Itse asiassa kuultuna.
Laukaan kunnanhallituksen puheenjohtajan blogikin löytyi ja ihailtavaa on se rauhallisuus, miten hän suhtautuu tähän kiehuntaan ja sotkuun. Tällaista puheenjohtajaa tarvitsisimme. Varmuuden vuoksi, kerron, että en tunne heitä ja tokkopa olen tavannutkaan, ellen nyt kaupassa tietämättäni.
Viikkosanomat. Pertti Manninen. Perjantai 2010-04-16 klo 01:50-
Tässä lainaus Pirjo Vuorenpään blogista:
Kirjoitettu 12.04.2010
”Ja sitten ajankohtaiseen ”kuumaan” aiheeseen eli kunnanhallituksemme erottamiseen, josta meidän oli tänään annettava lausunto asiaa valmistelleen valiokunnan selvityksen pohjalta. Kunnanjohtajan pohjaesitys oli, että yhtyisimme valiokunnan selvitykseen. Päätökseksi muotoilimme kuitenkin, että kunnanhallitus ”on saanut tietoonsa valiokunnan selvityksen. Kunnanhallitus ei ole saanut tietoonsa kaikkia asiakirjoja, joihin selvitys perustuu”. Tämä muotoilu siksi, että emme voineet yhtyä selvitykseen, josta ei selkeästi näkynyt mihin hallituksen luottamuspula perustuu.
Kaiken kaikkiaan ”historiallinen” kokouksemme käytiin leppoisissa tunnelmissa. ”Hautajaiskahveja” juotiin sulassa sovussa – myös yhdessä viranhaltijoiden kanssa, kuten aina tähänkin asti. Asiat välillä riitelevät, mutta eivät ihmiset.
Tämä oli siis viimeinen hallituksen kokouksemme tällä kokoonpanolla. Huomenna alkavat ryhmien väliset neuvottelut ja ensi maanantaina ylimääräinen valtuusto päättää uuden hallituksen kokoonpanosta. Ehkä tämä ”raikkaan kirpeä tuuletus” on ollut paikallaan ja tästäkin konfliktista otetaan opiksi. Uskon ja toivon, että uudessa hallituksessa tehdään entistä paremmin yhteistyötä koko kunnan parhaaksi – kunnallista demokratiaakaan unohtamatta!”
http://www.pirjovuorenpaa.fi/blogi.php
—
Liite: LAINATTU KOKONAAN:
Aikaisempi Pirjo Vuorenpään blogi, jossa hän selostaa asiaa ”itse asiassa kuultuna”.
Kunnanhallituksen toiminnasta
Kirjoitettu 10.04.2010
Ensi maanantain kunnanhallituksen kokouksen asialistalla on hallituksemme erottamista valmistelleen tilapäisen valiokunnan valmistelema esitys. Valiokunta toteaa tekemänsä selvityksen perusteella, että hallitus ei nauti valtuuston luottamusta ja esittää kunnanhallituksen erottamista ja uuden kunnanhallituksen valitsemista. Syyksi todetaan vallitseva luottamuspula sekä hallituksen jäsenten kesken että hallituksen jäsenten ja viranhaltijoiden kesken.
Kunnanhallituksemme toimintaa on viime viikkoina arvosteltu voimakkaastikin – toki olemme myös saaneet kiitosta – toimintamme arviointi kuuluu kunnalliseen demokratiaan ja on oikeutettua. Ihmetystä herättävät kuitenkin arviot, että hallituksen puheenjohtajat tai jäsenet eivät saisi ”puolustautua” tai tuoda esiin omia näkemyksiään syntyneeseen tilanteeseen – jotkut näkevät sen vain syyllisen epätoivona peitellä omia virheitään. Rakentavan kritiinkin antaminen on aina yhtä vaikeaa, mieluummin huudetaan tuomiolle suurinta syntipukkia.
Kunnanhallituksen puheenjohtajana tiedostan hyvin oman vastuuni syntyneeseen tilanteeseen. Olen tietenkin pahoillani siitä, että emme ole täysin onnistuneet synnyttämään luottamuksellista ilmapiiriä hallitustyöskentelyyn. Korostan, että tämäkin syntynyt tilanne on meidän kaikkien hallitustyöhön osallistuvien toimijoiden yhteistyön tulos. Haluan myös perään kuuluttaa keskustelua kunnallisesta demokratiasta. Kunnanhallitus edustaa, tai ainakin sen pitäisi edustaa, nimenomaan kuntalaisia. Nykyisen hallituspöytämme äärellä on noin neljännes viime vaaleissa annetuista äänistä. Toimiva yhteistyö viranhaltijoiden kanssa on ehdottomasti tärkeää kunnan toiminnan kannalta. Mutta tärkeää on myös se, että tuomme eräänlaisen vastavoiman tai kyseenalaistajan roolin vastapainoksi viranhaltijan työlle.
