Posts Tagged ‘Pertti Manninen’

2021. Maaliskuu. Järjettömyyden ääni. Tapaus Antti Neimala. Ottaa syyt niskoilleen kauppaliikkeiden eriarvoisuudesta liikkumisrajoituksista. ”Tehtiin kiireellä”.

sunnuntai, maaliskuu 28th, 2021

2021. Maaliskuu. Järjettömyyden ääni. Tapaus Antti Neimala. Ottaa syyt niskoilleen kauppaliikkeiden eriarvoisuudesta liikkumisrajoituksista. ”Tehtiin kiireellä”.

Talouselämä on haastatellut vastuussa olevaa virkamiestä. Hän taitavasti syyttää kiirettä tästä sotkusta. Luulisi, että kauppa- ja teollisuusministeri Mika Lintilän vastuulla olevassa ministeriössä valmisteltua lakiesitystä olisi lukenut joku muukin virkamies tai ministerin monilukuisesta avustuskaartista joku, joka olisi huomannut tämän eriarvoisuuden.

Esimerkiksi muiden lehtien yleisökommenteissa kyllä huomattiin ja epäiltiin suoraan, ettei vahinko olisi ollut vahinko vaan tahallaan tehty isoja, ja ”omiakin” kauppaliikkeitä suosiva.

Kommenttien mukaan ainakin liikkumistajoitusten yhteydessä Saksassa, Espanjassa ja Kanadassa isojen kauppaliikkeiden ruokaosastot oli erotettu muista osastoista esim. lippusiimoin.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Sunnuntai 28.3.2021. 05:05.

Talouselämän kirjoitus alkaa kuvalla ja kuvatekstillä.

LAINAUS

Vaikutuksia ei arvioitu. Liikkumisrajoitukset valmistettiin niin kiireellä, ettei vaikutusarvioita tehty, kertoo osastopäällikkö Antti Neimala työ- ja elinkeinoministeriöstä. JULIUS KONTTINEN

Liikkumisrajoitukset ajavat kaupat eriarvoiseen asemaan, mutta kilpailuoikeudesta tuskin on apua – TEM:n Neimala: ”Nimenomainen tarkoitus ei ole suosia jotakin kaupan toimijaa”

27.3.2021 11:55 LAKI POLITIIKKA YRITTÄMINEN KAUPPA

Kilpailuviranomainen ei voi puuttua siihen, miten liikkumisrajoitukset kohtelevat eri kauppoja. Kilpailuoikeus ei ulotu tällaisen liikkumisrajoituksia koskevan lain vaikutuksiin, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön osastopäällikkö Antti Neimala.

Lukuaika noin 2 min

TEM:n osastopäällikön Antti Neimalan mukaan lainsäätäjä, viime kädessä eduskunta, voi harkita, ovatko liikkumisrajoitukset tarkoituksenmukaisia ja kohtelevatko ne kaupan toimialoja ja kauppoja tasapuolisesti.

Lue koko juttu.

LAINAUS LOPPUU

2021. Maaliskuu. Pääministeri Sanna Marin rajallatestauksista: ” Tämä ei ole päätös, jonka maan hallitus voisi tehdä. Jos se voisi tehdä, se päätös olisi varmasti jo tehty.”

sunnuntai, maaliskuu 14th, 2021

2021. Maaliskuu. Pääministeri Sanna Marin rajallatestauksista: ” Tämä ei ole päätös, jonka maan hallitus voisi tehdä. Jos se voisi tehdä, se päätös olisi varmasti jo tehty.”

Ylen Ykkösaamussa toimittaja Seija Vaaherkumpu haastatteli lauantaina 13.3.2021. pääministeri Sanna Marinia. Yle kertoo jutussaan haastattelun rajatarkistuksia koskevašsa asiassa näin:

LAINAUS

Marin: Pakkotestaus rajalla on avien ja kuntien, ei hallituksen päätös

Hallitusta on kritisoitu siitä, ettei virusta ole pystytty pysäyttämään Suomen rajoille. Monia ihmetyttää se, että vaikka Marin itse sanoi tammikuun alussa, että kaikki matkustajat pitäisi pystyä testaamaan ja kaikkien pitäisi olla karanteenissa, kunnes tulokset tulevat, näin ei edelleenkään toimita.

