Archive for kesäkuu, 2020

2020. Kesäkuu. Versowood ja punaisten hauta. Lukijan kirjoitus HS:ssä.

torstai, kesäkuu 25th, 2020

Helsingin Sanomien mielipidepalstalla on tänään torstaina 25.06.2020 lukijan kannanotto punaisten haudan siirtämisestä pois Versowoodin tehdasalueelta. Hauta häiritsee sahan toimintaa. Lukija ei kerro tehtaan nimeä, eikä Helsingin Sanomatkaan tämän kirjoituksen yhteydessä.

LAINAUS
”Mielipide|
Lukijan mielipide
Suomen historian häpeällisetkin miljööt tulee säilyttää
Vierumäen punakaartilaisten hautapaikka on vaarassa hävitä, vaikka sillä on merkittävä symbolinen arvo historian kannalta.

Julkaistu: 2:00
HISTORIANTUTKIJA Pierre Nora lanseerasi termin muistin miljöö (lieux de mémoire) 1990-luvulla. Hän esitti yhteiskunnan muutosten tuhonneen toisen maailmansodan jälkeen historiallisia miljöitä, jotka muistuttavat eletystä elämästä. Suomalaisessa kulttuurimaantieteessä tutkimuksen kohteena ovat olleet maisemaan liittyvät, tietyille ihmisryhmille yhteiset käsitykset ja niiden taustalla olevat syvemmät merkitykset.

Vuoden 1918 sisällissodan jälkeinen kulttuurinen maisema on ihmisten toiminnan aikaansaannos, ja siinä olevat valikoidut piirteet ovat jatkuvasti uhattuina kadota. Muistin paikat -hankkeessa (2000–2003) kartoitimme vuoden 1918 virallisia ja epävirallisia muistomerkkejä ja hautapaikkoja. Haimme tietoa sanomalehdistä ja paikallishistorioista, arkistoista, valokuvista, haastatteluista ja historian harrastajilta. Rajallisten resurssien vuoksi tieto jäi kuitenkin puutteelliseksi.

SISÄLLISSODAN surmapaikkoja vuosien ajan etsineen ja kuvanneen valokuvaaja Pekka Elomaan kulttuurihistoriallisesti merkittävä näyttely Paha maisema nähtiin vuonna 2003. Vuonna 2008 ilmestyi Elomaan ja toimittaja Jouni K. Kemppaisen samanniminen kirja. Tiedossa ei kaikesta huolimatta nähdäkseni ole, kuinka paljon sisällissodan metsähautoja on ollut ja paljonko niitä on enää jäljellä.

ERITYISEN arkaluonteinen asia ovat olleet kaatuneiden ja teloitettujen punaisten haudat. Suuri osa vainajista haudattiin tuntemattomille paikoille, kuten metsiin ja sorakuopille. Tällaisia hautapaikkoja oli satoja, ja tieto niiden sijainneista kulki suullisesti. Hautoja hoitivat aluksi omaiset, sitten työväenyhdistykset ja paikkakuntalaiset. Julkiseen keskusteluun ne nousivat 1940-luvulla, ja monin paikoin vainajien jäännöksiä alettiin siirtää hautausmaille. Omaisille käsittelyprosessi on ollut raskas. Vuosien kuluessa alkuperäiset, konkreettiset muistijäljet unohtuivat tai katosivat maisemasta kokonaan.

HS julkaisi 14.6. tärkeän jutun ”Adèle Lehdon arvoitus”, jossa toimittaja Tommi Nieminen nosti esiin huhtikuussa 1918 Vierumäen taisteluissa Härkälän kankaalle kaatuneiden tai teloitettujen punakaartilaisten hauta- ja muistopaikan, jonne paikallinen työväenyhdistys pystytti muistokiven vuonna 1949. Paikka on säilynyt tähän päivään saakka teollisuusalueella, mutta nyt Vierumäen joukkohauta on vaarassa tuhoutua.

Oikeushammaslääkäri Helena Ranta, Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva ja emeritusprofessori Jussi-Pekka Taavitsainen Po esittivät sisällissodan muistovuonna Vierumäen joukkohaudan määrittelyä kiinteäksi muinaisjäännökseksi (HS Mielipide 12.12.2018). Näin ei tapahtunut. On kysyttävä, miksi Museovirasto tulkitsi lausunnossaan vuonna 2017 muinaismuistolakia tavalla, jonka mukaan paikka ei olisi kansallisesti merkittävä muinaisjäännös.

