Viikkosanomat – blogi

On poikkeuksellista, että presidentti pyrkii taustalla näin suoraan vaikuttamaan hallituksen tapaan johtaa. Se kuvaa myös toimintaeroa ja ainakin jonkinasteista luottamuspulaa nykyisen pääministerin ja presidentin välillä. Presidentin määriteltyyn toimivaltaan sisäpolitiikka ei kuulu.

Iltalehden uutinen ehdotetusta ”nyrkistä” pitää paikkaansa, vaikka se herätti tuoreeltaan voimakkaitakin reaktioita. Sekä Niinistö että Marin kiistivät tuoreeltaan identtisellä viestillä, että asiasta olisi puhuttu perjantaina tp-utvassa, eli presidentin, pääministerin ja keskeisten ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vastaavien ministerien tapaamisessa.

Asiasta on keskusteltu myös suullisesti, mutta ei osana virallista tp-utvaa, koska tämän sekä Marin että Niinistö kiistävät, eikä Iltalehti ei ole asiaa pystynyt asiaa riittävästi varmistamaan. Siksi Iltalehti oikaisee tämän osalta uutistaan. Vaikka uutinen olisi kokonaisuutena miten tärkeä tahansa, on sen kaikkien julkaistujen tietojen oltava varmistetusti totta.

Iltalehti julkaisi uutisensa ilman, että sen lähteitä kerrottiin. Lähdesuoja varmistaa, että tietoja saadaan silloinkin, kun julkisesti puhuminen voisi vaarantaa lähteen oman aseman. Uutisen lähteet ovat luotettavaksi arvioituja ja korkea-arvoisia, ja niitä oli useita. Kaikkea Iltalehden käytettävissä olevaa tietoa ei myöskään julkaistu lähdesuojan takaamiseksi.

Juttu tehtiin, koska ehdotus turvallisuusneuvostosta tai ”nyrkistä” on poikkeuksellinen etenkin, kun maassa on jo olemassa kriisiajan johtamisorganisaatio.Lisäksi valtaa keskitetään koronan takia valtiolle ennennäkemättömästi jo valmiiksi, joten kaikki ehdotetut muutokset hallintorakenteisiin ovat tämänkin takia merkittäviä. On merkille pantavaa, että presidentti Niinistö toi tiedon ehdotuksestaan omin sanoin julki sunnuntaina vasta Iltalehden uutisen jälkeen.

On selvää, että sekä tasavallan presidentti Niinistö että pääministeri Marin tekevät työtään vaikeissa olosuhteissa, poikkeuksellisena aikana. Ei ole syytä epäillä, etteivätkö molemmat pyrkisi toimimaan koronakriisin aikana omasta näkökulmastaan parhaaksi katsomallaan tavalla.Näkökulmat eivät kuitenkaan ole olleet kriisin aikana samanlaisia, ja taustalla esitetyt vaihtoehdot ovat olleet poikkeuksellisia.

Aktiivinen keskustelu instituutioiden välillä on erittäin suotavaa. Kuitenkin alkukangertelun jälkeen hallitus on osoittanut olevansa toimintakykyinen myös ilman uutta, hallinnollista ”nyrkkiä”. Siksi hallituksen torjuva vastaus esitettyyn ajatukseen on tässä tilanteessa sangen ymmärrettävää.

ERJA YLÄJÄRVI