Marinin mukaan tämä johtuu toimivallan jakautumisesta ja aluehallintoviranomaisten ja kuntien toimista.

– Tämä ei ole päätös, jonka maan hallitus voisi tehdä. Jos se voisi tehdä, se päätös olisi varmasti jo tehty.

– Meillä on tällä hetkellä lainsäädännössä mahdollisuus aluehallintoviranomaisille ja kunnille testata myös pakolla ihmisiä, mutta näitä toimivaltuuksia ei ole käytetty niin kuin niitä oltaisiin voitu käyttää.

Hallitus on Marinin mukaan tehnyt voitavansa, eli rajoittanut rajaliikennettä ja saanut matkustajien määrän laskemaan murto-osaan tavallisesta määrästä. Suomen lainsäädäntö on rakennettu toimivaltaisten viranomaisten päätösten varaan, Marin perustelee.

Kyllä minä pääministerinä tietenkin toivoisin, että meillä olisi senkaltainen koneisto tämänkaltaisessa kriisitilanteessa, että meillä olisi linjaorganisaatio, ja se organisaatio, koko valtionhallinto ja muukin hallinto pomppaisi kun pääministeri käskee, mutta näin ei ole.

Uusien virusmuunnosten leviämisen hidastamiseksi Marin ehdottaa EU:n yhteistä hätätilamenettelyä, jossa kaikilla mailla olisi samanlaiset käytännöt testauksen, karanteenien ja liikkumisen rajoittamisen suhteen.

LAINAUS LOPPUU
Tekstin lihavointi Viikkosanomat.

Kommentti:
Pääministeri on pääministeri, jolla on koko eduskunnan tuki vaarallisen taudin torjuntaan liittyvissä asioissa. Piiloutuminen nykyisen lainsäädännön taakse, kun ei jotain tärkeää toimenpidettä vaarallisen taudin torjumisessa saada hoidettua, kertoo heikosta johtajuudesta ja kyvyttömyydestä ja varmaankin myös taitamattomuudesta.

Pääministeri tarvitsee uutta ehostusta, myös ajattelussa, ja niin myös suoruutta.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Sunnuntai 14.3.2021 07:42.

Lue myös!
VUOSI SITTEN MAALISKUUSSA 2020

2020. Maaliskuu. Koronantorjunta. Jokainen hukattu päivä on liikaa.
Vauhtia valmiuslain käsittelyyn.

Tuntuu ihmeelliseltä, ettei hätätilanteessa Suomessa voi säätää sellaista valmiuslakia, jossa hallituksella on vapaat kädet ryhtyä mihin tahansa toimiin koronaviruksen pysäyttämiseksi heti kun hallitus katsoo jonkun toimen tarpeelliseksi. Eihän tämä olisi mitään diktatuuria, vaan ihmishenkien pelastamista, joka on tietenkin kaikkein ylin ohjenuora hallituksen tekemisille. Vastuullahan siinä toimittaisiin ja mahdolliset ylilyönnit voitaisiin tutkia myöhemmin.

Hallituksen kuuluu toimia päättäväisesti ja tarvittaessa nopeastikin.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Torstai 26.03.2020 06:45.
Tags: hätätilanne, Ilta-Sanomat, jälkikäteen, järkikäteen, koronavirus, laki, nopeus, pääkirjoitus, toiminta, torjunta, Valmiuslaki, vastuu, Viikkosanomat

16157024182045837552386665191444

Ylen Areena keskiviikkona 08.01.2020 15:49. Pertti Manninen. Kuvan kello kesäajassa!

Lue myös!
Nettisanomat 8.1.2020.
LAINAUS

Pääkirjoitus: SUORA
”Marinin ja Löfvenin ensitapaaminen kiinnostavaan kohtaan”. Ruotsin vierailun lehdistötilaisuuden aluksi molemmat pääministerit esittivät surunvalittelunsa omaisille, joiden perheenjäseniä oli kuollut ukrainalaiskoneen maahansyöksyssä. Pääministeri Stefan Löfven vaati tapauksen perusteellista selvittämistä.

Voi sanoa, että ensitapaaminen osui dramaattiseen kohtaan. Joutuihan pääministeri Sanna Marin ottamaan kantaa Iranin ohjustulitukseen joutuneiden suomalaisjoukkojen pysymiseen Irakissa. Hän kertoi, että päätös tehdään yhdessä kansainvälisen koalition kanssa. Näin hän joutui suoraan ulkopoliittisten kysymysten äärelle, jotka hän oli tyystin sivuuttanut reilut viikko sitten esittämässään uuden vuoden tervehdyksessään.