KULTTUURIPERINTÖ ei ole vain hohdokasta ja hyvää vaan myös häpeällistä ja pahaa – hautapaikan sijainnilla on merkittävä symbolinen ulottuvuus. Sivistysvaltiossa synkän kulttuuriperinnön avoin kohtaaminen on välttämätöntä.

Ulla-Maija Peltonen
folkloristiikan dosentti, Helsinki”
LAiNAUS LOPPUU

”Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.”

LINKIT

”Historia|
27-vuotias Adèle Lehto ammuttiin ilman oikeudenkäyntiä ja haudattiin pienelle harjulle Vierumäelle – Hänet ja kymmenet muut haudatut on aikomus siirtää sahateollisuuden rekkojen tieltä
14.6. 9:55″

”Lukijan mielipide|Vierumäellä sijaitseva punaisten joukkohauta on määriteltävä kiinteäksi muinaisjäännökseksi
12.12.2018 2:00″


Kommentti.
Pitkään mielessä ollut ja päässä pyörinyt historian vandaalien toiminnasta kertova kirjoitus tämän joukkohaudan siirtämisestä jonnekin hautausmaalle omaisilta, siis jälkeläisistä mitään kysymättä sai tässä nyt asianmukaisen huomion ja esille tulon.

Tuotakoon esille myös tehtaanomistajan nimi:
Johto ja hallinto
Ville Kopra
Toimitusjohtaja
ville.kopra@versowood.fi

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Torstai 25.06.2920 23:12.

”Ville Kopra
Toimitusjohtaja
ville.kopra@versowood.fi”
Kopra_Ville_Versowood

Versowood
KONSERNI
TUOTTEET
PUUKAUPPA
YHTEYSTIEDOT
PELLETTIVERKKOKAUPPA
Skip to content
Versowood logo
figb
Myyntihenkilöstö tuoteryhmittäin
Kuluttajamyynti
Metsäkonttori
Yhteystiedot toimipaikoittain
Versowoodin metsäasiantuntijat
Laskutusohjeet
Johto ja hallinto
Medialle
Yhteystiedot Johto ja hallinto
Johto ja hallinto
Ville Kopra
Ville Kopra
Toimitusjohtaja
ville.kopra@versowood.fi”

2020. Kesäkuu. Iltalehden lukijoiden kommentit Toiviainen vs Mäenpää- casessa.

torstai, kesäkuu 25th, 2020

Iltalehti. Lukijoiden kommentit.
Alkuosa 122:sta.

Erik Ha
25.6.2020 klo 17.26.25
Ajojahti ja ”vain oikeita mielipiteitä ja asioita saa sanoa”
thumb_up95
tunti sitten
On täysin selvää, ensin kuunnellaan herkällä korvalla, sitten vaiennetaan enemmistö ja tämän jälkeen piirretään tiekartta ja siihen askelmerkkejä.
thumb_up20
47 minuuttia sitten
Tämä koko farssi tulee lisäämään Juha Mäenpään kannatusta Juha seuraavan hallituksen ministeri
thumb_up27
36 minuuttia sitten
Kyllä on valtakunnansyytäjä poliitisoitunut ja sen kieltää laki. Sama koskee espoon poliisia joka edustaa vihreitä. Näissä

