Posts Tagged ‘Kirkkonummi’

Kokoomuspeliä Uudellamaalla: Eero Lehti rahoitti kirkkonummelaisen Timo Haapaniemen vaalikampanjaa pudottaakseen toisen kirkkonummelaisen Raija Vahasalon eduskunnasta ja noustakseen Vahasalon ohi. Onnistui vain pudottamisessa.

keskiviikko, huhtikuu 24th, 2019

Kokoomuspeliä Uudellamaalla: Eero Lehti rahoitti kirkkonummelaisen Timo Haapaniemen vaalikampanjaa pudottaakseen toisen kirkkonummelaisen Raija Vahasalon eduskunnasta ja noustakseen Vahasalon ohi. Onnistui vain pudottamisessa.

Timo Haapaniemellä oli näyttävä kampanja, jossa oli myös lukuisia televisiomainoksia MTV:ssä. Kirkkonummella kampanja oli vallan mahdoton niin lehti-ilmoituksissa kuin myös Kirkkonummen Sanomien sivuilla. Eero Lehti tiesi varsin hyvin, mistä Haapaniemi saisi pääosin äänensä: Kirkkonummelta. Raija Vahasalon äänisaalista oli kaikin keinoin supistettava juuri täällä.

Omituisesti Vahasalo suostui siihen, että numerosta toiseen hänellä ja Haapaniemellä oli puolensivun yhteismainokset. Paikallisyhdistyshän oli Haapaniemen näpeisssä ja tähän oli alistuttava.

Eero Lehti tiesi olevansa putoamisvaarassa ja kokoomuksen viimeisten valittujen joukkoa oli harvennettava, hänen todellisin kilpailija oli siis pudotettava.

Tulos olikin sitten täpärä täällä loppupäässä:
Keto-Huovinen, Pihla KOK 3412 VALITTIIN
Vahasalo, Raija KOK 3075 EI VALITTU, VARALLE
Lehti, Eero KOK 2921 EI VALITTU, EI VARALLE

Haapaniemen kokonaisäänimäärä
Haapaniemi, Timo KOK 1069 joista 605 Kirkkonummelta.

Kirkkonummella annetut äänet Krkkonummen Sanomien uutisesta:
Anders Adlercreutz 3012
Markus Myllyniemi 941
Riikka Purra 809
Saara Huhmarniemi 759
Elina Lepomäki 715
Raija Vahasalo 698
Timo Haapaniemi 605

”Lahjomattomat” numerot puhuvat puolestaan.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Keskiviikko 24.04.2019 14:48

20190424koomusmainosIMG_20190424_151020251

kirkkonummituloksiaIMG_20190424_140655191

Björn Wahlroos ja Antti Herlin. Paljonko ihminen maata tarvitsee?

keskiviikko, marraskuu 15th, 2017

Björn Wahlroos ja Antti Herlin. Paljonko ihminen maata tarvitsee?

Molemmat omistavat komean kartanon, Wahlroos Salosssa Joensuun kartanon, jonka hän on jo lahjoittanut pojalleen.
Wahlroos kerran avasi kartanonsa radiotoimittajalle ja kertoi, että hän ostaa jatkuvasti lisämaita, kun niitä sopivasti tarjotaan. Lisäksi hän kertoi, että ei astu muiden varpaille kauppoja tehdessään, jos muitakin halukkaita ostajia on, Salossahan se parhaiten tiedetään. Tähän oheen katkelma kirjoituksesta vuodelta 2006, jolloin hän teki vaihtokauoan Salon kaupungin kanssa, Sitä isoa metstsätilaa ei ainakaan mahdollinen muu ostaja voinut ostaa.

