Lainattu: Jorma Väkiparta: Jyväskylän Energia vaakalaudalla. Keskisuomalainen. Mielipide. Lauantaina 2010-03-06
”Satavuotias Jyväskylän Energia (JE) oli 2000-luvun alussa kehitetty rakentamis- ja tuotantokeskeisestä kaupungin sähkölaitoksesta asiakas- ja markkinakeskeiseksi energiakonserniksi. Asiakkaiden palvelu hoidettiin paikallisesti, mutta suuruuden ekonomiaa tarvittavissa toiminnoissa oli liittouduttu Keski-Suomen muiden energiayhtiöiden kanssa ja tuotannossa yhteistyökumppanina oli Fortum. Toiminta-ajatuksena oli ”Elämänlaatua Sinulle” eli ensisijaisesti jyväskyläläisille asiakasomistajille edullisesti ja laadukkaasti.
Seuraajani reivasi suunnan takaisin tuotantokeskeisyyteen. Suureksi asiaksi nostettiin uuden turvevoimalaitoksen rakentaminen Keljonlahteen ja irtautuminen tuotantokumppanista Fortumista. Fortumin saama tuotto yhteistyöstä oli murto-osa siitä, mitä JE tuloutti Jyväskylän kaupungille, mutta se herätti kateutta.
Jyväskylän edellinen kaupunginjohtaja Pekka Kettunen ei keksinyt kaupungintalouden pelastamiseen muuta keinoa kuin JE:n myynnin ja erotutti myyntiä vastustaneen hallituksen ja toimitusjohtajan. Uusi hallitus kuitenkin huomasi, ettei lypsävää lehmää kannata myydä ja sai uuden kaupunginjohtaja Markku Anderssonin uskomaan sen.
JE:n hallituksen puheenjohtajan Timo Fredriksonin mukaan aikaisemman hallituksen aikana JE:n kehittäminen oli näpertelyä. Päävoimalaitoksessa Rauhalahdessa oli 2000-luvun alussa investoitu puun lisäkäyttöön siten, että sen osuus olisi voitu nostaa puoleen polttoaineen käytöstä. Seuraavaksi oli suunnitelmissa savukaasupesurilla lisätä kaukolämmön tuotantoa, jotta öljyn käytöstä olisi päästy lähes eroon.
Aikanaan olisi energian tarpeen lisäännyttyä rakennettu toinen vastapainevoimalaitosyksikkö Rauhalahti II. Keljonlahti oli hyvä pitää varalta tulevaisuuden voimalaitospaikkana ja valttikorttina, ettei hyvä renki, mutta vaarallinen isäntä Fortum olisi päässyt sanelemaan yhteistyön ehtoja.
Näpertelyllä Fredrikson lienee tarkoittanut kahta JE:n tuotekehitysprojektia: tiedonsiirto sähköverkossa (datasähkö) ja vetytalous. Edellisestä olisi voinut syntyä miljardiliikevaihto, sillä JE:llä oli yhdessä kumppanin Soneran kanssa ko. tekniikasta yksinoikeus Pohjolaan ja Venäjälle. Kun tekniikkaa ei saatu luotettavasti pelaamaan, hanke keskeytettiin. Tuotekehityshankkeisiin käytettiin vuosittain vain parikymmentätuhatta euroa.
Vetyprojektissa seurattiin tutkimuksia vedyn käyttömahdollisuuksista tulevaisuuden energiaratkaisuissa. Käyttö on vielä kaukana mutta voi mullistaa nykyisen keskitetyn energiantuotannon. Ensimmäinen sovellutus on polttokennon käyttö sähköajoneuvoissa. Yleensäkin vasta nyt näytetään tiedostavan, että sähköautot ovat tulossa ja niiden sähkön toimitus on energiayhtiöille uusi business.
Toimitusjohtaja Juha Lappalaisen ja hallituksen puheenjohtaja Timo Fredriksonin kaudella ei ole näperrelty. Tuotantolaitosinvestointeihin ja vesilaitoskauppoihin on mennyt yli 500 miljoonaa euroa. Tämän rahoittaminen vajaan 100 miljoonan euron liikevaihdolla tuotteiden kohtuuhinnoittelulla on ”mission impossible” ja ensimmäiseksi toimitusjohtaja sai lähteä.
