Posts Tagged ‘pankki’

2021. Tammikuu. Oodi-arkkitehtien kirjastofiasko Kirkkonummella. Osa3, ainakin. kirjastofiasko

maanantai, tammikuu 18th, 2021

 

2021. TAMMIKUU. Kirkkonummen kirjasto-fiasko hieno lintuperspektiivistä! Oodi-arkkkitehtien mahalasku.


2018. Kuvat: Brutaali vanhan kirjastorakennuksen peittäminen ja ikkunoiden hävittäminen kuparilevyillä arkkitehtoonisen monumentaalisuuden saavuttamiseksi …


… keskiaikaista kivikirkkoa ja sankarihautoja häpäisten.

Kuvat: Pertti Manninen tiistaina 13.11.2018 14:48- 15:33.

2021. Tammikuu. Kirkkonummen kirjasto-fiasko hieno lintuperspektiivistä!

Viikkosanomat
Tammikuu 10, 2021

Verkkolehti Viisykkonen.fi julkaisi jutun Kirkkonummen uudistetusta pääkirjastosta, jonka ovat suunnitelleet Oodi-arkkitehdit. Tässä juttu ja siihen lukijoiden kommentit.

Aikaisemmin olen parikin kertaa pitänyt kirjastoa fiaskona, koska se EI avaudu torille, eikä oikein muuten minnekään muuallekaan ellei nyt hautausmaan sankarihautojen kivimuuria lasketa avautumiseksi. Muuri on tosin korkeampi kuin ikkunat, ettei sieltäkään päivä paljoa paista.

Etelästä pääovesta ei paista yhtään kun se on arkkitehtonisesti sijoitettu niin ettei sisälle näe  eikä siis sisältäkään ulos näe. Suru tulee kun muistelee vanhaa julkisivua, joka nyt on peitetty parin kolmen metrin päähän kuparilevyillä, jotka kätkevät sisäänsä jotain varastoa ja teknistä tilaa ja ikkunatonta kahvilakabinettia virkailijoille! Yleisökahvilan ikkunastahan näkyy idän puolella edellä mainittu muuri!

Viikkosanomat.  Pertti Manninen. Sunnuntai 10.01.2021 15:24.

Tässä seuraavassa Viisykkösen juttu ja siihen liittyvät kommentit.

LAINAUS

(7) kommenttia
Maailmaa kiertänyt brittivalokuvaaja kävi ikuistamassa tykättyä ja vihattua Kirkkonummen Fyyriä
Tämä kuva on Viisykkösen, jutun linkeistä löytyy kolmen arkkitehtuurivalokuvaajan otoksia.

Kolme arkkitehtuuriin keskittyvää ammattivalokuvaa on kierrellyt Kirkkonummen pääkirjastoa ja kertovat kuvin omaa näkemystään uudesta rakennuksesta.

Reippaasti kustannukset ylittänyt, kovasti pidetty tai vihattu Fyyri on päässyt myös Suomen arkkitehtuurin ykkösjulkaisuun Arkkitehti-lehteen kuvin ja hyvin myönteisin arvioin.

Kirkkonummella on käynyt äskettäin tohtoriksi Aalto-yliopistosta valmistunut Marc Goodwin.

Lontoossa syntynyt Goodwin on opiskellut myös synnyinsijoillaan ja Kaliforniassa.

Hän on kuvannut arkkitehtuuria ympäri maailmaa, ja hänen kuviaan on julkaistu alan kirjoissa ja lukuisissa julkaisuissa.

Parhaat palat Kirkkonummi-visiitistä voi katsoa Goodwinin omilta nettisivuilta, jossa on myös muita kohteita Suomesta. Erityisesti illalla otetut dronekuvat Fyyristä ovat vaikuttavat.

Arkkitehti-lehdestä löytyy myös valokuvaajien Tuomas Uusheimon ja Pauliina Salosen Fyyri-kuvia.

Itse juttu Fyyristä Arkkitehti-lehdessä on maksullinen, mutta kuvia on vapaasti katsottavissa.

