Posts Tagged ‘HS’

2020. Kesäkuu. Herjoja Jan Vapaavuoresta? Vain HS:n tilaajille!

tiistai, kesäkuu 30th, 2020

”Helsingin pormestari Jan Vapaavuori piti kaupunkilaisille infon koronavirustilanteesta 16. kesäkuuta. Kuva: ANTTI YRJÖNEN / HS

Kuohua kulisseissa
Helsingin pormestarien heikentyneet välit ovat kuluneen vuoden aikana nousseet jo useasti uutisotsikoihin. Kaupungin toimintaa valvovan tarkastuslautakunnan mukaan myös uusi johtamismalli aiheuttaa hajaannusta. HS selvitti, mitä Helsingin johdossa oikein tapahtuu.

Tilaajille
Valtteri Parikka HS
Julkaistu: 29.6. 2:00, Päivitetty 29.6. 10:50
PORMESTARIN vahva rooli uudessa johtamisjärjestelmässä on herättänyt huolta vallan keskittymisestä.

Näin todetaan Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan kesäkuussa julkaisemassa raportissa. Tarkastuslautakunta on itsenäinen toimielin, jonka tehtävänä on arvioida Helsingin kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden toteutumista.

TILAAJILLE”

Nettisanomat. Pertti Manninen. Tiistai 30.06.2020. 09:37.

2020. Kesäkuu. Suomen suurin ravintolaterassi empire-miljöössä.

tiistai, kesäkuu 30th, 2020

Helsingin Sanomat kertoo tiistaina 30.06.2020 huomisen avajaisista.

Kaupunki|Ravintolat
Pohjapiirros näyttää, millainen huomenna avautuvasta Senaatintorin jättiterassista tulee – ”Kuin palapeliä kokoaisi”
Kuukaudessa tyhjästä loihdittu Senaatintorin jättiterassi aukeaa vihdoin.

15934948221477386938100843157206

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006556505.html

Kuva on tässä valitettavan pieni. Tori ei ole tietenkään tällainen kapea suorakulmio vaan neliönmuotoinen, tässä kuvassa ylimpänä torin vasen laita, länsipuoli, ja alimpana oikea laita, itäpuoli. Vessojen sijoittelu on mielenkiintoinen, toinen suurvessa Helsingin yliopiston oven edessä ja toinen vastakkaisella puolella valtioneuvoston, siis maan hallituksen päärakennuksen oven edessä. Tuomiokirkon puoleiselle sivulle vessaa ei ole sijoitettu.
Kannattaa linkata alkuperäiseen HS:n juttuun kuvan muodostamiseksi.

Tällainen siitä sitten tuli. Vinokävely ei enää mahdollista ainakaan selvin päin!

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Tiistai 30.06.2020 08:48.

Tähän muistoksi loppuun aikaisempi arvio.

2020. Kesäkuu. Helsinki. Empire- ympäristön rappio sivistymättömien pormesreiden Vapaavuori ja Sinnemäki johdolla. Koronan varjolla Senaatintorille jättijuottolatetassi.

15932780863501262487242200474916
Senaatintori 1980-luvulla. Kuvannut Pertti Manninen. Kuvaan liittyvä teksti vuonna 2005: ”Kansalaiset etsivät reittejään senaatintorilla Valtioneuvoston linnan kiertäen keväällä 1980-luvulla.” ”Arkistojen aarteita”. nettisanomat maaliskuussa 2005 torstaina 03.03.2005. Ensijulkaisu tänään.”

Helsingin Uutiset kesäkuussa 2020:
”Ravintolayrittäjät rynnivät Senaatintorille – Hakemuksia tullut paljon: ”Herättää valtavia toiveita”
Jättiterassi: Senaatintorin jättiterassin ravintolapaikoille riittää tunkua. Moni keskustan ravintoloitsija haki paikkaa. Korona on ajanut ravintolat valtavaan ahdinkoon.”

Tällainen juttu tuli silmille Keskisuomalaisen linkistä. Toinen juttu kertoo, että kojuja jo pystytetään ja ne avataan ensi keskiviikkona. Tuopin hinnaksi ei aseteta kymppiä vaan kohtuullinen 7.50 euroa. Täytyy toivoa aurinkoisia säitä ja ettei koronan kakkosaalto iskisi, muutenhan jouduttaisiin taas korvauksiin. Korvausumman määrittely olisi kyllä aika vaikeaa, koska vertailukohdetta edellisvuoteen ei olisi, toivottavasti ei seuraavaankaan.

