Posts Tagged ‘Sampo’

Pääministeri Juha Sipilän miljoonaomaisuus pörssiyhtiöissä: Elisa, Fortum, Kemira, Kesko, Kone, Metso, Neste, Nokia, Nokian renkaat, Orion, Sampo, Stora Enso, UPM-Kymmene ja Wärtsilä.

sunnuntai, tammikuu 15th, 2017

Pääministeri Juha Sipilähän ei ole kertonut, vaikka vaadittu onkin, miljooniensa määrää eikä sitä, mihin ne varat on sijoitettu. Kaikki on kätketty ns. vakuutuskuoriin ja muihin varallisuusinstumentteihin. Oikeuskansleri on hyväksynyt, samoin kuin myös eduskunnan enemmistö, tämän selvityksen riittäväksi kertomaan ministerin sidonnaisuuksista.

Ainoa kohdalle osunut ja julkaistu yksityiskohtainen selvitysyritys on Kansan Uutisissa torstaina 24.11.2016 toimittaja Johan Alénin julkaisema kirjoituksessa ”Emme tiedä mihin yhteiskunnallisesti merkittäviin yhtiöihin pääministerin varat sijoitetaan”. Ylen määräaikainen toimittaja Jarno Liski yritti tehdä samanlaista selvitystä, mutta Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivinen ja uutistoiminnan päällikkö Atte Jääsleläinen estivät selvityksen tekemisen ja mahdollisesti jo valmiin jutun esittämisen. Toimittaja Liskin työsopimusta ei ole sitten myöhemmin uusittu.

Kansan Uutisten kirjoituksessa torstaina 24.11.2016 muun muassa:

”Juha Sipilä vakuuttaa, että hän ei voi vaikuttaa varoillaan tehtäviin sijoituspäätöksiin. Olemme tämän vakuutuksen varassa.”

”Pääministeri Juha Sipilällä (kesk.) on mahdollisuus sijoittaa Helsingin pörssin yhtiöihin ilman että sidonnaisuus tulee julki. Sipilä tiedetään miljonääriksi, mutta hänen varoillaan tehtävät sijoitukset on piilotettu.”

’Sipilän käyttämät Nordea-pankin sijoitustuotteet mahdollistavat sijoittamisen 14:ään Helsingin pörssissä noteerattuun yhtiöön. Nämä hyvin suuret yhtiöt ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä, ja niillä on mittavaa toimintaa ulkomailla:

”Tietoliikenneyhtiö Elisa. Yksi Suomen merkittävistä matkapuhelinoperaattoreista.
Energiayhtiö Fortum. Toimintaa Pohjoismaissa, Venäjällä ja laajemmin Itämeren alueella.
Teollisuuskemikaalien valmistaja Kemira. Toimintaa 40 maassa.
Kaupan alan Kesko. Kolmanneksen markkinaosuus Suomessa, toimii Valko-Venäjällä asti. Ilmoitti lokakuussa myyvänsä Venäjän-kauppansa.
Hissivalmistaja Kone. Globaali yritys. EU:n komissio langetti kartellisakkoja vuonna 2006.
Prosessiteollisuuden laitevalmistaja Metso. Globaali yritys.
Öljy-yhtiö Neste. Omistaa esimerkiksi 45 prosenttia perusöljylaitoksesta Bahrainissa.
Tietoliikennealalla toimiva Nokia. Satatuhatta työntekijää ympäri maailman, toistuvasti osallisena globaaleissa yritysjärjestelyissä.
Rengasvalmistaja Nokian Renkaat. Tehtaita mm. Venäjällä.
Lääketeollisuusyhtiö Orion. Päämarkkina-alue Suomi mutta tuotteita myynnissä yli sadassa maassa.
Finanssikonserni Sampo. Merkittävä pohjoismainen pankki.
Metsäyhtiö Stora Enso. Suomalais-ruotsalainen maailman mittakaavassa suuri paperin valmistaja.
Metsäyhtiö UPM-Kymmene. Suuri yhtiö on rönsyillyt myös biopolttoaineen valmistukseen.
Konepaja Wärtsilä. Toimittaa moottoreita ja voimalaitoksia ympäri maailman.”

”Tarkennetaan vielä, että Suomen pääministerillä on mahdollisuus itse valikoida, että hän saa tuottoa näiden yhtiöiden jakamasta voitosta ja niiden osakkeiden arvonnoususta.”

”Myöhemmin tässä jutussa Sipilä kertoo, että hän ei käytä tätä mahdollisuutta. Kansalaiset eivät kuitenkaan voi varmuudella tietää sitä.”

”Toinen mahdollisuus aktiiviseen sijoittamiseen kuoren kätkössä olisi valikoida Nordean rahastovalikoimasta haluamansa. Sijoittaja voi vaihtaa rahastoja kulloistenkin tietojensa ja arvioidensa mukaan.”

http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3634239-emme-tieda-mihin-yhteiskunnallisesti-merkittaviin-yhtioihin-paaministerin-varat-sijoitetaan

Tämä siis Kansan Uutisissa torstaina 24.11.2016.

Toimittaja pyytää sitten tarkennuksia Sipilältä ja päättää kirjoituksensa näin:
”Hän vastasi kysymyksiini avustajansa välityksellä:
– Sidonnaisuusilmoitukseni pohjalta pystytte joka hetki näkemään sijoitukseni. Mitään muuta epäsuoraakaan yritysomistusta ei ole.
Pyysin vielä tarkennusta, ja pääministeriltä toimitettiin vastaus:
– Mitään muita yritysomistuksia ei ole. Sidonnaisuusilmoituksesta selviää kaikki rahastojen kautta olevat omistukset, joiden sisältöön en voi vaikuttaa. Sisällöt selviävät pankkien julkisilta sivuilta.”

