Posts Tagged ‘päätoimittaja’

« Older Entries
Newer Entries »

Kuka huijasi ketä. Iltalehti lottohuijarina. Osa 2. Tuomio.

keskiviikko, marraskuu 17th, 2010
Kuka huijasi ketä. Iltalehti lottohuijarina. Osa 2. Tuomio.

”,,, pyysi samalla reilusti anteeksi lukijoiltaan.” Rahastus oli kuitenkin ehtinyt tapahtua.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Keskiviikko 2010-11-17 klo 01:17.

Muistin virkistämiseksi spontaani uuden puhelimen näppäinharjoitus:

harjoitus mobi lottovoittaja huijaus

KUKA HUIJASI KETÄ.

ILTALEHTI HUIJASI LUKIJOITAAN KERTOMALLA JÄTTIVOITTAJASTA KUVAN KANSSA.

EI KAI ILTALEHTI SITÄ TYHMYYTTÄÄN TEHNYT. TILAISUUS TEKI VARKAAN.

POIKAIN STOORI OLI MUKA NIIN USKOTTAVA ETTÄ SE HÄRSKISTI JULKAISTIIN

 MINULLA ON OSTOKUITTI TALLESSA JA AION VAATIA 1.30 TAKAISIN JA TIETENKIN KULUT, BENSAA PALOI AINAKIN. KAIKEN KAIKKIAAN HÄRSKI HOMMA.

LOTTOKUPONKI OLI JOSSAIN KIRJAN VÄLISSÄ. VOITTO OLI PELATTU NETISSÄ. TIETO OLI JULKINEN, MUTTA SE EI OLLUT TULLUT LEHDEN TIETOON.

ILTASANOMAT EI USKALTANUT JULKAISTA HAASTATTELUA.

TOIVOTTAVASTI ILTALEHTI OSTAA VOITOILLAAN POIKAIN LEVYÄ.

 VIIKKOSANOMAT. PERTTI MANNINEN. TIISTAI 2010-10-05

–

 

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös Iltalehdelle

Maanantai 15.11.2010 klo 13.51

 Asia ratkaistu: 11.11.2010.

Vastaaja: Iltalehti

PÄÄTÖS

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös virheen korjausta, lähdekritiikkiä ja tietojen tarkistamista koskevassa asiassa. Uutinen oli jo perusteiltaan virheellinen, koska lehti joutui huijauksen kohteeksi. Uutisen taustoja ei ollut tarkistettu riittävästi. Myös lähdekritiikki petti. Tämän vuoksi normaali asiavirheen korjaus ei riittänyt.

Kantelu 7.10.2010

Kantelijan mukaan Iltalehti julkaisi 1.10.2010 uutisen henkilöstä, jonka nimesi aikaisemman viikon lottopotin voittajaksi. Jälkeenpäin uutinen osoittautui perättömäksi, mikä olisi myös ollut välittömästi tarkistettavissa mm. Veikkauksen tiedotteesta pelikupongin jättötavasta, joka oli ristiriidassa haastateltavan kertomuksen kanssa. Katson, että näin toimimalla Iltalehti on rikkonut journalistin ohjeiden kohtia 8, 10 ja 12: totuudenmukainen tiedonvälityksen, tietojen tarkistamisen ja lähdekritiikin vaatimukset.

Iltalehden vastaus 29.10.2010

Päätoimittaja Kari Kivelä vastaa, että Iltalehti on virheellisessä uutisessaan pyrkinyt Journalistin ohjeiden mukaisesti totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Uutisen tiedot tarkistettiin useasta toisistaan riippumattomasta lähteestä – usean päivän aikana. Uutisvihje tarkastettiin vihjeen antajalta sekä itse vihjeen kohteelta. Kumpienkin kertomukset olivat yhteneväiset ja ristiriidattomat. Uskottavuutta lisäsi, että vihjeen kohteena ollut henkilö oli oman harkintansa jälkeen valmis tulemaan nimellään ja kuvallaan julkisuuteen todistamaan lausumansa. Kriittistä suhtautumista tietolähteisiin noudatettiin tarkastamalla jutun kohteen luotettavuutta ulkopuolisilta tahoilta. Julkaisupäätöksen kokonaisarviointiin vaikuttivat tämän jälkeen vielä miehen asema työelämässä, työnantajan lausunnot ja saman sisältöiset kertomukset kahdelta muulta, toisistaan ja jutun kohteesta riippumattomalta näyttäneeltä henkilöltä.

Lisäksi päätoimittajan mukaan Iltalehti ei ole koskaan toimintansa aikana kohdannut järjestelmällistä huijausta, jonka tavoitteena on saada perätön uutinen julki. Tällainen järjestelmällinen huijaus asettaa Kivelän mukaan luonnollisesti lähdekritiikille aivan erilaiset vaatimukset kuin syystä tai toisesta annetut, perättömäksi osoittautuvat uutisvihjeet. Iltalehti ei osannut epäillä järjestelmällistä huijausta.