Tämän kirjoitti ilonpilaaja, mutta sillä oikeudella, että kyllä empire-miljöö on kansallisomaisuutta myös kesällä. Suljetaankohan myös ristiinkävelymahfollisuus, jos joku siitä vielä terassille poikkeamatta haluaa kulkea. Etsin tänne loppuun talvisen kuvan, sen minkä Helsinki nyt lunta saapi, vuosien takaa.

Ja vielä vakuudeksi tämän jutun otsikko:
2020. Kesäkuu. Helsinki. Empire- ympäristön rappio sivistymättömien pormesreiden Vapaavuori ja Sinnemäki johdolla. Koronan varjolla Senaatintorille jättijuottolatetassi.

Kuvan teksti:

”nettisanomat maaliskuussa 2005 torstaina 03.03.2005. Kansalaiset etsivät reittejään senaatintorilla Valtioneuvoston linnan kiertäen keväällä 1980-luvulla. Kuva: Pertti Manninen. ”Arkistojen aarteita”. nettisanomat maaliskuussa 2005 torstaina 03.03.2005. Ensijulkaisu tänään.”

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Lauantai 27.06.2020 17:20 sisätiloissa Kirkkonummen Björkdalissa. Ulkona on kyllä vielä nytkin lähes 30 ja aurinko polttaa!

2020. Kesäkuu. Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen haastattelu heti Mäenpää-äänestyksen ratkeamisen jälkeen

lauantai, kesäkuu 27th, 2020

HS perjantaina 26.06.2020.

LAINAUS

PÄIVÄN TIMANTTI: Oululainen Laura Juvala osti Suomen kalleimman pyörän: ”Kuin kevätlaitumelle olisi päässyt”
PÄIVÄN TIMANTTI:Nuoren ruotsalaisnaisen perustama sovellus auttaa Ruotsin muslimeja välttämään ”deittiviidakon”

Politiikka|Eduskunta
Valtakunnan­syyttäjä Toiviainen uskoo, että Mäenpäälle olisi tullut tuomio – sanoo olevansa pettynyt siihen, ettei tuomioistuin voi nyt käydä asiaa läpi

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen mielestä eduskunnan äänestystulos Juha Mäenpään tapauksessa lähettää huolestuttavan viestin. ”Minusta se vähemmistöjoukko, joka tämän lopputuloksen sai aikaiseksi, viestittää selvästi hyväksyvämpää suhtautumista rasistiseen vihapuheeseen.”

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on pettynyt, ettei eduskunta myöntänyt syyttämislupaa Juha Mäenpään tapauksessa. Kuva: VILMA RIMPELÄ / HS

Elina Kervinen HS
Julkaistu: 26.6. 14:43
VALTAKUNNANSYYTTÄJÄ Raija Toiviainen sanoo olevansa pettynyt siihen, ettei hän saanut eduskunnalta lupaa asettaa kansanedustaja Juha Mäenpää (ps) syytteeseen.

Jos lupa olisi tullut, syyte olisi nostettu kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Kyse on tapauksesta, jossa Mäenpää rinnasti noin vuosi sitten eduskunnassa maahanmuuttajat ja vieraslajit.

”Olisi tietysti ollut hyvä asia, että olisimme voineet nyt myös tuomioistuimessa käydä läpi tämän asian asianmukaisesti. Siinä mielessä olen kyllä vähän pettynyt”, Toiviainen sanoo HS:lle.

EDUSKUNTA hylkäsi valtakunnansyyttäjän pyynnön syyttämisluvasta perjantain äänestyksessään äänin 121–54. Lupa syytteeseen asettamiselle olisi tarvittu, koska kansanedustajien puhevapaus eduskunnassa on poikkeuksellisen laaja. Sen myöntäminen olisi edellyttänyt viiden kuudesosan enemmistöä eduskunnassa annetuista äänistä.