(7) kommenttia
Kommentit (7)

Kommentit (7)

Kirjasto on upea ja sopii todella hyvin kirkon viereen. Kirjaston kupariseinä ja kirkon kivimuuri sopivat uskomattoman hyvin yhteen. Kunhan saadaan tuo ruma parakkipäiväkoti pois, niin maisema kaunistuu.

Kirjastoa ihaileva

 

Viisi kuvaa löytyi, kaikki ulkoapäin ja aika kaukaa. Sisältäpäin ei yhtään.
Minun mielestäni uusi kirjasto on aika epäkäytännöllinen, ainakin minun on vaikea hahmottaa sisäpuolta ja liikkuminen on hankala. ähän sellainen IKEA fiilis tulee.
Muutaman kerran käynyt

 

No onpa todellla upeat kuvat, varsinkin dronella otetut. Wau!
Fyyri rules

 

Mutta edelleen: Varmaan arkkitehtonisesti fantastinen rakennus mutta keskiaikaisen kirkon naapuriin?????
Anonyymi

 

Kuvat ovat kauniita!
Fyyristelijä

 

Joopa, joo.. No ylhäältä katsottuna ehkä ok. Sisältä ahdas ja oudosti jaettu. Liikaa meteliä, kun mukelot kansoittaa paikan:(
Ei hyvä

 

Niin jos tuollaisia pieniä kuvia laittaa niin ok mutta eihän koko laatikko sovi torille.
Purkutalo.

LAINAUS LOPPUU

Ehkä kuitenkin ennen purkamista Oodi-arkkitehdit velvoitettaisiin muuttamaan torin puolen eteläseinää, niin, että sinne tulisi ikkunat ja näkymä sisälle ja sisältä avautuisi näkymä torille ja Suomen VALO tulisi olennaisesti elementiksi tätä yläimoista tiettävästi ylvään näköistä laatikkoa.

Sama
(Viikkosanomat.  Pertti Manninen. Sunnuntai 10.01.2021 15:24.)

This entry was posted on sunnuntai, tammikuu 10th, 2021 at 3:30 pm.

http://viikkosanomat.fi/2021/01/10/2021-tammikuu-kirkkonummen-kirjasto-fiasko-hieno-lintuperspektiivista/

LUE MYÖS!
Oodi-arkkitehtien fiasko Kirkkonummen uuden pääkirjaston suunnittelussa! Lue!

LUE MYÖS!
Oliko Oodi-kirjasto onnenkantamoinen?

2020. Marraskuu. Kirkkonummen uusitun pääkirjaston fiaskoita. 1. Pääovi torille, mutta on ahdas ja luotaantyöntävä, ikkunat torille poistettu! 2. Rakennuksen kustannusarvio ylittyi vain 130 prosenttia! Kansalaisten kommentit puolesta ja vastaan. Lue!

Lopuksi: Oodi oli onnenkantamoinen. Fyyri on taas fiasko. Kannattaa järjestää oppitunnit kirjaston suunnittelusta ja todeta, että kaikki, tai siis ainakin melkein kaikki voi mennä pieleen kun toiminnallisuus ja Suomen valo unohdetaan.” Lue!

LUE MYÖS!
Oodin arkkitehtien fiasko on se ettei kirjasto avaudu torille etelään  niinkuin entinen nyt kuparinen  peittämä julkisivu. Vanhassa oli ikkunat torille päin, aluksi kahvilan ja sitten myöhemmin lehtilukusalin ikkunat.

Nyt torin ovikin on sijoitettu arkkitehtuuri edellä niin vinosti, että sisälle ei näy, eikä sisältä näy tässä omituisessa sisennyksessä, josta hyvinkin tulee iltaisin jonkunlainen kuseskelupaikka. Ainakin tässä suhteessa Fyyri on fiasko.

