2020. Kesäkuu. Jyväskylän tauti. Sauna-ravintola Jyväsjärven rannalle Osuuskauppa Keskimaalle alkuperäisen hankkeen nenän edestä.
Piiri pieni pyörii.
Rakennuslehti kertoo asiasta näin torstaina 25.06.2020.
LAINAUS
Jyväskylä sopi puisesta sauna-ravintolasta Lutakkoon – suunnitelmia ollut jo aiemmin
Jyväskylän kaupunki ja Osuuskauppa Keskimaa ovat sopineet sauna-ravintolan suunnittelun käynnistämisestä Lutakon Satamankärkeen.
Osapuolet toteuttavat yhdessä sauna-, ravintola- ja juhlatiloja sekä mahdollisesti muita liike-, matkailu- ja virkistyskäyttöön sekä satamatoimintoihin sopivia tiloja koskevan suunnittelun ja mahdollisen rakennushankkeen.
Suunnitelman mukaan kiinteistöinvestoinnista ja liiketoiminnan operoinnista vastaa Keskimaa. Tavoitteena on käynnistää Satamankärjen toiminta keväällä 2022.
…
”Jyväskylän satama tarvitsee sekä jyväskyläläisiä että matkailijoita kiinnostavia palveluita kehittyäkseen. Uskomme, että Satamankärki paikkana on ehdottomasti vetovoimainen. Hienoa, että saamme olla mukana rakentamassa tälle upealle sijainnille arvoistansa palvelukokonaisuutta”, Keskimaan toimitusjohtaja Antti Määttä sanoo tiedotteessa.
”Sauna, ravintola ja siihen liittyvät muut palvelut nostavat Jyväskylän sataman yhdeksi maan viihtyisimmistä oleskelualueista. Tarvitsemme kehittämiseen mukaan kumppanin, joka pystyy hoitamaan saunan ja ravintolatilojen operoinnin sekä toteuttamaan vaativan rakennushankkeen”, Jyväskylän kaupungin elinkeinojohtaja Anne Sandelinj kertoo.
Jo muutama vuosi sitten Sauna Finlandia Holding oy:llä oli suunnitelma sauna-ravintolasta alueelle, mutta kaupungin ohjausryhmä kaatoi suunnitelman vuosi sitten. Kaupunki piti tuolloin suunnitelmia liian keskeneräisinä.
LAINAUS LOPPUU
Viikkosanomat. Pertti Manninen. Maanantai 29.06.2020 07.29. Nettisanomat on lihavoinut viimeisen kappaleen.
PS. Juttua uudelleen lukiessani havaitsin 3 lukijakommenttia, jotka liitän tähän loppuun.
”CopyCat sanoo:
25.6.2020 19:25 jutut suora kopio stadista, keksikää jyskäläiset oma juttunne, kopioiminen ei vie koskaan pitkälle.
mietintää sanoo:
26.6.2020 00:54
Suomessa on yli 3 miljoonaa saunaa ja kaiketi yli 100 saunaravintolakokonaisuutta, pienistä suuriin. Suuremmasta päästä on esimerkiksi Ukkohallan saunamaailma Hyrynsalmella, jossa on järven rannalla ravintolatoiminnan ohessa 9 saunaa. Se valmistui 15 vuotta sitten. Jyväskylän alustavissa konsepti-ideoissa saunan rooli näyttäisi olevan suhteellisen pieni. esimerkiksi hankkeen kokonaisaloihin saunaneliöt suhteutettaessa. Tuossa on kyse ennemmin liiketiloista, joiden yhteydessä on saunomismahdollisuus, kuin isosta saunakokonaisuudesta, jonka yhteydessä on vähän liiketiloja.
Jyväs-Helmi Oy sanoo:
26.6.2020 11:44
Entäs jos Jyväs-Helmi Oy ostaisi tuosta hyvät rantatontit, joille voisi gryndata muutaman 8 – 12 kerroksisen asuinkerrostalon. Asuintalojen katutasokerrokseen voitaisiin hyvin sijoittaa satamaa palvelevia liiketiloja ja puulämmitteinen sauna?”
Rakennuslehti 25.6.2020.