Toivottavasti Timo Fredrikson ymmärtää vastuunsa ja jättää paikkansa seuraavassa yhtiökokouksessa henkilölle, joka pystyy puheenjohtajan roolissa pelastamaan sen, mitä pelastettavissa on. Muuten on vaara, että pelastajaksi tulee Fortum tai Vattenfall. Kuuluuko Jyväskylän Energia sarjaan: ”Miten tuhotaan jyväskyläläiset yritykset?”
JORMA VÄKIPARTA
Jyväskylän Energian johtaja 1977-2002
Lainattu: Jorma Väkiparta: Jyväskylän Energia vaakalaudalla. Keskisuomalainen. Mielipide. Lauantaina 2010-03-06
http://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/jyv%C3%A4skyl%C3%A4n-energia-vaakalaudalla/539284
Kommentti.
Seikkaikusta lipesi hyvän sään aikana Osuuskauppa Keskimaa ja siinä lienee vielä mukana bulvaanien kautta Keskisuomalainen-konserni.
Sinänsä energian myyminen on kannattavaa bisnestä, mutta jos kustannukset riistäytyvät käsistä, niin maksumiehet eli asukkaat nousevat kapinaan ja se on sitten menoa vaikka suomalaiset ovat tunnetusti kilttejä ja unohtavia päättäjien töppäilyille. Sama meno jatkuu vuodesta toiseen ja kaikenlainen rakentamis- ja kaavoitusbisneksen juoksupoikien ja -tyttöjen hillitön meno vain yltyy.
Kymmenen vuotta sitten vauhdissa oli kaupunginjohtaja Pekka Kettunen, nyt kaupunginjohtaja Markku Andersson. Hiukan maistiaisia Kettusesta, Andersson-linkit sitten myöhemmin!
Viikkosanomat. Pertti Manninen. Sunnuntaina 2010-03-07 klo 06:32.
Lue myös! Esim.
KSP-kaappaus. Keski-Suomen Puhelin Oy:n kaappaushistoria 1998.
http://www.nettisanomat.com/2000/02/24/etusivukspkaappaus.htm
Jyväskylä-Paviljonki: ”Riskit sosialisoitu – voitot yksityistetty!”
http://www.nettisanomat.com/1999/11/11/n9915jyvaskylapaviljonki.htm
Energiapeli: Kettunen vauhdissa: Jyväskylän Energia myynnissä.”Tällä kertaa en epäonnistu.”
http://www.nettisanomat.com/1999/10/07/n9910kettunen.htm
—
Onneksi veroja ja maksuja reippaammin peritään, kun työttömien jonot kasvaa ja leipäjonojen tarve lisääntyy.
Merkillinen tapa parkkeerata miljonääreillä.
Ei tietenkään. Muistan elävästi kuinka ajoimme kerran -80 luvulla Rautalammilta Myhinperälle peräprutkuveneellä onnistuneesti.
Vene oli hienosti aamulla laiturin kupeessa kiinni, mutta kumpikaan kuskeista ei muistanut kuka sitä navigoi, lämmitimme saunan ja päättelimme että taxikuski varmaan.
Ei tullut rapuja sillä kertaa.
Liinos ei tuonut pikavoittoja.
Jyväskyläläisen ohjelmistotalo Liinoksen kurssi putosi toisena noteerauspäivänä listautumismyynnin lähtöhintaan. Liinos ei tuonut pikavoittoja nopean kaupan sijoittajille. Näin on käynyt lähes kaikille pienyrityksille, jotka ovat hiljan tulleet Helsingin pörssilistoille.
Sijoittajien amatöörimäisyyttä ja tietämättömyyttä kuvaa hyvin, etteivät kaikki tiedä, mikä ero on osakeannilla ja osakemyynnillä. Osakeannisssa raha tulee yhtiölle ja myynnissä osakkeen myyjälle.
