Posts Tagged ‘HS’

2020. Marraskuu. Antti Herlin vältti rikossyytteen maakaupassa. Vain kaksi mediaa kertoi asiasta. YLE ja Viisykkönen. HS vaikeni kun olisi pitänyt kertoa omistajan asioista.

keskiviikko, marraskuu 25th, 2020

2020. Marraskuu. Antti Herlin vältti rikossyytteen maakaupassa. Vain kaksi mediaa kertoi asiasta.

Tähän mennessä, maanantai 25.11.2020 18:50, vain Ylen juttu ja kirkkonummelaisen verkkolehden Viisykkönen juttu löytyy google-haulla.

Juttujen katkelmia:

YLE:

LAiNAUS

Suomen rikkain mies Antti Herlin välttyi syytteiltä kiinteistökauppatutkinnassa – poliisi epäili avunannosta törkeään kavallukseen

Pääepäilty tapauksessa on entinen pankkiiri Mika Lehto, joka kiistää syyllistyneensä rikokseen.

Talous

Antti Herlin.

 

Koneen suuromistaja Antti Herlin vastasi poliisikuulusteluissa useimpiin kysymyksiin joko “en tiedä” tai “en muista”. Arkistokuva vuodelta 2015.Roni Rekomaa / Lehtikuva

 

Helsingin poliisi epäili Antti Herliniä talousrikoksesta, mutta syyttäjä ei nostanut syytettä Suomen rikkainta miestä kohtaan.

Ylen MOT-toimituksen tietojen mukaan tapauksen pääepäilty, entinen pankkiiri Mika Lehto, saa syytteen törkeästä kavalluksesta.

Etelä-Suomen Sanomat uutisoi Mika Lehdon saamasta syytteestä jo syyskuun alussa(siirryt toiseen palveluun).

MOT:n tavoittama Lehto toteaa, ettei ole saanut syytettä vielä virallisesti tiedoksi.

Herlin: Täyttä yhteistyötä poliisin kanssa

Poliisi kuulusteli rikoksesta epäiltynä esitutkinnassa myös Koneen hallituksen sihteeriä ja Herlinin luottohenkilönä pidettyä Jukka Ala-Melloa. Syyttäjä ei nostanut syytettä myöskään Ala-Melloa vastaan.

Todistajana tapauksessa kuultiin Koneen juristia Johannes Frändeä. Antti Herlin ei antanut aiheesta haastattelua, vaan ainoastaan lyhyen lausunnon sähköpostitse.

– Ala-Mello, Herlin, Frände sekä Security Trading Oy:n [Antti Herlinin sijoitusyhtiö] muut edustajat ovat tehneet täyttä yhteistyötä poliisin kanssa asiassa ja muun muassa toimittaneet poliisille kaiken poliisin pyytämän aineiston.

– Perusteellisen tutkinnan jälkeen syyttäjä on päättänyt olla nostamatta syytettä Ala-Melloa, Herliniä ja/tai Security Trading Oy:n muita edustajia vastaan. Security Trading Oy tai sen edustajat eivät ole asiassa syyllistyneet mihinkään rikokseen, Fränden lähettämässä sähköpostissa todetaan.

Poliisi kiinnostui kiinteistökaupoista

Poliisin esitutkinta liittyy Kirkkonummella 2016 tehtyihin yritys- ja kiinteistökauppoihin.

LAiNAUS LOPPUU

Viisykkönen:

LAINAUS

(0) kommenttia

Yle: Antti Herlin välttyi syytteeltä rikosjutussa, johon liittyi iso maakauppa Etelä-Kirkkonummella

Antti Herlin on ostanut aktiivisesti maa-ja metsatalousmaita erityisesti Etelä-Kirkkonummella, jossa hän asuu.

Kirkkonummella asuva hissiyhtiö Koneen suuromistaja Antti Herlin on Ylen mukaan välttynyt syytteeltä monimutkaisessa talousrikosjutussa, jota poliisi on tutkinut nelisen vuotta.

Poliisi aloitti esitutkinnan Kirkkonummella tehtyihin kiinteistö- ja yrityskauppoihin liittyen. Herlin oli yksi epäillyistä henkilöistä.

Kiinteistökaupassa Herlinille siirtyi noin 80 hehtaaria maata merenrannalla ja vesialueita.

Kiinteistön omisti neljä osakasta, joista kolme kertoi, etteivät saaneet kauppasummasta mitään.

