainajista haudattiin tuntemattomille paikoille, kuten metsiin ja sorakuopille. Tällaisia hautapaikkoja oli satoja, ja tieto niiden sijainneista kulki suullisesti. Hautoja hoitivat aluksi omaiset, sitten työväenyhdistykset ja paikkakuntalaiset. Julkiseen keskusteluun ne nousivat 1940-luvulla, ja monin paikoin vainajien jäännöksiä alettiin siirtää hautausmaille. Omaisille käsittelyprosessi on ollut raskas. Vuosien kuluessa alkuperäiset, konkreettiset muistijäljet unohtuivat tai katosivat maisemasta kokonaan.

HS julkaisi 14.6. tärkeän jutun ”Adèle Lehdon arvoitus”, jossa toimittaja Tommi Nieminen nosti esiin huhtikuussa 1918 Vierumäen taisteluissa Härkälän kankaalle kaatuneiden tai teloitettujen punakaartilaisten hauta- ja muistopaikan, jonne paikallinen työväenyhdistys pystytti muistokiven vuonna 1949. Paikka on säilynyt tähän päivään saakka teollisuusalueella, mutta nyt Vierumäen joukkohauta on vaarassa tuhoutua.

Oikeushammaslääkäri Helena Ranta, Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva ja emeritusprofessori Jussi-Pekka Taavitsainen Po esittivät sisällissodan muistovuonna Vierumäen joukkohaudan määrittelyä kiinteäksi muinaisjäännökseksi (HS Mielipide 12.12.2018). Näin ei tapahtunut. On kysyttävä, miksi Museovirasto tulkitsi lausunnossaan vuonna 2017 muinaismuistolakia tavalla, jonka mukaan paikka ei olisi kansallisesti merkittävä muinaisjäännös.

KULTTUURIPERINTÖ ei ole vain hohdokasta ja hyvää vaan myös häpeällistä ja pahaa – hautapaikan sijainnilla on merkittävä symbolinen ulottuvuus. Sivistysvaltiossa synkän kulttuuriperinnön avoin kohtaaminen on välttämätöntä.

Ulla-Maija Peltonen
folkloristiikan dosentti, Helsinki”
LAiNAUS LOPPUU

”Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.”

LINKIT

”Historia|
27-vuotias Adèle Lehto ammuttiin ilman oikeudenkäyntiä ja haudattiin pienelle harjulle Vierumäelle – Hänet ja kymmenet muut haudatut on aikomus siirtää sahateollisuuden rekkojen tieltä
14.6. 9:55″

”Lukijan mielipide|Vierumäellä sijaitseva punaisten joukkohauta on määriteltävä kiinteäksi muinaisjäännökseksi
12.12.2018 2:00″

—
Kommentti.
Pitkään mielessä ollut ja päässä pyörinyt historian vandaalien toiminnasta kertova kirjoitus tämän joukkohaudan siirtämisestä jonnekin hautausmaalle omaisilta, siis jälkeläisistä mitään kysymättä sai tässä nyt asianmukaisen huomion ja esille tulon.

Tuotakoon esille myös tehtaanomistajan nimi:
Johto ja hallinto
Ville Kopra
Toimitusjohtaja
ville.kopra@versowood.fi

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Torstai 25.06.2920 23:12.
—

”Ville Kopra
Toimitusjohtaja
ville.kopra@versowood.fi”
Kopra_Ville_Versowood

Versowood
KONSERNI
TUOTTEET
PUUKAUPPA
YHTEYSTIEDOT
PELLETTIVERKKOKAUPPA
Skip to content
Versowood logo
figb
Myyntihenkilöstö tuoteryhmittäin
Kuluttajamyynti
Metsäkonttori
Yhteystiedot toimipaikoittain
Versowoodin metsäasiantuntijat
Laskutusohjeet
Johto ja hallinto
Medialle
Yhteystiedot Johto ja hallinto
Johto ja hallinto
Ville Kopra
Ville Kopra
Toimitusjohtaja
ville.kopra@versowood.fi”
—

Tags: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,
Posted in Uncategorized | Kommentit poissa käytöstä

2020. Helmikuu. HS. ”Tilastovalehtelukuva”

torstai, helmikuu 13th, 2020

1581595475803-2060090781

Helsingin Sanomat kertoo tänään keskiviikkona 13.02.2020, että Sanoma on ostanut Alma Median aluelehdet.