Kirjaston nimeksi muotoutui omituinen fyyri-sana, joka kuulemma on jonkinlainen höyrylaivan tulipesä. Ei suomenkielessä  ole mitään f:llä alkavaa sanaa alkujaan, ellei sitten filunkia lasketa mukaan. Vain kaupungin nimi Forssa on paikallaan. Onhan se niin upeasti johdettu toisesta kotimaisesta! Sama.

Faaraot ja muut ovat maailman sanoja.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Perjantai 09.10.2020 22:31. Aleksis Kiven päivän aattona, päivänä jolloin Kirkkonummen uudistettu pääkirjasto Fyyri avattiin.
http://viikkosanomat.fi/2020/10/09/2020-lokakuu-maskit-kyseessa-on-ollut-valhe-ja-rikos-suomea-kohtaan-meidan-kaikkien-henki-asetettiin-vaaraan-on/

No comments:

Rakennuslehti 23.11.2020.

Kirkkonummen uusi kirjasto kätkee sisäänsä vanhan vuonna 1982 valmistuneen pääkirjaston, joka kasvoi saneerauksen ja laajennuksen myötä kooltaan kaksinkertaiseksi.

Rakennuslehti 23.11.2020.
https://www.rakennuslehti.fi/
2020/11/kirkkonummen-uuden-kirjaston-sisalle-piilotettiin-vanha-rakennus-ensimmaisen-urakoitsijan-konkurssi-hidasti-valmistumista/

LAINAUS

”Uusi kirjasto elävöittää Kirkkonummen keskustaa. Se sijoittuu uuden kunnantalon, keskiaikaisen kirkon ja torin alueelle ja on kuin kunnan perinteisen torikeskustan vastaisku etelämmässä moottoritien kupeessa sijaitsevalle marketkeskittymälle.

Fyyrissä on saman katon alla pääkirjasto, asukaspuisto, nuorisotilat, musiikkileikkikoulu ja kunnan työllistymisyksikön pyörittämä kahvila.

Kirjaston houkuttelevuutta lisäävät sen arkkitehtuuri ja taide. Ne heijastelevat rakennuksen teemoja eli saaristoa, merta ja Porkkalan aluetta. Jos aiemmin tontilla sijainnut ja vuonna 1982 valmistunut vanha kirjasto käänsi selkänsä vanhalle kivikirkolle, Fyyri avautuu kirkkoon päin yhdeltä sivultaan. Vihreäksi hapettunut kirkon kuparikatto puhuu samaa kieltä kirjaston kuparisen julkisivun kanssa.

Kirjastotalon on suunnitellut arkkitehtitoimisto JKMM Arkkitehdit. Suunnittelussa pääsuunnittelijana työskenteli Teemu Kurkela, projektiarkkitehtina Jukka Mäkinen ja sisustusarkkitehtina Tiina Rytkönen.

”Hanke oli monelta osin poikkeuksellinen, sillä tulevia erilaisia käyttäjäryhmiä oli useita. Vanha kirjasto jäi uuden rakennuksen sisälle, sillä halusimme ratkaista suunnittelutehtävän niin, että uusi ja vanha integroituvat yhdeksi kokonaisuudeksi. Sama julkisivumateriaali sitoo kokonaisuuden yhteen. Tämä tuntui myös kaupunkikuvallisesti perustellulta, parhaalta ratkaisulta. Koska tilaohjelma oli laaja, pystyimme näin käyttämään arvokkaalla paikalla olevan tontin mahdollisimman tehokkaasti”, Jukka Mäkinen kertoo.”

LAINAUS LOPPUU

Kommentit

LAINAUS

2 vastausta artikkeliin “Kirkkonummen uuden kirjaston sisälle ”piilotettiin” vanha rakennus – ensimmäisen urakoitsijan konkurssi hidasti valmistumista”

  1. Kyllähän se ruoste oleellisena osana merenkäyntiin liittyy, muuta yhteistä ei taida olla aiheeseen tuolla laatikolla.

    Vähän kuten Turun Funikulaari, kyllä sekin jotakuta naurattaa, koko matkan pankkiin.