> Antti Herlinin maakaupoista tutkintapyyntö poliisille – entisen kartanon maat vaihtoivat omistajaa Kirkkonummella (Viisykkönen 22.9.2017)

LAiNAUS LOPPUU

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Keskiviikko 25.11.2029 19:13.

Lue myös kirjoitukseni vuodelta 2017 muutettuani takaisin Kirkkonummelle.

Björn Wahlroos ja Antti Herlin. Paljonko ihminen maata tarvitsee?

Björn Wahlroos ja Antti Herlin. Paljonko ihminen maata tarvitsee?

Björn Wahlroos ja Antti Herlin. Paljonko ihminen maata tarvitsee?

Molemmat omistavat komean kartanon, Wahlroos Salosssa Joensuun kartanon, jonka hän on jo lahjoittanut pojalleen.
Wahlroos kerran avasi kartanonsa radiotoimittajalle ja kertoi, että hän ostaa jatkuvasti lisämaita, kun niitä sopivasti tarjotaan. Lisäksi hän kertoi, että ei astu muiden varpaille kauppoja tehdessään, jos muitakin halukkaita ostajia on, Salossahan se parhaiten tiedetään. Tähän oheen katkelma kirjoituksesta vuodelta 2006, jolloin hän teki vaihtokauoan Salon kaupungin kanssa, Sitä isoa metstsätilaa ei ainakaan mahdollinen muu ostaja voinut ostaa.

”Hiukan lisää muistinvaraista omaisuustietoa ja omaisuuden mukanaan tuomaa tietoa. Björn Wahlroos omistaa Halikossa, Salon kupeessa kartanon, jota on aikoinaan isännöinyt Kustaa Mauri Armfelt. Maaomaisuuttaan Wahlroos lisäsi muutama vuosi sitten maanvaihtokaupalla. Nokian tehtaiden vierestä Salon kaupunki sai teollisuustontteja Wahlroosilta ja Wahlroos sai sata tai ehkä enemmänkin hehtaaria metsämaata. Ei kai Nokia sinne mitään enää ole lisää rakentanut. Kaupungin päättäjät tietenkin tekivät oikein, kun ottivat huomioon tämän rakentamismahdollisuuden maanvaihdossaan. Tämä nyt muistinvaraisesti.”

http://www.nettisanomat.com/2006/11/11/etusivu.html#vaurastumisesta

Antti Herlin, Suomen rikkain mies.
Hänellä on perintönä Kirkkonummella Thorsvikin kartano. Kun rahaa on niin lisämaitakin Kirkkonummelta, ja muuatakin, kannattaa ostaa, merenrantaakin siinä sivusssa tulee lisää ja lisää.

Joskus himo on niin suuri, varsinkin jos kohde on houkutteleva, että kauppa jyrätään laittomuuden rajamailla, ehkä laittomuuksiinkin turvautuen. Rahallahan niistä selviää sitten ja rahastajat saadaan tyytyväisiksi. Maineellahan ei ole niin väliä. Tällainen kauppa paljastui Paratiisin papereista. Tehtiin kauppa vaikkei myyjällä ollut oikeutta ja valtuutta myydä, Rahaa lähetettiin paratiisiin ja osa jäi jonnekin. Eräs maaalueen omistajista väittää Ylen MOT-ohjelmassa, että hän ei ole saanut senttiäkään.

Herlin on Sanoma Oy:n pääomistaja ja niinpä Helsingin Sanomat kertoo puutteellisesti tästä asiasta, toisin sanoen kertoo toisesta asiasta.

Seurassa on selostusta tästä maakaupasta:
”Toinen kartanoherra

Marraskuussa Suomenlahden ranta ei ole kaikkein edustavimmillaan. Silti mielikuvitus rakentaa tänne hulppeita rantahuviloita.

Pankkiiri Lehdon ryhtyessä maakauppoihin huvilarakentaminen ei kuulunut suunnitelmiin. Muutaman kilometrin päässä sijaitsee nimittäin Thorsvikin kartano, jonka isäntä Kone Oyj:n pääomistaja Antti Herlin on jo pitemmän aikaa pyrkinyt ostamaan alueelta lisää maata.

Lehto ryhtyikin hieromaan kauppoja Herlinin omistaman Security Trading Oy:n toimitusjohtajan Jukka Ala-Mellon kanssa.

