Pankit eivät ota riskiä asuntolainoissa. Osa 2. Yhdeksän vuotta myöhemmin. 2002 ja 2011.
Markkinatalous jyllää. Valtio ei suojele lainanottajia.
Tänään Kauppalehti.fi
LAINAUS
Jättilainat johtaneet jo pakkomyynteihin – ”lisää luvassa”
”Nuorten jättisuuret asuntolainat ovat kasvava ongelma. Kun omaa taloustilannetta ei osata laskea oikein, on ensimmäiset asuntojen pakkomyynnit jo nähty.
Finanssialan keskusliiton tilasto kertoo alle kolmikymppisten asuntolainojen kasvaneen 70 000 euroon, kun vuosituhannen alussa 29-vuotiaalla asuntovelallisella oli lainaa keskimäärin 41 000 euroa. ”
..
”Mattila korostaakin, että mahdollinen työpaikan menetys ei suinkaan ole ainoa asia, joka taloustilanteen saattaa suistaa raiteiltaan.
– Jos nuoripari saa lapsen tai lapsia, ja toinen jää hoitovapaalle, perheen tulotaso putoaa aika radikaalisti. Monilla nuorilla on asuntolainaa hakiessa myös opintolainaa ehkä maksamatta, autolainaa ja kenties kulutusluottoja – eli velkaa jo ennestään.”
LAINAUS LOPPUU.
Artikkeli osoitteessa:
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20110262677&ext=msn
Kommentti.
Vaikka kirjoituksessa on paljon muutakin asiaa, niin poimin siitä ylläolevan.
Vuonna 2002 kirjoitin asiasta Nettisanomissa ”Pääkirjoitus: Pankit eivät ota riskejä asuntolainoissa.” Kirjoitus lopussa liitteenä.
Mitään ei ole tapahtunut tässä asiassa sen jälkeen, oikeasti. Bisnes jyrää alleen nuoret ja vanhemmatkin kansalaiset niin tässä kuin pikavipeissäkin
Viikkosanomat. Pertti Manninen. Maanantai 2011-02-28 klo 18:09.
Liite (2002)
Pääkirjoitus:
Pankit eivät ota riskejä asuntolainoissa
Yhdellekään pankille ei kelpaa vakuudeksi pelkkä asunto, myös henkilökohtainen ”ikuinen” maksuvelvollisuus vaaditaan.
Vakuusarvojen romahtaminen on aina asiakkaan riski.
Pankkien riskinotto on näennäistä. Kansalaisten tietoisuus on olematonta. Mikään pankki ei anna asuntolainaa vain niin, että pantiksi jäisi pelkkä asunto.
Omarahoitusosuuden lisäksi vaaditaan ”ikuinen” omavelkainen takaus. Tämä tarkoittaa sitä, että jos esim. sairauden ja työttömyyden takia ei pystyisi hoitamaankaan asuntolainaansa, niin asunnon myynninkin jälkeen voi jäädä vielä velkaa satoja tuhansia ja tällöin hirmuisten viivästyskorkojen kanssa velka jää mahdottomaksi hoitaa mitenkään ihmisen elinaikana. Samassa rytäkässä on myös säästetty omarahoitus häipynyt taivaan tuuliin.
Näin nimenomaan tapahtui 90-luvun alun velallisille, kun vakuusarvot romahtivat tai valuuttalainaa ottaneiden velat kasvoivat yhdessä yössä 20-30 prosenttia. Kaikki eivät ole halunneet velkajärjestelyyn, koska takaajien asemaa ei siinä samalla ratkaista.
Koska pankit eivät anna lainoja, joiden vakuudeksi riittäisi annettu pantti, voi kysyä onko valtio suojellut kansalaisiaan tarpeeksi?
Pertti Manninen 30. toukokuuta 2002.
http://www.sanomanetti.fi/2002/05/30/paakirjoituspankit.htm
Linkit 2002.
Velka, vankeus vai armo?
Velallisen kuolemasta eivät velkojat hyödy
Pankkikriisin syyt jätettiin tutkimatta
Eduskunta vältteli totuutta pankkikriisissä
Tukea se on takaisinmaksettukin tuki
Arsenalin viimeinen palvelus suomalaisille
Huutokauppaa hädällä
–
Onneksi veroja ja maksuja reippaammin peritään, kun työttömien jonot kasvaa ja leipäjonojen tarve lisääntyy.
Merkillinen tapa parkkeerata miljonääreillä.
Ei tietenkään. Muistan elävästi kuinka ajoimme kerran -80 luvulla Rautalammilta Myhinperälle peräprutkuveneellä onnistuneesti.
Vene oli hienosti aamulla laiturin kupeessa kiinni, mutta kumpikaan kuskeista ei muistanut kuka sitä navigoi, lämmitimme saunan ja päättelimme että taxikuski varmaan.