Kantelija toteaa, että juttu olisi voitu välittömästi todeta perättömäksi, koska haastateltavan kertomuksen ja Veikkauksen pelitositteen jättötavasta annetun tiedotteen välillä olisi ollut ristiriita. Tällaista ristiriitaa ei Kivelän mukaan kuitenkaan ole. Veikkaus kertoi tiedotteessaan, että lottorivi on tehty Veikkauksen verkkosivuilla, ”pelattu nettipelinä”. Myös nettipelistä saa veikkaus- ja maksutapahtuman päätteeksi tulosteen, joka on samankaltainen kuin veikkauspisteissä pelattaessa saatu tosite. On tunnettu tosiasia, että tuloste ja tosite sekoitetaan keskenään, varsinkin kun lukuisissa muissa osto- ja maksutapahtumista myös verkkotuloste vastaa todella tositetta. Jutun kirjoittaja ymmärsi voittajan tallentaneen nimenomaan netistä saamansa tulosteen, josta haastateltava tosin käytti termiä tosite. Huijaus varmistui uutisen julkaisupäivänä jutun kohteena olleen henkilön tunnustettua huijauksen. Tunnustuksen jälkeen Iltalehti korjasi tiedon journalistin ohjeiden mukaisesti välittömästi.

Ratkaisu

Journalistin on pyrittävä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu (JO 10). Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus (JO 12).

Iltalehti julkaisi haastattelun Suomen oloissa ennätysmäisen lottopotin voittajasta. Juttu oli lehdessä näkyvästi esillä lööpissä ja etusivulla. Heti julkaisupäivänä haastateltu itse paljasti, että kyse oli hämäyksestä. Haastateltu mies kavereineen huijasi tarkoituksellisesti lehden toimitusta saadakseen julkisuutta bändilleen. Lehti kertoi joutumisestaan huijatuksi samana päivänä verkkolehdessä ja seuraavana päivänä printtilehdessä ja pyysi samalla reilusti anteeksi lukijoiltaan.

Paikkansa pitävien tietojen välittäminen on tiedotusvälineiden luotettavuuden kulmakivi. Yleisön luottamus tiedonvälitykseen vaarantuu jokaisen virheen vuoksi. Iltalehden virhettä ei voi pitää pelkkänä asiavirheenä, koska juttu rakentui jo perusteiltaan vääriin tietoihin huijauksen vuoksi. Väärä uutinen sai runsaasti julkisuutta. Ennätysmäisen lottovoittouutisen yhteiskunnallinen merkitys oli vähäinen, mutta sen huomioarvo oli merkittävä. Julkisen sanan neuvoston mielestä Iltalehti ei tarkistanut riittävän hyvin uutisvihjeen taustoja eikä suhtautunut tarpeeksi kriittisesti käyttämiinsä lähteisiin.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:

Risto Uimonen (pj), Merja Ahtiainen, Arto Henriksson, Juha Kulmanen, Tuomo Lappalainen, Susanna Reinboth, Titta Sinisalo ja Maija Toppila.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010111512702007_uu.shtml

—

Osa 1.
harjoitus mobi lottovoittaja huijaus. TIISTAI 2010-10-05

http://viikkosanomat.fi/2010/10/05/harjoitus-mobi-lottovoittaja-huijaus/

—

http://www.viikkosanomat.fi – blogi

http://www.viikkosanomat.fi/viikkosanomat.html – lehti

http://www.nettisanomat.com – lehti

–

Tags: , , , , , ,
Posted in Uncategorized | Kommentit poissa käytöstä

Nuoret ja Nato. Helsingin Sanomat ei kertonut nuorisobarometrin tuloksesta. (2010-11-15).

tiistai, marraskuu 16th, 2010

Nuoret ja Nato. Helsingin Sanomat ei kertonut nuorisobarometrin tuloksesta. (2010-11-15).

Yle kertoi maanantain 2010-11-15 uutislähetyksissään laajasti julkistetun Nuorisobarometrin tuloksista. Maanpuolustusta arvostettiin, EU:n roolia puolustuksessa kannatettiin ja YK:n roolin vahvistumista toivottiin.

Natoa vastustettiin, kannatukseksi kerrottiin 40 %, jos oikein muistan, mutta tänään sekin luku oli liian suuri, sillä HBL:stä löytyi luvut: 60 % vastustaa, 27 % kannattaa. Lehdessä ei kerrota mitä mieltä puuttuvat 13 % on, mutta tämä ryhmä mennee osastoon ”en osaa sanoa”.

Jäin odottamaan uutisen nähtyäni, mitä lehdet seuraavana päivänä kirjoittavat tuloksesta.

Ensimmäisenä tartuin Helsingin Sanomiin ja siellä ei Nato-asiasta kerrottu yhtään mitään, ei edes sivulauseessa. Asia jätettiin kylmän viileästi kertomatta. Ei tämä tietenkään mitään uutta ole. Samalla tavalla tehtiin, kun päätoimittajana oli Janne Virkkunen. Linkki.