Ala-Mello teki selväksi, että Herlin haluaa ostaa koko Långvik Southin omaisuuden kerralla. Yhtiöstä tarjottu 8,5 miljoonan euron hinta oli vähemmistöosakkaiden mielestä liian alhainen, mutta Lehtohan oli luvannut maksaa heille sitoumuksen mukaiset 2,7 miljoonaa euroa.

Kaikki vaikutti olevan kunnossa, kun kauppaa vielä suunniteltiin kesällä 2016.

Syyskuussa Lindforsin oli määrä mennä allekirjoittamaan kauppakirja Nordea-pankin tiloihin. Kauppoja edeltävänä yönä Lindforsin puhelin pirisi. Puhelimessa oli Lehto, joka ilmoitti, ettei pysty maksamaan senttiäkään.

Oli selvää, että kauppa peruuntui. Mutta varsinainen yllätys odotti Kone Oyj:n pääkonttorissa.

Keksityt valtakirjat

Samana päivänä Herlinin luottomies Markku Laulumaa kutsui Lindforsin Munkkiniemen kartanoon. Siellä Lindforsin eteen lyötiin kauppakirja.

”Ihmettelin, että mikä helvetti tämä on. Sanoin, etten ole nähnyt paperia koskaan aikaisemmin. Siitä koko totuus sitten alkoi paljastua”, Lindfors kertoo.

Kauppakirjan mukaan Lehto oli myynyt koko Långvik Southin Herlinille jo neljä kuukautta aiemmin eli toukokuussa 2016, kaksi viikkoa ennen myyntiin oikeuttavan sitoumuksen allekirjoittamista. Lehdon allekirjoitus löytyi jokaisen vähemmistöosakkaan nimen perästä merkinnällä ”valtakirjalla”, vaikka hänellä ei kauppahetkellä ollut mitään valtakirjoja. Osakassopimuksen mukaan hän ei olisi saanut myydä edes omaa osuuttaan ilman muiden lupaa.

Antti Herlinin ja Jukka Ala-Mellon täytyi tietää, että osakekauppakirjaa ei tehty rehellisellä mielellä. Kukaan ei ollut yhteydessä vähemmistöosakkaisiin eikä kukaan kysynyt vähemmistöosakkaiden suostumusta kauppaan saati siihen, että kaikki rahat siirretään Mika Lehdon pankkitilille.

Vähemmistöosakkaat ovat nyt tehneet keskusrikospoliisille tutkintapyynnön, syyllistyikö Herlin tilanteessa lahjuksen antamiseen ja Lehto lahjuksen ottamiseen.”

https://seura.fi/asiat/tutkitut/maltalla-toimiva-nemea-bank-yritettiin-pelastaa-suomen-rikkaimman-rahoilla/


Mitäpä tähän lisäämään. Antti Herlin on saanut tilansa vieressä olleen merenranta-alueen omistukseensa. Sitä ei häneltä enää pois oteta. Nyt teeskennellään tietämätöntä kaupan sotkuista ja katsotaan kuka se konna oli. Jos Herlin, niin maksaa tuomion mukaan ja jos ei niin joku toinen maksaa, jos rahoja vielä jossakin on. Sillä ei nyt ole niin väliä jos joku myyjistä jää puille paljaille.

Niin. Paljonko ihminen maata tarvitsee?

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Keskiviikkona 15.11.2017 19:27.

Tags: 

2017

—-

2020. Syyskuu. Ylipormestari Jan Vapaavuori ja jättiterassi. Lukijan mielipide HS:ssä.

keskiviikko, syyskuu 30th, 2020

Lukjoiden kommentteja HS:sä olleeseen juttuun ravintoloiden tilanteesta koronariisin kourissa  maanantaina 28.09.2020:

LAINAUS

  • toiset tekevät töitään.
  • Himmeä lyhty

    Ilmoita asiaton viesti

    Monet tahot ovatkin aivan käsittämättömällä tavalla sahanneet oksaansa. Eivät ole ymmärtäneet edellisten rajoitusten purkamisen jälkeen viestiä, että pallo on nyt heillä. Maailmassa tuppaa isoissa ja pienissä asioissa pätemään syyn ja seurauksen laki. Turha valittaa. On vain katsottava peiliin ja kärsittävä seuraukset.
  • AmandaL