”Hiukan lisää muistinvaraista omaisuustietoa ja omaisuuden mukanaan tuomaa tietoa. Björn Wahlroos omistaa Halikossa, Salon kupeessa kartanon, jota on aikoinaan isännöinyt Kustaa Mauri Armfelt. Maaomaisuuttaan Wahlroos lisäsi muutama vuosi sitten maanvaihtokaupalla. Nokian tehtaiden vierestä Salon kaupunki sai teollisuustontteja Wahlroosilta ja Wahlroos sai sata tai ehkä enemmänkin hehtaaria metsämaata. Ei kai Nokia sinne mitään enää ole lisää rakentanut. Kaupungin päättäjät tietenkin tekivät oikein, kun ottivat huomioon tämän rakentamismahdollisuuden maanvaihdossaan. Tämä nyt muistinvaraisesti.”

http://www.nettisanomat.com/2006/11/11/etusivu.html#vaurastumisesta

Antti Herlin, Suomen rikkain mies.
Hänellä on perintönä Kirkkonummella Thorsvikin kartano. Kun rahaa on niin lisämaitakin Kirkkonummelta, ja muuatakin, kannattaa ostaa, merenrantaakin siinä sivusssa tulee lisää ja lisää.

Joskus himo on niin suuri, varsinkin jos kohde on houkutteleva, että kauppa jyrätään laittomuuden rajamailla, ehkä laittomuuksiinkin turvautuen. Rahallahan niistä selviää sitten ja rahastajat saadaan tyytyväisiksi. Maineellahan ei ole niin väliä. Tällainen kauppa paljastui Paratiisin papereista. Tehtiin kauppa vaikkei myyjällä ollut oikeutta ja valtuutta myydä, Rahaa lähetettiin paratiisiin ja osa jäi jonnekin. Eräs maaalueen omistajista väittää Ylen MOT-ohjelmassa, että hän ei ole saanut senttiäkään.

Herlin on Sanoma Oy:n pääomistaja ja niinpä Helsingin Sanomat kertoo puutteellisesti tästä asiasta, toisin sanoen kertoo toisesta asiasta.

Seurassa on selostusta tästä maakaupasta:
”Toinen kartanoherra

Marraskuussa Suomenlahden ranta ei ole kaikkein edustavimmillaan. Silti mielikuvitus rakentaa tänne hulppeita rantahuviloita.

Pankkiiri Lehdon ryhtyessä maakauppoihin huvilarakentaminen ei kuulunut suunnitelmiin. Muutaman kilometrin päässä sijaitsee nimittäin Thorsvikin kartano, jonka isäntä Kone Oyj:n pääomistaja Antti Herlin on jo pitemmän aikaa pyrkinyt ostamaan alueelta lisää maata.

Lehto ryhtyikin hieromaan kauppoja Herlinin omistaman Security Trading Oy:n toimitusjohtajan Jukka Ala-Mellon kanssa.

Ala-Mello teki selväksi, että Herlin haluaa ostaa koko Långvik Southin omaisuuden kerralla. Yhtiöstä tarjottu 8,5 miljoonan euron hinta oli vähemmistöosakkaiden mielestä liian alhainen, mutta Lehtohan oli luvannut maksaa heille sitoumuksen mukaiset 2,7 miljoonaa euroa.

Kaikki vaikutti olevan kunnossa, kun kauppaa vielä suunniteltiin kesällä 2016.

Syyskuussa Lindforsin oli määrä mennä allekirjoittamaan kauppakirja Nordea-pankin tiloihin. Kauppoja edeltävänä yönä Lindforsin puhelin pirisi. Puhelimessa oli Lehto, joka ilmoitti, ettei pysty maksamaan senttiäkään.

Oli selvää, että kauppa peruuntui. Mutta varsinainen yllätys odotti Kone Oyj:n pääkonttorissa.

Keksityt valtakirjat

Samana päivänä Herlinin luottomies Markku Laulumaa kutsui Lindforsin Munkkiniemen kartanoon. Siellä Lindforsin eteen lyötiin kauppakirja.

”Ihmettelin, että mikä helvetti tämä on. Sanoin, etten ole nähnyt paperia koskaan aikaisemmin. Siitä koko totuus sitten alkoi paljastua”, Lindfors kertoo.

Kauppakirjan mukaan Lehto oli myynyt koko Långvik Southin Herlinille jo neljä kuukautta aiemmin eli toukokuussa 2016, kaksi viikkoa ennen myyntiin oikeuttavan sitoumuksen allekirjoittamista. Lehdon allekirjoitus löytyi jokaisen vähemmistöosakkaan nimen perästä merkinnällä ”valtakirjalla”, vaikka hänellä ei kauppahetkellä ollut mitään valtakirjoja. Osakassopimuksen mukaan hän ei olisi saanut myydä edes omaa osuuttaan ilman muiden lupaa.