Tämä uusi päätoimittaja Mikael Pentikäinen onkin valinnut uuden strategian: Ei leimauduta liian innokkaaksi Nato-kannattajaksi, riittää kun hiljaa hivuttaudutaan. Tästä hyvänä esimerkkinä joku kuukausi sitten julkaistu laaja kirjoitus Kekkosesta (110 vuotta syntymästä), jossa Pentikäinen veti suuria linjoja ja päätyi siihen, että Kekkonen olisi ollut Naton kannattaja, koska vei Suomea länttä kohti.

Tämä on tietenkin yksi näkökohta, mutta päätoimittaja Pentikäinen unohti kuitenkin Kekkosen toiminnan, jossa hän pyrki saamaan Pohjolasta ydinaseettoman vyöhykkeen. Tämä toiminta oli suoraan Natoa vastaan. Nato on ydinasemahti ja vieläkään esim. Helsingin Sanomat ei liene kertaakaan kertonut, että Natoon liittyessä Suomestakin tulisi ydinasevaltio, vieläpä ainakin toistaiseksi voimassa olevien menettelytapojen suhteen niin sanotun ”first use”- opin kannattaja. Siis ydinaseita voitaisiin käyttää jo ennen kuin kukaan olisi hyökännyt Nato-maiden kimppuun.

Helsingin Sanomat (HS) ei siis kertonut mitään Naton kannatuksesta tässä Nuorisobarometri-tutkimukseessa. Ylen uutisista asia kerrottiin  mm. seuraavin lausein: ”Suomen liittymistä natoon vastustaa 60 %”  ja ”60 % on sitä mieltä, että Suomen ei tule liittyä sotilasliitto Natoon”. Kadulta haastateltiin nuorta naista, joka sanoi, jos oikein kuulin, että ”Suomen on parasta pysyä peace-linjalla”.

Ylenkin uutinen paljastui kömpelön vääräksi, kun siinä jätettiin kertomatta, että vain 27 kannattaa. Lienenkö mennyt itsekin halpaan, kun kuvittelin, että 40 % kannattaa nopean päässälaskun tuloksena. Kaiketi ajattelin niin, että nuoret on saatu innostumaan tähän Nato-touhuun, joten en osannut epäillä tulosta. Tulos on tietenkin kauhistuttava Nato-intoilijoiden kannalta, esim. Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Kataisen kannalta, koska nuortenkin äänet ovat tärkeitä seuraavissa vaaleissa. On siinä kieli pidettävä keskellä suuta,  jotta uskottavuus kaikkien, tai siis mahdollisimman monen, monen ikäluokan, silmissä säilyisi.

Seuraavaksi tartuin Keskisuomalainen-lehteen ja siinä Nato-asia oli siirretty juttuun, jossa haastateltiin jyväskyläläisnuoria. Nuorisobarometrin tulos oli kuitattu yhdellä lauseella: ”Valtaosa nuorista suhtautuu kielteisesti Nato-jäsenyyteen”.  Haastattelussa oli myönteinenkin kanta: ”Toisaalta joukossa on voima, olisihan meilläkin parempi puolustus, jos liittyisimme Natoon”.

Keskisuomalainen selosti Nuorisobarometria laajasti ja kertoi mm. seuraavan tuloksen: ”Jopa 62 prosenttia nuorista mainitsee olevansa valmis antamaan henkensä Suomen puolesta, jos maahan hyökätään”.

Lopuksi Hufvudtadsbladet, HBL, joka tulee päiväpostin mukana. ”Ungdomsbarometer. Var tredje vill ha EU-armé. … Av de unga motsätter sig 60 procent ett finskt Nato-medlemskap, medan 27 procent ställer sig positiva”.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Tiistai 2010-11-16 klo 14:32.

—

Linkki:

NATO. Vauhti-viikko. Helsingin Sanomat 2003. Lukujärjestys.

http://www.nettisanomat.com/2003/10/09/natovauhti.htm

—

hs24.mobi – härkää sarvista – Nato 1

hs24.fi – härkää sarvista - mistä on kysymys?
2009. Nato 1

 