viroissa kun poliitinen näkemys ei saa näkyä. Molemmat tulisi erottaa viroista ja ilman korvauksia
thumb_up16
20 minuuttia sitten
Ne vois asentaa jokaisen kotiin paikalla napin ja äänestys napin niin voisivat suoraan kotoaan painella sitten. Jos eivät itse satu olemaan niin voisivat jonkun perheestään laittaa painelee nappia , niin joka painaisu toisi palkkion.
thumb_up
13 minuuttia sitten
Kyllä! Tämä lisää vaan kannatusta ja tulen äänestämään perussuomalaisia ensi vaaleissa. Uskomatonta että meidän maamme on mennyt tällaiseen jamaan, kaikenmaailman vihapuhelakeja säädetään missä ei ole edes määritelty tarkoin mikä on kiellettyä. Ilmeisesti perussuomalainen politiikka on kiellettyä, sitä tässä varmaan halutaan ajaa takaa.
thumb_up5
tunti sitten
Väliäkö tuolla pää-asia että suurin osa tietää mistä on kyse ja mikä parasta Mäenpää todetaan huomenna syytyömäksi, Suomen perustuslain kirjaimien mukaan. Hyvä Hyvä Perus-suomalaiset, te olette ainoa puolue joka kunnioittaa Suomen perustuslakia.
thumb_up83
tunti sitten
Eipä löydy kunnioitusta ja ymmärrystä siihen miten eduskunnassa käyttäydytään. Se että selitetään törkeä käytös vitsillä on kyllä lapsellisuude huippu. Ei voi arvostaa.
thumb_up11
tunti sitten
Hienoa ironiaa
thumb_up6
tunti sitten
Ironiaa tosiaan. Ps ja lain kunnioitus:)
thumb_up6
56 minuuttia sitten
Niimpä
thumb_up4
tunti sitten
nonnii, sinusta varmaan oli ok Rosa Meriläisen roiskeläppä ja rintamerkki teksteineen. Siinä oli todellinen esimerkki kansanedustajan lapsellisuudesta, huonosta käytöksestä ja mauttomuudesta.
thumb_up32
52 minuuttia sitten
noniin. Nythän on käynnissä toinenkin asia missä ainoastaan Perus-suomalaiset haluaa noudattaa Suomen erustuslakia. Nimittäin nämä tulevat EU korona tukiaiset EU maille, ne ovat Suomen perustuslain vastaisia.
thumb_up18
52 minuuttia sitten
Tero. Niin, edelleenkään siellä ei äänestetä syyllisyydestä, eikä syyttömyydestä. Ei taida olla sinullekaan ihan selvää.
thumb_up3
54 minuuttia sitten
Tero_Alho_61158, ei eduskunta päätä siitä, onko Mäenpää syytön vai syyllinen. Eduskunta vain päättää siitä, antaako se valtakunnansyyttäjälle luvan nostaa syyte Mäenpäätä vastaan. Eikä sitä lupaa tule. Siihen vaaditaan 5/6 enemmistö, eikä sitä eduskunnasta löydy. Nyt hallituspuolueiden (vihervasemmiston) kannattajat valittavat siitä, kun lupaa ei tule, koska vihervasemmiston enemmistö ei sen antamiseen riitä. Ainahan vihervasemmisto voi yrittää muuttaa lakia tässä asiassa tulevaisuuden varalta. Mutta mutta, mitä se tarkoittaisi? Meillä hallituksella on eduskunnassa enemmistö takanaan ja se voisi yksinkertaisella enemmistöllä myöntää lupia aina, kun opposition edustajat kritisoisivat hallituksen toimintaa. Ei muuta kuin vihapuhesyytteet päälle ja lupa eduskunnan yksinkertaisella enemmistöllä läpi. Kannattaa kuitenkin muistaa, että tuo toimisi myös toiseen suuntaan. Onneksi vihervasemmistohallitus ei ole vallassa loputtomiin, ainostaan pari vuotta vielä. Korkeintaan.
thumb_up7
43 minuuttia sitten
Jormaboy. Ihminen aina syytön ennenkuin toisin todistetaan.
thumb_up6
46 minuuttia sitten
Persut , jotka tässä on populistisesti vuosia ulisseet eliitistä, haluaa nyt varmistaa oman veljen lain yläpuolella olevan elitismin!
thumb_up3
41 minuuttia sitten
Kun nyt ei anneta lupaa syyttää, se tarkoittaa, että aina vain röyhkeämpiä rasistisia puheenvuoroja tullaan kuulemaan kansanedustajien suusta. Siis sen yhden puolueen, kaikki muuthan osaavat käyttäytyä. Tosin myös muissa oikeistopuolueissa näyttää pesivän ikävää muukalais- ja muuta vähemmistövihaa, mutta ymmärtävät pitää aatoksensa sisällään.
thumb_up2
29 minuuttia sitten
Mitä Suomen laissa sanotaan asiasta? Jos laki sanoo, että luvan saamiseen tarvitaan 5/6 enemmistö, niin sanooko se sama laki, ettei persut saa äänestää esitystä vastaaan? Vai onko persuilla laillinen oikeus äänestää esitystä vastaan? Ei kukaan ole lain yläpuolella, jos lakia noudatetaan, kuten persut, muutama kyky, krisu ja paimentolainen tulee tekemään.
thumb_up
22 minuuttia sitten
Alho
Pakenit paikalta tuolta Kosovo uutisesta, etkä vastannut kysymykseen, eli laitatko nyt sen linkin missä todetaan, että Putin esti p.uhdistuksen Krimillä ?
thumb_up3
18 minuuttia sitten
Viisasten kivi ei koskaa osaa muuta kun länkyttää
thumb_up
19 minuuttia sitten
Tämä nonniinkin tukee vähemmistöjen ivaamista, kunhan se tulee oikealta, siis vasemmalta suunnalta.
thumb_up2
10 minuuttia sitten
Odotatko, Baikal, että Alho jtn linkkejä antaisi ? . Kyseinen kaveri seuraa Kotron esimerkkiä ja puhuu ja kirjoittaa muunneltua totuutta minkä kerkeää.
thumb_up1
5 minuuttia sitten
Lapis. Ei se paimentolainen demareista oo yhtään parempi.
thumb_up3
tunti sitten
Tuskin huonommaksi menisi, jos valtakunnansyyttäjä vaihtuisi.
thumb_up63
54 minuuttia sitten
Niinistö on hänet nimittänyt vuonna 2018.
thumb_up3
54 minuuttia sitten
Hänet nimitti Niinistö vuonna 2018.
thumb_up4
41 minuuttia sitten
Nonnii liittyi tippen toteamukseen miten?
thumb_up6
44 minuuttia sitten
Mitä sitten. Aivan onneton se silti on
thumb_up22
tunti sitten
Kysymyksessähän onkin vain vihervasemmiston mustamaalaus Perussuomalaisia kohtaan. Eihän ne mitään ole muutenkaan ymmärtäneet mitä tekevät. Pääpunainen

