Posts Tagged ‘Kimmo Grönlund’

Humpuuki. Pakkoruotsitutkimus. Kolme neljäs osaa on eri asia kuin neljä viideosaa. professori Grönlund pallomatematiikan kertaukseen.des

tiistai, joulukuu 23rd, 2014

KAIKKI MEDIAT MENIVÄT HALPAAN!
Kimmo Grönlund lanseerasi sujuvasti kolme neljäsosan, mutta puoltajiin laskettiin myös ”en osaa sanoa” 5 prosenttia. Kun tämä korjataan niin päästään hyvin lähelle neljä viidesosaa. Kolme neljäsosaa on siis humpuukia, mutta kaikki media nielaisi väitteen kakistelematta. Kaikki!

Viikkosanomat
Pertti Manninen
Tiistai 2014-12-23. Klo 18:52 bussissa.

Painovirheitä korjattu ja asiasanat lisätty klo 22:21.

HS julkaisi luvut artikkelissaan ”Enemmistö haluaisi eroon pakollisesta kouluruotsista”.
”Kolme neljäsosaa eli enemmistö kansalaisista haluaisi eroon pakollisesta kouluruotsista…”

Suomenkielisten suomalaistenmielipiteet ruotsinkielestä (vastaajia 7358).
Mielipideväittämiä oli neljätoista, joista 13 sai vastauksissaan ”vahvasti samaa mieltä”, ”Samaa mieltä”, ”Eri mieltä”, ”Vahvasti eri mieltä” 100 prosenttia yhteensä. Vain mielipide ”Ruotsin kielen tulisi olla vapaaehtoista.
36 – 38 – 20 – 5. (Yhteensä 99 prosenttia, mikä tietenkin pyöristysvirhein om mahdollista.

OIKAISU JA ANTEEKSIPYYNTÖ.
Ei saisi luottaa muistiinsa, kun kirjoitin ylläolevan jutun. Muistin bussissa, että 5 prosenttia ”ei osaa sanoa”, vaikka se olikin ”Vahvasti eri mieltä”. Näin ollen tulokset olivatkin oikein: siis kolme neljäsosaa on oikea ilmaus. Täytyihän tuo nyt sitten laskea ihan prosentein ja ne ovat: 74,7 vs. 25,3
SIIS kolme neljäsosaa ja yksi neljäsosa.

Kuuulin tuon uutisen myös Ylen tv-uutisista ja sieltä juontaa tuo Kimmo Grönlundin pakkomatematiikka. Hän todella käytti tätä ilmaisua. Se nyt ainakin on humpuukia: siis verrata matematiikkaa ja ruotsin kieltä toisiinsa. Tottakai suurelle osalle suomalaisista on tärkeämpää oppia ”pakolla” englannin kieli” kuin ”ruotsin kieli”. Tottakai koulussa on oltava pakkoaineita, koulun tehtävähän on opettaa ja kasvattaa nuoria kansalaisia elämää varten. Niinpä nopeasti ajateltuna pakkoja pitäisi olla tuo matematiikka, äidinkieli, kansalaistaito, terveysoppi, liikunta ja joku hyödyllinen kieli (mutta vain yksi), kuvaamataito ja uimataito ja autonajotaito, musiikki. ryhmätyötaito. Jotain tärkeää jäi pois tästä luettelosta, mutta luettelon tarkoitus olikin osoittaa kuinka hölmö professori Kimmo Grönlund oli, kun hän puhui pakkomatematiikasta.

Tutkimuksen tuloksen perusteella luulisi puolueiden ajattelevan kannattajiensa ja lasten ja nuorten parasta, muidenkin kuin perussuomalaisten ja lopulta pistettävä Ruotsalainen puolue aisoihin ja ilmoitettava, että pakkoruotsi tullaan poistamaan enemmistöpäätöksellä.
Tämä lisäys siis aatonaattona 2014-12-23 klo 22:56.
Pertti Manninen.

Hallituksen muodostamisen teoria ja käytäntö. Kommentti asiantuntija Kimmo Grönlundin mietteille.

torstai, toukokuu 19th, 2011

Hallituksen muodostamisen teoria ja käytäntö. Kommentti asiantuntija Kimmo Grönlundin mietteille.

Aluksi kokonaan MTV3:n juttu.

LAINAUS

http://www.mtv3.fi/uutiset/vaalit/index.shtml/arkistot/kotimaa/
2011/05/1332040/asiantuntija-hallituspohja-tarpeettoman-laaja

Asiantuntija: Hallituspohja tarpeettoman laaja

Julkaistu 19.05.2011 16:49 (päivitetty 16:50)

[Kuva]
Tutkimusjohtaja Kimmo Grönlund Åbo Akademista povaa arvaamattomia hallitusneuvotteluja.

 – En uskalla luvata, että hallitus olisi koossa viikon päästä. Tässä tapahtuu nyt niin paljon, sanoo MTV3:n vaaliasiantuntija Kimmo Grönlund.
Grönludin mukaan ilmassa on useita epävarmoja tekijöitä: onko Katainen tosissaan muodostamassa hallitusta suunnitellulle pohjalle, hyppääkö vasemmistoliitto tai vihreät pois neuvotteluista viime metreillä ja joudutaanko hallitusohjelmasta hinkkaamaan piinallisen yksityiskohtainen.