Se, että olin itse valmis 22.3. kunnanhallituksen kokouksessa mittauttamaan hallituksen luottamusta valtuustossa, johtui 11 valtuutetun esittämästä aloitteesta kutsua valtuusto koolle käsittelemään kunnanhallituksen päätöstä 15.2.2010 § 21. Näiden 11 joukossa oli neljä kunnanhallituksemme jäsentä, jotka eivät siis hyväksyneet kunnanhallituksen laillisesti tekemää päätöstä, vaan he halusivat viedä päätöksen valtuuston käsiteltäväksi. Epäloogista heidän toiminnassaan on, että he muiden 11 aloitteen tekijän kanssa kuitenkin valtuustossa hyväksyivät kunnanhallituksen päätöksen, josta olivat aloitteensa tehneet!
Mutta sallittakoon minulle nyt, kun valiokuntakin on saanut selvityksensä päätökseen, mahdollisuus muutamiin huomioihin kunnanhalituksemme toiminnasta viimeisen vuoden ajalta.
<!–[if !supportLineBreakNewLine]–>
<!–[endif]–>
Kun kunnanhallituksemme vuosi sitten aloitti toimintansa, niin kunnanhallituksen, valtuuston puheenjohtajiston ja kunnanjohtajan kanssa linjasimme, että uutta valtuustokautta koskevaa kuntastrategiaa lähdetään työstämään virkamiesvalmisteluna ja valtuusto ottaa kantaa strategiaan kesäkuussa 2009, työstää sitä elokuun seminaarissa ja hyväksyy sen syksyllä 2009. Strategia olisi pohja myös hallitustyölle ja hallituksen työtä varten laadittavalle ohjelmalle. Tämä aikataulu toteutettiin nimenomaan kunnanjohtajan toiveesta, sillä hänen mukaansa viranhaltijat eivät ehtisi tehdä valmistelua nopeammin. Näin hallituksemme halusi luottaa asiassa virkamiehiin.
Hallituksen aloittaessa toimintansa päätimme käynnistää uuden käytännön kokoontumalla ennen hallituksen kokousta viranhaltijoiden ja hallituksen yhteiseen infotilaisuuteen Tavoitteena oli tutustua ja saada aikaan keskusteluyhteys hallituksen ja viranhaltijoiden kesken. Nämä vuoden alkupuoliskolla järjestetyt tilaisuudet painottuivat pitkälti kuntatalouteen ja tuleviin säästöihin sekä strategiatyöhön. Järjestimme myös iltakoulua talousasioiden tiimoilta.
Jälkiviisaana voisi todeta, että jo tässä alkuvaiheessa olisi ollut hyvä sopia tarkemmin yhteisistä ”pelisäännöistä” ja toimintatavoista. Kunnanjohtajan tai muiden viranhaltijoiden taholtakaan ei tosin tullut esityksiä asian järjestämiseksi. Kunnanjohtajan olisikin toivonut olevan aktiivinen alusta alkaen, jos viranhaltijoiden taholta oli uusia käytäntöjä koettu ongelmaksi.
Itse esitin yhteisten pelisääntöjen laatimista jo viime toukokuussa, kun hallituksen käsiteltävänä oli ollut vaikea viranhaltijan irtisanomistapaus. Keskustelin kunnanjohtajan kanssa hallitustyössä tuolloin ilmenneistä ongelmista. ja pyysin häntä valmistelemaan kesäkuun kunnanhallitukseen (8.6.2009) esityksen siitä, kuinka Laukaassa ryhtyisimme kehittämään hyvän hallitustyöskentelyn periaatteita. Lähetin hänelle sekä myös hallituksen jäsenille ja valtuuston puheenjohtajistolle tiedoksi löytämäni Suomen Kuntaliiton Hyvän Hallitustyöskentelyn periaatteet –kirjasen, jossa suositellaan sopimaan hallitustyöskentelyn poliittisista pelisäännöistä ja määrittelemään hallituksen työnkuvaa.
Kunnanjohtaja ei kuitenkaan valmistellut asiaa pyynnöstäni huolimatta 8.6. kokoukseen, vaan hän totesi, että asia vaatii vielä valmistelua. Hallituksen varapuheenjohtajat eivät ottaneet tuolloin asiaan mitään kantaa, mutta sentään osa hallituksen jäsenistä piti asiaa tärkeänä. Pyysin, että kunnanjohtaja käynnistäisi asian valmistelun ja hän lupasi palata asiaan syksyllä. Näin luotin virkamieheen asian hoitamiseksi, asia on tosin vieläkin valmistelussa.