    1. ”… kyllä sekin jotakuta naurattaa, koko matkan pankkiin…”

      Jaa meinaatko arkkitehtiä vai ketä?

LAINAUS LOPPUU

Rakennuslehti 23.11.2020.
https://www.rakennuslehti.fi/
2020/11/kirkkonummen-uuden-kirjaston-sisalle-piilotettiin-vanha-rakennus-ensimmaisen-urakoitsijan-konkurssi-hidasti-valmistumista/

Tämä kirjoitusketju on julkaistu ensimmäisen kerran nettisanomat.com-.lehdessä osoitteessa:

http://www.nettisanomat.com/2021/01/13/etusivu.html

Sivun alkutekstit ja alkukuva ”kaatunut vai kaadettu” tässä lopuksi:

2021. TAMMIKUU. Kirkkonummen kirjasto-fiasko hieno lintuperspektiivistä! Oodi-arkkkitehtien mahalasku. Lue!
2021. TAMMIKUU. Suomi24.fi. Keskustelu. Juha Sipilän mukilointi eduskuntatalon lähellä. Lue!
2021. TAMMIKUU. Kaatunut vai kaadettu. Talvikuvia.

http://www.nettisanomat.com/2021/01/13/etusivu.html

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Maanantai 18.01.2021 8:04.

 

Korkein oikeus myönsi valitusluvan asianajajaa ja pankin myyntipäällikköä koskevassa kunnianloukkausjutussa. Pekka Mononen, Lauri Kara.

torstai, marraskuu 22nd, 2012

Korkein oikeus on myöntänyt 21.11.2012 valitusluvan Nettisanomien päätoimittaja Pertti Manniselle kunnianloukkausasiassa, jossa vastapuolina ovat asianajaja Pekka Mononen, Asianajotoimisto Pekka Mononen Ky, Vantaa ja myyntipäällikkö Lauri Kara, Nordea Pankki Oyj, Helsinki, siltä osin kuin hovioikeus on evännyt jatkokäsittelyluvan koskien käräjäoikeuden antamaa määräystä verkkoviestien poistamisesta yleisön saatavilta. Kysymys valitusluvan myöntämisestä muilta osin jätettiin ratkaistavaksi valituksen käsittelyn yhteydessä.

Nettisanomat, Pertti Manninen. Torstai 2012-11-22 18:27.

Valituslupahakemus täällä.
http://www.nettisanomat.com/2012/06/19/valituslupahakemus20120618.html

Nettisanomissa:
http://www.nettisanomat.com/2012/11/22/etusivu.htm 

Uusi käänne: Vakuuttavat vakuudet. Takaajana kreikkalaiset roskapankit, jotka siirtyvät osittain valtion haltuun!

torstai, syyskuu 1st, 2011
Uusi käänne: Vakuuttavat vakuudet. Takaajana kreikkalaiset roskapankit, jotka siirtyvät osittain valtion haltuun!
Niinkuin on ounasteltu vakuudet löytyvät. Nyt Suomi saa pankkiosakkeita vakuudeksi, Pankit sattuvat olemaan kreikkalaisia pankkeja, joiden pystyssä pitäminen vakuudetaan Kreikkaan syydettävillä sadoilla miljardeilla euroilla.
Jos nämäkään rahat eivät riitä, niin pankkiosakkeiden arvo on loppupelissä nolla, mutta saatiinhan vakuudet ja kovasti uskottottiin ja toivottiin ettei pahin tapahtuisi.

Suomessa aikoinaan yksityispankit (SYP ja KOP mm, nämä Nordean edeltäjät) pidettiin pystyssä valtion avustuksella. Pankin omistusta valtio ei saanut ja sitten pankit onnistuivatkin pysymään pystyssä ja nyt sitten niissä saumoissa rikastunut, valtionpankista Postipankista, Leoniasta, Sammosta siivun saanut Björn Wahlroos kurittaa kansalaisia mielipiteillään, jotka pääministeri Jyrki Katainen on omaksunut, vaikka osaakin näytellä huolestunutta nyt kun suomalaiset paperityöläiset joutuvat kilometritehtaalle sankoin joukoin.

