Posts Tagged ‘Kauppalehti’

2021. Maaliskuu. Kauppalehti kiteyttää ongelman ytimen Marinin hallituksen koronastrategiassa.

perjantai, maaliskuu 5th, 2021

2021. Maaliskuu. Kauppalehti kiteyttää ongelman ytimen Marinin hallituksen koronastrategiassa.

Kauppalehden pääkirjoituksessa keskiviikkona 3.3.2021 kirjoitetaan näin:
LAINAUS

Pääkirjoitus
Hallitus haparoi pahassa paikassa

3.3.2021 05:00

”Pääministeri Sanna Marin (sd) ilmoitti maanantai-iltana aikalisästä valmiuslain käyttöönotossa, vaikka vielä maanantai-iltapäivänä hallitus oli julistanut ottaneensa soveltuvin osin käyttöön valmiuslain 106 ja 107 pykälät.”

”Ongelmana Suomessa on ollut se, että on jäänyt epäselväksi, mikä on hallituksen todellinen strategia koronan suhteen. Pitääkö tauti yrittää tukahduttaa, onko tarkoituksena saada aikaan laumaimmuniteetti, onko tarkoitus varmistaa sairaanhoidon kapasiteetti, onko tarkoitus minimoida työllisyydelle ja taloudelle tulevat vahingot?

Hallituksen tulisi laatia ja julkistaa oma exit-suunnitelmansa mahdollisimman pian, jotta kansalaisille tulee käsitys, milloin rajoituksia voidaan ryhtyä purkamaan.”
LAINAUS LOPPUU

Miten tämä on tässä? Ylen radion Ykkösaamussa pääkirjoitusta oli lainattu, ainakin tästä ongelman ydintä koskevasta kohdasta.
Jotenkin se jäi tajuntaan. Sitten HS lainasi muut lehdet-osiossaan tätä torstaina 4.3.2021, mutta ei tätä ongelman ydin-kohtaa. HS jätti siis kertomatta nämä strategian vaihtoehdot, jotka Kauppalehden pääkirjoituksessa esille tuotiin. Jotta asia ei jäisi vaivaamaan, löysin Kauppalehden pääkirjoituksen netistä, ”Olet lukenut 1/5 maksutonta uutista”, ja nyt sain sitten tämän esille tuotua.
Kauppalehden päätoimittaja on Arno Ahosniemi, joka vastaa siis myös lehtensä pääkirjoituksesta.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Perjantai 5.3.2021 06:51.

2020. Huhtikuu. Kauppalehden kolumni: ”Lintilän on syytä katsoa peiliin.”

torstai, huhtikuu 23rd, 2020
Kaija Ahtelan kolumni Kauppalehdessä keskiviikkona 22.04.2020.
LAINAUS
”Kommentti
Koronatuet ovat vuosisadan vedätys  – Lintilä on syytä katsoa peiliin
päivitetty 

Elinkeinoministeri Mika Lintilä ilmoitti eilen, että Business Finlandin yritystuista tehdään selvitys.

 Elinkeinoministeri Mika Lintilä(kesk) teki välttämättömyydestä hyveen. Valtiontalouden tarkastusvirasto joka tapauksessa selvittää rahanjaon virkatyönään.

Lintilä voisi laittaa peilin oman naamansa eteen. Miljardien lisäbudjettivarat on kirjattu tietyille momenteille, joissa rahankäytön kriteerit on määritelty. Tämä valinta on tehty ministeriössä.

Ei niitä rahoja huiskita vääriin kohteisiin sattumalta.

Suurimmat rahat kahdesta lisäbudjetista, lähes 700 miljoonaa euroa, jaetaan koronaviruksesta johtuvien tuotantoketjun häiriöiden korjaamiseen otsakkeen uudistuminen ja vähähiilisyys alla.

Myöntämisvaltuutta on yli miljardin edestä. Näiden varojen jakaja on Business Finland.

