Timo teki tehtävänsä (likaisen työn) – Timo saa mennä. Perussuomalaiset-fiasko. Portugal
Tämän viikon maanantaina kirjoitin jutussa, joka oli otsikoitu ”Perussuomalaiset ajettiin paitsioon ja oppositioon! Hallituspaikat jäävät haaveiksi? Portugal-paketti” mm.
”Nyt näyttää siltä, että kokoomuksen Jyrki Kataisesta tulee pääministeri jo 100 %.n varmuudella (edellisessä kirjoituksessa luku oli 99,9).
Oppositioon joutuvat tahdolla tai tahtomattomuudella, osin myös taitamattomuudella, keskusta ja perussuomalaiset. Näillä puolueilla on yhteensä 74 paikkaa, joten 125 paikkaa riittää kyllä hallituksen muodostamiseen, josta voidaan pudottaa vielä vasemmistokin pois, jäljellä olisi vieläkin 111 paikkaa, joka olisi riittävä vaikka niukka enemmistö. Jos oikein koville ottaa niin kristillisdemokraatitkin voitaisiin vielä pudottaa tästäkin joukosta ja hallituksella olisi 105 paikkaa ja oppositiolla 94 (puhemies ei osallistu äänestyksiin) ja silläkin voisi hallita, ainakin aluksi.
Tämä laskelma perustuu siihen, että Sdp kyllä taitaa sen, ettei se nyt joudu oppositioon, onhan se toiseksi suurin puolue ja hallitushalut ovat kovat.”
Keskiviikkona sitten räjähti! Kokoomus ja SDP olivat löytäneet yhteisen Portugal-sävelen ja torstai-aamuna Tímo Soini heitti pyyhkeen kehään, perussuomalaiset olivat tehneet tehtävänsä ja saivat mennä.
Kokoomus pelasi korttinsa oikein pitkin matkaa. Töin tuskin se pääsi suurimmaksi puolueeksi ja siis sen puheenjohtaja hallitustunnustelijaksi. Tähän tarvittiin Jytkyt (perussuomalaisten vaalivoitto) eli paikkojen riistäminen keskustalta, SDP:ltä, vasemmistolta ja vihreiltäkin, kaikilta muilta paitsi kokoomukselta.
Gallupit ”määräsivät”, että Soini pitää ottaa mukaan niin sanottujen neljän suuren vaalikeskusteluihin ja ties mihin kissanristiäisiin mahdollisena pääministerinä. Jokainen ymmärsi kuitenkin, että vaikka perussuomalaiset olisivat olleet suurin puolue, ei Soinista pääministeriä olisi tullut. Kyllä kokoomuksella ja Sdp:llä ja keskustallakin olisi ollut haluja ohittaa Soini. Entinen oikeuskansleri Paavo Nikula taisi edellisten vaalien alla lausua, että pääministeri ratkaistaan pussauskopisssa. Tällä hän tarkoitti tietenkin sitä, että siitä tulee pääministeri, joka saa riittävän kannatuksen (101:n edustajan tuen) ja pääministeri voi olla mistä puolueesta ja minkäsuuruisesta puolueesta hyvänsä.
Pääministerivaaleista tohotetaan vain sen takia, että päästäisiin esille ja saataisiin pienet puolueet, niin eduskuntapuolueet kuin myös ulkopuoliset pienpuolueet ja muut yrittäjät, nujerretuiksi maanrakoon.
Kun Timo, nimitys jota Jyrki leimallisen auliisti käyttää, oli saanut jytkynsä, niin seuraava vaihe oli sitten kulissien takana: potkut perseeseen (Sana muistuttaa uhkaavan paljon lyhennettä, jota valtamedia käyttää perussuomalaisista, Viikkosanomat ei käytä). SDP:n oli alistuttava nyt uuteen likaiseen työhön, perussuomalaisten sättimiseen säilyttääkseen omat ministerimahdollisuutensa. Olihan vaarana, että keskusta olisi sittenkin tullut hallitukseen ja SDP olisi jäänyt nuolemaaan näppejään.
Teoriassa olisi kyllä ollut mahdollista muodostaa Urpilaisenkin 1. hallitus: SDP 42, perussuomalaiset 39, vasemmisto 14 ja kristillisdemokraaatit 6. Yhteensä 101, niukkaakin niukempi, mutta riittävä, johon RKP:kin olisi tullut 10 paikallaan, joista 1 Ahvenanmaan paikka, jolloin koaliitiosta olisi tullut samansuuruinen kuin nyt Kataisen virittelemä 112 paikkaa-hallitus.
Arpakin voisi ratkaista hallituksen kokoonpanon: Ajatusleikkinä: Syntyy 2 koaliitiota, joilla molemmilla on 100 edustajaa. Sitten täytyy valita puhemies ja molemmat äänestävä jotakin toisen koaliition edustajaa puhemieheksi. Jos nimet on kirjoitettu oikein ja selvästi, puhemiehen vaalin tulokseksi tulee 100-100. Sitten arvotaan puheenjohtaja ja sille, jolle ei käy arpaonni, tulee mieluisa tehtävä muodostaa hallitus ja päästä pääministeriksi: Voimasuhteet ovat tämän jälkeen 100-99, ja silläkin voisi hallita hetken, kunnes puhemies äkkää, että nyt vastapuolta on tarpeeksi vessassa tai ulkomailla ja jotenkin äänestyttää luottamuksesta ja hallitus kaatuisi ja sitten aloitettaisiin taas alusta ja toivottaisiin parempaa arpaonnea. Jne …
Tätä näytelmää tuskin koskaan nähdään, mutta muita näytelmiä kyllä, kuin nyt tässä tapauksessa se, että Timo itse lähti eikä Jyrkin tai Jutan tarvinnut pakottaa.
Fiasko tämä on demokratian kannalta siinä mielessä, että aistittavissa oli jonkinlainen sosiaalisuuden löytyminen eikä tuloerojen kasvattamisen jatkaminen. Sen tähden on häpeällistä, että perussuomalaiset eivät ole hallituksessa. Omaa syytänsä ja mahalasku on edessä.
Lopuksi vasemmistonkaan ei tarvitse katua Portugal-kannaottojaan. Kyllä kokoomus olisi aina jonkun muun syyn keksinyt ja julkistanut kirkkaalla naamalla, ettei vasemmistoa voi ottaa hallitukseen.
Vielä kerran:
Timo teki tehtävänsä – Timo saa mennä.
Viikkosanomat. Pertti Manninen. Perjantaina 13. toukokuuta 2011 klo 17:09
—
Palaute: viikkosanomat@hotmail.com
http://www.viikkosanomat.fi – blogi
http://www.viikkosanomat.fi/viikkosanomat.html – lehti
http://www.nettisanomat.com – lehti