Sitten lehti näyttää graafin,josta käy ilmi, että myynti ennen Alma-kauppaa on 248,0 miljoonaa euroa ja kaupan jälkeen, jos se toteutuu 330,2 miljoonaa euroa.

Graafi on feikki, vaikka se totta onkin matemaattisesti, mutta ei tajunnallisesti, eikä siihen mihin me olemme tottuneet, siis lukijat ovat tottuneet, esim. pylväsdiagrammeihin.

Uusi luku on kuitenkin yli 33 % isompi kuin entinen, siis kolmanneksen isompi.

Julkaistusta kuvasta ei kyllä pääse tähän tulokseen. Kuvassa kasvu ei näytä mitenkään 33 %:n kasvulta,vaan paljon pienemmältä.

Toivottavasti kilpailuviranomaisilla on kuitenkin sen verran ymmärrystä, että peruuttavat kaupan.

Jos kauppa toteutuisi Sanomalla ja Keskisuomalaisella olisi yhteensä yli puolet myynnistä, muistaakseni 57 %, radion ykkösaamussa kerrotussa toimittajan mainitsemassa luvussa, ellei se sitten ollut 53 %.

Joka tapaukessa on lukijoiden aliarvostamista näyttää tällainen valheellinen ympyrä, vaikka se muodollisesti totta olisikin.

Hur man ljuger med statistik oli aikoinaan ensimmäinen tilastotieteen oppikirja, jonka luin, aikoinani. Maailma ei näytä muuttuneen niistä ajoista.

Pertti Manninen. Viikkosanomat. Keskiviikko 13.02.2020 16.14 teksti.
Painovirheitä korjattu ja asiasanoja lisätty klo 19:47.

Tags: , , , , , , , , , , , , , , ,
Posted in Uncategorized | Kommentit poissa käytöstä

2020. Helmikuu. Sanoman ostokset. Kaius Niemi, Heikki Hellman, Jouko Jokinen, Seija Vaaherkumpu.

keskiviikko, helmikuu 12th, 2020

2020. Helmikuu. Sanoman ostokset. Kaius Niemi, Heikki Hellman, Jouko Jokinen, Seija Vaaherkumpu.
Ylen ykkösaamussa keskiviikkona 12.02.2020 klo 8.00 jälkeen.
Puheentunnistuksella tuotettu teksti. Alkuosa puuttuu.

Täytyy ottaa huomioon se että puhutaan merkittävistä lasitalossa kuitenkin sieltä viritellään ja Porissa ja Tampereella on niin sanotusti itsetuntoon kohdallaan se elää kulttuurisesti ja muutenkin aika eri tavalla Siellä ne on toiset aivot on vähän erilaista ja hyvä ja huono akselilla näyttää ihan erilaiselta Tampereelta ja se saattaa jonkin verran tämmöistä muista pohdintaa edessä lasitalossa punavuorelainen Ota aikaa tulee kylmä viima Hämeenkadun varoitus vakuutuksen ottaa toisen kulttuurit ja elämäntavat vakavasti sitä muuten mahdollista että on olemassa kun toimitus kulttuureissa on niinku se että tota et Helsingin Sanomien toimintakulttuuri josta mulla on kokemusta aika pitkältä ajalta niin on varmasti toisenlainen kun kun tää Satakunnan Kansan Thomas kuntoilusta Mulla on myös oppilaiden kokemuksia takavuosilta jotain

Erittäin tärkeä pointti ja ja ja ja olennainen pointti ja hyvä niin koska juuri se pitää eikä tätä moniäänisyyden niinku täällä ja ja ja tuota ja voimissaan että kaikenlaista spekulaatiota ei enää poispäin että että tota tää on hyvin uusi asia ikään kuin myöskin sanomalle tehdä tämmönen tämmönen tota liike jolloin ollaan tota Olis aivan niinku Niin mitä siitä siitä niinku kiirettä minnekään tai näin poispäin opittavaa ja opeteltava tämmösestä niinkun yhteisöön työstä ja ja näin poispäin että että tässä mennään nyt aikalailla korva edellä ja ja ikä kun tiedän itse asiassa voi sanoa että näissä lehdissä jotka Nyt tulee tässä kaupassa niin niin paljon pidempi kokemusta tämmöisestä ikään kuin yhteistyöstä ja ja erilaisista niin sanottuja vakuutettua että että lehtien päätoimittajat on siellä paikanpäällä edelleen ja ja paikallisuudesta ei kiinnitä mutta kun henkilöitä lyödään yhteinen