Antti Herlinin ja Jukka Ala-Mellon täytyi tietää, että osakekauppakirjaa ei tehty rehellisellä mielellä. Kukaan ei ollut yhteydessä vähemmistöosakkaisiin eikä kukaan kysynyt vähemmistöosakkaiden suostumusta kauppaan saati siihen, että kaikki rahat siirretään Mika Lehdon pankkitilille.

Vähemmistöosakkaat ovat nyt tehneet keskusrikospoliisille tutkintapyynnön, syyllistyikö Herlin tilanteessa lahjuksen antamiseen ja Lehto lahjuksen ottamiseen.”

https://seura.fi/asiat/tutkitut/maltalla-toimiva-nemea-bank-yritettiin-pelastaa-suomen-rikkaimman-rahoilla/


Mitäpä tähän lisäämään. Antti Herlin on saanut tilansa vieressä olleen merenranta-alueen omistukseensa. Sitä ei häneltä enää pois oteta. Nyt teeskennellään tietämätöntä kaupan sotkuista ja katsotaan kuka se konna oli. Jos Herlin, niin maksaa tuomion mukaan ja jos ei niin joku toinen maksaa, jos rahoja vielä jossakin on. Sillä ei nyt ole niin väliä jos joku myyjistä jää puille paljaille.

Niin. Paljonko ihminen maata tarvitsee?

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Keskiviikkona 15.11.2017 19:27.

Ex-kunnanhallituksen puheenjohtaja palaa politiikkaan 100 000 euroa rikkaampana. Tapaus EKE ja Timo Haapaniemi Kirkkonummella.

sunnuntai, marraskuu 29th, 2015

Kolme vuotta poliittisena raatona ollut Kirkkonummen ex-kunnanhallituksen puheenjohtaja Timo Haapaniemi palaa politiikkaan ja aikoo osallistua valtuustotyöskentelyyn nyt heti kun luvattoman kauan kestäneet poliisitutkimukset ja syyttäjän harkinnat ovat päättyneet. Mitään rikosta ei ole tapahtunut ja Haapaniemi on syytön lahjusrikokseen.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että Haapaniemellä ei ollut mitään osuutta lahjusepäilyjen aikana tapahtuneeseen EKE-yhtiön kaavoituksiin tai rakennusoikeuksiin, Tämä kävi ilmi mm. löytyneestä päiväkirjasta, jossa hänen menojaan ja tulojaan oli kerrottu, siis kulkemisiaan. Poliisihan tutki rahaliikennettä.

Lehtitietojen mukaan Haapaniemi ja hänen perheensä myivät rakennuskelvottoman tontin EKE:lle räikeään ylihintaan ja ostivat asunnon EKE:ltä alihintaan, ehkä ei ihan yhtä räikeään. Haapaniemien hyödyksi arvioitiin 100 000 euroa. Kauppojahan saa tehdä miten lystää, mutta tässä tapauksessa siis selvitettiin oliko EKE saanut myös jotain etuja Haapaniemen kunnanhallituksen puheenjohtajan asemasta. Lopputulos oli siis se, ettei ollut saanut.

Näin ollen tuomio siirtyy seuraaviin kunnallisvaaleihin ja silloin selviää, ovatko äänestäjät ja Timo Haapaniemen kannattajat hylänneet hänet vai eivät. Samalla selviää se asettaako puolue Kokoomus hänet vielä ehdolle kunnanhallituksen jäseneksi tai jopa puheenjohtajaksi.

Nyt siis Haapaniemi astelee valtuuston kokoukseen puhtaana miehenä ja Kirkkonummen Sanomien selostuksen, ehkä kuitenkin Haapaniemen itsensä selostuksen mukaan kysymys oli ”aivan normaaleista kiinteistö- ja asuntokaupoista”.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Sunnuntai 2015-11-28 klo 07:56.