    Ilmoita asiaton viesti

    Senaatintorin jättiterassi oli täysin ylimitoitettu, kaikki ravintolat kilometrin säteellä ja enemmänkin joutuivat nuolemaan näppejään kesällä kun oli paras aika kerätä kassaa jotta selviäisi syksyn/talven yli. 400000 kävijää 20 euron keskiostoksella oli huima menetys muille paitsi näille 16 ravintoloille jotka tulivat (pärstäkertoimella) valituksi torille. Kiitos vaan Helsingin kaupunki ja sen päättäjät. Vapaavuorihan on kerännyt kehut tempauksesta ja juristina osaa varmasti selvittää yhdenmukaisuusperiaatetta tässä kuviossa. Hänen kontolle tulee monet konkat. Yrittäjät istuvat kalliiden vuokrasopimustensa päällä ja pormestari leikkii businessneroa ja järjestää markkinat uusiksi, ei hyvää päivää.
  • kansalainen xyz

    Ilmoita asiaton viesti

    Yhden viikonlopun voi helposti jättää bailaamatta, mielellään kaksikin.
    LAINAUS LOPPUU
    Viikkosanomat. Pertti Manninen. Keskiviikko 30.09.2020 06:41.
    Lue myös!

    2020. Kesäkuu. Helsinki. Empire- ympäristön rappio sivistymättömien pormesreiden Vapaavuori ja Sinnemäki johdolla. Koronan varjolla Senaatintorille jättijuottolatetassi.

    15932780863501262487242200474916

    Senaatintori 1980-luvulla. Kuvannut Pertti Manninen. Kuvaan liittyvä teksti vuonna 2005: ”Kansalaiset etsivät reittejään senaatintorilla Valtioneuvoston linnan kiertäen keväällä 1980-luvulla.” ”Arkistojen aarteita”. nettisanomat maaliskuussa 2005 torstaina 03.03.2005. Ensijulkaisu tänään.”

    Helsingin Uutiset kesäkuussa 2020:
    Ravintolayrittäjät rynnivät Senaatintorille – Hakemuksia tullut paljon: ”Herättää valtavia toiveita”
    Jättiterassi: Senaatintorin jättiterassin ravintolapaikoille riittää tunkua. Moni keskustan ravintoloitsija haki paikkaa. Korona on ajanut ravintolat valtavaan ahdinkoon.”

    —-

2020. Syyskuu. Pienyrittäjän konkurssi, ei armoa.

torstai, syyskuu 17th, 2020

HS kertoo torstaina 17.09.2020 pienyrittäjän konkurssista, jonka jutun alkua ja pari kommenttia tässä:

LAINAUS

Yrittäjä Anja Snellman kertoo käyneensä pitkään neuvotteluja muun muassa verottajan ja taloyhtiön kanssa.

Snellmanin kahvilateltta juhli sukuyrityksen pitkää historiaa kesäkuussa 2008.

Snellmanin kahvilateltta juhli sukuyrityksen pitkää historiaa kesäkuussa 2008.­

15:42

PERINTEIKÄS helsinkiläinen kotileipomo Eromanga on haettu konkurssiin Helsingin käräjäoikeudessa 9. syyskuuta. Konkurssiin yrityksen haki verottaja.

Yrittäjä Anja Snellmanin yritys tunnetaan paitsi Helsingin Kaartinkaupungissa sijaitsevasta leipomosta, kahvilasta ja myymälästä, myös Kauppatorin telttakahvilasta, jota hän piti pitkään. Snellman tosin myi torikahvilan muutama vuosi sitten.

LAINAUS LOPPUU

Tähän sitten 50 kommentista pieni pätkä:

LAINAUS ja

  • reseptit käytössä.
  • Ulkomaanelävä

    Ilmoita asiaton viesti

    Timotex Elämme poikkeusaikaa. Viimeistäänkin verottajan tulisi olla tällaisen poikkeustilan aikana inhimillisempi ja tyytyä samaan kuin pankitkin, eli siihen, että velallinen jätetään rauhaan jos hän pystyy maksamaan edes korot lainoistaan.

    Valtionkin etu kun olisi se, että yritteliäintä kansanosaa ei tapettaisi verotuksella poikkeustilan aikana, vaan että yritykset ja yrittäjät pääsisivät poikkeustilasta ylitse ja maksaisivat verot sitten kun pystyvät. Nykysysteemi vain pahentaa tilannetta.