Toiviainen pitää eduskunnan päätöksestä huolimatta myönteisenä sitä, että enemmistö kansanedustajista suuressa salissa sekä jo aiemmin perustuslakivaliokunnassa katsoi, että Mäenpään tapauksessa oli kyse vakavasta rikosasiasta ja että myös kansanedustaja olisi tullut sen johdosta saattaa normaaliin rikosoikeudelliseen prosessiin.

MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)

MAINOS PÄÄTTYY
Hänestä äänestystulos lähettää samalla huolestuttavan viestin.

”Minusta se vähemmistöjoukko, joka tämän lopputuloksen sai aikaiseksi, viestittää selvästi hyväksyvämpää suhtautumista rasistiseen vihapuheeseen. On tietysti huolestuttavaa, mikäli tästä saattaisi seurata sitä, että esimerkiksi eduskunnassa puhe alkaisi mennä siihen suuntaan, että jopa ihmisarvon loukkaamista ja yhdenvertaisuuden kyseenalaistamista alettaisiin käyttää sallittuna tapana ajaa omaa agendaa.”

Toiviainen painottaa, että politiikkaa voi tehdä ja omia näkemyksiään ajaa vahvasti ja vakuuttavasti myös laillisin keinoin.

TOIVIAISEN mukaan Mäenpään puheessa oli kyse tavanomaisesta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Samankaltaisia tapauksia, joissa syyte on nostettu, on ollut paljon. Niistä on tullut tuomio.

Toiviainen uskoo, että myös Mäenpään vieraslajipuheista olisi todennäköisesti tullut tuomio.

”En voi kuitenkaan varmuudella sanoa, koska tuomioistuin ratkaisee aina.”

Laajemmin Mäenpään tapaus herättää Toiviaisen mielessä ajatuksia parlamentaarisesta immuniteetista eli siitä, että kansanedustajien puhevapaus eduskunnassa annetuista lausunnoista on poikkeuksellisen suuri.

”Se oli pieni vähemmistö, joka pystyi estämään syytteen. Se saattaa herättää hämmennystä varsinkin sellaisten kansalaisten kohdalla, jotka itse ovat joutuneet syytteeseen ja saaneet tuomion, mutta kansanedustaja valtiopäivillä puhuessaan samankaltaisesti ei olekaan tässä samassa asemassa. Rangaistavan vihapuheen ja kansanedustajan vahvan sananvapauden raja olisi ollut tarpeen saattaa tuomioistuimen arvioitavaksi.”

Eduskunta|Eduskunta ei antanut lupaa syyttää Juha Mäenpäätä – Näin kansan­edustajat äänestivät
26.6. 14:55

HS-analyysi|Eduskunta kielsi odotetusti Mäenpään syyttämisen – Tapaus on silti tärkeä kahdesta syystä
26.6. 14:59

Jaa

Tallenna

Hyvä lukijamme,
Kaius Niemi
Tosiasioihin pohjautuvan journalismin tarve on poikkeus­tilanteessa suurempi kuin koskaan. Tilaajiemme ansiosta voimme jatkossakin varmistaa monipuolisen, luotettavan ja kaikkia kansalaisia palvelevan tiedon­välityksen.

Kaius Niemi
Vastaava päätoimittaja

Tue fakta­pohjaista ja riippumatonta journalismia tilaamalla Helsingin Sanomat.

Siirry tilaamaan”
LAINAUS LOPPUU


Kommentti:
Valtakunnansyyttäjä ei vieläkään näytä ymmärtävän mistä suuressa salissa äänestettiin. Äänestettiin siitä, että myönnetäänkö hänelle syyteoikeus kyseisessä tapauksessa, ei siis siitä, onko Mäenpään puheenvuoro eduskunnassa ollut lainvastainen tai rikollinen teko, josta pitäisi voida langettaa tuomio, jos se rikolliseksi havaittaisiin.

Valtakunnansyyttäjä pistää mutkat suoriksi ja väittää kirkkain silmin, että enemmistö äänestykseen osallistuneista piti Mäenpään puheenvuoroa rikollisena, mahdollisen syytteen mukaan kiihottamisena kansanryhmää vastaan, siis jonkinlaisena vihapuheena. Tästähän ei salissa siis äänestetty, joten emme voi tietää oliko äänestäneiden enemmistö tätä mieltä.

