Tarkennus on tehtävä, koska HS, Helsingin Sanomat (paperilehti) ei kertonut halaistua sanaa tästä.
Linkit:
HS kertoo, että IS kertoo, että HC Jokerit, jonka suurin omistaja on Rautakirja, jotka kaikki ovat Sanoma konsernia, teki miljoonan euron tappion.
Kauanko Sanoma konserni voi olla mukana hämäräbisneksessä? Tapaus HC Jokerit.
—
http://www.viikkosanomat.fi – blogi
http://www.viikkosanomat.fi/viikkosanomat.html – lehti
http://www.nettisanomat.com – lehti
–
Alexander Stubb: ”Meillä, heillä oli kokous …” Naton ja Venäjän kokouksesta MTV3:n aamulähetyksessä keskiviikkona 2010-11-24.
MTV3:n toimittaja Lauri Karhuvaara haastatteli ulkoministeri Alexander Stubbia Korean vakavasta tilanteesta. Keskustelussa puhuttiin myös Natosta ja Naton ja Venäjän välisiin suhteisiin liittyvään kysymykseen Stubb aloitti vastauksensa sanatarkasti näin:
”Meillä, heillä oli kokous …”
Muistiin merkitsi.
Viikkosanomat. Pertti Manninen tuntia myöhemmin keskiviikkona 2010-11-24 klo 09:28.
–
Kauanko Sanoma konserni voi olla mukana hämäräbisneksessä? Tapaus HC Jokerit.
Tänään (2010-11-22) Ilta-Sanomissa kerrotaan Jokerit-jääkiekkojoukkueen miljoonatappiosta (1,3 miljoonaa euroa) viime tilikaudelta. Oma lukunsa on se. kuinka Harry Harkimo, joka esiintyy Jokereiden omistajana on ulkoistanut tappiot R-kioskin asiakkaille, Rautakirjahan on Jokerien suurin omistaja. Kuvio on selvä, Halli ja mahdollisesti muut bisnekset tekevät voittoa samoin kuin palkat, joita Ilta-Sanomien mukaan maksettiin muille kuin pelaajille 1,5 miljoonaa euroa. Ei ihme, että seura tekee tappiota, Palkat eivät ole missään suhteessa, siis nämä organisaation pyörittäjien palkat, saavutettuihin tuloksiin nähden, mutta Rautakirjaa ja sen omistajaa Sanoma konsernia on kiva lypsää.
Varsinainen huolen aihe on kuitenkin se, että Ilta-Sanomat kertoo, että omistajatiedot, julkiset, on hävitetty, laillisesti tietenkin. Kysymys on siitä, kuinka Liigassa voi olla mukana joukkue, jonka omistajia ei tiedetä ja kuinka Sanoma konsernin Rautakirja voi olla mukana omistamassa jääkiekkojoukkuetta, jonka omistajia ei tiedetä. Jos Sanoma ei ryhdy mihinkään toimenpiteisiin asiassa, niin voidaan kai sitten väittää, että se voi olla sekaantunut esim. Venäjän tai jonkun muun maan mafian liiketoimiin, Ei hyvältä näytä. Teksti perustuu miljoonatappiosivulla olleeseen erilliseen kirjoitukseen, joka ohessa liitteenä.
Viikkosanomat. Pertti Manninen, Maanantai 2010-11-22 klo 20:20.
LAINATTU
Ilta-Sanomat maanantaina 2010-11-22
”Omistajatiedot katoavat
HC Jokerit on ollut siitä harvinainen pienyritys, että sen osakkeenomistajat on voinut käydä katsomassa pörssin arvo-osuusjärjestelmästä.
Yhtiökokous kuitenkin päätti, että se poistaa osakkeensa arvo-osuusjärjestelmästä.
– Meillä oli tarkoitus aikoinaan mennä pörssiin, emme koskaan pörssiin menneet, emmekä tee siellä arvo-osuusjärjestelmässä mitään. Harkimo perusteli.
Tiedot löytyivät vielä viime viikolla. IS:llä ei ole tietoa, koska omistajatiedot on viimeksi päivitetty.”
LAINAUS LOPPUU
Kommentti.
Harkimon onni oli se, että hän ei ehtinyt höynäyttää faneja ostamaan osakkeita. Turpaansahan semmoisesta ja tämmöisestä rämpimisestä olisi saanut. Bisnesmiehen onneksi hän löysi varman lypsylehmän, joka kyllä siis mutkan kautta höynäyttää näitä samoja tavallisia tallaajia, R-kioskin asiakkaat maksavat pientä, pienen pientä, Harkimo-lisää ostoksissaan, vaikkeivät siitä mitään tiedäkään.
Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa.
Sama klo 20:32.
Isonna kuva!
http://www.nettisanomat.com/2010/11/20/etusivu.htm#maailmassa
—
http://www.viikkosanomat.fi – blogi
http://www.viikkosanomat.fi/viikkosanomat.html – lehti
http://www.nettisanomat.com – lehti
Haaparanta: Vakuuksien vaatimisessa Irlannilta ei ole mitään järkeä. Kataisen suojeluskunnalta olisi odottanut vähän parempaa.
Ylen A-plussassa keskiviikkona 2010-11-17 haastateltiin pääministeri Mari Kiviniemeä. Ohjelmassa esitettiin Aalto yliopiston professorin Pertti Haaparannan kommentti vakuuksien vaatimisesta Irlannin lainoille.
Näin Haaparanta lähes sanatarkasti valtiovarainministeri Jyrki Kataisen pyrkimyksistä:
”No ei, se on tragikomiikan puolelle menevää. Jos hänen poliittinen suojeluskuntansa ei parempaan pysty. Olisin vähän jotain parempaa odottanut. Se tavallaan johtaa toisen valtion omaisuuden pakko-ottoon,eikä siinä ole mitään järkeä.
…
Voi ihan verrata analogiaan, Suomen tilanteeseen. Jos Suomi sattuisi velkaantumaan ja velanantajajoukossa Venäjän valtio olisi mukana ja vakuutena Venäjän valtio saisi maata Suomesta, niin mikähän meteli täällä nousisi”.
Näin siis Aalto yliopiston professori Pertti Haaparanta.
Viikkosanomissa aikaisemmin asiaa käsitelleitä kirjoituksia:
Katainen: Irlanti-lainoille saatava vakuudet. Pubit kelpaisi Suomelle.
Pääkirjoitus: Suomen ja Kataisen mahalasku, myös median. – ”Vakuudet olisi selvitettävä, vaikkei niitä olisi saatavissa”.
Viikkosanomat. Pertti Manninen. Torstai 2010-11-18 klo 02:52.
—
http://www.viikkosanomat.fi – blogi
http://www.viikkosanomat.fi/viikkosanomat.html – lehti
http://www.nettisanomat.com – lehti
Lainattu: Jorma Väkiparta: Jyväskylän Energia vaakalaudalla. Keskisuomalainen. Mielipide. Lauantaina 2010-03-06
”Satavuotias Jyväskylän Energia (JE) oli 2000-luvun alussa kehitetty rakentamis- ja tuotantokeskeisestä kaupungin sähkölaitoksesta asiakas- ja markkinakeskeiseksi energiakonserniksi. Asiakkaiden palvelu hoidettiin paikallisesti, mutta suuruuden ekonomiaa tarvittavissa toiminnoissa oli liittouduttu Keski-Suomen muiden energiayhtiöiden kanssa ja tuotannossa yhteistyökumppanina oli Fortum. Toiminta-ajatuksena oli ”Elämänlaatua Sinulle” eli ensisijaisesti jyväskyläläisille asiakasomistajille edullisesti ja laadukkaasti.
Seuraajani reivasi suunnan takaisin tuotantokeskeisyyteen. Suureksi asiaksi nostettiin uuden turvevoimalaitoksen rakentaminen Keljonlahteen ja irtautuminen tuotantokumppanista Fortumista. Fortumin saama tuotto yhteistyöstä oli murto-osa siitä, mitä JE tuloutti Jyväskylän kaupungille, mutta se herätti kateutta.
Jyväskylän edellinen kaupunginjohtaja Pekka Kettunen ei keksinyt kaupungintalouden pelastamiseen muuta keinoa kuin JE:n myynnin ja erotutti myyntiä vastustaneen hallituksen ja toimitusjohtajan. Uusi hallitus kuitenkin huomasi, ettei lypsävää lehmää kannata myydä ja sai uuden kaupunginjohtaja Markku Anderssonin uskomaan sen.
JE:n hallituksen puheenjohtajan Timo Fredriksonin mukaan aikaisemman hallituksen aikana JE:n kehittäminen oli näpertelyä. Päävoimalaitoksessa Rauhalahdessa oli 2000-luvun alussa investoitu puun lisäkäyttöön siten, että sen osuus olisi voitu nostaa puoleen polttoaineen käytöstä. Seuraavaksi oli suunnitelmissa savukaasupesurilla lisätä kaukolämmön tuotantoa, jotta öljyn käytöstä olisi päästy lähes eroon.