Ylen välittämään kuvaan sattui SUORA-leima. Pääministeri tulee menestymään hyvin, jos hän tätä leimaa kantaa kunnialla. Kansalaiset ovat saaneet tarpeekseen edellisten pääministerien, nimiä tässä mainitsematta, jopa suoranaisesta leiman vastakohdasta: kieroilusta tai sitten vähintäänkin jonkinlaisesta hapuilusta.

Sanna Marinin hallitus on nyt kuukauden ikäinen, jolloin hänen kättensä jälkeä ja suoruuttaan on vielä mahdoton arvioida. Koville hän joutuu, kun hän kohtaa kaikenlaiset kampitukset. Nämä hän tulee kyllä selvittämään olemalla rehellinen itselleen ja kansalaisille.
Tulevaisuus on hänen ja tietenkin koko hänen hallituksensa.

Pääkirjoitus. Pertti Manninen.
Maanantai 13.01.2020 13:11.

LAINAUS LOPPUU

2021. Maaliskuu. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö astuu esiin koronakriisin hoidossa ja ulkopolitiikan johtamisessa Ilta-Sanomien haastatteluissa peräkkäin lauantaina 6.3.2021.

lauantai, maaliskuu 6th, 2021

2021. Maaliskuu. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö astuu esiin koronakriisin hoidossa ja ulkopolitiikan johtamisessa Ilta-Sanomien haastatteluissa peräkkäin lauantaina 6.3.2021.

IMG_20171208_204353022

LAINAUS NRO 1. OTSIKKO

”POLITIIKKA
Presidentti Niinistö Suomen pahentuneesta korona­tilanteesta IS:n erikois­haastattelussa: ”Nukuttiin kuin viatonta unta”
Presidentti Sauli Niinistön mukaan koronakriisissä nukuttiin ”viatonta unta”, kun tautimäärät eivät räjähtäneetkään vielä vuodenvaihteessa. Liikkumisen rajoittaminenkin on mahdollista. – Pakko on reagoida, Niinistö sanoo pahenevasta tilanteesta.

Hanna Vesala, Timo Haapala
6:00″

LAINAUS LOPPUU

IMG_20171208_204350313

LAINAUS NRO 2. OTSIKKO

”POLITIIKKA
Presidentti Niinistö pitää kiinni ulkopolitiikan johtamisesta – vertaa Marinin twiittailua kahden edellisen pääministerin toimintaan
Presidentti Sauli Niinistö ei peräänny tuumaakaan ulkopolitiikan vastuusta, johon perustuslaki hänet velvoittaa. Twitter ei sitä muuta.

Timo Haapala, Hanna Vesala
6:00″

LAINAUS LOPPUU

Tässä vielä kaikki oli hyvin. Kuva hallituksen nimitystilaisuudessa ja teksti jostakin muualta. Nettisanomat.

Tässä vielä kaikki oli hyvin. Kuva hallituksen nimitystilaisuudessa ja teksti jostakin muualta. Nettisanomat.

Seuraavana Ilta-Sanomien etusivulla, sillä hetkellä oli kotonaan liittyvä kirjoitus.

LAINAUS NRO 3. OTSIKKO

”KOTIMAA
Hallituksen muistio: Pääsiäisenä Husin vuode­osastoilla voi olla satoja korona­potilaita – yhden hoido­muodon ennakoidaan vähentävän teho­hoidon tarvetta
Pääsiäisen aika arkipyhineen tuottaa vaikeuksia sairaaloille, hallituksen muistiossa ennakoidaan.

Laura Manninen
5.3. 21:40″

LAINAUS LOPPUU

Arvio:
Sattumalta edellinen kirjoitukseni kertoi silloisen valtiovarainministeri Sauli Niinistön yrityksestä tai ainakin esityksestä siirtää eduskuntavaaleja EU-puheenjohtajamaan varjolla. Esitys tyrmättiin siis silloin jo reilut kaksikymmentä vuotta sitten.
Silloinhan Sauli Niinistö oli pahainen, tosin tärkeässä asemassa oleva kyläpoliitikko.