2020. Kesäkuu. Presidentti Sauli Niinistön nimittämä valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen pitää pilkkanaan eduskuntaa, vieläkin! Tapaus Mäenpää.

torstai, kesäkuu 25th, 2020

Iltalehti yrittää selittää valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen kiemuroita kansanedustaja Juha Mäenpäätä koskevassa syyttämisasiassa torstaina 25.06.2020.

Juttu konaisuudessaan ja erillisellä sivulla lukijoiden kommentit.

LAINAUS
”Torstai 25.6.2020
Kuopio
30°

UUTISET
Uutiset Politiikka
Osalle kansanedustajista ei ollut selvää, mistä he äänestävät Juha Mäenpään syyteluvassa
Tänään klo 17:24 (muokattu klo 17:44)
Sitä, että valtakunnansyyttäjä aikoo nostaa syytteen Mäenpäätä vastaan, jos saa siihen luvan eduskunnalta, ei kerrottu heti julkisuuteen.

Eduskunta ei arvioi Juha Mäenpään syyllisyyttä, vaan ainoastaan sitä, myönnetäänkö valtakunnansyyttäjälle syyttämislupa.

Eduskunta äänestää perjantaina historiallisesta tapauksesta eli siitä, annetaanko valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaiselle lupa nostaa syyte kansanedustaja Juha Mäenpäätä (ps) vastaan.

Kaikille kansanedustajille ei kuitenkaan ollut selvää keskiviikon täysistunnossa, jossa syytelupaa käsiteltiin, mitä syyttämisluvan myöntäminen tarkoittaisi.

– Minua ihmetyttää myöskin valtakunnansyyttäjän toiminta. Valtakunnansyyttäjä ei tee syyteharkintaa, vaan hän kysyy eduskunnalta, pitäisikö hänen syyttää vaiko ei, sanoi kansanedustaja Kaisa Juuso (ps).

Juuson mukaan asia ei voi olla niin epämääräinen, että ”saapa nähdä, nostanko sitten syytteen vai en, riippuen siitä, mitä te sanotte”.

Myös kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen nosti epäselvyyden esille.

– Epäselväksi jää, onko valtakunnansyyttäjä tosiasiallisesti jo suorittanut syyteharkinnan loppuun vai ei. Perustuslakivaliokuntahan tiedusteli valtakunnansyyttäjältä, nostaisiko hän syytteen, jos eduskunta antaisi siihen luvan. No valtakunnansyyttäjä ilmoitti nostavansa syytteen, jos saa luvan, mutta samalla hän ilmoitti, että hänellä on kuitenkin toimivalta myös syyttämättä jättämiseen. Eli vastaus jätti edelleen avoimeksi kysymyksen syyteharkinnan loppuunsaattamisesta, Räsänen sanoi.

Valtakunnansyyttäjä pyysi tammikuussa eduskunnalta suostumusta asettaa Mäenpää syytteeseen.

Toiviainen totesi pyynnössään erikseen, että ”vaikka eduskunta antaisi suostumuksen, tämä ei vielä tarkoita sitä, että edustaja Mäenpää asetettaisiin syytteeseen”.

”Olisi ollut hullunkurinen tilanne”
Syyttämispyyntöä koskevan mietinnön laatimisesta vastannut perustuslakivaliokunta kuitenkin halusi tiedon siitä, aikooko valtakunnansyyttäjä nostaa syytteen Mäenpäätä vastaan, jos hän saa siihen luvan.