– Jos hallituspuolueita olisi kuusi, hallitusohjelmasta olisi pakko muokata erittäin yksityiskohtainen, jotta ristiriidoilta vältyttäisiin jatkossa. Puolueita on nyt mukana laidasta laitaan, vasemmistosta oikeistoon.
Kokoomuksen Jyrki Kataisen vetämissä hallitusneuvotteluissa ovat mukana kokoomus, SDP, vasemmistoliitto, vihreät, RKP ja kristillisdemokraatit. Grönlund sanoo olevansa yllättynyt, että Katainen kutsui vasemmistoliiton mukaan SDP:n pyynnöstä.

– Hallituspohjasta tulisi tällä kokoonpanolla tarpeettoman laaja. Kataisen alkuperäisen suunnitelman mukainen 112-hallitus olisi ollut tarpeeksi laaja, sillä lähes kaikkeen lainsäädäntöön tarvitaan vain eduskunnan yksinkertainen enemmistö, Grönlund arvioi.

Ei paellalle ja basaarille
Grönlund on huolissaan hallituspohjan laajuudesta, sillä tällaisessa kokoonpanossa monet hankkeet saattaisivat vesittyä laihoiksi kompromisseiksi.
– Kansalaisille jää helposti epäselväksi, mitä kukakin hallituksessa on ajanut, jos mikään aloite ei mene sellaisenaan läpi.
Salkkujako sen sijaan sujunee suurten komennossa. Grönlund arvioi, että kokoomus ja SDP jakavat parhaat päältä ja pienemmillä on tyytyminen jämiin.

– Voi olla, että viime hetkellä käydään neuvotteluja salkkujen lukumäärästä ja painoarvosta isojen kesken. SDP:llä ja kokoomuksellahan on jo orastavaa riitaa ulkoministerin salkusta. SDP on lopulta se, joka siitä saa päättää.
Suunnitellun kaltaisesta hallituksesta on ehditty jo käyttää nimityksiä basaari-hallitus ja paella-hallitus. Grönlundille sopisi näitä kesympi versio.

– Ottaisin sateenkaarihallituksen nimeksi, en keksisi aivan uutta nimeä. Nykypohja muistuttaisi Lipposen vetämää sateenkaarihallitusta, vaikkei kristillisdemokraatit siinä mukana ollutkaan, Grönlund ehdottaa.
Hallitusneuvottelut alkavat huomenna Säätytalossa kello 9.00.
Anna Satovainio
anna.satovainio(at)mtv3.fi

LAINAUS LOPPUU

Kommentti. Käytäntö on sitten aivan toista kuin tutkimusjohtaja Grönlundin teoreettiset mietteet.

1) Kokoomus ja Jyrki Katainen haluavat, että hallitus syntyy. Kun se nyt syntyy, niin mikään ei vaaranna sen syntymistä. Ts. kaikki kelpaa ja yksityiskohtaisia ja pitkiä neuvotteluja ei tarvita.

2) Kaikki muutkin mukana olevat tahtovat sen syntyvän.  Kun nyt ollaan jo päästy näin lähelle valtioneuvoston jäsenyyttä, ei mukana oloa millään lillukan varsilla vaaranneta. Kaikki kelpaa.

3) Hallituksen toimintakyvyn kannalta on vain hyväksi, että siellä on marginaalia sen verran, ettei kukaan pienistä pääse uhkailemaan hallituksen kaatamisella, jokainen voi aivan huoletta lähteä hallituksesta ja silti hallitus pysyy pystyssä! Hiukan suurempi yksinkertainen enemmistö on parempi kuin pienempi.  Grönlundin esille nostama seikka tarpeettomasta laajuudesta on siis  huvittavan teoreettinen.

4) Kuka mitäkin on saanut läpi on epäoleellista, koska hallitus on kokonaisuus ja on parempikin, että asioista päätetään yhdessä, jottei jouduttaisi yksittäisen ministerin viemään hullutukseen, esim. Anne Holmlundin hätäkeskusten keskittämishullutukseen paikallistuntemuksen kustannuksella.

5) Riita ulkoministerin salkusta on teoreettinen, koska SDP:llä on automaattisesti ensimmäisen tavallisen ministerin valintaoikeus. SDP ottaa paikan ilman riitaa ja yllättäen pistää siihen Jutta Urpilaisen ja samalla valitsee jo presidenttiehdokkaankin, joka vielä voi pistää kampoihin Sauli Niinistölle tai ainakin muille kokoomuksen partiopojille, jos Niinistö ei ryhdykään ehdokkaaksi.

Hallituksen muodostamisen teoria ja käytäntö.
Viikkosanomat. Pertti Manninen. Perjantai 2011-05-20 klo 00:49

Palaute: viikkosanomat@hotmail.com

 http://www.viikkosanomat.fi  – blogi
http://www.viikkosanomat.fi/viikkosanomat.html  – lehti
http://www.nettisanomat.com  – lehti