Nyt puhuu valtiomies, jolla on suuri kansansuosio. Jonkinlainen trauma on saattanut jäädä siitä, että pääministeri Sanna Marin tyrmäsi presidentin Nyrkki-ehdotuksen korona-asioiden hoitamiseen tai koordinoimiseen. Oikeuskansleri Tuomas Pöysti totesi kuitenkin, että maan hallitus on juuri se elin, jolle koronakriisin hoitaminen kuuluu.

Presidentti saattaa hyvinkin olla oikeassa, vasta otsikon luettuani siinä, että Ruususen unta on nukuttu. Ulkopolitiikan hoito kuuluu presidentille yhteistoiminnassa maan hallituksen kanssa. Näinhän nyt vasta Sanna Marin on ryhtynyt lakia noudattamaan. Edelliset pääministerit ovat olleet aika lepsuja tämän asian suhteen. Presidentti Sauli Niinistö on saanut temmeltää aika esteettä tällä alueella.

Nyt sitten lukemaan näitä artikkeleita!

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Lauantai 6.3.2021. 07:22.

DSC06484bld20090918svt2daligalen600sh

Linkki:
http://viikkosanomat.fi/2021/03/05/2021-maaliskuu-kansalaisten-on-hyva-muistaa-etta-sauli-niinisto-esitti-vaalien-siirtamista-suomen-eu-pujeenjohtajuuden-varjolla-kaksi-arkistokirjoitusta/

Kuvat kaivettu Nettisanomien arkistosta ilmeisesti kuviin ja tapahtumiin sopimattomien kuvatekstien kanssa lauantaina 6.3.2021. 17:22.
Viikkosanomat. Pertti Manninen.

2021. Maaliskuu. Kauppalehti kiteyttää ongelman ytimen Marinin hallituksen koronastrategiassa.

perjantai, maaliskuu 5th, 2021

2021. Maaliskuu. Kauppalehti kiteyttää ongelman ytimen Marinin hallituksen koronastrategiassa.

Kauppalehden pääkirjoituksessa keskiviikkona 3.3.2021 kirjoitetaan näin:
LAINAUS

Pääkirjoitus
Hallitus haparoi pahassa paikassa

3.3.2021 05:00

”Pääministeri Sanna Marin (sd) ilmoitti maanantai-iltana aikalisästä valmiuslain käyttöönotossa, vaikka vielä maanantai-iltapäivänä hallitus oli julistanut ottaneensa soveltuvin osin käyttöön valmiuslain 106 ja 107 pykälät.”

”Ongelmana Suomessa on ollut se, että on jäänyt epäselväksi, mikä on hallituksen todellinen strategia koronan suhteen. Pitääkö tauti yrittää tukahduttaa, onko tarkoituksena saada aikaan laumaimmuniteetti, onko tarkoitus varmistaa sairaanhoidon kapasiteetti, onko tarkoitus minimoida työllisyydelle ja taloudelle tulevat vahingot?

Hallituksen tulisi laatia ja julkistaa oma exit-suunnitelmansa mahdollisimman pian, jotta kansalaisille tulee käsitys, milloin rajoituksia voidaan ryhtyä purkamaan.”
LAINAUS LOPPUU

Miten tämä on tässä? Ylen radion Ykkösaamussa pääkirjoitusta oli lainattu, ainakin tästä ongelman ydintä koskevasta kohdasta.
Jotenkin se jäi tajuntaan. Sitten HS lainasi muut lehdet-osiossaan tätä torstaina 4.3.2021, mutta ei tätä ongelman ydin-kohtaa. HS jätti siis kertomatta nämä strategian vaihtoehdot, jotka Kauppalehden pääkirjoituksessa esille tuotiin. Jotta asia ei jäisi vaivaamaan, löysin Kauppalehden pääkirjoituksen netistä, ”Olet lukenut 1/5 maksutonta uutista”, ja nyt sain sitten tämän esille tuotua.
Kauppalehden päätoimittaja on Arno Ahosniemi, joka vastaa siis myös lehtensä pääkirjoituksesta.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Perjantai 5.3.2021 06:51.