Toinen iso rahapotti on ely-keskusten ja Temin itsensä toimesta jaettavat yritysten kehittämisavustukset. Näissä kokonaissumma nostettiin kahdella lisäbudjetilla lähes 300 miljoonaan euroon.

 Näiden rahojen jako perustuu kahteen lakiin ja yhteen asetukseen. Keskeisiä perusteita ovat alue- ja rakennepolitiikka. Rahaa voi saada kehittämiseen, innovointiin ja kilpailukyvyn parantamiseen.

Mitään näistä rahoista ei ole alunperinkään tarkoitettu eniten koronakriisistä kärsiville ravintola- ja kahvilapalveluille, jotka valtion toimesta käskettiin koronassa sulkea.

Kolmanneksi yksinyrittäjien tukemiseen on varattu 250 miljoonaa euroa. Tätä rahanjako sääntelee EU:n vähämerkityksellistä tukea koskeva lainsäädäntö.

Tästä potista yksinyrittäjä, vaikka sitten työmahdollisuutensa koronan takia menettänyt freelance-taiteilija tai kirjanpitäjä tai taksiyrittäjä, voi saada kertakorvauksena 2000 euroa ajanjaksolle 1.3.2020-31.8.2020.

Yksinyrittäjän tukisumma on aika pieni, jos bloggari voi saada innovointiavustusta 100 000 euroa sillä perusteella, että mainitsee tukihakemuksessa elintarvikkeet ja maaseudun.

Sata tonnia on 1600 euroa kuukaudessa tienaavalle pienipalkkaiselle viiden vuoden bruttotulo.

10 miljoonaa käsittelijöihin

Business Finland sai 10 miljoonaa euroa asiantuntijaresurssien lisäämiseen, jotta se pystyisi käsittelemään nopeasti tukihakemukset.

Asiantuntijoita on varmasti tarvittu myös eri tahoille lähetettyjen tukihakemusten rustaamiseen.

Kaikista järkevin ja kilpailuneutraalein tapa tukea viruksen aidosti kurittamia yrityksiä olisi löytynyt esimerkiksi verotuksen puolelta.

Pahinta on, jos päätösperäisesti jaettavia tukisummia vielä kasvatetaan.

Kauppalehti epäili jo ensimmäisen lisäbudjetin yhteydessä, että koronaviruksesta aiheutuvien tukimiljardien varjolla aletaan harjoittaa kaverikapitalismia.

Kuva on vieläkin karumpi. Rahaa on virrannut poliitikoille ja heidän lähipiireilleen ja poliittisesti tarkoituksenmukaisiin hankkeisiin, joilla ei ole mitään tekemistä koronaviruksen kanssa.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä voisi vetää johtopäätökset rahanjaosta.

Oma lukunsa on valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk), joka on kuin pukki kaalimaan vartijana rahakirstun päällä.

Päivitys: Valtiontalouden tarkastusvirasto joka tapauksessa selvittää rahanjaon virkatyönään.

  • Kaija Ahtela’
    LAINAUS LOPPUU
    Artikkeliviittaus on maksumuurin takana.
    Viikkosanomat. Pertti Manninen
     Torstai 23.04.2020 05:54.

Jylkkärin pääkirjoitus elokuussa 2019. Syöttöporsaita Kelan oomme kaikki! Tuukka Tervonen. Jyväskylän ylioppilaslehti-

perjantai, elokuu 30th, 2019

Teksti Tuukka Tervonen
Syöttöporsaita Kelan oomme kaikki

Pääkirjoitus | 26.08.2019

Kesä 2019 oli poikkeuksellisen menestyksekäs vaihe Suomen opiskelijaliikkeelle. Suomen ylioppilaskuntien liiton kannanotto perustulon puolesta ja opiskelijoiden riittävän levon ja lomailun turvaamisesta aiheutti ainakin Twitterin digitaalisessa vesilasissa kunnon myrskyn.