Ainakaan tässä haastattelussa lehti, HS ei tuonut tätä seikkaa esille ollenkaan.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Lauantai 27.06.3030 12:05.

2020. Kesäkuu. Edustaja Paula Risikon salamyhkäinen poissaolo Mäenpää-äänestyksessä. ”Paula Risikko kertoo olleensa ennalta sovitussa menossa, jota ei voinut siirtää.”ui

lauantai, kesäkuu 27th, 2020

2020. Kesäkuu. Edustaja Paula Risikon salamyhkäinen poissaolo Mäenpää-äänestyksessä. ”Paula Risikko kertoo olleensa ennalta sovitussa menossa, jota ei voinut siirtää.”

Helsingin Sanomat perjantai 26.06.2020.

LAINAUS
”Politiikka|Eduskunta
Kokoomus­ryhmästä kolmas­osa oli poissa Mäenpää-äänestyksestä – ryhmän­johtaja Mykkäsen mukaan suurimmalla osalla oli ”aidosti este”

Teija Sutinen HS
Julkaistu: 26.6. 12:25, Päivitetty 11:15
OPPOSITIOPUOLUE kokoomuksen kansanedustajista 13 oli poissa Mäenpää-äänestyksestä, mikä tarkoittaa yli kolmasosaa eduskuntaryhmästä.

Eduskunnassa ei ole poikkeuksellista jäädä taktisesti pois äänestyksestä, jonka kokee hankalaksi. Siitä saa kuitenkin kuulla jälkeenpäin myös edustajakollegoilta, koska tällaista toimintaa ei pidetä suoraselkäisenä.”
LAINAUS LOPPUU

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Lauantai 27.06.3029 11:42.

2020. Kesäkuu. Versowood ja punaisten hauta. Lukijan kirjoitus HS:ssä.

torstai, kesäkuu 25th, 2020

Helsingin Sanomien mielipidepalstalla on tänään torstaina 25.06.2020 lukijan kannanotto punaisten haudan siirtämisestä pois Versowoodin tehdasalueelta. Hauta häiritsee sahan toimintaa. Lukija ei kerro tehtaan nimeä, eikä Helsingin Sanomatkaan tämän kirjoituksen yhteydessä.

LAINAUS
”Mielipide|
Lukijan mielipide
Suomen historian häpeällisetkin miljööt tulee säilyttää
Vierumäen punakaartilaisten hautapaikka on vaarassa hävitä, vaikka sillä on merkittävä symbolinen arvo historian kannalta.

Julkaistu: 2:00
HISTORIANTUTKIJA Pierre Nora lanseerasi termin muistin miljöö (lieux de mémoire) 1990-luvulla. Hän esitti yhteiskunnan muutosten tuhonneen toisen maailmansodan jälkeen historiallisia miljöitä, jotka muistuttavat eletystä elämästä. Suomalaisessa kulttuurimaantieteessä tutkimuksen kohteena ovat olleet maisemaan liittyvät, tietyille ihmisryhmille yhteiset käsitykset ja niiden taustalla olevat syvemmät merkitykset.

Vuoden 1918 sisällissodan jälkeinen kulttuurinen maisema on ihmisten toiminnan aikaansaannos, ja siinä olevat valikoidut piirteet ovat jatkuvasti uhattuina kadota. Muistin paikat -hankkeessa (2000–2003) kartoitimme vuoden 1918 virallisia ja epävirallisia muistomerkkejä ja hautapaikkoja. Haimme tietoa sanomalehdistä ja paikallishistorioista, arkistoista, valokuvista, haastatteluista ja historian harrastajilta. Rajallisten resurssien vuoksi tieto jäi kuitenkin puutteelliseksi.

SISÄLLISSODAN surmapaikkoja vuosien ajan etsineen ja kuvanneen valokuvaaja Pekka Elomaan kulttuurihistoriallisesti merkittävä näyttely Paha maisema nähtiin vuonna 2003. Vuonna 2008 ilmestyi Elomaan ja toimittaja Jouni K. Kemppaisen samanniminen kirja. Tiedossa ei kaikesta huolimatta nähdäkseni ole, kuinka paljon sisällissodan metsähautoja on ollut ja paljonko niitä on enää jäljellä.