Nato
Kysymys: Jos Suomi liittyy Natoon, tuleeko siitä ydinasevaltio?
Vastaus: Kyllä tulee, sillä Naton puolustusstrategia perustuu ydinaseisiin ja Natoon liittyneelle valtiolle tulee myös kaikki Naton velvoitteet, mm. ydinaseiden käyttö ”first use”-opin mukaisesti.
Linkki:
http://www.nettisanomat.com/2008/10/12/
etusivu.html#ydinaseeton
Nato
Kysymys: Miksi Suomessa ei keskustella siitä, että Natoon liittyminen toisi Suomelle myös ydinaseet.
Vastaus: Suomen kansalaiset eivät halua Natoon, vaikka päättäjien enemmistö sitä haluaakin, vaikkeivät kaikki sitä julkisesti uskalla tunnustaa. Jos ydinaseista puhuttaisiin, niin kansalaismielipide oli entistä enemmän Natoon liittymistä vastaan. Päättäjät odottavat sopivaa tilaisuutta, usein heti eduskuntavaalien jälkeen tapahtuu kaikenlaista, kun luotetaan siihen, että kansalaiset unohtavat kyseisen asian ennen seuraavia vaaleja.
Linkki:
http://www.nettisanomat.com/2008/10/12/
etusivu.html#ydinaseeton
Nato
Kysymys: loppuvatko suomettumispuheet, jos Suomi liittyy Naton jäseneksi, niin kuin presidentti Martti Ahtisaari on perustellut?
Vastaus: On käynyt päinvastoin, suomettumispuheet ovat lisääntyneet maailmalla.
Linkki:
http://www.nettisanomat.com/2009/01/03/
etusivu.html#ensin

Nato
Kysymys: Miksi pääministeri Matti Vanhanen halusi hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteon 2009 sanamuotoja muutettaviksi?
Vastaus: Vanhanen halusi uusia sanamuotoja, jottei aina toistettaisi vanhaa.
Linkki:
http://www.nettisanomat.com/2009/01/24/
etusivu.html


Nato
Kysymys: Miksi Suomi harkitsee ”vahvasti” Natoa?
Vastaus: Hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon 2009 sanamuotoja muutettiin, jotta tällainen otsikko oli mahdollinen Helsingin Sanomissa lauantaina 2009-01-24.
Linkki:
http://www.nettisanomat.com/2009/01/24/
etusivu.html#hssuomi


Nato
Kysymys: Miksi ulkoministeri Alexander Stubb väittää hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon 2009 johdosta, että ”Selonteon mukaan ”vahvoja perusteita” harkita Nato-jäsenyyttä”.
Vastaus: Hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteon 2009 sanamuotoja muutettiin, jotta Stubb voisi päästä vauhtiin Nato-pyrkimyksissään.
Linkki:
http://www.nettisanomat.com/2009/01/24/
etusivu.html


Nato
Kysymys: Miksi hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa 2009 ei mainittu sanallakaan, ainakaan näkyvästi, sitä, että Suomesta tulee ydinasevaltio, jos Suomi liittyy Natoon.
Vastaus: Korkealla tasolla on määrätty, että tästä ei puhuta kansalaisille. Hallitus on myös välittänyt mitä ilmeisimmin Natoa kannattaville tiedotusvälineille ohjeen siitä, että ydinaseista ei puhuta.
Linkki:
http://www.nettisanomat.com/2009/01/24/
etusivu.html
Nato
Kysymys: Miksi Keskisuomalainen-lehti ei puuttunut ydinaseiden unohtamiseen selostaessaan hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekoa 2009?
Vastaus: Lehti ei ilmeisesti tiedä tästä asiasta.
Linkki:
http://www.nettisanomat.com/2009/01/24/
etusivu.html
Nato
Kysymys: Miksi Helsingin Sanomat ei puuttunut ydinaseiden unohtamiseen selostaessaan hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekoa 2009?
Vastaus: Eräissä asioissa Helsingin Sanomat haluaa huiputtaa lukijoitaan ja koska ydinaseista puhuminen vaikuttaisi kielteisesti Nato-kannatukseen ydinaseet ja niistä puhuminen halutaan unohtaa.
Linkki:
http://www.nettisanomat.com/2009/01/24/
etusivu.html
Nato
Kysymys: Miksi Naton kannatusta koskevissa gallupeissa ei koskaan muotoilla kysymystä esim. seuraavalla tavalla: ”Kannatatteko Suomen liittymistä Natoon, joka merkitsee Suomen liittymistä ydinaseiden käyttäjien joukkoon, vieläpä sen first use-opin mukaisesti, että ydinaseita voitaisiin käyttää sellaisiakin maita vastaan joilla ei ole omia ydinaseita ja jotka eivät ole edes vielä tunkeutuneet mihinkään Nato-maahan?”
Vastaus: Naton kannatusluvut jäisivät niin pieniksi, ettei tuloksia Natoon pyrkivät tiedotusvälineet niitä mielellään julkistaisi. Sen takia on parempi johdatella esim. kustannussäästöillä tai muilla sellaisilla.
Linkki:
http://www.nettisanomat.com/2009/01/24/
etusivu.html
http://www.hs24.mobi/nato/nato.htm
–

http://www.viikkosanomat.fi  – blogi

http://www.viikkosanomat.fi/viikkosanomat.html  – lehti

http://www.nettisanomat.com  – lehti

—

 tag: nuoriso (2010-11-19)

Tags: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,
Posted in Uncategorized | Kommentit poissa käytöstä

”Puolueeton paikallislehti” – viekasta viestintää – Laukaa-Konnevesi

perjantai, lokakuu 15th, 2010

”Puolueeton paikallislehti” – viekasta viestintää

Faktat: 1. Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi kunnan päätöksen ympäristösihteeri Eija Syrjälän erottamisesta perusteenaan se, ettei Syrjälää oltu kuultu asiassa asianmukaisesti.
2. Hallinto-oikeus ei tutkinut erottamisperusteita ollenkaan.