Keskustelu oli monipuolista: Opiskelijaliikkeen sisältä esimerkiksi Kokoomusopiskelijat riensivät kommentoimaan kirjoitusta kriittisesti mutta asiallisesti, kun taas monet muut opiskelijat allekirjoittivat kannanoton täysin. Mutta keskustelua käytiin kerrankin myös muuten kuin opiskelijaliikkeen sisällä näkymättömissä.

Sosiaalisessa mediassa luonnollisesti eniten ääneen pääsivät paheksujat, joista moni varsin asiattomasti. Keskustelu väännettiin äkkiä siihen, että SYL haluaisi lomarahat ja palkallisen kesäloman opiskelijoille, vaikka tätä ei mitenkään vaadittu. Kun liiton kannanotossa oltiin huolissaan uupuneiden opiskelijoiden jaksamisesta, niin lääkkeeksi tarjottiin työntekoa koko kesäksi ja ehkä viikon tai parin lomailua toukokuun loppupuolella kun luennot ovat jo lopussa.

Sitten omankin kesän työnantajani Helsingin Sanomien kirjeenvaihtaja Annamari Sipilä kirjoitti satiirisen kolumnin vaivojaan vaikertavista opiskelijoista, mistä Kauppalehden päätoimittaja Arno Ahosniemi innostui kutsumaan opiskelijoita viipaloitaviksi syöttöporsaiksi. Tämä kommentti vasta saikin paitsi opiskelijat, myös monet muut kiivastumaan viikkoja jatkuneeseen raivoamiseen somessa. Syöttöporsas-kommentista voit lukea tästäkin lehdestä lisää, sillä haastattelin aiheesta Ahosniemeä.

Kaikki tämä keskustelu oli kuitenkin erinomaista, sillä kerrankin opiskelijoiden jaksaminen, tuet ja laajemminkin korkeakoulumaailmassa pärjääminen olivat viikkotolkulla yhteiskunnan eliitin huulilla. Monilta poliitikoiltakin tuli sympatiaa.

Jakolinjat olivat ennalta nähtävissä, mutta SYL teki edunvalvojana juuri sen mitä sen pitääkin, eli mestarillisesti sai kaikki keskustelemaan opiskelijoista, mistä varmaan voivat olla tyytyväisiä myös nekin opiskelijaliikkeessä, jotka eivät perustuloa kannata.

Huonoa on kuitenkin se, että nyt näyttää siltä, että kaikki keskustelu ei ole johtamassa mihinkään. Kesällä kohkattiin myös Rinteen hallituksen kuihtuneesta vappusatasesta, pääosin yhtä vähillä faktoilla millä liiton kannanottoakin kritisoitiin.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että hallitus ei aio indeksikorotuksen palauttamista lukuunottamatta nostaa opintotukea, vaikka neljä viidestä hallituspuolueesta tätä lupaili ja ajoi vaalien alla. Opiskelijoiden ja nuorten suosimien vihreiden ehdottelema koulutusmiljardi on ilmeisesti kuivunut kasaan paljon nopeammin ja syvemmässä hiljaisuudessa kuin demareiden vappusatanen. Ihan Sipilän ja Stubbin koulutuslupaus-petoksen veroinen takinkääntö ei ole kyseessä, mutta paska maku siitä silti jää suuhun.

Kysymys onkin, että jos korkeakoulujen ja eritoten opiskelijoiden asemaan ei tule parannuksia edes, kun kaikki sille myötämielisimmät puolueet istuvat hallituksessa, niin milloin sitten?

Siinä on liitolle paitsi uuden kannanoton, myös tehokkaan lobbauksen paikka. Keskustelu on hyvästä, mutta se ei riitä, jos muutosta nykytilanteeseen ei tule, vaan pelkkää sympatiaa.