    Suomessa on vielä se ongelma, ettei pienyrittäjä voi yleensä tehdä konkurssia joutumatta itse velkavankeuteen. Osakeyhtiön idea, jossa omistaja vastaa yrityksen veloista osakepääoman verran, ei ole Suomessa koskaan toiminut. Luotonantajat vaativat pienyrittäjien henkilökohtaista omaisuutta takuuksi, jolloin yrittäjä joutuu tilanteeseen, jossa hänen ei kannata tehdä ehkä elämässään mitään taloudellisesti kannattavaa. Tästä seuraa, että talouslamassa suuri osa osaavista ihmisistä siirtyy syrjään talouselämästä, eli veronmaksajista tulonsiirtojen saajiksi.
  • Pasi tolonen

    Ilmoita asiaton viesti

    Ikävä uutinen!
    Makasiinikadulla tuli käytyä aina kun lähelle sattaui kahvilla ja lihapiirakalla.
    Mahtava henkilökunta, ja todellakin paras lihapiirakka, miyä tiedän.
    Todella pettynyt.
    LAINAUS LOPPUU
    Kommentin lihavointi minun ja pieni muistelo menneiltä vuosilta. Minullakin oli tilaisuus usein käydä piirakoita syömässä ja kahvia juomassa, kun työpaikkani oli aivan vieressä yliopiston päärakennuksen kivijalassa ikkunoineen Hallituskadulle. Myöhemmin siirryttyämme Vallilaan Teollisuuskadulle tuli harvemmin käytyä. Toisaalta työkaverini Liisa S. kävi siellä joka työpäivä siippansa Einon kanssa, kun he lähtivät Kirkkonummelta ennen aamuruuhkaa, jolloin ei tarvinnut köröttää jonossa moottoritiellä vaan istua mieluummin kahvilassa, josta reitti Trollisuuskadulle oli sitten suoraviivainen ja nopea. Liisa kertoi kahvilan vakiasiakkaista. Mieleeni on jäänyt kertomuksia siitä kun Eemeli jo uransa lopetettuaan kertoi loputtomia huumorijuttujaan. Huomion arvoista oli tietenkin myös se, että kahvi tarjoiltiin aina posliinimukeista. Pahvia ei todella käytetty.
    Viikkosanomat.
    Pertti Manninen. Torstai 17.09.2029 23.:05. Tänään kävin ensimmäisen kerran puoleen vuoteen Kirkkonummen uimahallissa vesijumpassa. Ja vaaka yllätti: ensimmäinen numero oli vaihtunut pienemmäksi, muiden numeroiden ollessa entiset, Kyllä hiukan hieroin silmiäni ennenkuin uskoin lukemaa. Sen kunniaksi hyppäsin 4 kertaa ylimmältä tasolta, tietenkin jalat edellä. Komeat sukellukset ovat jääneet pois. Niistä on vain muistot jäljellä!

2020. Elokuu. HS:n tiedot Antti Rinteen halusta päästä työministeriksi ja faktoihin perustuvaa journalismia.

maanantai, elokuu 24th, 2020

 

Uutinen HS:ssä ja samalla sivulla netissä sitten päätoimittajan vakuutus faktoihin perustuvasta journalismista.

LAINAUS

Politiikka|Sdp
HS:n tiedot: Entinen pää­ministeri Antti Rinne haluaa takaisin ministeriksi hoitamaan työllisyyttä

Sdp ei ole tiettävästi kierrättämässä ministereitä.

Antti Rinne Sdp:n puoluekokouksessa Tampereella lauantaina 22. elokuuta 2020.
Julkaistu: 23.8. 17:09, Päivitetty 23.8. 17:41

HELSINGIN SANOMIEN tietojen mukaan eduskunnan ensimmäinen varapuhemies ja entinen pääministeri Antti Rinne (sd) haluaa takaisin ministeriksi.

HS:n tietojen mukaan Rinne on puhunut asiasta useiden henkilöiden kanssa.

Lähteiden mukaan Rinnettä kiinnostaa erityisesti työministerin tehtävä, jota hoitaa parhaillaan Tuula Haatainen (sd).

…”

LAINAUS LOPPUU

LAINAUS

Hyvä lukijamme,

Tosiasioihin pohjautuvan journalismin tarve on poikkeus­tilanteessa suurempi kuin koskaan. Tilaajiemme ansiosta voimme jatkossakin varmistaa monipuolisen, luotettavan ja kaikkia kansalaisia palvelevan tiedon­välityksen.

Kaius Niemi
Vastaava päätoimittaja

Tue fakta­pohjaista ja riippumatonta journalismia tilaamalla Helsingin Sanomat.