Fiktiot: Lehden toimittaja Jussi Miettisen fiktiot:
1. Otsikko: ”Syrjälän potkut uusintakierrokselle”.
Kommentti: Tällaista päätöstä ei ole tietenkään vielä tehty.
2. Alaotsikko: ”Uusi kuuleminen poistaisi muotovirheen”.
Kommentti: Uusi kuuleminen kyllä tarvitaan, jos prosessia halutaan jatkaa, mutta epäasiallisen kuulemisen kutsuminen muotovirheeksi on aika vähättelevä nimitys. Kyseessä oli törkeä, tahallaan tehty virhe ja virheen tekijöiden monivuotinen suunnittelu ja työajan käyttö tällaiseen ansaitsisi kriittisen tarkastelun.
3. Esittelijä ja yksi hallinto-oikeuden jäsen olisivat halunneet pitää purkupäätöksen voimassa.
Kommentti. He olisivat tahtoneet tutkia Syrjälän muutkin valitusperusteet. Tietenkin vasta tämän jälkeen he olisivat voineet pitää purkupäätöksen voimassa, jos olisivat katsoneet sen aiheelliseksi. Outo lukija kyllä lukee lauseen niin, että ”he olisivat halunneet pitää purkupäätöksen voimassa”!

Fiktiot: Henkilöstöpäällikkö Erkki Jäppisen fiktiot:
1. Väite siitä, että virkasuhteen purkamista ei ole asetettu kyseenalaiseksi on huuhaata, koska virkasuhteen purkamista ei ole tutkittu.
2. Syrjälän uusi kuuleminen johtaisi siihen, että erottamisen alkuperäinen aikataulu astuisi voimaan, eikä palkkakuluja tarvitsisi korvata.
Kommentti. Jos näin olisi todellakin asianlaita, niin 2-kohta ei olisikaan fiktiota vaan ”eriskummallisuus” oikeuskäytännössä.
3. Vaihtoehto, että kunta valittaisi korkeimpaan hallintoikeuteen.
Kommentti. Tämä on fiktiota, koska eivät erottajat sentään niin tyhmiä ole, että odottaisivat päätöstä, joka ei muuttuisi, ellei sitten muuta keksitä ja jatketa Syrjälän kiusaamista. Kuluthan ovat kuntalaisten, eivätkä erottajien, vaikka joskus toivoisi, että töppäilijät saisivat maksaa jotain omasta kukkarostaankin.

Nettisanomat. Pertti Manninen. Torstaina 2010-10-14 klo 23:14.

http://www.nettisanomat.com/2010/10/14/etusivu.htm

—

Laukaa-Konnevesi – Numero 40 – Torstaina 7. lokakuuta 2010 – Puolueeton paikallislehti – Perustettu vuonna 1964 – Lehden päätoimittaja on Arja Korpela.

Jussi Miettinen – Torstaina 7. lokakuuta 2010

Syrjälän potkut uusintakierrokselle

Uusi kuuleminen poistaisi muotovirheen

Laukaan ympäristönsuojelusihteeri Eija Syrjälän virkasuhteen purkaminen pyörähtää uusintakierrokselle. Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi kunnan päätöksen Syrjälän erottamisesta, koska kunta ei ollut kuullut häntä lain edellyttämällä tavalla ennen virkasuhteen purkamista. Oikeuden mukaan kahden vuorokauden valmistautumisaika ennen kuulemistilaisuutta ei ollut riittävä. Muotovirheen vuoksi Syrjälän virkasuhteen purkaminen on kumottava. Kunnan on myös korvattava Syrjälän oikeudenkäyntikuluja maksimissaan 4 000 euroa.

Syrjälä on päätöksestä helpottunut, vaikka ounastelee sen olevan ainoastaan erävoitto. ”Oikeus totesi, että minua ei kuultu riittävästi asiassa ja päätös palautuu kuntaan. Sitä olemme ensisijaisesti hakeneet. Kun julkista tehtävää hoitavaa viranhaltijaa ei kuulla valitusasiassaan, ei asiaa selvitetä puolueettomasti. Siinä joutuu mielivallan kaltaiseen tilanteeseen ”

Syrjälä sanoo pallon olevan nyt kunnalla, jonka on päätettävä, miten asian kanssa edetään. Syrjälä sanoo olevansa työnantajan käytettävissä. Syrjälä toivoo, että mikäli työnantaja jatkaa irtisanomisprosessia, uuden kuulemistilaisuuden järjestäisi kunnanhallitus eikä kaavoitusjohtaja. ”Kun pelisäännöt ovat epäselvät, on kunnanhallituksen asia puuttua tilanteeseen. Tähän sillä on hallintosäännön mukaan mahdollisuus.”