—
Jyväskylän tautia pari vuosikymmentä sitten:
Kuva vuodelta 1999, ,jolloin Tanssisali Lutakko haluttiin purkaa uudisrakennusten tieltä. Kauppaneuvos Kauko Sorjonen saatiin kuitenkin hätiin pelastamaan tämä JELMUN toimipaikka, muhkean korkea vanha punatiilinen rakennus ja yhä se siellä on uusien rakennusten puristuksessa. Sen aikainen tyypillinen Lada ja sen aikainen varhainen kannanotto Jyväskylän kaupunkisuunnittelulle ja siihen liittyvään kähmintään matalan varastorakennuksen seinässä, joka kuvan ottamisen jälkeen ei kauaa ollut paikallaan: Taivaallisen rahan aukio.
Teksti ja kuva lisätty 10 tuntia myöhemmin 18:12. Pertti Manninen.
Tämä siis muistinvaraisesti, mutta ihan ajankohtana kirjoitettu on melkein samanlainen, tosin yksityiskohtaisempi! Sama.
Arkistokirjoitus:
Terveisiä Jyväskylästä!
14.03.02 Pertti Manninen, nettisanomat.com
Taivaallisen rahan aukio on muutettu parkkipaikaksi ja myös rakennus, joka sinne osoittaa, on hävitetty. Uusi uljas Jyväskylä ei tarvitse vanhoja rakennuksia maisemaa pilaamaan!
Rytsölän veljesten nousu ja tuho (?) symboloi pienessä mitassa mitä voi olla odotettavissa. Kaupungin johtaja Pekka Kettunen tähyää jo uusia haasteita – kun ei vain jättäisi hukkuvaa laivaa.
Kaupungin talous on kuralla ja kuvassa taustalla näkyvä paviljonki menestyy, kun sinne pumpataan jatkuvasti kaupungin ja ympäröivän maaseudun varoja miljoonittain vuodessa, markoissa tosin.
Aikoinaan nettisanomat.com järjesti kuvakyselyn, jonka voi hyvin liittää tähän.
Viikon kuvakysymys:
Mikä liikaa?
Vasemmalta: Jyväskylä Paviljonki, Tanssisali Lutakko, Työttömien yhdistyksen talo.
Kuvannut Pertti Manninen kesällä 1999.
Jos on aiheesta kiinnostunut, niin lehti on kirjoittanut Tanssisali-Lutakosta ja siitä, mihin nuorisoa on häädetty ja mihin heille on lupauksia annettu.
Vanha juomatehdas myytiin pikapikaa Sorjosen säätiölle, joka korjasi sen osin yhteiskunnan varoilla ja vuokrasi takuuvarmasti Yliopistolle. Positiivista oli tietenkin se, että rakennus korjattiin, mutta nuorilta meni yksi kaupungin omistama paikka sivu suun.
Jotenkin tuntuu siltä, että nuorille luvattu veturitalli on liian arvokas heille annettavaksi. Lehden oma haku ohjaa näihin juttuihin.
Taivaallisen rahan aukio on saanut arvoistansa seuraa. Viisitoistakerroksinen pilvenpiirtäjä on valmistunut, Paviljongin uudisrakennussuunnitelmat etenevät. Kaikki tämä mammonan takia, josta uskotellaan tulevan jotakin myös köyhille ja kurjille. Se näkee, joka elää!
Terveisiä Jyväskylästä!
Pertti Manninen, nettisanomat.com 14.03.2002
PS. Kuvassa etualalla oleva keltainen talo, jossa Työttömien yhdistys viimeksi majaili, on purettu. Sitä ennen kaupunginjohtaja Pekka Kettunen määräsi kadulla olevan kyltin hävitettäväksi. Kurja kansa ei saanut näkyä arvovieraille ja niinpä ovessa oli vain pieni A4- tiedotus, joka kertoi työttömien yhdistyksen talossa majailevan.
Uljas tiilitalo, Tanssisali Lutakko, on seuraavana purkulistalla. Mitään ei ole tehtävissä. Purkutiilet tarvitaan kuulemma Jyväsjärven lisätäyttämisessä, jotta järven päälle voitaisiin rakentaa lisää toimistorakennuksia niinkuin Nokian vuokraamissa toimistotaloissa tehtiin.
Sama.
Arkistokirjoitus
Nettisanomat.com 14.03.2002.