Helposti tulee mieleen että synergiaetuja kin Voidaan etsiä mitään Martinlaakson painaa mut että säästäminen on Mitä isoja voittoja se ei voisi saada voi yllättää itsensä et siinä oli merkitty kuitissa kerrottiin jostain 13 Miljoonan euron sekä aamulla että sanomalla on niinku tästä tästä palkinnosta kokemusta koska molemmilla on iltapäivälehti Sanomien näkökulmasta tätä asiaa niin tää kauppa on siinä mielessä johdonmukainen että tää on nimenomaan sitä ainakin osaamisaluetta ja Meille tämä on tavallaan digitaalinen kauppa siinä mielessä että me ollaan kuitenkin digitalisoitu tätä päivää Nettimarkkina ihan Yhtälailla kuin ne sano mulle että Satakunnan Kansa hyvin erinomaisin niinkun tuloksen et siellä on kuitenkin niinku pelkästään viime vuonna niin Aamulehden digitaalisten tilausten määrä kasvoi Kuuntele 10 prosentilla ja sitten vain digitaalisten tilaajamäärät molemmissa lehdissä ja Satakunnan Kansa aamulehdessä 14% se on merkittävä määrä ihan ja siinä mielessä niin tavallaan tää on digitaalinen homma ja sitten kun pidetään huolta painetuista sanomalehdistä niin eikä kun se auttaa kun sitten sitä uuden sukupolven että digitaalisten tuotteiden ja vihollisten tekemisessä että siinä mielessä on jormu kaneli ja ja ja hyvin niinku digitaalisuus orientoitunut mutta se ei sulje pois sitä etteikö niinku painetusta sanomalehdet pidetä niinku seuraavina vuosikymmeninä hyvää huolta ja mä tuota tuo etälukija Toivasen että että ainakin sitä pidetään huolta kyllä

Ongelma ongelmahan on se että tilanne on yhä lukee painettua lehteä jossa lukee hyvästä painettua lehteä ja niistä mainostuloista valtaosa niistä tulee siitä painetusta lehdestä Helsingin Sanomat parhaiten niin kun massa Mitä mieltä paljon välillä erittäin hyvä tilanne kyllä hyvin monipuolista ja laajaa se on ihan varsin laajaa sun Suomesta keskimääräiset on pienempi kuin merkki maissa mutta keskittymistä tulee varmasti Tämän jälkeen vielä tapahtumaan ei ole tässä 160 tilattava I can do this lehteä ja nytten kaupan myötä sanomille jälkeen 16 niistä että kyllä mä uskon että Suomessa moniäänisyys säilyy ja sit meidän pitää tietenkin huolta

kaupan jälkeen omistaja 57% sanomalehdistä Mutta tätä tilannetta Niin mitä minulla on siihen muuta sanottavaa kuin jos se on hyvä Kiitoksia vierailusta Kaius Niemi Niin tekee helmen ja Jouko Jokinen.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Keskiviikkona 12.02.2020 10:00.

Tarkennus loppukappaleeseen. Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi sanoo, että Suomessa on 160 tilattavaa sanomalehteä, joista Sanomalla on 16. Toimittaja Seija Vaherkumpu kertoo, että Sanomalla ja Keskisuomalaisella (konserneilla) on yhteensä 57 % sanomalehdistä. ”Niin mitä minulla on siihen muuta sanottavaa kuin jos se on hyvä Kiitoksia vierailusta Kaius Niemi Niin tekee helmen ja Jouko Jokinen.” (Kaius Niemi, Heikki Hellman, Jouko Jokinen).