– Syyteharkinta oli kesken, kun valtakunnansyyttäjä lähestyi valiokuntaa ja se olisi ollut hullunkurinen tilanne, että esittäisimme, että syytelupa murretaan tietämättä, tuleeko valtakunnansyyttäjä syyttämään vai ei. Siinä tapauksessa, että olisimme esittäneet lupaa ja hän olisi ilmoittanut, ettei tule syyttämään, eduskuntakin olisi näyttäytynyt kummalliselta siinä valossa, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd) sanoo Iltalehdelle.

Ojala-Niemelän mukaan perustuslakivaliokunta esitti valtakunnansyyttäjälle, että hänen täytyy tehdä syyteharkinta loppuun.

Maaliskuussa valtakunnansyyttäjä ilmoitti kirjallisesti perustuslakivaliokunnalle, että hän nostaa syytteen, jos eduskunta antaa siihen suostumuksen. Tästä ei kuitenkaan heti kerrottu julkisuuteen.

Toukokuussa Yle uutisoi tietoihinsa vedoten, että valtakunnansyyttäjä on ilmoittanut perustuslakivaliokunnalle haluavansa nostaa syytteen, mikäli eduskunta antaa siihen luvan.

Ojala-Niemelä kertoo, että hänen oli tarkoitus selventää vielä keskiviikon täysistunnossa pitämässään esittelypuheenvuorossa, että syyttämisluvan myöntäminen tarkoittaa sitä, että valtakunnansyyttäjä nostaa syytteen Mäenpäätä vastaan.

Ojala-Niemelän mukaan hän joutui kuitenkin karsimaan puhettaan, koska esittelypuheenvuoron pituus on rajoitettu.

– Jätin sen sitten siinä yhteydessä pois, mutta sanoin sen siellä lopussa.

Lopussa esille
Ojala-Niemelä sanoo ottaneensa asian esille täysistuntokeskustelun lopussa, koska hän huomasi, ettei kaikille kansanedustajille ollut selvää, että syyteharkinta on jo tehty.

– Syyttäjä on suorittanut tämän syyteharkinnan loppuun. Täällä oli jossakin väärinymmärrys myös siitä, että näin ei olisi tapahtunut. Näin on tapahtunut, ja syyttäjä on silloin maaliskuussa ilmoittanut syyttävänsä siinä tapauksessa, että saa luvan, Ojala-Niemelä sanoi keskustelun viimeisessä puheenvuorossa.

Perustuslain mukaan kansanedustajaa ei voida asettaa syytteeseen täysistunnossa pidetyn puheenvuoron perusteella, ellei viisi kuudesosaa eduskunnasta anna syytteen nostamiselle suostumustaan. Perussuomalaiset vastustavat syyttämisluvan antamista, ja puolueella on 38 kansanedustajaa eduskunnan 200 kansanedustajasta.

Perustuslakivaliokunta linjasi viime viikolla, että eduskunnan tulisi antaa suostumuksensa Mäenpään syyttämiselle Mäenpään täysistunnossa pitämän puheenvuoron takia. Mäenpää rinnasti puheessaan turvapaikanhakijat vieraslajeihin. Perustuslakivaliokunnan kolme perussuomalaista ja kaksi kokoomuslaista jäsentä tekivät asiasta vastalauseen. Myös kristillisdemokraatit tukevat syytesuojan säilyttämistä.

Kokoomus ja keskusta eivät edellytä kansanedustajiltaan ryhmäkuria äänestyksessä.

HANNA GRÅSTEN
hanna.grasten@iltalehti.fi”
LAINAUS LOPPUU


Viikkosanomat. Pertti Manninen. Torstai 25.06.2020 18.10.

Lukijoiden kommentit erikseen!

2020. Kesäkuu. Valtakunnansyyttäjä Toiviainen tuuliviiri?

keskiviikko, kesäkuu 24th, 2020

Iltalehti keskiviikkona 24.06.2020.
Tapaus Mäenpää ja vieraslajit. Syytesuoja.

LAINAUS

Uutiset Politiikka
Suora lähetys: Kiivas keskustelu Juha Mäenpään syytesuojan murtamisesta – ”Yritetään suojata vihapuhetta ja rasismia”, ”ei varaa tällaiseen pelleilyyn”
Tänään klo 10:10 (muokattu klo 13:43)
Eduskunnan käsittelyssä on historiallinen tapaus kello 12 alkaen.”

Jutun alussa:
*Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on ilmoittanut nostavansa syytteen kansanedustaja Juha Mäenpäätä (ps) vastaan, mikäli eduskunta antaa siihen suostumuksensa. Muussa tapauksessa syyte jää nostamatta.”