Ymmärrys ei maksa edes soluhuoneen vuokria eikä tuo halvintakaan nuudelia pöytään.
Tuukka Tervonen

https://www.jylkkari.fi/2019/08/syottoporsaita-kelan-oomme-kaikki/

Tähän oli tarkoitus laittaa linkki sitten pääkirjoituksessakin mainittuun juttuun, jonka päätoimittaja oli nimennyt: ”Mitä syöttöporsas tarkoitti?” ja jossa hän haastatteli Kauppalehden Arno Ahosniemeä. Jostain syystä Jylkkäri on jättänyt pois tämän artikkelin nettiversiostaan ja vainnnäköislehdestä sen voi lukea. Muut ko numeron jutut mielestäni olivat julkaistu. Liitän oheen sentään valokuvan ko. sivusta ja tietenkin sen voi käydä lukemassa näköislehdestä. Hakukoneet sitä eivät löydä ja niinpä lisään tähän joitakin hakusanoja. Ehkä yritän vielä saada jutun tänne perään kokeilemalla ensi kertaa puheentunnistusohjelmaa.
Tämän näköislehteen piilotetun jutun hakusanoja:
syöttöporsasa, opiskelija, Kauppalehti, Arno Ahosniemi, Annamari Sipilä, innoitus, satiiri, naljailu, laiskanpullea, Suomen ylioppilaskuntien liitto, SYL, mielenterveys, sananvalinta, oikeus, palautuminen, lepo.

thumbnail_IMG_20190830_092334466kaann

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Perjantaina 30.08.2019 klo 09:53 matkalla Suomessa, Laukaassa.

Jylkkärin näköislehden linkki:
https://www.jylkkari.fi/nakoislehti/

Lisäys hetkeä myöhemmin:
Nettisanomisa on jo kahden vuosikymmenen ajan ”puolustettu” opiskelijoita vuosittain . Tässä eräs juttu vuodelta 1999.

”Pienetkin leikkaukset tuntuvat opiskelijan kukkarossa pahalta, mutta kaikki on suhteellista.”
… Yksinäisen korkeakouluopiskelijan opintotuki ja asumislisä voivat nousta nykyisin 21 546 markkaan yhdeksässä kuukaudessa ja 28 728 markkaan vuodessa. Summat eivät ole pieniä.
Kalenterivuoden maksimituki ei poikkea paljon siitä, mitä keskituloinen maksaa veroina vuodessa palkastaan. Mitä sitä sanotaankaan? Ilmaista lounasta ei ole.”
Helsingin Sanomien pääkirjoittaja keskiviikkona 04.08.99 ”Opiskelijoiden tukien leikkaukset”

Maksimissaan (johon vain harvat opiskelijat yltävät) alle 2400 markkaa kuukaudessa elämiseen: asumiseen, ruokaan ja kaikkeen muuhun! Kannattaa kyllä olla kateellinen kohta siellä uudessa norsunluu- eiku lasitornissa!
nettisanomat.com 12.08.99. pm
http://www.nettisanomat.com/1999/08/12/netti1208.htm#pienetki

Ja toinen paria numeroa myöhemmin:

”Farssi 1.
Opiskelijoiden asumistukileikkaus.

Kaikki ovat vastaan ja silti leikkaus etenee! Kaikki kansanedustat kaikista puolueista, jotka käyttivät asiasta puheenvuoron eduskunnassa tuomitsevat asumistuen leikkauksen. Siitä huolimatta asia etenee luonnonlainkaltaisesti ja lopputulos saattaa olla hallituksen talousarvion mukainen, jonka kaikki hallituspuolueet ovat hyväksyneet.

Farssiksi asia muuttui, kun kokoomuslainen opetusministeri Suvi Linden ainoana puolusti hallituksen yksimielistä esitystä, mutta kuitenkin kertoi vastustavansa leikkauksia!

Yksityishenkilönäkö?
http://www.nettisanomat.com/1999/09/30/n999farssi1opisk.htm

LUE MYÖS!