Tags: , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,
Posted in Uncategorized | Kommentit poissa käytöstä

2019. Syyskuu. Salkku. Urpilainen, Katainen. Saneltu teksti.

torstai, syyskuu 12th, 2019

Salkku urpilaisella jotain painoa siinä salkussa mutta ei ollut ollenkaan tämän ovat kaikki kaikki kuitenkin unohtaneet tällä hetkellä ja hehkuttavat sitä Urpilaisen salkun painoa ei nyt salkkua tullut ollenkaan ja nyt sitten kaikki unohtavat sen että hänellä ei ollut salkkua tällaista tämä valta median ja vastuullisen median touhu on niin siellä Iltalehden Karvala kuin Helsingin Sanomien toimittaja höpöttävät jotain Kataisen salkun painosta Ei siellä ollut mitään salkkua Tämä on kyllä tietenkin hyvin tuolta sen aikaisista uutisista löydettävissä että Katainen jää ilman salkkua mutta mitäs siitä nyt vaan sitten unohdetaan koko juttu ja ollaan mukaan tietävinään että kataisella oli paljon erilaisia tehtäviä nojotain Hänellä oli mutta hänellä ei ollut mitään vastuuta vastuut vain salkun kantamisesta ja sitä hänellä ei sitten ollut sitä toistan koska sitä ei nyt enää kukaan muista että Kataja ilman salkkua esimerkiksi aikoinani kirjoitin tämmösen Storyn siitä että tämä salkuton miehen komisarion mulkut on komissaari näin näin voi sanoa mutta eihän tässä nyt mitään tämä nyt on tämä tämä on saneltu tähän kokeilen tämmöstä systeemiä ja ja tota yritän etsiä niitä nykyisiä artikkeleita ja sitä vanhaa jossakin ilmoitetaan tasan tarkkaan että kataiselta jäi Salkku saamatta No hän itse hehkuttaa ja arvioi oman työtään jotainhan tietenkin siellä on tehnyt kun on siellä ollut mutta kuka sen työn tehnyt sitten tehnyt ja se ainakin on niin että hänellä ei ollut siitä mitään vastuuta koska saukko oli jäänyt aikoinaan saamatta tämä nyt tässä on tulossa niin olen Sanelen tätä nyt sitten tähän jonkun verran määräkin on syyskuun Onko nyt 12 torstai ja tota ja tämän tulee tavallaan nyt sitten pelkkänä sanella tekstinä mutta tuleepahan sitten laitettua tämäkin fakta kuntoon jotta nämä vastuulliset median Voisivat sitten miettiä sitä että miten ne minkä takia He puhuvat Kataisen salkusta kun sen salkkua ei ollut edellisen salkun painoarvo oli sitten sen laukun paino ainakin oli 0 loppu

Hanki Outlook for Android

Viikkosanoat. Pertti Manninen. Torstai 12.09.2019 klo 7.00.

Tags: , , , , , , , , , , , , , , , ,
Posted in Uncategorized | Kommentit poissa käytöstä

Jylkkärin pääkirjoitus elokuussa 2019. Syöttöporsaita Kelan oomme kaikki! Tuukka Tervonen. Jyväskylän ylioppilaslehti-

perjantai, elokuu 30th, 2019

Teksti Tuukka Tervonen
Syöttöporsaita Kelan oomme kaikki

Pääkirjoitus | 26.08.2019

Kesä 2019 oli poikkeuksellisen menestyksekäs vaihe Suomen opiskelijaliikkeelle. Suomen ylioppilaskuntien liiton kannanotto perustulon puolesta ja opiskelijoiden riittävän levon ja lomailun turvaamisesta aiheutti ainakin Twitterin digitaalisessa vesilasissa kunnon myrskyn.

Keskustelu oli monipuolista: Opiskelijaliikkeen sisältä esimerkiksi Kokoomusopiskelijat riensivät kommentoimaan kirjoitusta kriittisesti mutta asiallisesti, kun taas monet muut opiskelijat allekirjoittivat kannanoton täysin. Mutta keskustelua käytiin kerrankin myös muuten kuin opiskelijaliikkeen sisällä näkymättömissä.

Sosiaalisessa mediassa luonnollisesti eniten ääneen pääsivät paheksujat, joista moni varsin asiattomasti. Keskustelu väännettiin äkkiä siihen, että SYL haluaisi lomarahat ja palkallisen kesäloman opiskelijoille, vaikka tätä ei mitenkään vaadittu. Kun liiton kannanotossa oltiin huolissaan uupuneiden opiskelijoiden jaksamisesta, niin lääkkeeksi tarjottiin työntekoa koko kesäksi ja ehkä viikon tai parin lomailua toukokuun loppupuolella kun luennot ovat jo lopussa.