2021. Tammikuu. Oodi-arkkitehtien kirjastofiasko Kirkkonummella. Osa3, ainakin. kirjastofiasko

maanantai, tammikuu 18th, 2021

 

2021. TAMMIKUU. Kirkkonummen kirjasto-fiasko hieno lintuperspektiivistä! Oodi-arkkkitehtien mahalasku.


2018. Kuvat: Brutaali vanhan kirjastorakennuksen peittäminen ja ikkunoiden hävittäminen kuparilevyillä arkkitehtoonisen monumentaalisuuden saavuttamiseksi …


… keskiaikaista kivikirkkoa ja sankarihautoja häpäisten.

Kuvat: Pertti Manninen tiistaina 13.11.2018 14:48- 15:33.

2021. Tammikuu. Kirkkonummen kirjasto-fiasko hieno lintuperspektiivistä!

Viikkosanomat
Tammikuu 10, 2021

Verkkolehti Viisykkonen.fi julkaisi jutun Kirkkonummen uudistetusta pääkirjastosta, jonka ovat suunnitelleet Oodi-arkkitehdit. Tässä juttu ja siihen lukijoiden kommentit.

Aikaisemmin olen parikin kertaa pitänyt kirjastoa fiaskona, koska se EI avaudu torille, eikä oikein muuten minnekään muuallekaan ellei nyt hautausmaan sankarihautojen kivimuuria lasketa avautumiseksi. Muuri on tosin korkeampi kuin ikkunat, ettei sieltäkään päivä paljoa paista.

Etelästä pääovesta ei paista yhtään kun se on arkkitehtonisesti sijoitettu niin ettei sisälle näe  eikä siis sisältäkään ulos näe. Suru tulee kun muistelee vanhaa julkisivua, joka nyt on peitetty parin kolmen metrin päähän kuparilevyillä, jotka kätkevät sisäänsä jotain varastoa ja teknistä tilaa ja ikkunatonta kahvilakabinettia virkailijoille! Yleisökahvilan ikkunastahan näkyy idän puolella edellä mainittu muuri!

Viikkosanomat.  Pertti Manninen. Sunnuntai 10.01.2021 15:24.

Tässä seuraavassa Viisykkösen juttu ja siihen liittyvät kommentit.

LAINAUS

(7) kommenttia
Maailmaa kiertänyt brittivalokuvaaja kävi ikuistamassa tykättyä ja vihattua Kirkkonummen Fyyriä
Tämä kuva on Viisykkösen, jutun linkeistä löytyy kolmen arkkitehtuurivalokuvaajan otoksia.

Kolme arkkitehtuuriin keskittyvää ammattivalokuvaa on kierrellyt Kirkkonummen pääkirjastoa ja kertovat kuvin omaa näkemystään uudesta rakennuksesta.

Reippaasti kustannukset ylittänyt, kovasti pidetty tai vihattu Fyyri on päässyt myös Suomen arkkitehtuurin ykkösjulkaisuun Arkkitehti-lehteen kuvin ja hyvin myönteisin arvioin.

Kirkkonummella on käynyt äskettäin tohtoriksi Aalto-yliopistosta valmistunut Marc Goodwin.

Lontoossa syntynyt Goodwin on opiskellut myös synnyinsijoillaan ja Kaliforniassa.

Hän on kuvannut arkkitehtuuria ympäri maailmaa, ja hänen kuviaan on julkaistu alan kirjoissa ja lukuisissa julkaisuissa.

Parhaat palat Kirkkonummi-visiitistä voi katsoa Goodwinin omilta nettisivuilta, jossa on myös muita kohteita Suomesta. Erityisesti illalla otetut dronekuvat Fyyristä ovat vaikuttavat.

Arkkitehti-lehdestä löytyy myös valokuvaajien Tuomas Uusheimon ja Pauliina Salosen Fyyri-kuvia.

Itse juttu Fyyristä Arkkitehti-lehdessä on maksullinen, mutta kuvia on vapaasti katsottavissa.

(7) kommenttia
Kommentit (7)

Kommentit (7)

Kirjasto on upea ja sopii todella hyvin kirkon viereen. Kirjaston kupariseinä ja kirkon kivimuuri sopivat uskomattoman hyvin yhteen. Kunhan saadaan tuo ruma parakkipäiväkoti pois, niin maisema kaunistuu.