Tähän loppuun tulee linkki, jonka otsikko kuului muistaakseni: ”Tukea se on takaisinmaksettukin tuki.

Viikkosanomat. Pertti manninen, Torstai 2011-09-01 klo 11:58.

(Päivän  nimi korjattu 2011-09-02)

 

 

http://www.nettisanomat.com/1999/12/09/n9919arsenaljapankki.htm

Tukea se on takaisinmaksettukin tuki.

Pankkien tukeminen pankkikriisin yhteydessä on taas viime aikoina pulpahtanut esille, kun tuen lopullista hintaa on määritelty. Kun keskustelussa on tuotu esiin pankkien tukeminen, ovat niiden edustajat painottaneet, että tänä päivänä kaikki toiminnassa olevat pankit ovat maksaneet saamansa tuen takaisin valtiolle, Tämän vuoksi pankit katsovat, etteivät ne ole mitään velkaa kenellekään. Ikään kuin mitään tukea ei koskaan olisi saatukaan. Näkemys on väärä.

Lamavuosien aikana lukuisat pienet ja keskisuuret yritykset tekivät konkurssin. Yksityishenkilöt ajautuivat saneeraukseen tai elinikäiseen ulosmittaukseen.

Miksi näin? Siksi, etteivät yritykset saaneet rahoitusta, jolla ne olisivat voineet kestää laman pahimpien vuosien yli. Pankeille annettiin erittäin edullista tukea pääomalainojen muodossa. Ehtoihin kuului, että valtio nostaa tukilainojen korkoa muutaman vuoden kuluttua. Niinpä, kun tukilainan korko alkoi nousta, se oli tärkeää maksaa pois. Kun tuo aika koitti, yleinen taloustilanne oli paljon parantunut. Rahoitusta sai muualta jo halvemmalla. Valtion antaman tuen takaisinmaksu ei ollut niille vaikeaa. Pankeilla menee tänään oikein hyvin. Useimmat niistä tekevät historiansa parhaimpia tuloksia.

Aivan samoin monet konkurssiin kaatuneet yritykset ja saneeraukseen ajautuneet yksityishenkilöt voisivat tänään todeta taloutensa olevan hyvässä kunnossa asuntojen, pörssiosakkeiden ja kiinteistöjen hintojen noustua monin paikoin lamaa edeltävälle tai sitä korkeammalle tasolle, jos ne vain olisivat saaneet samanlaista edullista rahoitusta tai rahoitusta yleensä kestääkseen vaikeimpien vuosien yli.

Tuota mahdollisuutta Suomen hallitus ei halunnut antaa muille kuin pankeille, joiden muisti on todella lyhyt.
Joudutaan kysymään, miksei tukea voitu miltään osin suunnata asiakkaille yksin omaisen pankkien tukemisen sijasta. Pankkien tukeminen olisi voinut tapahtua myös asiakkaiden tukemisen kautta. Oli törkeä poliittinen valinta antaa tuki yksinomaan pankeille ja jättää asiakkaat niiden armoille.

 

Mitään tyydyttävää vastausta en ole saanut kysymykseen, miksi tukea ei voitu miltään osin suunnata pankeille asiakkaiden kautta.

MATTI EKLUND Helsinki Kauppalehti tiistaina 7.12.1999. Mielipide.

Palaute: viikkosanomat@hotmail.com

Linkit:

http://www.viikkosanomat.fi  – blogi

http://www.viikkosanomat.fi/viikkosanomat.html  – lehti

http://www.nettisanomat.com  – lehti

Pankit eivät ota riskiä asuntolainoissa. Osa 2. Yhdeksän vuotta myöhemmin. 2002 ja 2011.

maanantai, helmikuu 28th, 2011

Pankit eivät ota riskiä asuntolainoissa. Osa 2. Yhdeksän vuotta myöhemmin. 2002 ja 2011.

Markkinatalous jyllää. Valtio ei suojele lainanottajia.