Sitten omankin kesän työnantajani Helsingin Sanomien kirjeenvaihtaja Annamari Sipilä kirjoitti satiirisen kolumnin vaivojaan vaikertavista opiskelijoista, mistä Kauppalehden päätoimittaja Arno Ahosniemi innostui kutsumaan opiskelijoita viipaloitaviksi syöttöporsaiksi. Tämä kommentti vasta saikin paitsi opiskelijat, myös monet muut kiivastumaan viikkoja jatkuneeseen raivoamiseen somessa. Syöttöporsas-kommentista voit lukea tästäkin lehdestä lisää, sillä haastattelin aiheesta Ahosniemeä.

Kaikki tämä keskustelu oli kuitenkin erinomaista, sillä kerrankin opiskelijoiden jaksaminen, tuet ja laajemminkin korkeakoulumaailmassa pärjääminen olivat viikkotolkulla yhteiskunnan eliitin huulilla. Monilta poliitikoiltakin tuli sympatiaa.

Jakolinjat olivat ennalta nähtävissä, mutta SYL teki edunvalvojana juuri sen mitä sen pitääkin, eli mestarillisesti sai kaikki keskustelemaan opiskelijoista, mistä varmaan voivat olla tyytyväisiä myös nekin opiskelijaliikkeessä, jotka eivät perustuloa kannata.

Huonoa on kuitenkin se, että nyt näyttää siltä, että kaikki keskustelu ei ole johtamassa mihinkään. Kesällä kohkattiin myös Rinteen hallituksen kuihtuneesta vappusatasesta, pääosin yhtä vähillä faktoilla millä liiton kannanottoakin kritisoitiin.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että hallitus ei aio indeksikorotuksen palauttamista lukuunottamatta nostaa opintotukea, vaikka neljä viidestä hallituspuolueesta tätä lupaili ja ajoi vaalien alla. Opiskelijoiden ja nuorten suosimien vihreiden ehdottelema koulutusmiljardi on ilmeisesti kuivunut kasaan paljon nopeammin ja syvemmässä hiljaisuudessa kuin demareiden vappusatanen. Ihan Sipilän ja Stubbin koulutuslupaus-petoksen veroinen takinkääntö ei ole kyseessä, mutta paska maku siitä silti jää suuhun.

Kysymys onkin, että jos korkeakoulujen ja eritoten opiskelijoiden asemaan ei tule parannuksia edes, kun kaikki sille myötämielisimmät puolueet istuvat hallituksessa, niin milloin sitten?

Siinä on liitolle paitsi uuden kannanoton, myös tehokkaan lobbauksen paikka. Keskustelu on hyvästä, mutta se ei riitä, jos muutosta nykytilanteeseen ei tule, vaan pelkkää sympatiaa.

Ymmärrys ei maksa edes soluhuoneen vuokria eikä tuo halvintakaan nuudelia pöytään.
Tuukka Tervonen

https://www.jylkkari.fi/2019/08/syottoporsaita-kelan-oomme-kaikki/

—

Tähän oli tarkoitus laittaa linkki sitten pääkirjoituksessakin mainittuun juttuun, jonka päätoimittaja oli nimennyt: ”Mitä syöttöporsas tarkoitti?” ja jossa hän haastatteli Kauppalehden Arno Ahosniemeä. Jostain syystä Jylkkäri on jättänyt pois tämän artikkelin nettiversiostaan ja vainnnäköislehdestä sen voi lukea. Muut ko numeron jutut mielestäni olivat julkaistu. Liitän oheen sentään valokuvan ko. sivusta ja tietenkin sen voi käydä lukemassa näköislehdestä. Hakukoneet sitä eivät löydä ja niinpä lisään tähän joitakin hakusanoja. Ehkä yritän vielä saada jutun tänne perään kokeilemalla ensi kertaa puheentunnistusohjelmaa.
Tämän näköislehteen piilotetun jutun hakusanoja:
syöttöporsasa, opiskelija, Kauppalehti, Arno Ahosniemi, Annamari Sipilä, innoitus, satiiri, naljailu, laiskanpullea, Suomen ylioppilaskuntien liitto, SYL, mielenterveys, sananvalinta, oikeus, palautuminen, lepo.

thumbnail_IMG_20190830_092334466kaann

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Perjantaina 30.08.2019 klo 09:53 matkalla Suomessa, Laukaassa.