Jutun lopussa:
”Valtakunnansyyttäjä on todennut, että vaikka eduskunta antaisi suostumuksen, tämä ei vielä tarkoita sitä, että edustaja Mäenpää asetettaisiin syytteeseen.”
HANNA GRÅSTEN”
LAINAUS LOPPUU


Kummallista pelleilyä eduskunnan kanssa.
Viikkosanomat. Pertti Manninen. Keskiviikkona 24.06.2020, oikeana Jussin päivänänä, 13:46.

2020. Kesäkuu. Bolton kirjan mukaan. Niinistö, Trump ja Putin Helsingissä 2018. Ilta-Sanomat ja Iltalehti.

maanantai, kesäkuu 22nd, 2020

Ilta-Sanomat maanantaina 22.06.2020.

”Boltonin kirja väittää: Näin presidentti Niinistö antoi Trumpille neuvoja Putinin tapaamiseen

Jaa
Julkaistu: 21.6. 18:50, Päivitetty 21.6. 23:14
Putin ja Trump tapasivat Helsingissä kesällä 2018.

Yllä olevalla videolla näkyy, miten Trumpin ja Putinin tapaaminen Helsingissä alkoi.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin entinen turvallisuusneuvonantaja John Bolton kertoo kirjassaan, kuinka Suomen presidentti Sauli Niinistö briiffasi Trumpia ennen Venäjän presidentti Vladimir Putinin tapaamista. Trump ja Putin tapasivat Helsingissä kesällä 2018.

STT:n lähteenä on kiertävä kopio kirjasta. STT ei ole voinut verrata kirjaa myyntikappaleisiin, sillä niitä ei vielä saa.

Boltonin mukaan Niinistö halusi kertoa Trumpille kolme pointtia Venäjästä ja siitä, miten Putinia käsitellään. Niinistö muistutti Trumpia siitä, että Putin on taistelija ja että Trumpin pitäisi iskeä sen takia takaisin, jos hyökkäys tulisi. Niinistö painotti Putinin kunnioittamisen tärkeyttä, sillä jos luottamuksen saavuttaa, Putin saattaa olla tahdikkaampi.

Tasavallan presidentin kansliasta viestitettiin Ilta-Sanomille, ettei presidentti Niinistö kommentoi asiaa sunnuntai-iltana.

Kirjan mukaan Niinistö lisäksi varoitti Trumpia kuin nyrkkeilyotteluun osallistuvaa, ettei Trump saisi antaa tuumaakaan periksi, Bolton kertoo.

Niinistö muistutti Helsingin tapaamisessa Trumpia siitä, että Putin on taistelija.
Niinistö muistutti Helsingin tapaamisessa Trumpia siitä, että Putin on taistelija.

Kuva: Jukka Gröndahl / HS

Bolton kertoo Niinistön sanoneen puheensa lopuksi, että kasakka ottaa sen, mikä on huonosti kiinni.

Kirjan mukaan Trump oli kysynyt Niinistöltä, haluaako Suomi liittyä Natoon ja Niinistö oli antanut monimutkaisen vastauksen. Boltonin mukaan Niinistö ei ollut sanonut kyllä tai ei, mutta oli jättänyt oven auki.

Tämän jälkeen Niinistö oli jatkanut puhettaan Putinista ja sanonut Trumpille, että Putin ei ole tyhmä eikä iskisi Nato-maihin. Boltonin mukaan Niinistö oli lisäksi sanonut, ettei uskonut Putinin palauttavan Krimin niemimaata.

”Massiivinen vahingontorjuntaharjoitus”
Bolton kertoo kirjassaan muitakin yksityiskohtia Putinin ja Trumpin Helsingissä järjestetystä tapaamisesta. Bolton kertoo, että Putinin Moskovasta lähtevä kone oli myöhässä ja Putin antoi tapojensa mukaan vieraidensa odottaa.

– Toivoin, että Trump ärsyyntyisi tästä tarpeeksi ja olisi tiukempi Putinia kohtaan kuin muutoin, Bolton kirjoittaa.

Hänen mukaansa he harkitsivat koko tapaamisen peruuttamista, jos Putin olisi tarpeeksi myöhässä.

– Me päätimme, että joka tapauksessa Putin saisi odottaa meitä hetken aikaa Presidentin linnassa, kun Putin oli saapunut, Bolton kirjoittaa.

Sauli Niinistö isännöi Presidentinlinnassa Donald Trumpia ja Vladimir Putinia heinäkuussa 2018.
Sauli Niinistö isännöi Presidentinlinnassa Donald Trumpia ja Vladimir Putinia heinäkuussa 2018.