Kirjastoa ihaileva

 

Viisi kuvaa löytyi, kaikki ulkoapäin ja aika kaukaa. Sisältäpäin ei yhtään.
Minun mielestäni uusi kirjasto on aika epäkäytännöllinen, ainakin minun on vaikea hahmottaa sisäpuolta ja liikkuminen on hankala. ähän sellainen IKEA fiilis tulee.
Muutaman kerran käynyt

 

No onpa todellla upeat kuvat, varsinkin dronella otetut. Wau!
Fyyri rules

 

Mutta edelleen: Varmaan arkkitehtonisesti fantastinen rakennus mutta keskiaikaisen kirkon naapuriin?????
Anonyymi

 

Kuvat ovat kauniita!
Fyyristelijä

 

Joopa, joo.. No ylhäältä katsottuna ehkä ok. Sisältä ahdas ja oudosti jaettu. Liikaa meteliä, kun mukelot kansoittaa paikan:(
Ei hyvä

 

Niin jos tuollaisia pieniä kuvia laittaa niin ok mutta eihän koko laatikko sovi torille.
Purkutalo.

LAINAUS LOPPUU

Ehkä kuitenkin ennen purkamista Oodi-arkkitehdit velvoitettaisiin muuttamaan torin puolen eteläseinää, niin, että sinne tulisi ikkunat ja näkymä sisälle ja sisältä avautuisi näkymä torille ja Suomen VALO tulisi olennaisesti elementiksi tätä yläimoista tiettävästi ylvään näköistä laatikkoa.

Sama
(Viikkosanomat.  Pertti Manninen. Sunnuntai 10.01.2021 15:24.)

This entry was posted on sunnuntai, tammikuu 10th, 2021 at 3:30 pm.

http://viikkosanomat.fi/2021/01/10/2021-tammikuu-kirkkonummen-kirjasto-fiasko-hieno-lintuperspektiivista/

LUE MYÖS!
Oodi-arkkitehtien fiasko Kirkkonummen uuden pääkirjaston suunnittelussa! Lue!

LUE MYÖS!
Oliko Oodi-kirjasto onnenkantamoinen?

2020. Marraskuu. Kirkkonummen uusitun pääkirjaston fiaskoita. 1. Pääovi torille, mutta on ahdas ja luotaantyöntävä, ikkunat torille poistettu! 2. Rakennuksen kustannusarvio ylittyi vain 130 prosenttia! Kansalaisten kommentit puolesta ja vastaan. Lue!

Lopuksi: Oodi oli onnenkantamoinen. Fyyri on taas fiasko. Kannattaa järjestää oppitunnit kirjaston suunnittelusta ja todeta, että kaikki, tai siis ainakin melkein kaikki voi mennä pieleen kun toiminnallisuus ja Suomen valo unohdetaan.” Lue!

LUE MYÖS!
Oodin arkkitehtien fiasko on se ettei kirjasto avaudu torille etelään  niinkuin entinen nyt kuparinen  peittämä julkisivu. Vanhassa oli ikkunat torille päin, aluksi kahvilan ja sitten myöhemmin lehtilukusalin ikkunat.

Nyt torin ovikin on sijoitettu arkkitehtuuri edellä niin vinosti, että sisälle ei näy, eikä sisältä näy tässä omituisessa sisennyksessä, josta hyvinkin tulee iltaisin jonkunlainen kuseskelupaikka. Ainakin tässä suhteessa Fyyri on fiasko.

Kirjaston nimeksi muotoutui omituinen fyyri-sana, joka kuulemma on jonkinlainen höyrylaivan tulipesä. Ei suomenkielessä  ole mitään f:llä alkavaa sanaa alkujaan, ellei sitten filunkia lasketa mukaan. Vain kaupungin nimi Forssa on paikallaan. Onhan se niin upeasti johdettu toisesta kotimaisesta! Sama.

Faaraot ja muut ovat maailman sanoja.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Perjantai 09.10.2020 22:31. Aleksis Kiven päivän aattona, päivänä jolloin Kirkkonummen uudistettu pääkirjasto Fyyri avattiin.
http://viikkosanomat.fi/2020/10/09/2020-lokakuu-maskit-kyseessa-on-ollut-valhe-ja-rikos-suomea-kohtaan-meidan-kaikkien-henki-asetettiin-vaaraan-on/

No comments:

Rakennuslehti 23.11.2020.

Kirkkonummen uusi kirjasto kätkee sisäänsä vanhan vuonna 1982 valmistuneen pääkirjaston, joka kasvoi saneerauksen ja laajennuksen myötä kooltaan kaksinkertaiseksi.