Jylkkärin näköislehden linkki:
https://www.jylkkari.fi/nakoislehti/

—

Lisäys hetkeä myöhemmin:
Nettisanomisa on jo kahden vuosikymmenen ajan ”puolustettu” opiskelijoita vuosittain . Tässä eräs juttu vuodelta 1999.

”Pienetkin leikkaukset tuntuvat opiskelijan kukkarossa pahalta, mutta kaikki on suhteellista.”
… Yksinäisen korkeakouluopiskelijan opintotuki ja asumislisä voivat nousta nykyisin 21 546 markkaan yhdeksässä kuukaudessa ja 28 728 markkaan vuodessa. Summat eivät ole pieniä.
Kalenterivuoden maksimituki ei poikkea paljon siitä, mitä keskituloinen maksaa veroina vuodessa palkastaan. Mitä sitä sanotaankaan? Ilmaista lounasta ei ole.”
Helsingin Sanomien pääkirjoittaja keskiviikkona 04.08.99 ”Opiskelijoiden tukien leikkaukset”

Maksimissaan (johon vain harvat opiskelijat yltävät) alle 2400 markkaa kuukaudessa elämiseen: asumiseen, ruokaan ja kaikkeen muuhun! Kannattaa kyllä olla kateellinen kohta siellä uudessa norsunluu- eiku lasitornissa!
nettisanomat.com 12.08.99. pm
http://www.nettisanomat.com/1999/08/12/netti1208.htm#pienetki

Ja toinen paria numeroa myöhemmin:

”Farssi 1.
Opiskelijoiden asumistukileikkaus.

Kaikki ovat vastaan ja silti leikkaus etenee! Kaikki kansanedustat kaikista puolueista, jotka käyttivät asiasta puheenvuoron eduskunnassa tuomitsevat asumistuen leikkauksen. Siitä huolimatta asia etenee luonnonlainkaltaisesti ja lopputulos saattaa olla hallituksen talousarvion mukainen, jonka kaikki hallituspuolueet ovat hyväksyneet.

Farssiksi asia muuttui, kun kokoomuslainen opetusministeri Suvi Linden ainoana puolusti hallituksen yksimielistä esitystä, mutta kuitenkin kertoi vastustavansa leikkauksia!

Yksityishenkilönäkö?
http://www.nettisanomat.com/1999/09/30/n999farssi1opisk.htm

LUE MYÖS!

Selväjärkinen selostus opintotuesta 1.
Ammattiin Opiskelevat-Sakki ry:n edunvalvontasihteeri Saana Siekkinen kertoo.
http://www.nettisanomat.com/1999/09/30/n999selvajark.htm

Köyhät tapelkoot keskenään!
Lipponen ja Niinistö haluavat lievittää opiskelijoiden asumistukileikkauksia muiden tukea saavien kustannuksella.
http://www.nettisanomat.com/1999/09/16/n997koyhatasuvat.htm

Zyskowisz peräytyy? Linden peräytyy?
Pitivätkö opiskelijat puoliaan riittävän näkyvästi?
http://www.nettisanomat.com/1999/09/16/n997zyskow.htm

Lue myös Nettisanomat 99/2: Zyskowicz: ”Kokoomuksen lähtökohtana on ollut tiukka budjettilinja.”
http://www.nettisanomat.com/1999/08/12/netti1208.htm#kokoomukse

Kiukas: ”Yksilöön näin voimakkaasti kohdistuville leikkauksille saa totisesti etsiä vertailukohtia sosiaaliturvamme historiasta”
http://www.nettisanomat.com/1999/08/12/netti1208.htm#yksil

Helsingin sanomat: ”Pienetkin leikkaukset tuntuvat opiskelijan kukkarossa pahalta, mutta kaikki on suhteellista.”
http://www.nettisanomat.com/1999/08/12/netti1208.htm#pienetki

30.08.2019 10:33
—

Tags: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,
Posted in Uncategorized | Kommentit poissa käytöstä

« Older Entries
Newer Entries »