ERITYISEN arkaluonteinen asia ovat olleet kaatuneiden ja teloitettujen punaisten haudat. Suuri osa vainajista haudattiin tuntemattomille paikoille, kuten metsiin ja sorakuopille. Tällaisia hautapaikkoja oli satoja, ja tieto niiden sijainneista kulki suullisesti. Hautoja hoitivat aluksi omaiset, sitten työväenyhdistykset ja paikkakuntalaiset. Julkiseen keskusteluun ne nousivat 1940-luvulla, ja monin paikoin vainajien jäännöksiä alettiin siirtää hautausmaille. Omaisille käsittelyprosessi on ollut raskas. Vuosien kuluessa alkuperäiset, konkreettiset muistijäljet unohtuivat tai katosivat maisemasta kokonaan.

HS julkaisi 14.6. tärkeän jutun ”Adèle Lehdon arvoitus”, jossa toimittaja Tommi Nieminen nosti esiin huhtikuussa 1918 Vierumäen taisteluissa Härkälän kankaalle kaatuneiden tai teloitettujen punakaartilaisten hauta- ja muistopaikan, jonne paikallinen työväenyhdistys pystytti muistokiven vuonna 1949. Paikka on säilynyt tähän päivään saakka teollisuusalueella, mutta nyt Vierumäen joukkohauta on vaarassa tuhoutua.

Oikeushammaslääkäri Helena Ranta, Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva ja emeritusprofessori Jussi-Pekka Taavitsainen Po esittivät sisällissodan muistovuonna Vierumäen joukkohaudan määrittelyä kiinteäksi muinaisjäännökseksi (HS Mielipide 12.12.2018). Näin ei tapahtunut. On kysyttävä, miksi Museovirasto tulkitsi lausunnossaan vuonna 2017 muinaismuistolakia tavalla, jonka mukaan paikka ei olisi kansallisesti merkittävä muinaisjäännös.

KULTTUURIPERINTÖ ei ole vain hohdokasta ja hyvää vaan myös häpeällistä ja pahaa – hautapaikan sijainnilla on merkittävä symbolinen ulottuvuus. Sivistysvaltiossa synkän kulttuuriperinnön avoin kohtaaminen on välttämätöntä.

Ulla-Maija Peltonen
folkloristiikan dosentti, Helsinki”
LAiNAUS LOPPUU

”Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.”

LINKIT

”Historia|
27-vuotias Adèle Lehto ammuttiin ilman oikeudenkäyntiä ja haudattiin pienelle harjulle Vierumäelle – Hänet ja kymmenet muut haudatut on aikomus siirtää sahateollisuuden rekkojen tieltä
14.6. 9:55″

”Lukijan mielipide|Vierumäellä sijaitseva punaisten joukkohauta on määriteltävä kiinteäksi muinaisjäännökseksi
12.12.2018 2:00″


Kommentti.
Pitkään mielessä ollut ja päässä pyörinyt historian vandaalien toiminnasta kertova kirjoitus tämän joukkohaudan siirtämisestä jonnekin hautausmaalle omaisilta, siis jälkeläisistä mitään kysymättä sai tässä nyt asianmukaisen huomion ja esille tulon.

Tuotakoon esille myös tehtaanomistajan nimi:
Johto ja hallinto
Ville Kopra
Toimitusjohtaja
ville.kopra@versowood.fi

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Torstai 25.06.2920 23:12.

”Ville Kopra
Toimitusjohtaja
ville.kopra@versowood.fi”
Kopra_Ville_Versowood

Versowood
KONSERNI
TUOTTEET
PUUKAUPPA
YHTEYSTIEDOT
PELLETTIVERKKOKAUPPA
Skip to content
Versowood logo
figb
Myyntihenkilöstö tuoteryhmittäin
Kuluttajamyynti
Metsäkonttori
Yhteystiedot toimipaikoittain
Versowoodin metsäasiantuntijat
Laskutusohjeet
Johto ja hallinto
Medialle
Yhteystiedot Johto ja hallinto
Johto ja hallinto
Ville Kopra
Ville Kopra
Toimitusjohtaja
ville.kopra@versowood.fi”