Selväjärkinen selostus opintotuesta 1.

Ammattiin Opiskelevat-Sakki ry:n edunvalvontasihteeri Saana Siekkinen kertoo.
http://www.nettisanomat.com/1999/09/30/n999selvajark.htm

Köyhät tapelkoot keskenään!

Lipponen ja Niinistö haluavat lievittää opiskelijoiden asumistukileikkauksia muiden tukea saavien kustannuksella.
http://www.nettisanomat.com/1999/09/16/n997koyhatasuvat.htm

Zyskowisz peräytyy? Linden peräytyy?
Pitivätkö opiskelijat puoliaan riittävän näkyvästi?
http://www.nettisanomat.com/1999/09/16/n997zyskow.htm

Lue myös Nettisanomat 99/2: Zyskowicz: ”Kokoomuksen lähtökohtana on ollut tiukka budjettilinja.”
http://www.nettisanomat.com/1999/08/12/netti1208.htm#kokoomukse

Kiukas: ”Yksilöön näin voimakkaasti kohdistuville leikkauksille saa totisesti etsiä vertailukohtia sosiaaliturvamme historiasta”
http://www.nettisanomat.com/1999/08/12/netti1208.htm#yksil

Helsingin sanomat: ”Pienetkin leikkaukset tuntuvat opiskelijan kukkarossa pahalta, mutta kaikki on suhteellista.”
http://www.nettisanomat.com/1999/08/12/netti1208.htm#pienetki

30.08.2019 10:33

Pääministeri Sipilä ei ollut jäävi myöntäessään lisärahaa Terrafamelle, Oikeusasiamies vapautti Sipilän.

perjantai, helmikuu 3rd, 2017

Pääministeri Sipilä ei ollut jäävi myöntäessään lisärahaa Terrafamelle, Oikeusasiamies vapautti Sipilän.

Koville se otti kuitenkin ja Sipilä sai tehdä parhaansa kiemurrellakseen ulos jääviysepäilyistä.

Oikeusasiamies totesi mm, että Kansan Uutisten toimittajan ottaessa yhteyttä edeltävänä rahanmyöntämispäivänä, ei ollut kysytty mitään yksityiskohtaista asiaan liittyvää, vaan vain yleistä.

Lisäksi lasten osaomistaman firmasta hankinta olisi joka tapauksessa tehty, vaikkei rahaa olisi myönnettykään. Tästä on siis asiantuntijalausunto tosi jäävistä paikasta, Terrafamelta.

Asian ydin on nyt siinä, että Sipilän salaiset omistukset eivät vieläkään ole tulleet julki ja emme voi siis edelleenkään tietää, mitkä rahapäätökset hyödyttävät suoraan Sipilää tai hänen sukulaisiaan.

Kauppalehti Optiossa on hyvä ja perusteellinen kirjoitus Sipilän bisnes ym. historiasta ja sielläkin yksi kirjoittajista kiinnittää tähän huomiota (Netistä luettu).

On siellä myös selostus tai ainakin maininta kuinka tämä Sipilän hallitus on tehnyt suoraan metsänomistajia suosivan myyntitulomuutoksen. Sipilällähän on metsää 180 ha yhdessä vaimonsa kanssa.

On siellä sekin mainittu kuinka Sipilä osti joltakin tuttavaltaan firman, jonka hän sitten myi USAAN ja joka firma sitten meni pois suomalaisilta sen siliän tien. Sipilälle myynyt pitää Sipilän tekoa ”vieläkin epäisänmaallisena tekona”.

Yleisesti voisi sanoa, että ulkomaisten ostajien rahojen alkuperästä emme tiedä mitään. Ne voivat olla verirahoja, huumerahoja tai varastettuja rahoja. Voivathan ne olla myös omia rahoja, tästäkin on paljon esimerkkejä Suomessa, jokunenhan on jäänyt kiinnikin.