Kommentit (7)
Kirjasto on upea ja sopii todella hyvin kirkon viereen. Kirjaston kupariseinä ja kirkon kivimuuri sopivat uskomattoman hyvin yhteen. Kunhan saadaan tuo ruma parakkipäiväkoti pois, niin maisema kaunistuu.
Minun mielestäni uusi kirjasto on aika epäkäytännöllinen, ainakin minun on vaikea hahmottaa sisäpuolta ja liikkuminen on hankala. ähän sellainen IKEA fiilis tulee.
LAINAUS LOPPUU
—
Ehkä kuitenkin ennen purkamista Oodi-arkkitehdit velvoitettaisiin muuttamaan torin puolen eteläseinää, niin, että sinne tulisi ikkunat ja näkymä sisälle ja sisältä avautuisi näkymä torille ja Suomen VALO tulisi olennaisesti elementiksi tätä yläimoista tiettävästi ylvään näköistä laatikkoa.
Sama
(Viikkosanomat. Pertti Manninen. Sunnuntai 10.01.2021 15:24.)
Tags: Etelä, fiasko, Fyyri, ikkunaton,
Keskiaikainen, Kirjasto, Kirkkonummi,
Kivikirkko, Oodi-arkkitehdit, Valoton, Yläilma
This entry was posted on sunnuntai, tammikuu 10th, 2021 at 3:30 pm.
http://viikkosanomat.fi/2021/01/10/2021-tammikuu-kirkkonummen-kirjasto-fiasko-hieno-lintuperspektiivista/
LUE MYÖS!
Oodi-arkkitehtien fiasko Kirkkonummen uuden pääkirjaston suunnittelussa! Lue!
LUE MYÖS!
Oliko Oodi-kirjasto onnenkantamoinen?
2020. Marraskuu. Kirkkonummen uusitun pääkirjaston fiaskoita. 1. Pääovi torille, mutta on ahdas ja luotaantyöntävä, ikkunat torille poistettu! 2. Rakennuksen kustannusarvio ylittyi vain 130 prosenttia! Kansalaisten kommentit puolesta ja vastaan. Lue!
”Lopuksi: Oodi oli onnenkantamoinen. Fyyri on taas fiasko. Kannattaa järjestää oppitunnit kirjaston suunnittelusta ja todeta, että kaikki, tai siis ainakin melkein kaikki voi mennä pieleen kun toiminnallisuus ja Suomen valo unohdetaan.” Lue!
LUE MYÖS!
Oodin arkkitehtien fiasko on se ettei kirjasto avaudu torille etelään niinkuin entinen nyt kuparinen peittämä julkisivu. Vanhassa oli ikkunat torille päin, aluksi kahvilan ja sitten myöhemmin lehtilukusalin ikkunat.
Nyt torin ovikin on sijoitettu arkkitehtuuri edellä niin vinosti, että sisälle ei näy, eikä sisältä näy tässä omituisessa sisennyksessä, josta hyvinkin tulee iltaisin jonkunlainen kuseskelupaikka. Ainakin tässä suhteessa Fyyri on fiasko.
Kirjaston nimeksi muotoutui omituinen fyyri-sana, joka kuulemma on jonkinlainen höyrylaivan tulipesä. Ei suomenkielessä ole mitään f:llä alkavaa sanaa alkujaan, ellei sitten filunkia lasketa mukaan. Vain kaupungin nimi Forssa on paikallaan. Onhan se niin upeasti johdettu toisesta kotimaisesta! Sama.
Faaraot ja muut ovat maailman sanoja.
Viikkosanomat. Pertti Manninen. Perjantai 09.10.2020 22:31. Aleksis Kiven päivän aattona, päivänä jolloin Kirkkonummen uudistettu pääkirjasto Fyyri avattiin.
http://viikkosanomat.fi/2020/10/09/2020-lokakuu-maskit-kyseessa-on-ollut-valhe-ja-rikos-suomea-kohtaan-meidan-kaikkien-henki-asetettiin-vaaraan-on/
—
No comments:
Rakennuslehti 23.11.2020.
Kirkkonummen uusi kirjasto kätkee sisäänsä vanhan vuonna 1982 valmistuneen pääkirjaston, joka kasvoi saneerauksen ja laajennuksen myötä kooltaan kaksinkertaiseksi.