Kuva: Tasavallan presidentin kanslia

Boltonin mukaan Trump ja Putin keskustelivat eniten Syyriasta ja etenkin humanitaarisesta avusta ja jälleenrakentamisesta. Trumpin mukaan Putin puhui suurimman osan ajasta ja hän itse kuunteli. Myös paikalla ollut tulkki vahvisti, että Putin oli puhunut 90 prosenttia ajasta.

Trump oli lisäksi pyytänyt, ettei tulkki tekisi muistiinpanoja. Näin tulkki pystyi kertomaan keskusteluiden sisällöstä ainoastaan muistinsa varassa.

Trump ja Putin keskustelivat myös Iranin ydinsopimuksesta ja Kiinan kaupasta. Putin oli lisäksi ilmoittanut, että hän haluaisi Yhdysvaltojen tekevän enemmän kauppaa Venäjällä.

– Avainasia oli, ettei sopimuksia, sitoumuksia eikä oleellisia muutoksia ulkomaan politiikkaan tullut. Olin iloinen. Olin huojentunut.

Boltonin mukaan häntä ei huolestuttanut, että mitään läpimurtoja ei tullut, sillä hän oli jo pitkään nähnyt tapaamisen massiivisena vahingontorjuntaharjoituksena.

Bolton muistelee myös tiedotustilaisuutta, jossa Trump sekoili sanoissaan
Trumpin ja Putinin keskusteluissa nousi esiin myös se, sekaantuiko Venäjä Yhdysvaltain presidentinvaaleihin. Trump kertoo itse ottaneensa asian esille. Venäjän sekaantumista käsiteltiin myös tapaamisen tiedotustilaisuudessa.

Bolton muisteli kirjassaan Helsingissä järjestetty tiedotustilaisuutta, jossa Trumpin sanat Venäjän sekaantumisesta Yhdysvaltojen vaaleihin näyttivät menneen sekaisin.

Venäjän sekaantumista Yhdysvaltain vaaleihin käsiteltiin Trumpin ja Putinin tapaamisen tiedotustilaisuudessa.
Venäjän sekaantumista Yhdysvaltain vaaleihin käsiteltiin Trumpin ja Putinin tapaamisen tiedotustilaisuudessa.

Kuva: Mikko Suutarinen / HS

Venäjän osallisuudesta vaaleihin Trump sanoi puhuneensa väärin. Hän kertoi halunneensa sanoa, ettei näe syytä sille, miksi vaaleihin sekaantunut taho ei olisi ollut Venäjä, mutta ettei sekaantuminen vaikuttanut vaalien lopputulokseen. Trump selitti sanoneensa vahingossa ”would”, kun hän tarkoitti ”would not”.

Trump vakuutti, ettei hänen vaalikampanjallaan ollut salaista yhteistyötä Venäjän viranomaisten kanssa.

Bolton voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen kirjastaan
Yhdysvaltain oikeusministeriö yritti estää Boltonin kirjan julkaisun. Lauantaina kuitenkin kerrottiin, että tuomari Royce Lamberth päätti, että kirjan saa julkaista. CNN:n mukaan Lamberth päätyi ratkaisuunsa, koska oikeusministeriön perustelut estää kirjan julkaisu eivät olleet riittävät. Lamberthin mukaan kirjasta on jo julkaistu otteita mediassa ja sitä olisi helppo levittää internetissä, vaikka oikeus olisi sen kieltänyt.

Entinen kansallisen turvallisuuden neuvonantaja John Bolton (oik.) voi tuomarin mukaan joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen.
Entinen kansallisen turvallisuuden neuvonantaja John Bolton (oik.) voi tuomarin mukaan joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen.

Kuva: Kevin Lamarque / Reuters

Lamberth mainitsee päätöksessään myös, että Bolton voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen kirjasta. Lamberthin ratkaisu mahdollistaa myös sen, että hallinto voi periä Boltonilta takaisin kirjan tuotot, mukaan lukien kaikki elokuva- ja tv-oikeudet. Lisäksi Lamberthin päätös voi aiheuttaa muita seurauksia turvaluokiteltujen tietojen paljastamisesta.

Trump hehkutti Twitterissä olevansa voittaja
Presidentti Trump hehkutti pian Lamberthin päätöksen jälkeen Twitterissä, että hän ja hallintonsa saivat oikeuden päätöksellä ison voiton.