”Pääministerin mukaan erilaiset varainhoitajat siis päättävät, mihin varat sijoitetaan. Sipilän varat ovat vakuutuskuorten kätkössä, ja me olemme hänen vakuutuksensa varassa.”

Tämä siis Kansan Uutisissa torstaina 24.11.2016.

Kirjoitus julkaistu myös Nettisanomien Sipilän omistuksia koskevassa juttukokonaisuudessa.
http://www.nettisanomat.com/2016/12/07/etusivu.html

Uusi käänne: Vakuuttavat vakuudet. Takaajana kreikkalaiset roskapankit, jotka siirtyvät osittain valtion haltuun!

torstai, syyskuu 1st, 2011
Uusi käänne: Vakuuttavat vakuudet. Takaajana kreikkalaiset roskapankit, jotka siirtyvät osittain valtion haltuun!
Niinkuin on ounasteltu vakuudet löytyvät. Nyt Suomi saa pankkiosakkeita vakuudeksi, Pankit sattuvat olemaan kreikkalaisia pankkeja, joiden pystyssä pitäminen vakuudetaan Kreikkaan syydettävillä sadoilla miljardeilla euroilla.
Jos nämäkään rahat eivät riitä, niin pankkiosakkeiden arvo on loppupelissä nolla, mutta saatiinhan vakuudet ja kovasti uskottottiin ja toivottiin ettei pahin tapahtuisi.

Suomessa aikoinaan yksityispankit (SYP ja KOP mm, nämä Nordean edeltäjät) pidettiin pystyssä valtion avustuksella. Pankin omistusta valtio ei saanut ja sitten pankit onnistuivatkin pysymään pystyssä ja nyt sitten niissä saumoissa rikastunut, valtionpankista Postipankista, Leoniasta, Sammosta siivun saanut Björn Wahlroos kurittaa kansalaisia mielipiteillään, jotka pääministeri Jyrki Katainen on omaksunut, vaikka osaakin näytellä huolestunutta nyt kun suomalaiset paperityöläiset joutuvat kilometritehtaalle sankoin joukoin.

Tähän loppuun tulee linkki, jonka otsikko kuului muistaakseni: ”Tukea se on takaisinmaksettukin tuki.

Viikkosanomat. Pertti manninen, Torstai 2011-09-01 klo 11:58.

(Päivän  nimi korjattu 2011-09-02)

 

 

http://www.nettisanomat.com/1999/12/09/n9919arsenaljapankki.htm

Tukea se on takaisinmaksettukin tuki.

Pankkien tukeminen pankkikriisin yhteydessä on taas viime aikoina pulpahtanut esille, kun tuen lopullista hintaa on määritelty. Kun keskustelussa on tuotu esiin pankkien tukeminen, ovat niiden edustajat painottaneet, että tänä päivänä kaikki toiminnassa olevat pankit ovat maksaneet saamansa tuen takaisin valtiolle, Tämän vuoksi pankit katsovat, etteivät ne ole mitään velkaa kenellekään. Ikään kuin mitään tukea ei koskaan olisi saatukaan. Näkemys on väärä.

Lamavuosien aikana lukuisat pienet ja keskisuuret yritykset tekivät konkurssin. Yksityishenkilöt ajautuivat saneeraukseen tai elinikäiseen ulosmittaukseen.

Miksi näin? Siksi, etteivät yritykset saaneet rahoitusta, jolla ne olisivat voineet kestää laman pahimpien vuosien yli. Pankeille annettiin erittäin edullista tukea pääomalainojen muodossa. Ehtoihin kuului, että valtio nostaa tukilainojen korkoa muutaman vuoden kuluttua. Niinpä, kun tukilainan korko alkoi nousta, se oli tärkeää maksaa pois. Kun tuo aika koitti, yleinen taloustilanne oli paljon parantunut. Rahoitusta sai muualta jo halvemmalla. Valtion antaman tuen takaisinmaksu ei ollut niille vaikeaa. Pankeilla menee tänään oikein hyvin. Useimmat niistä tekevät historiansa parhaimpia tuloksia.

Aivan samoin monet konkurssiin kaatuneet yritykset ja saneeraukseen ajautuneet yksityishenkilöt voisivat tänään todeta taloutensa olevan hyvässä kunnossa asuntojen, pörssiosakkeiden ja kiinteistöjen hintojen noustua monin paikoin lamaa edeltävälle tai sitä korkeammalle tasolle, jos ne vain olisivat saaneet samanlaista edullista rahoitusta tai rahoitusta yleensä kestääkseen vaikeimpien vuosien yli.

Tuota mahdollisuutta Suomen hallitus ei halunnut antaa muille kuin pankeille, joiden muisti on todella lyhyt.
Joudutaan kysymään, miksei tukea voitu miltään osin suunnata asiakkaille yksin omaisen pankkien tukemisen sijasta. Pankkien tukeminen olisi voinut tapahtua myös asiakkaiden tukemisen kautta. Oli törkeä poliittinen valinta antaa tuki yksinomaan pankeille ja jättää asiakkaat niiden armoille.

 

Mitään tyydyttävää vastausta en ole saanut kysymykseen, miksi tukea ei voitu miltään osin suunnata pankeille asiakkaiden kautta.

MATTI EKLUND Helsinki Kauppalehti tiistaina 7.12.1999. Mielipide.

Palaute: viikkosanomat@hotmail.com

Linkit:

http://www.viikkosanomat.fi  – blogi

http://www.viikkosanomat.fi/viikkosanomat.html  – lehti

http://www.nettisanomat.com  – lehti