Rakennuslehti 23.11.2020.
https://www.rakennuslehti.fi/
2020/11/kirkkonummen-uuden-kirjaston-sisalle-piilotettiin-vanha-rakennus-ensimmaisen-urakoitsijan-konkurssi-hidasti-valmistumista/
LAINAUS
”Uusi kirjasto elävöittää Kirkkonummen keskustaa. Se sijoittuu uuden kunnantalon, keskiaikaisen kirkon ja torin alueelle ja on kuin kunnan perinteisen torikeskustan vastaisku etelämmässä moottoritien kupeessa sijaitsevalle marketkeskittymälle.
Fyyrissä on saman katon alla pääkirjasto, asukaspuisto, nuorisotilat, musiikkileikkikoulu ja kunnan työllistymisyksikön pyörittämä kahvila.
Kirjaston houkuttelevuutta lisäävät sen arkkitehtuuri ja taide. Ne heijastelevat rakennuksen teemoja eli saaristoa, merta ja Porkkalan aluetta. Jos aiemmin tontilla sijainnut ja vuonna 1982 valmistunut vanha kirjasto käänsi selkänsä vanhalle kivikirkolle, Fyyri avautuu kirkkoon päin yhdeltä sivultaan. Vihreäksi hapettunut kirkon kuparikatto puhuu samaa kieltä kirjaston kuparisen julkisivun kanssa.
Kirjastotalon on suunnitellut arkkitehtitoimisto JKMM Arkkitehdit. Suunnittelussa pääsuunnittelijana työskenteli Teemu Kurkela, projektiarkkitehtina Jukka Mäkinen ja sisustusarkkitehtina Tiina Rytkönen.
”Hanke oli monelta osin poikkeuksellinen, sillä tulevia erilaisia käyttäjäryhmiä oli useita. Vanha kirjasto jäi uuden rakennuksen sisälle, sillä halusimme ratkaista suunnittelutehtävän niin, että uusi ja vanha integroituvat yhdeksi kokonaisuudeksi. Sama julkisivumateriaali sitoo kokonaisuuden yhteen. Tämä tuntui myös kaupunkikuvallisesti perustellulta, parhaalta ratkaisulta. Koska tilaohjelma oli laaja, pystyimme näin käyttämään arvokkaalla paikalla olevan tontin mahdollisimman tehokkaasti”, Jukka Mäkinen kertoo.”
LAINAUS LOPPUU
Kommentit
LAINAUS
2 vastausta artikkeliin “Kirkkonummen uuden kirjaston sisälle ”piilotettiin” vanha rakennus – ensimmäisen urakoitsijan konkurssi hidasti valmistumista”
Kyllähän se ruoste oleellisena osana merenkäyntiin liittyy, muuta yhteistä ei taida olla aiheeseen tuolla laatikolla.
Vähän kuten Turun Funikulaari, kyllä sekin jotakuta naurattaa, koko matkan pankkiin.
”… kyllä sekin jotakuta naurattaa, koko matkan pankkiin…”
Jaa meinaatko arkkitehtiä vai ketä?
LAINAUS LOPPUU
Rakennuslehti 23.11.2020.
https://www.rakennuslehti.fi/
2020/11/kirkkonummen-uuden-kirjaston-sisalle-piilotettiin-vanha-rakennus-ensimmaisen-urakoitsijan-konkurssi-hidasti-valmistumista/
—
Tämä kirjoitusketju on julkaistu ensimmäisen kerran nettisanomat.com-.lehdessä osoitteessa:
http://www.nettisanomat.com/2021/01/13/etusivu.html
Sivun alkutekstit ja alkukuva ”kaatunut vai kaadettu” tässä lopuksi:
2021. TAMMIKUU. Kirkkonummen kirjasto-fiasko hieno lintuperspektiivistä! Oodi-arkkkitehtien mahalasku. Lue!
2021. TAMMIKUU. Suomi24.fi. Keskustelu. Juha Sipilän mukilointi eduskuntatalon lähellä. Lue!
2021. TAMMIKUU. Kaatunut vai kaadettu. Talvikuvia.
http://www.nettisanomat.com/2021/01/13/etusivu.html
—
Viikkosanomat. Pertti Manninen. Maanantai 18.01.2021 8:04.