– Kirja on jo ulkona ja vuodettu monille ihmisille sekä mediaan, korkealle arvostettu oikeus ei voinut tehdä mitään pysäyttääkseen sitä… Mutta rahasta ja turvallisuussalaisuuden rikkomisesta tuli vahva ja voimakas lausunto…, Trump kirjoitti ja jatkoi:

– Bolton rikkoi lakia ja sai siitä nuhteet, mistä joutuu myös maksamaan kovan hinnan. Hän tykkää pudotella pommeja ihmisten päälle ja tappaa heidät. Nyt hän oli pommituksen kohteena, Trump kirjoitti.

Kirjasta on jo julkaistu otteita mediassa jo aikaisemmin. Bolton kertoo kirjassaan Trumpin muun muassa pohtineen, onko Suomi osa Venäjää. Lisäksi kirjassa kerrotaan, että Trump olisi joulukuussa 2018 Buenos Airesin G20-kokouksessa kehottanut kiinalaisia ostamaan maataloustuotteita Yhdysvalloista, jotta Trump saisi enemmän ääniä maatalouteen nojaavissa osavaltioissa.

Trump on aiemmin tällä viikolla kommentoinut Boltonin kirjaa Twitterissä ja kuvaillut sisältöä valheiksi ja keksityiksi tarinoiksi. Kirja julkaistaan virallisesti ensi tiistaina.

Juttua päivitetty klo 21.35: Lisätty tieto siitä, että Niinistö ei kommentoi asiaa sunnuntai-iltana.

Viivi Salminen, STT–IS”

Iltalehti


UutisetUlkomaat
John Boltonin kohukirja paljastaa: Näin Niinistö valmensi Trumpia Venäjän suhteen kesällä 2018
Tänään klo 7:46
Boltonin kirja kuvailee Niinistön Trumpille antamia neuvoja nyrkkeilyvalmentamiseen vertautuvina.

Donald Trump ja Sauli Niinistö keskustelivat kesän 2018 tapaamisessaan muun muassa Venäjästä, Putinista ja Suomen maanpuolustuksesta.Donald Trump ja Sauli Niinistö keskustelivat kesän 2018 tapaamisessaan muun muassa Venäjästä, Putinista ja Suomen maanpuolustuksesta.
Donald Trump ja Sauli Niinistö keskustelivat kesän 2018 tapaamisessaan muun muassa Venäjästä, Putinista ja Suomen maanpuolustuksesta. AOP
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin entisen neuvonantajan John Boltonin kirjoittama, presidenttiä kriittiseen sävyyn käsittelevä kirja leviää parhaillaan internetissä. Kirjassa Bolton käsittelee muun muassa Trumpin Helsingin-vierailua kesällä 2018.

Bolton kertoo, miten tasavallan presidentti Sauli Niinistö neuvoi Trumpia Venäjän presidentti Vladimir Putinin käsittelemisessä. Presidenttien tavatessa Mäntyniemessä Niinistö oli esittänyt Trumpille kolme pointtia Venäjän kanssa toimimisesta.

Ensin hän käsitteli Putinia ja tämän kohtaamista. Niinistön mukaan Putin on kamppailija, jonka jokaiseen iskuun Trumpin täytyisi vastata iskemällä takaisin.

Toisena asiana Niinistö korosti, että osoittamalla Putinille kunnioitusta on mahdollista luoda luottavaisempi suhde, jolloin hän saattaa olla hienotunteisempi.

Kolmas Niinistön pointti tuli ikään kuin nyrkkeilyvalmentajan suusta Boltonin kuvailun mukaan, kun tämä sanoi Trumpille että Putinille ei pidä antaa yhtäkään aukkoa iskeä, eikä tuumaakaan periksi.

Niinistö päätti Trumpin ripittämisen sanoen, että ”kasakka ottaa sen mikä on löysästi kiinni”.

Presidentit keskustelivat tuolloin myös Suomen maanpuolustuksellisesta asemasta. Niinistö oli muistuttanut Trumpia Suomen puolustusvoimien 280 000 hengen sodan ajan vahvuudesta, ja että Suomeen hyökkääminen tulee hyökkääjälle kalliiksi.

Trump oli kysynyt, haluaako Suomi liittyä Natoon. Niinistö antoi monimutkaisen vastauksen, eikä sanonut kyllä tai ei, mutta jätti oven auki mahdolliselle liittymiselle. Niinistö totesi, ettei Putin ole tyhmä, eikä hän hyökkäisi Nato-maahan.

Niinistö ei uskonut, että Putin palauttaisi Ukrainalta haltuun ottamaansa Krimin niemimaata.

JAAKKO VILMUSENAHO
jaakko.vilmusenaho@iltalehti.fi”

—-
Koonnut Viikkosanomat. Pertti Manninen maanantaina 22.06.2020 08:12.