Rakennuslehti 23.11.2020.
https://www.rakennuslehti.fi/
2020/11/kirkkonummen-uuden-kirjaston-sisalle-piilotettiin-vanha-rakennus-ensimmaisen-urakoitsijan-konkurssi-hidasti-valmistumista/

LAINAUS

”Uusi kirjasto elävöittää Kirkkonummen keskustaa. Se sijoittuu uuden kunnantalon, keskiaikaisen kirkon ja torin alueelle ja on kuin kunnan perinteisen torikeskustan vastaisku etelämmässä moottoritien kupeessa sijaitsevalle marketkeskittymälle.

Fyyrissä on saman katon alla pääkirjasto, asukaspuisto, nuorisotilat, musiikkileikkikoulu ja kunnan työllistymisyksikön pyörittämä kahvila.

Kirjaston houkuttelevuutta lisäävät sen arkkitehtuuri ja taide. Ne heijastelevat rakennuksen teemoja eli saaristoa, merta ja Porkkalan aluetta. Jos aiemmin tontilla sijainnut ja vuonna 1982 valmistunut vanha kirjasto käänsi selkänsä vanhalle kivikirkolle, Fyyri avautuu kirkkoon päin yhdeltä sivultaan. Vihreäksi hapettunut kirkon kuparikatto puhuu samaa kieltä kirjaston kuparisen julkisivun kanssa.

Kirjastotalon on suunnitellut arkkitehtitoimisto JKMM Arkkitehdit. Suunnittelussa pääsuunnittelijana työskenteli Teemu Kurkela, projektiarkkitehtina Jukka Mäkinen ja sisustusarkkitehtina Tiina Rytkönen.

”Hanke oli monelta osin poikkeuksellinen, sillä tulevia erilaisia käyttäjäryhmiä oli useita. Vanha kirjasto jäi uuden rakennuksen sisälle, sillä halusimme ratkaista suunnittelutehtävän niin, että uusi ja vanha integroituvat yhdeksi kokonaisuudeksi. Sama julkisivumateriaali sitoo kokonaisuuden yhteen. Tämä tuntui myös kaupunkikuvallisesti perustellulta, parhaalta ratkaisulta. Koska tilaohjelma oli laaja, pystyimme näin käyttämään arvokkaalla paikalla olevan tontin mahdollisimman tehokkaasti”, Jukka Mäkinen kertoo.”

LAINAUS LOPPUU

Kommentit

LAINAUS

2 vastausta artikkeliin “Kirkkonummen uuden kirjaston sisälle ”piilotettiin” vanha rakennus – ensimmäisen urakoitsijan konkurssi hidasti valmistumista”

  1. Kyllähän se ruoste oleellisena osana merenkäyntiin liittyy, muuta yhteistä ei taida olla aiheeseen tuolla laatikolla.

    Vähän kuten Turun Funikulaari, kyllä sekin jotakuta naurattaa, koko matkan pankkiin.

    1. ”… kyllä sekin jotakuta naurattaa, koko matkan pankkiin…”

      Jaa meinaatko arkkitehtiä vai ketä?

LAINAUS LOPPUU

Rakennuslehti 23.11.2020.
https://www.rakennuslehti.fi/
2020/11/kirkkonummen-uuden-kirjaston-sisalle-piilotettiin-vanha-rakennus-ensimmaisen-urakoitsijan-konkurssi-hidasti-valmistumista/

Tämä kirjoitusketju on julkaistu ensimmäisen kerran nettisanomat.com-.lehdessä osoitteessa:

http://www.nettisanomat.com/2021/01/13/etusivu.html

Sivun alkutekstit ja alkukuva ”kaatunut vai kaadettu” tässä lopuksi:

2021. TAMMIKUU. Kirkkonummen kirjasto-fiasko hieno lintuperspektiivistä! Oodi-arkkkitehtien mahalasku. Lue!
2021. TAMMIKUU. Suomi24.fi. Keskustelu. Juha Sipilän mukilointi eduskuntatalon lähellä. Lue!
2021. TAMMIKUU. Kaatunut vai kaadettu. Talvikuvia.

http://www.nettisanomat.com/2021/01/13/etusivu.html

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Maanantai 18.01.2021 8:04.