Tänään Kauppalehti.fi

20110228kauppalehtilainatosa

LAINAUS

Jättilainat johtaneet jo pakkomyynteihin – ”lisää luvassa”

”Nuorten jättisuuret asuntolainat ovat kasvava ongelma. Kun omaa taloustilannetta ei osata laskea oikein, on ensimmäiset asuntojen pakkomyynnit jo nähty.

Finanssialan keskusliiton tilasto kertoo alle kolmikymppisten asuntolainojen kasvaneen 70 000 euroon, kun vuosituhannen alussa 29-vuotiaalla asuntovelallisella oli lainaa keskimäärin 41 000 euroa. ”

..

”Mattila korostaakin, että mahdollinen työpaikan menetys ei suinkaan ole ainoa asia, joka taloustilanteen saattaa suistaa raiteiltaan.

– Jos nuoripari saa lapsen tai lapsia, ja toinen jää hoitovapaalle, perheen tulotaso putoaa aika radikaalisti. Monilla nuorilla on asuntolainaa hakiessa myös opintolainaa ehkä maksamatta, autolainaa ja kenties kulutusluottoja – eli velkaa jo ennestään.”

LAINAUS LOPPUU.

Artikkeli osoitteessa:
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20110262677&ext=msn

Kommentti.
Vaikka kirjoituksessa on paljon muutakin asiaa, niin poimin siitä ylläolevan.

Vuonna 2002 kirjoitin asiasta Nettisanomissa ”Pääkirjoitus: Pankit eivät ota riskejä asuntolainoissa.” Kirjoitus lopussa liitteenä.

Mitään ei ole tapahtunut tässä asiassa sen jälkeen, oikeasti. Bisnes jyrää alleen nuoret ja vanhemmatkin kansalaiset niin tässä kuin pikavipeissäkin

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Maanantai 2011-02-28 klo 18:09.

Liite (2002)

Pääkirjoitus:
Pankit eivät ota riskejä asuntolainoissa

Yhdellekään pankille ei kelpaa vakuudeksi pelkkä asunto, myös henkilökohtainen ”ikuinen” maksuvelvollisuus vaaditaan.

Vakuusarvojen romahtaminen on aina asiakkaan riski.

Pankkien riskinotto on näennäistä. Kansalaisten tietoisuus on olematonta. Mikään pankki ei anna asuntolainaa vain niin, että pantiksi jäisi pelkkä asunto.

Omarahoitusosuuden lisäksi vaaditaan ”ikuinen” omavelkainen takaus. Tämä tarkoittaa sitä, että jos esim. sairauden ja työttömyyden takia ei pystyisi hoitamaankaan asuntolainaansa, niin asunnon myynninkin jälkeen voi jäädä vielä velkaa satoja tuhansia ja tällöin hirmuisten viivästyskorkojen kanssa velka jää mahdottomaksi hoitaa mitenkään ihmisen elinaikana. Samassa rytäkässä on myös säästetty omarahoitus häipynyt taivaan tuuliin.

Näin nimenomaan tapahtui 90-luvun alun velallisille, kun vakuusarvot romahtivat tai valuuttalainaa ottaneiden velat kasvoivat yhdessä yössä 20-30 prosenttia. Kaikki eivät ole halunneet velkajärjestelyyn, koska takaajien asemaa ei siinä samalla ratkaista.

Koska pankit eivät anna lainoja, joiden vakuudeksi riittäisi annettu pantti, voi kysyä onko valtio suojellut kansalaisiaan tarpeeksi?

Pertti Manninen 30. toukokuuta 2002.

http://www.sanomanetti.fi/2002/05/30/paakirjoituspankit.htm

Linkit 2002.

Velka, vankeus vai armo?

Velallisen kuolemasta eivät velkojat hyödy

Pankkikriisin syyt jätettiin tutkimatta

Eduskunta vältteli totuutta pankkikriisissä

Tukea se on takaisinmaksettukin tuki

Arsenalin viimeinen palvelus suomalaisille

Huutokauppaa hädällä