Ei tullut rapuja sillä kertaa.
Liinos ei tuonut pikavoittoja.
Jyväskyläläisen ohjelmistotalo Liinoksen kurssi putosi toisena noteerauspäivänä listautumismyynnin lähtöhintaan. Liinos ei tuonut pikavoittoja nopean kaupan sijoittajille. Näin on käynyt lähes kaikille pienyrityksille, jotka ovat hiljan tulleet Helsingin pörssilistoille.
Sijoittajien amatöörimäisyyttä ja tietämättömyyttä kuvaa hyvin, etteivät kaikki tiedä, mikä ero on osakeannilla ja osakemyynnillä. Osakeannisssa raha tulee yhtiölle ja myynnissä osakkeen myyjälle.
Liinoskin keskittyi listautumisessaan pääomistajan osakkeiden myyntiin ja myyjä saikin hyvän potin itselleen omaan käyttöön. Uutta pääomaa itse yhtiöön tuli vain vähän.
nettisanomat.com tiistaina 12.10.1999 pm
Muualta:
Arsenal tietopuhallettiin
Merita luisui ruotsalaisille, siniristi haalistuu
MeritaNordbanken selkeyttää konserni-rakennettaan
Mitä Pehkonen oikein sanoi?
Jutut ja artikkelit kirjroitti ja kuvat kuvasi Pertti Manninen syksyllä 1999 Jyväskylässä ja Helsingissä.
Sotkeeko Vattenfall Keski-Suomen sähkökauppakuviot?
Jyväskylän kaupunginjohtaja Pekka Kettusen ajama Jyväskylän Energian tämänkertainen häivyttämissuunnitelma sai mutkan matkaansa.
Jyväskylän Energian ja Fortum Oy:n yhteinen tarjous maakunnallisen energiayhtiön, Keski-Suomen Valo Oy:n ostamiseksi jäänee toiseksi, koska Ruotsin valtion omistama Vattenfall teki rutkasti paremman tarjouksen Keski-Suomen Valo Oy:stä. Vattenfallin tarjous on noin 1100 miljoonaa (1,1 miljardia), kun taas Jyväskylän Energian ja Fortumin yhteisen tarjouksen hinnaksi jää noin 860-935 miljoonaa osakemäärästä riippuen.
Vattenfallin tarjous näyttää selvemmältä ja yksinkertaisemmalta, josta myyjät tietävät ostajan. Jyväskylän energian ja Fortum Oy:n tarjous näyttää enemmän alkukuviolta, jossa Jyväskylän Energian mukanaolo on rahastuksenluonteista ja loppukuvio johtaisi Fortumin koko Keski-Suomen energian omistajaksi.
Kaupunginjohtaja Pekka Kettusen pelaaminen tuntuu aika oudolta näissä kuvioissa. Kyllä kai kaupungin omistaman Jyväskylän energian myynnistä pitäisi päättää jotenkin demokraattisesti niin, että päättäjät ja asukkaat tietäisivät erilaisten kuvioiden todelliset tarkoitusperät.
nettisanomat.com tiistaina 12.10.1999 pm
Lue myös:
Energiapeli: Jyväskylän Energia myynnissä.
Kettunen: ”Tällä kertaa en epäonnistu.” torstaina lokakuun 7. päivänä 1999
”taiteilua telineillä”
JA
”asfalttikukka”
”Kaikki mitä kirjoitan, on kaipuuta.”
Runoilija Risto Rasa Tv:ssä Aleksis Kiven päivänä 10. lokakuuta 1999.
JA
Juha Kankkunen sijoittajana
”Halusin laittaa kaiken ylimääräisen säästöön, mutta järkevästi, koska toivoin sijoitusteni tuottavan. Urani lopetettuani aion muuttaa takaisin Suomeen, joten haluan kerätä pesämunaa eläkepäiviä varten.”
”Muiden sijoittajien tapaan suosin tietenkin Nokiaa ja Raisiota, koska ne ovat hyviä pörssivetureita. Olen kuitenkin aina ollut kiinnostunut myös muista yhtiöistä. Vaikka sijoitankin suomalaisiin yhttiöihin, niiden kamsainvälistymisen myötä pamostukseni kohdistuvat samalla eri puolille maailmaa.”
…
”Haluan pitää valtaosan sijoituksistani varmoissa kohteissa. tähän saakkka olen ollut saamaani tuottoon tyytyväinen, kokonaisuutena jopa iloisesti yllättynyt.”
Juha Kankkunen Marianne Lindin haastattelussa Conventum Rahastoyhtiön Tuotto-asiakaslehdessä lokakuussa 1999
”vauhdin hurmaa”
”Ne ihmiset, jotka osaavat jatkuvasti kehittää itselleen uusia lähes mahdottomilta näyttäviä haasteita, ovat onnellisia.”
Ilkka Tuomi Tekniikka&Talous-lehdessä