Tiedostaen vaativan tehtävänsä, kunnanhallituksemme on pyrkinyt alusta alkaen perehtymään huolella päätettävänä oleviin asioihin ja tarkastellut asioita siten, että ne noudattavat kuntastrategiamme linjauksia. Tähän asti pidetyissä 18 kokouksessa on käsiteltävinä olevia pykäliä ollut reilut parisataa, joiden joukossa on ollut paljon vaikeita ja ”suuria” asioita, joissa on päätetty muun muassa palvelurakenteiden uudistamisesta, talouden tasapainottamiseen liittyvistä asioista tai kuntastrategian kannalta keskeisistä asioista.
Hallituksemme on palauttanut viime vuonna käsiteltävänä olevia asioita viisi kertaa uudelleen valmisteluun, joista yksi palautui kunnanjohtajan esityksestä, ja neljä on palautettu hallituksen enemmistön päätöksellä. Esimerkiksi Leppäveden ns monikon rakentamisen osalta on nyt todettu, että olikin aiheellista selvittää tehtyjä suunnitelmia ja laskelmia.
Vaikeassa viranhaltijan erottamisasiassa ehdotin kunnanjohtajalle, että hän aktiivisesti ajaisi asiassa sopuratkaisua, sillä tiedossa oli, että asia oli menossa hallinto-oikeuteen ja sitä myötä julkisuuteen. Valitettavasti myöhemminkin muutamien kaavoitus- ja rakennuslautakunnan alaisuuteen kuuluvien asioiden osalta asiat ovat viranhaltijan toimesta kärjistyneet, sen sijaan, että asioissa olisi edetty sovittelulla ja yhteistyöllä.
Hallitusbarometrin tulos vallitsevasta epäluottamuksesta oli odotettavissa, sillä olihan jännitteitä ollut. Aktiivisesti asiassa toiminut kunnanjohtaja ei ollut keskustellut asiasta kanssani etukäteen esitellessään kyselyn toteuttamista hallitukselle, mutta osoittaakseni haluni hallitustyön kehittämiseksi, kannatin hänen esitystään. Samaa mieltä oli suurin osa hallituksen jäsenistä – vain muutamia piti sitä rahan haaskauksena.
Yritystaito Oy:n konsultti Hannu Räsänen , kunnanjohtaja ja henkilöstöpäällikkö muokkasivat yrityksen ns. peruskysymyssarjan Laukaata varten. Jos hallitustyötä todella haluttiin kehittää, olisi ollut hyvä kysyä hallituksen puheenjohtajistoakin mukaan valmisteluun. Tarkemman selvitystyön avulla olisi voitu ongelmia todella avata, sillä yleisluonteisen kyselyn vaarana on, että kysytään yleisesti asioista, jolloin todelliset ongelmat eivät yksilöidy. Esimerkiksi on kohtuutonta tarkastella vaikkapa kokousasioiden valmistelu -asiaa yhtenä kokonaisuutena, sillä Laukaassa on hallintokuntia, joiden valmistelu on pääsääntöisesti erinomaista ja viranhaltijat yhteistyöhaluisia. Esimerkiksi talousjohtajamme on antanut hyvin tietoa talouden tilasta ja keskustellut mielellään asioista. Näin on myös ollut tilanne pääosin sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen, elinkeino- ja maatalousasiamiesten osalta.
Miten myös voisi järkevästi vastata kysymykseen, että ovatko jonkun alueen edut tärkeämmät kuin Laukaan kunnan etu? Jos kyseessä on kylä, seutu, maakunta, valtio tai vaikkapa koko maapallo, niin asiayhteydestä riippuen vastaushan on erilainen.
Mutta kuten konsultti Räsänen kyselyn palautekeskustelussa totesi, perusongelma on nyt tiedostettu ja sen ratkaisemisen osalta on muistettava, että asiassa on vähintään kaksi osapuolta.
Mielestäni kunnanhallituksemme on toimintansa aikana kaiken kaikkiaan käynnistänyt hyviä käytäntöjä poliittista johtajuutta korostaen tavoitteenaan hyvä yhteistyö viranhaltijoiden kanssa. Kompurointia on varmasti ollut puolin ja toisin. Kunnissa eletään nyt monessa suhteessa murroskautta ja talouden tasapainottamisen osalta haasteet ovat kovat, mikä luo omat jännitteensä myös kuntapolitiikkaan.
Kunnanhallituksen toiminnassa on myös nähtävissä tyypillinen, erityisesti muutostilanteille tyypillinen prosessi, johon kuuluu eri vaiheita, kuten ryhmän muotoutuminen, kuohuntavaihe, normittaminen ja toteuttaminen. Tällä hetkellä ollaan kuohuntavaiheessa. Jos kunnanhallitus haluaa jatkossa toimia yhteistyössä tehokkaasti ja toimivasti, on löydettävä selkeät tavoitteet (hallitusohjelma!), päämäärät ja työnjako sekä keskinäinen luottamus. Toivottavaa olisi myös avoimuus, erilaisuuden hyväksyminen ja suora viestintä, jopa huumori.
http://www.pirjovuorenpaa.fi/blogi.php
LAINAUS LOPPUU.
–
