Viikkosanomat – blogi

Muistin virkistämiseksi spontaani uuden puhelimen näppäinharjoitus:

harjoitus mobi lottovoittaja huijaus

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös Iltalehdelle

Maanantai 15.11.2010 klo 13.51

 Asia ratkaistu: 11.11.2010.

Vastaaja: Iltalehti

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös virheen korjausta, lähdekritiikkiä ja tietojen tarkistamista koskevassa asiassa. Uutinen oli jo perusteiltaan virheellinen, koska lehti joutui huijauksen kohteeksi. Uutisen taustoja ei ollut tarkistettu riittävästi. Myös lähdekritiikki petti. Tämän vuoksi normaali asiavirheen korjaus ei riittänyt.

Kantelijan mukaan Iltalehti julkaisi 1.10.2010 uutisen henkilöstä, jonka nimesi aikaisemman viikon lottopotin voittajaksi. Jälkeenpäin uutinen osoittautui perättömäksi, mikä olisi myös ollut välittömästi tarkistettavissa mm. Veikkauksen tiedotteesta pelikupongin jättötavasta, joka oli ristiriidassa haastateltavan kertomuksen kanssa. Katson, että näin toimimalla Iltalehti on rikkonut journalistin ohjeiden kohtia 8, 10 ja 12: totuudenmukainen tiedonvälityksen, tietojen tarkistamisen ja lähdekritiikin vaatimukset.

Päätoimittaja Kari Kivelä vastaa, että Iltalehti on virheellisessä uutisessaan pyrkinyt Journalistin ohjeiden mukaisesti totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Uutisen tiedot tarkistettiin useasta toisistaan riippumattomasta lähteestä – usean päivän aikana. Uutisvihje tarkastettiin vihjeen antajalta sekä itse vihjeen kohteelta. Kumpienkin kertomukset olivat yhteneväiset ja ristiriidattomat. Uskottavuutta lisäsi, että vihjeen kohteena ollut henkilö oli oman harkintansa jälkeen valmis tulemaan nimellään ja kuvallaan julkisuuteen todistamaan lausumansa. Kriittistä suhtautumista tietolähteisiin noudatettiin tarkastamalla jutun kohteen luotettavuutta ulkopuolisilta tahoilta. Julkaisupäätöksen kokonaisarviointiin vaikuttivat tämän jälkeen vielä miehen asema työelämässä, työnantajan lausunnot ja saman sisältöiset kertomukset kahdelta muulta, toisistaan ja jutun kohteesta riippumattomalta näyttäneeltä henkilöltä.

Lisäksi päätoimittajan mukaan Iltalehti ei ole koskaan toimintansa aikana kohdannut järjestelmällistä huijausta, jonka tavoitteena on saada perätön uutinen julki. Tällainen järjestelmällinen huijaus asettaa Kivelän mukaan luonnollisesti lähdekritiikille aivan erilaiset vaatimukset kuin syystä tai toisesta annetut, perättömäksi osoittautuvat uutisvihjeet. Iltalehti ei osannut epäillä järjestelmällistä huijausta.

Kantelija toteaa, että juttu olisi voitu välittömästi todeta perättömäksi, koska haastateltavan kertomuksen ja Veikkauksen pelitositteen jättötavasta annetun tiedotteen välillä olisi ollut ristiriita. Tällaista ristiriitaa ei Kivelän mukaan kuitenkaan ole. Veikkaus kertoi tiedotteessaan, että lottorivi on tehty Veikkauksen verkkosivuilla, ”pelattu nettipelinä”. Myös nettipelistä saa veikkaus- ja maksutapahtuman päätteeksi tulosteen, joka on samankaltainen kuin veikkauspisteissä pelattaessa saatu tosite. On tunnettu tosiasia, että tuloste ja tosite sekoitetaan keskenään, varsinkin kun lukuisissa muissa osto- ja maksutapahtumista myös verkkotuloste vastaa todella tositetta. Jutun kirjoittaja ymmärsi voittajan tallentaneen nimenomaan netistä saamansa tulosteen, josta haastateltava tosin käytti termiä tosite. Huijaus varmistui uutisen julkaisupäivänä jutun kohteena olleen henkilön tunnustettua huijauksen. Tunnustuksen jälkeen Iltalehti korjasi tiedon journalistin ohjeiden mukaisesti välittömästi.

Journalistin on pyrittävä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu (JO 10). Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus (JO 12).

Iltalehti julkaisi haastattelun Suomen oloissa ennätysmäisen lottopotin voittajasta. Juttu oli lehdessä näkyvästi esillä lööpissä ja etusivulla. Heti julkaisupäivänä haastateltu itse paljasti, että kyse oli hämäyksestä. Haastateltu mies kavereineen huijasi tarkoituksellisesti lehden toimitusta saadakseen julkisuutta bändilleen. Lehti kertoi joutumisestaan huijatuksi samana päivänä verkkolehdessä ja seuraavana päivänä printtilehdessä ja pyysi samalla reilusti anteeksi lukijoiltaan.

Paikkansa pitävien tietojen välittäminen on tiedotusvälineiden luotettavuuden kulmakivi. Yleisön luottamus tiedonvälitykseen vaarantuu jokaisen virheen vuoksi. Iltalehden virhettä ei voi pitää pelkkänä asiavirheenä, koska juttu rakentui jo perusteiltaan vääriin tietoihin huijauksen vuoksi. Väärä uutinen sai runsaasti julkisuutta. Ennätysmäisen lottovoittouutisen yhteiskunnallinen merkitys oli vähäinen, mutta sen huomioarvo oli merkittävä. Julkisen sanan neuvoston mielestä Iltalehti ei tarkistanut riittävän hyvin uutisvihjeen taustoja eikä suhtautunut tarpeeksi kriittisesti käyttämiinsä lähteisiin.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:

Risto Uimonen (pj), Merja Ahtiainen, Arto Henriksson, Juha Kulmanen, Tuomo Lappalainen, Susanna Reinboth, Titta Sinisalo ja Maija Toppila.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010111512702007_uu.shtml

—

Osa 1.
harjoitus mobi lottovoittaja huijaus. TIISTAI 2010-10-05

http://viikkosanomat.fi/2010/10/05/harjoitus-mobi-lottovoittaja-huijaus/

—

http://www.viikkosanomat.fi – blogi

http://www.viikkosanomat.fi/viikkosanomat.html – lehti

http://www.nettisanomat.com – lehti