Kunnan henkilöstöjohtaja Erkki Jäppinen sanoo oikeuden päätöksen osoittavan erottamisessa tapahtuneen muotovirheen, eikä itse virkasuhteen purkamista ole asetettu kyseenalaiseksi. Jäppisen mukaan on hyvin todennäköistä, että kunta korjaa muotovirheen kuulemalla Syrjälää uudelleen. Tällöin erottaminen astuisi voimaan alkuperäisen aikataulun mukaan, eikä Syrjälän palkkakuluja tarvitsisi korvata.

”Jos oikeus olisi katsonut, että kunnalla ei ole ollut perusteita virkasuhteen purkamiseen, tilanne olisi työnantajalle paljon hankalampi. Mutta koska päätös on kumottu vain asian käsittelyä koskeneen muotovirheen johdosta, se voidaan korjata kuulemalla Syrjälää riittävän perusteellisesti. Kun häntä on kuultu asianmukaisesti, kunnalla on mahdollisuus tehdä sama päätös uudelleen. Tällöin virkasuhteen purkaminen astuu voimaan alkuperäisen päätöksen mukaisena päivänä”, Jäppinen sanoo. Toinen vaihtoehto on, että kunta valittaisi päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Hallinto-oikeus ei ollut päätöksessään yksimielinen. Sekä asian esitellyt hallinto-oikeussihteeri että yksi päätökseen osallistuneista tuomareista olisivat pitäneet purkupäätöksen voimassa ja tutkineet Syrjälän muutkin valitusperusteet. Purkupäätöksen kumoaminen voitti kuitenkin äänestyksessä luvuin 2–1.

Ympäristönsuojelusihteeri Eija Syrjälä erotettiin huhtikuussa 2009. Kunta kiirehti eroprosessia, koska virkasuhde on purettava 14 vuorokauden sisällä purkamisen syynä olevista tapahtumista. Viranhaltijan kuulemiselle ei ole laissa säädetty tarkkaa määräaikaa, mutta oikeuden mukaan ajan tulee olla niin pitkä, että viranhaltijan avustajalla tai asiamiehellä on riittävästi aikaa perehtyä asiaan. Syrjälän avustaja oli ennen kuulemista koulutustilaisuudessa, eikä hän voinut näin ollen valmistautua asianmukaisesti.

Laukaa-Konnevesi – Jussi Miettinen – Torstaina 7. lokakuuta 2010

http://www.nettisanomat.com/2010/10/14/etusivu.htm

—

http://viikkosanomat.fi/2010/10/07/helvetillista-henkilostopolitiikkaa/

http://www.viikkosanomat.fi  – blogi

http://www.viikkosanomat.fi/viikkosanomat.html  – lehti

http://www.nettisanomat.com  – lehti

–

Tags: , , , , , , , , , ,
Posted in Uncategorized | Kommentit poissa käytöstä

Lainattu: Kaksipäisen kotkan varjossa. Jami Järvinen

lauantai, maaliskuu 6th, 2010

Lainattu:
Kaksipäisen kotkan varjossa
16. helmikuuta 2010, kello 08.02 – Jami Järvinen

 Edistyspuolueen pää-äänenkannattaja vaihtaa päätoimittajaa. Janne Virkkunen saa viimeinkin väistyä. Potkuiksikin sellaista on tapana sanoa, kun pomotasolta alennetaan muistelmakirjailijaksi – tulkinta, joka Markkinointi & Mainonnan mukaan on jo ehditty kiistää. Silti voitaneen sanoa, että kaipaavia katseita Virkkusen loittonevaan selkään luodaan melko harvakseltaan. Ainakin, jos luotetaan Painobaarissa toisinaan notkuviin, vähintäänkin epämääräisiin lähteisiin. Ja tietynlainen rakkaudettomuus on saattanut olla jopa molemminpuolista.

Lähtöä on siis odotettu pitkään. Eikä kukaan sanottavasti ole välittänyt seuraajakysymyksestä. ”Kuka tahansa, kunhan se vain ei ole Max Jakobson.” Vielä vuonna 2007 asia herätti paljon enemmän mielenkiintoa.

Janne Virkkunen on jäänyt kansakunnan mieleen melko etäisenä, värittömänä hahmona, joka taitavasti sai kuluttajat uskomaan, että hänellä ei ole sisällöllisiä saati poliittisia ambitioita. Jos edes kaupallisia. Hänestä on pitkän uran jälkeen tullut Helsingin Sanomain Jutta Urpilainen, jonka ulostulot eivät tahdo vakuuttaa, vaan korkeintaan ärsyttää. Se on jo sinänsä saavutus toimittajalle, jonka oli mukana Kekkoslovakiaa ravistelleessa Tamminiemen pesänjakajat -kirjassa. Lehteä jatkuvasti uudistaneelle Nyt-liitteen isälle. Miehelle, jonka sukupuun oksilla riippuvat Snellmanit, Sibeliukset ja Järnefeltit.