Aikanaan olisi energian tarpeen lisäännyttyä rakennettu toinen vastapainevoimalaitosyksikkö Rauhalahti II. Keljonlahti oli hyvä pitää varalta tulevaisuuden voimalaitospaikkana ja valttikorttina, ettei hyvä renki, mutta vaarallinen isäntä Fortum olisi päässyt sanelemaan yhteistyön ehtoja.
Näpertelyllä Fredrikson lienee tarkoittanut kahta JE:n tuotekehitysprojektia: tiedonsiirto sähköverkossa (datasähkö) ja vetytalous. Edellisestä olisi voinut syntyä miljardiliikevaihto, sillä JE:llä oli yhdessä kumppanin Soneran kanssa ko. tekniikasta yksinoikeus Pohjolaan ja Venäjälle. Kun tekniikkaa ei saatu luotettavasti pelaamaan, hanke keskeytettiin. Tuotekehityshankkeisiin käytettiin vuosittain vain parikymmentätuhatta euroa.
Vetyprojektissa seurattiin tutkimuksia vedyn käyttömahdollisuuksista tulevaisuuden energiaratkaisuissa. Käyttö on vielä kaukana mutta voi mullistaa nykyisen keskitetyn energiantuotannon. Ensimmäinen sovellutus on polttokennon käyttö sähköajoneuvoissa. Yleensäkin vasta nyt näytetään tiedostavan, että sähköautot ovat tulossa ja niiden sähkön toimitus on energiayhtiöille uusi business.
Toimitusjohtaja Juha Lappalaisen ja hallituksen puheenjohtaja Timo Fredriksonin kaudella ei ole näperrelty. Tuotantolaitosinvestointeihin ja vesilaitoskauppoihin on mennyt yli 500 miljoonaa euroa. Tämän rahoittaminen vajaan 100 miljoonan euron liikevaihdolla tuotteiden kohtuuhinnoittelulla on ”mission impossible” ja ensimmäiseksi toimitusjohtaja sai lähteä.
Toivottavasti Timo Fredrikson ymmärtää vastuunsa ja jättää paikkansa seuraavassa yhtiökokouksessa henkilölle, joka pystyy puheenjohtajan roolissa pelastamaan sen, mitä pelastettavissa on. Muuten on vaara, että pelastajaksi tulee Fortum tai Vattenfall. Kuuluuko Jyväskylän Energia sarjaan: ”Miten tuhotaan jyväskyläläiset yritykset?”
JORMA VÄKIPARTA
Jyväskylän Energian johtaja 1977-2002
Lainattu: Jorma Väkiparta: Jyväskylän Energia vaakalaudalla. Keskisuomalainen. Mielipide. Lauantaina 2010-03-06
http://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/jyv%C3%A4skyl%C3%A4n-energia-vaakalaudalla/539284
Kommentti.
Seikkaikusta lipesi hyvän sään aikana Osuuskauppa Keskimaa ja siinä lienee vielä mukana bulvaanien kautta Keskisuomalainen-konserni.
Sinänsä energian myyminen on kannattavaa bisnestä, mutta jos kustannukset riistäytyvät käsistä, niin maksumiehet eli asukkaat nousevat kapinaan ja se on sitten menoa vaikka suomalaiset ovat tunnetusti kilttejä ja unohtavia päättäjien töppäilyille. Sama meno jatkuu vuodesta toiseen ja kaikenlainen rakentamis- ja kaavoitusbisneksen juoksupoikien ja -tyttöjen hillitön meno vain yltyy.
Kymmenen vuotta sitten vauhdissa oli kaupunginjohtaja Pekka Kettunen, nyt kaupunginjohtaja Markku Andersson. Hiukan maistiaisia Kettusesta, Andersson-linkit sitten myöhemmin!
Viikkosanomat. Pertti Manninen. Sunnuntaina 2010-03-07 klo 06:32.
Lue myös! Esim.
KSP-kaappaus. Keski-Suomen Puhelin Oy:n kaappaushistoria 1998.
http://www.nettisanomat.com/2000/02/24/etusivukspkaappaus.htm
Jyväskylä-Paviljonki: ”Riskit sosialisoitu – voitot yksityistetty!”
http://www.nettisanomat.com/1999/11/11/n9915jyvaskylapaviljonki.htm
Energiapeli: Kettunen vauhdissa: Jyväskylän Energia myynnissä.”Tällä kertaa en epäonnistu.”
http://www.nettisanomat.com/1999/10/07/n9910kettunen.htm
—