Yleisesti voisi sanoa, että bisnesmies on aina bisnesmies ja aina niin härski kuin voi olla. Eivät tietenkään kaikki. Sipilähän voi olla poikkeus, mutta emmehän me sitä tiedä, eikä meidän annetakaan sitä tietää. Parasta olisi tietenkin, että kansan ei tarvitsisi elää tällaisessa epätietoisuudessa. Miljonäärin on paha katkaista kaikki kytköksensä, koska harvassa on ihmiset, jotka luopuvat omistuksistaan vapaaehtoisesti ja voisivat palvella isänmaataan kytköksistä vapaina.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Perjantai 03.02.2017 12:43 Kirkkonummen uimahallin kahviossa, kun tähän tuli vapaa hetki Kirkkonummen Urheilijoiden historian kirjoituksesta. Kohta pääsen erääseen isoon leikearkistoon käsiksi.

Painovirheet korjattu ja avainsanoja lisätty lauantaina 04.02.2017 07:08 sekä linkki Kauppalehti Option artikkeliin
02.02.2014 ”Juha Sipilän opintie politiikassa on ollut kivinen”
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/juha-sipilan-opintie-politiikassa-on-ollut-kivinen/6wNH3Mr7

Jäädytetäänkö Harkimonkin rahavarat? Rahanpesuepäilyt liippaavat läheltä.

tiistai, maaliskuu 11th, 2014

Kauppalehti  Maanantai 10.03.2014 klo 18:33 :

LAINAUS
Hartwall Areenan omistaja ukrainalaisten hampaissa
”Hartwall-areenan ja Jokereiden miljardööriosakkaan Gennadi Timtšenkon ja hänen ruotsalaisen liikekumppaninsa Torbjörn Törnqvistin öljy- ja kaasukauppayritystä Gunvor Groupia epäillään Ukrainassa Putinin rahanpesijäksi.

Näin kertoo iltapäivälehti Aftonbladet, jonka mukaan ukrainalainen korruption vastainen järjestö aikoo tällä viikolla pyytää EU:ta jäädyttämään Gunvorin osakkaiden rahavarat.”

http://www.kauppalehti.fi/etusivu/hartwall+areenan+omistaja+ukrainalaisten+hampaissa/201403656966?utm_source=iltalehti.fi&utm_medium=boksi&utm_content=Versio1&utm_campaign=Boksi3

LAINAUS LOPPUU

Harry Harkimon bisnekset Hartwall Areenan kaupassa ovat muutenkin syynissä, kun Sanoma Oyj on pyytänyt Helsingin käräjäoikeudelta Harkimon omaisuuden hukkaamiskieltoa, Vaatimuksessa epäillään Harkimon tietoisesti ja tarkoituksellisesti, ei siis vahingossa, sumuttaneen vähemmistöosakkaita.

Lisäksi halutaan selvyyttä Jokerit-tavaramerkin erikoisesta ja ilmeisen tahalliesta siirtämisestä Harkimon yksinomistamaan yhtiöön.

Voi tietenkin todeta, että hyvään aikaan Sanoma Oyj pääsi eroon tästä sotkusta, joka muuten olisi voitu maailmalla tulkita osalliseksi näjhin rahanpesuepäilyihin.

Sinänsä EU:lla on varmaankin järeitäkin aseita käytettävissään, jos se vain haluaa käyttää niitä.

Krim joutunee joka tapauksessa Venäjän haltuun tavalla tai toisella. (Ensimmäinen kannanotto Ukrainan veriseen vallankumoukseen). Täytyy toivoa, että ruumiit jäivät tähän ja että yritetään selvittää, edes yritetään, kuka oikein ampui ja kenen määräyksestä, lähes 100 nuorta miestä Kiovassa. Haag odottaa, jos ampumiset pystytään selvittämään.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Tiistai 2014-03-11 klo 01:54.