Nyt tilanne muuttuu kertaheitolla kutkuttavammaksi. Sukupolvenvaihdokset ovat aina jännittäviä, mutta onpa muitakin erikoisuuksia. Hesari on kuuluisa pakkomielteisestä puolueettomuudestaan. Toimittajien puoluekytkökset Sanomassa ovat kuin homous Yhdysvaltain armeijassa: don’t ask, don’t tell. Mutta Pentikäinen on niinkin kuuluisa keskustalainen, että jopa Antti-Pekka Pietilä arveli saaneensa potkut Ilta-Sanomien päätoimittajan pallilta silkkaa antikepulaisuuttaan.

Liberaalipuolueen – käytännössä oikeistovihreiden – lippulaivan luovuttaminen ”uskovaiselle keskustavaikuttajalle” on herättänyt kollegoissa jännittäviä intohimoja. Pahimman lajin keskustasatraappi Erkki Laatikainen ei kyennyt peittelemään voitonriemua sivaltessaan Yleisradiossa itseään kaksi vuotta nuorempaa Virkkusta tämän ”eloisasta sympatiasta sosiaalidemokratiaa kohtaan” ja kiirehtiessään syleilemään Pentikäisen hengiltä kiimaisessa innossaan:

Mikael Pentikäinen kantaa keskustalaista juuristoa. Hänen isänsä professori Juha Pentikäinen on rantsilalaisia. Hän on uurastanut keskustan avaintehtävissä. Mikael Pentikäinen muistetaan keskustan opiskelijaliiton puheenjohtajana ja järjestön julkaisun Politiikan Puntarin päätoimittajana. Hän on Sanoma Oy:n toimittajakoulun kasvatti, vaateliaiden journalististen ja liiketaloudellisten haasteiden onnistunut kohtaaja.

Turun Sanomien emeritusdemari Aimo Massinen puolestaan keskittyy blogissaan vain kuittaamaan Pentikäisen puoluekuviot harmittomana hömppänä. Tokkopa Mikael nyt sentään antaa Jumalan ja Santeri Alkion häiritä bisneksiä.

Massisen huomio keskittyy samaan kuin suurimmalla osalla keskustelijoista. Pentikäisestä tulee huhtikuussa Helsingin Sanomain kautta aikojen voimakkain ei-Erkko-niminen päätoimittaja. Pestiin on yhdistetty myös kustantajan rooli. Asia, jota kilpailevan leirin iltapäivälehti jo ennätti kehuskella heidän ideakseen.

Pentikäisen nimitys oli sikäli uusi askel Hesarin käytännössä, että nyt sekä journalistinen että taloudellinen vastuu on yksissä samoissa käsissä. Käykö niin, että maan ykköslehden journalismi ”markkinaehtoistuu” entisestään? Hesariahan on jo viime vuosina syytetty siitä, että laatulehtipuheistaan huolimatta se on välillä luiskahtanut viihteeseen sensaatio- ja skandaalilehtien lailla. Tähän saakka on journalistipiireissä vain kuiskuteltu, ettei Hesarin linja ole vain pysynyt toimituksen johdon näpeissä, kun nuoret toimittajat ovat kokeilleet rajojaan.

(Tosin taitaapa Turun Sanomatkin julkaista syvällisten taidekritiikkiensä ja yhteiskunnallisten keskustelunaiheidensa ohella tietoja TPS:n kuulumisista. Että sikäli, Aimo Massinen.)

Kaksoisrooli on vaarallinen. Pentikäisellä on kovan liikkeenjohtajan maine. Ilmaisjakelulehtien sodassa Sanoma News yksinkertaisesti osti kilpailijat pois ja ajoi ostetut lehdet alas yksi toisensa jälkeen. Sanomalaisten avustajasopimusten kohdalla hän on osoittanut vaativansa torppareiltaan kuuliaisuutta, joka on ennen totuttu yhdistämään vain 1800-luvun kartanonherroihin. Hän odottaa maailman taipuvan hänen tahtoonsa.

Mikael Pentikäisen päätoimittaja-kustantajakaudella se voi tarkoittaa mitä tahansa. Aletaanko Helsingin Sanomia tehdä entistäkin kireämmällä kustannusrakenteella ilman journalistisia tavoitteita? Tingittäisiinkö toimittajien ja avustajien oikeuksista? Valokuvista vastaisivat lukijat kännykkäkameroineen. Kolumnien paikalle tulisivat tekstaripalstat. Muuttuisiko Sanoma News samanlaiseksi työyhteisön pahoinvoinnista kuuluisaksi firmaksi kuin vihtiläinen Karprint?