Liinoskin keskittyi listautumisessaan pääomistajan osakkeiden myyntiin ja myyjä saikin hyvän potin itselleen omaan käyttöön. Uutta pääomaa itse yhtiöön tuli vain vähän.
nettisanomat.com tiistaina 12.10.1999 pm
Muualta:
Arsenal tietopuhallettiin
Merita luisui ruotsalaisille, siniristi haalistuu
MeritaNordbanken selkeyttää konserni-rakennettaan
Mitä Pehkonen oikein sanoi?
Jutut ja artikkelit kirjroitti ja kuvat kuvasi Pertti Manninen syksyllä 1999 Jyväskylässä ja Helsingissä.
Sotkeeko Vattenfall Keski-Suomen sähkökauppakuviot?
Jyväskylän kaupunginjohtaja Pekka Kettusen ajama Jyväskylän Energian tämänkertainen häivyttämissuunnitelma sai mutkan matkaansa.
Jyväskylän Energian ja Fortum Oy:n yhteinen tarjous maakunnallisen energiayhtiön, Keski-Suomen Valo Oy:n ostamiseksi jäänee toiseksi, koska Ruotsin valtion omistama Vattenfall teki rutkasti paremman tarjouksen Keski-Suomen Valo Oy:stä. Vattenfallin tarjous on noin 1100 miljoonaa (1,1 miljardia), kun taas Jyväskylän Energian ja Fortumin yhteisen tarjouksen hinnaksi jää noin 860-935 miljoonaa osakemäärästä riippuen.
Vattenfallin tarjous näyttää selvemmältä ja yksinkertaisemmalta, josta myyjät tietävät ostajan. Jyväskylän energian ja Fortum Oy:n tarjous näyttää enemmän alkukuviolta, jossa Jyväskylän Energian mukanaolo on rahastuksenluonteista ja loppukuvio johtaisi Fortumin koko Keski-Suomen energian omistajaksi.
Kaupunginjohtaja Pekka Kettusen pelaaminen tuntuu aika oudolta näissä kuvioissa. Kyllä kai kaupungin omistaman Jyväskylän energian myynnistä pitäisi päättää jotenkin demokraattisesti niin, että päättäjät ja asukkaat tietäisivät erilaisten kuvioiden todelliset tarkoitusperät.
nettisanomat.com tiistaina 12.10.1999 pm
Lue myös:
Energiapeli: Jyväskylän Energia myynnissä.
Kettunen: ”Tällä kertaa en epäonnistu.” torstaina lokakuun 7. päivänä 1999
”taiteilua telineillä”
JA
”asfalttikukka”
”Kaikki mitä kirjoitan, on kaipuuta.”
Runoilija Risto Rasa Tv:ssä Aleksis Kiven päivänä 10. lokakuuta 1999.
JA
Juha Kankkunen sijoittajana
”Halusin laittaa kaiken ylimääräisen säästöön, mutta järkevästi, koska toivoin sijoitusteni tuottavan. Urani lopetettuani aion muuttaa takaisin Suomeen, joten haluan kerätä pesämunaa eläkepäiviä varten.”
”Muiden sijoittajien tapaan suosin tietenkin Nokiaa ja Raisiota, koska ne ovat hyviä pörssivetureita. Olen kuitenkin aina ollut kiinnostunut myös muista yhtiöistä. Vaikka sijoitankin suomalaisiin yhttiöihin, niiden kamsainvälistymisen myötä pamostukseni kohdistuvat samalla eri puolille maailmaa.”
…
”Haluan pitää valtaosan sijoituksistani varmoissa kohteissa. tähän saakkka olen ollut saamaani tuottoon tyytyväinen, kokonaisuutena jopa iloisesti yllättynyt.”
Juha Kankkunen Marianne Lindin haastattelussa Conventum Rahastoyhtiön Tuotto-asiakaslehdessä lokakuussa 1999
”vauhdin hurmaa”
”Ne ihmiset, jotka osaavat jatkuvasti kehittää itselleen uusia lähes mahdottomilta näyttäviä haasteita, ovat onnellisia.”
Ilkka Tuomi Tekniikka&Talous-lehdessä