Siirry tilaamaan

Osaston uusimmat

    1. HS:n tiedot: Entinen pää­ministeri Antti Rinne haluaa takaisin ministeriksi hoitamaan työllisyyttä

    1. Antti Rinne Sdp:n puoluekokouksessa Tampereella lauantaina 22. elokuuta 2020.
    2. HS kysyi nuorilta demareilta puolueen tulevaisuudesta: Arvot on nyt kohdallaan, mutta kaikki ei ole vieläkään hyvin

    1. Neea Kähkönen, Jesse Saapunki ja Elisa Gebhard Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen 46. puoluekokouksessa Tampereella lauantaina 22. elokuuta 2020.
    2. Sanna Marin sanoo, ettei tule radikaalisti muuttamaan Sdp:tä

    1. Pääministeri ja puolueen puheenjohtajaksi valittu Sanna Marin Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen 46. puoluekokouksessa Tampereella sunnuntaina.
    2. Sdp:n varapuheenjohtajiksi valittiin Niina Malm, Ville Skinnari ja Matias Mäkynen

    1. Vaalitentti­tuuraajasta hallituskriisin kautta pääministeriksi ja puolueen puheen­johtajaksi – Kuvakooste kertaa Sanna Marinin käänteiden täyttämät 599 päivää

      LAINAUS LOPPUU

      Antti Rinteen kuva jutussa ja Kaius Niemen pyöreä kasvokuva julistuksessa poistettu. Viikkosanomat Pertti Manninen. Maanantai 24.08.2020 06:33 Laukaassa.

2020. Heinäkuu. Suomen maksuosuus EU:ssä kasvoi, ei pysynyt ennallaan niinkuin HS väittää.

keskiviikko, heinäkuu 22nd, 2020

2020. Heinäkuu. Suomen maksuosuus EU:ssä kasvoi, ei pysynyt ennallaan niinkuin HS väittää.

HS:n faktoihin perustuvaa journalismia.

”Suomen nettomaksuasema pysyisi kutakuinkin ennallaan”. Tosiasiassa se kasvoi, vaikka hiukankin, niin kasvoi!

LAiNAUS

Kasvavatko Suomen maksut EU:lle?

Alustavan laskelman perusteella Suomen tulot rahoituskehyksestä ovat seitsemän vuoden aikana 11,1 miljardia euroa ja maksut 16,7 miljardia euroa. Se tarkoittaa, että Suomi maksaa EU:lle 5,6 miljardia euroa enemmän kuin mitä se siltä saa.

MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)

MAINOS PÄÄTTYY

Nykyisessä rahoituskehyksessä Suomen tulot ovat 10,9 miljardia euroa ja maksut 16,0 miljardia euroa. Suomen nettomaksuasema pysyisi kutakuinkin ennallaan.”

LAiNAUS LOPPUU

Pieni laskutoimitus:

Nykyisin:

Tulot 10,9 miljardia   ja maksut 16,0  miljardia euroa.

Suomi  saa siis takaisin

0,68125 suuruisen osuuden maksuistaan EU:lle. Lukujen tarkkuudesta johtuen tulos on siis 0,68.

Nyt sovitusta tulevaisuudesta peräti seitsemän vuoden ajalle,

Tulot 11,1 miljardia ja maksut 16,7 miljardia euroa.

Suomi saa siis takaisin

0,664670658682 suuruisen osuuden maksuistaan EU:lle. Lukujen tarkkuudesta johtuen tulos on siis 0,66.

Suomi saa siis takaisin 2 prosenttia vähemmän kuin nykyisin seitsemän vuoden aikana. Karkea laskutoimitus on karu:

7 x 16,7 x 0.02 = 2,338 miljardia.

On tietenkin makukysymys väittää maksuosuuden pysyneen kutakuinkin ennallaan niinkuin Helsingin Sanomien toimittaja Petri Sakari keskiviikkona 22.07.2020 2.00 tulkitsee artikkelissaan

Miten EU:n historiallinen hätärahoitus toimii ja pärjäsikö Suomi neuvotteluissa? HS käy läpi kahdeksan tärkeää kysymystä

Viikkosanomat, Pertti Manninen. Keskiviikko 22.07.2020 07:06.

Tähän loppuun vielä lisäys:

Pajarin artikkelin loppulauseet:

LAINAUS

Kun päätös EU:n omista varoista eli jäsenmaksujen kasvattamisesta on saatu aikaan, jäsenvaltiot hyväksyvät sen mahdollisimman pian kukin valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti.

Suomessa jäsenmaksujen kasvattaminen edellyttää eduskunnan hyväksyntää.

 ”

LAINAUS LOPPUU

07:15