Oikeuden halventamisesta.

Tänään saimme lukea Ruanda-oikeudenkäynnin puolustusasianajajan kommenteista erään todistajalausunnon jälkeen:

Keskisuomalainen isolla otsikolla: Asianajaja kehotti tuomaria pussaamaan takapuolta, liitto tutkii. Ja jutussa: ”Heickell on joukkotuhontaoikeudenkäynnin aikana muun muassa sanonut, ettei oikeuden puheenjohtajan pitäisi unohtaa suudella todistajan takapuolta. Kommentti kuului englanniksi viime kuussa oikeussalissa Ruandassa, kun oikeuden puheenjohtaja kiitti todistajaa.”

Helsingin Sanomat otsikoi juttunsa häveliäämmin: Ruanda-asianajajan kielenkäytöstä alkaa tutkinta. Jutussa: ”Oikeussalissa Kigalissa on kahdesti kuulunut Heickellin ylimääräisiä kommentteja, kun ääniyhteys on jäänyt auki. Heickell on muun muassa sanonut englanniksi, että ”älä unohda suudella hänen takapuoltaan”, kun tuomari on kiittänyt todistajaa.”

HBL: Vulgärt språkbruk i Rwandarättegången synas. ”Försvarsadvokatens språkbruk kan leda till en anmärkning i den pågående folkmordsrättegången. Ingrid Heickell har bland annat sagt att rättens ordförande borde kyssa ett vittness bakdel.”

Heickell puolustautuu sillä, että hänen tarkoituksenaan ei ole ollut, että puheet kuultaisiin oikeussalissa.

Oikeutta voi halventaa monin tavoin: Kerron esimerkin. Kun xxxxxx xxxxx xxxxxxx  Vantaalta ryhtyi perimään maksuttoman oikeudenkäynnin saaneelta asiakkaaltaan , 85-vuotiaalta vanhukselta, ylimääräistä ja tämän kieltäydyttyä oikeuteen haastamisen jälkeenkin maksamasta, asianajaja keksi, että peritään sitten äitiään auttaneelta pojalta vaaditut maksut. Tässä perinnässä hän sitten onnistui kaikissa oikeusasteissa, Korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa ja niin siis lainvoimaiseksi päätökseksi jäi, että xxxxxxxxxxxxxxxx xxxxx xxxxxxx Ky oli oikeassa ja poika maksuvelvollinen. Puuttumatta sen enempää oikeudenkäyntiin, nauhoitetut osat ovat tallella ja ne on luettavissa Nettisanomissa. Käräjäoikeudessa asianaja väitti hoitaneensa pojan velkajärjestelyä ja hovikokeudessa ensi töikseen kertoi, että hän ei ole sitä hoitanut.

Hovioikeudessa hän esiintyi ressukka-asianajajana, oli pukeutunut nuhruisesti ja puhui hiljaa ja väitti, että päämiesvanhus, jo manan majoilla, olisi jotenkin yhdessä hänen poikansa kanssa häntä huijanneet. Laskutuksensa sekavuutta hän puolusti sillä, ettei ollut oppinut käyttämään atk-järjestelmäänsä. Katkelma nauhoituksesta:

”mulla tietysti toi atk-järjestelmä ei ollut tässä niinku paras mahdollinen tai mä en osannut sitä parhaalla mahdollisella tavalla käyttää jollonka tästä ei täst tuli valitettavasti ei kaikkein selkein homma kun nää nää näitä asioita tuli ja ne niitä

nyt nyt mä oon yrittäny ene tarkempi olla siitä ett samalle asiakkaalle on niinku hirveesti monta erilaista toimeksiantoo jotta ne sitten sitten tota noin niin ku ne loppuu joskus niin tota tulee oikein käsiteltyä mutt siin on kyll sit se että että niinkun jos asiakkaalla on viis toimeksiantoa niin niistä yks tai kaks johtaa todelliseen työhön että ne muut on sitt semmosia selvittely juttuja jotka jää laskuttamatta että ett ett

yleensä kolleegat tekee niin että ne mielellään yhteen asiaan pistää kaiken kaiken ja sitten koittaa erotella niitä ett ett tätä tapoja on kahenlaisia mutta näitä nää atk-järjestelmät näissä asianajotoimistojen laskuhommissa niin nää on vasta ollut 90 luvun alusta lähtien ja ne on koko aika muuttunut että ett tota noin niin

mä olen aika hyvin niitä opetellut mutta mutt kyll siinä aika tarkka saa olla ett ett että saa ne niinku sitte toimimaan ja sitten kun pitää jotain muuttaa niihin niin kyllä siinä siinä pitää olla hirmu tarkka ett kuinka sen tekee että mä tää tää mä oon selostanu noissa pertti manniselle noita miten mä oon sen tehny ja mä oon

nää laskut kyll mun mielestä kun mä oon jälkeenkinpäin kattonu niin kyll mun mielestä ne ihan oikein on mennyt että että tota vaikkei niin kauheen selkee ihan ihan ulkopuoliselle ookkaan mutta tietysti pertti manniselle joka rupes reklamoimaan niin niin tota tarjos lisäpontta sitten puuttua tälläseen ei tavanomaiseen laskuun

ett tällä tavalla suurin piirtein”

No niinkuin edellä olen kertonut, xxxxxxx xxxxx xxxxxxx sai oikeuden vakuuttuneeksi laskutuksensa oikeellisuudesta. Kirjoitin tästä sitten Nettisanomiin, ja siitäkös seurasi kunnianloukkausasia, josta tuomittiin sakkoihin ja korvauksiin. Ja oikeusfarssi senkun jatkui. Tässä oikeudenkäynnissä sitten xxxxxxxxxx valehteli esitutkijoille, syyttäjälle ja oikeuksien jäsenille, että hän oli pyytänyt poistamaan loukkaamaksi katsomansa kirjoituksen. Aika hullunkurista on, että pyyntökirje (sähköposti) oli lähetetty lähes puolta vuotta aikaisemmin kuin mitään kirjoituksia oli edes olemassa. Kirje koski vuosia aikaisemmin xxxxxxxxxxx itsensä lähettämiä ilmoitustekstejä, mutta tällä kirjeen väärin tulkitsemisella hän ratsasti läpi oikeudenkäynnin ruokiten ja harhaanjohtaen syyttäjää ja oikeusistuimia. Ja taaskaan Korkein oikeus ei antanut valituslupaa jotta tällainen ”oikeusmurha” olisi voinut tulla selvitetyksi. Asiaa jälkeenpäin tutkittuani totesin, että xxxxxxxxxxx xxxxx xxxxxxx oli esitutkintaan liittänyt tekaistun allekirjoittamattoman, ei koskaan lähetetyn kirjeen. Ehkä tämä joskus selvinnee, jos joku sitä viitsii lähteä selvittämään.

Tämä lähti takapuolesta, mutta idea oli jos se nyt selvisi, että oikeuslaitosta voi halventaa monin tavoin, siis esimerkiksi valehtelemalla ja tekeytymällä ressukka-asianajajaksi.

Pertti Manninen, Viikkosanomat tiistaina 2009-10-12 klo 21:32.

2012-05-18: Sivustolta on poistettu Keski-Suomen käräjäoikeuden 24.1.2012 antaman kunnianloukkausta koskevan tuomion 12/230 R11/268 johdosta tuomiossa mainittujen henkilöiden asianomaistiedot rikoksentekoajalta 6.5.2007 – 18.1.2012. Tuomio luettavissa osoitteessa:http://www.n3.fi/tuomiot/keskisuomiko20120124/etusivu.htm

Comments are closed.