Mutta. Aina on mutta.

Kukaan ei ole vielä pohtinut toista, paljon pahempaa mahdollisuutta. Elokuvamaailmassa tuottaja-ohjaajia on useitakin eivätkä esimerkit aina ole kauniita. Timo Koivusalo on osoittanut, mitä tapahtuu, kun tuottaja-Koivusalo antaa ohjaaja-Koivusalolle vapaat kädet. Entä jos kustantaja osoittaa samaa armeliaisuutta päätoimittajalle? Mikael Pentikäisen Hesarista voi aivan kirjaimellisesti syntyä uusi Kaksipäisen kotkan varjossa.

Sellainen valtavan iso, Vesku Loirin tähdittämä pullantuoksuinen asia, jota kukaan ei halua nähdä edes kännissä.

Asiasanat: helsingin sanomat, huonot analogiat, janne virkkunen, kaksipäinen kotka, media, mikael pentikäinen, monopoli, päätoimittaja, pullantuoksu, timo koivusalo, vesku loiri

http://www.kansanuutiset.fi/blogit/jami-jarvinen/tag/janne-virkkunen

Lainattu:
Kaksipäisen kotkan varjossa
16. helmikuuta 2010, kello 08.02 – Jami Järvinen

Viikkosanomat lauantaina 2010-03-05 klo 01:45

Lue myös!
Perustuslaki- fiasko. Helsingin Sanomat. Jalkapalloa. Doping Lahti 2001.

http://viikkosanomat.fi/2010/02/13/perustuslaki-fiasko-helsingin-sanomat-doping-lahti-2001/

–

Tags: , , , , , , , , , ,
Posted in Uncategorized | 1 415 Comments »

Totinen pääministeri.

torstai, helmikuu 18th, 2010

Totinen pääministeri.

Eduskunnan kyselytunti tänään torstaina 2010-02-19.

Ihmettelen pääministerin totista naamaa. Ainakin hän nyt on paikalla, eikä epäilyttävästi jossain muualla, kuten jossain keskustelusta joulukuussa loisti poissaolollaan. Apu-lehdessä Yrjö Rautio kertoi joku viikko sitten, että pääministeri Matti Vanhanen sai mahdollisesti erityiskohtekun jääviysepäilyiden selvittämisessä.  Rautio vihjaisi pääministerin olleen mahdollisesti oikeuskanslerin ja valtakunnansyttäjän puheilla juuri silloin. Sinä päivänä tuli tietoon KRP:n  tutkimusten kohdistuvan myös pääministeri Vanhaseen, siis herrojen tietoon, ei Vanhasen hänen oman kertomansa mukaan. Lisäksi Rautio kertoi, että mahdollisesta tapaamisesta ei paljon kertojia löydy.

Pääministerin haastattekutunnilla radiossa joku päivä sitten Vanhanen kiisti jyrkästi tapaamisen ja sanoi olleensa omissa työtehtävissään.

Eihän näistä tietenkään kertojia kovin paljon ole.  Aivan samalla tavalla, kun asianajaja xxxxxx xxxxxx jäi Nettisanomien päätoimittajaa vastaan nostamassaan  kunnianloukkausjutussa hovioikeuden istunnon jälkeen pitkäksi aikaa istuntosaliin tuomareitten (3 kpi) luo.

Niin Vanhasen vakavuus. Toisella korvalla kuulen kuinka Keskustan kehittämispäällikköä, Lasse Kontiolaa. sitä nuorta miestä (Vanhasen sanonta aikoinaan) epäillään kirjanpitorikoksesta Novan vaalirahasotkussa. Radiouutiset.

Kyllä kai se vakavaksi vetää, kun vyöry tulee lähemmäksi ennalta arvaamattomalla nopeudella, eikä ole varmuutta edes siitä, riittääkö vetäytymisaikataulu vai pitääkö sitä erota heti. Vanhanen on nyt raato (poliittinen). Ja keskustan on tykönään mietittävä voiko Vanhanen jatkaa kesään saakka, vai onko mahdollinen imagotappio liian suuri.

Tänään muuten tuli uusi Apu,  jonka kannessa komeili muistaakseni  puheenjohtajaehdokas Mari Kiviniemen lausunto, jonka mukaan hän ei ryhdy sirkuspelleksi, muistinkohan oikein. Ensimmäinen reaktio oli tällainen ilkeämielinen. Eihän sitä tarvitse ryhtyä pelleksi, koska on jo sitä!

Viittaan Kiviniemen toimintaan, erityisesti Sipoon ryöstöön. Katso Nettisanomat useissa kirjoituksissa.

Viikkosanomat. Pertti Manninen torstai 20010-02-18 klo 17:18.

Linkki:

http://www.nettisanomat.com

Linkki joka etusivulle ja arkistohakuun joka sivun alussa.

Tags: , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,
Posted in Uncategorized | 1 178 Comments »

« Older Entries
Newer Entries »