Posts Tagged ‘HS’

99 prosenttia Prismoista on kalliimpia kuin LIDL. Helsingin Sanomat tutki asian

tiistai, tammikuu 31st, 2017

Vain yksi Prisma oli halvempi kuin LIDL jokaisessa myymälässä. Jumbo oli halvin, kaikki muut Prismat kalliimpia, tosin vain pistokokein mitattuina.
Tästä huolimatta HS-metro, jota myös Sanoma Oy julkaisee salli ilmoituksen, josta saattoi saada käsityksen, että ylipäätään Prismat ovat halvimpia. Eihän HS ollut tutkinutkaan muita Prismoja kuin pistokokein, eikä julkaissut tarkkoja hintoja, vain sen, että olivat kalliimpia.

Näyttää ihan suunnitellulta tilaustyöltä.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Tiistai 30.01.2016 18:02

IMG_20170131_160716

IMG_20170131_160706

Painovirheitä korjattu ja avainsanat lisätty perjantaina 03.02.2017 12:13.
Alkuperäinen HS-paperilehti sattui käsiini ja siellä uutisetusivulla oli otsikko, jossa Prisma (siis ylipäätään Prisma) julistettiin halvimmaksi.
Sama

Hurja gallup unohtaa lähtökohtien epävarmuuden.

maanantai, maaliskuu 16th, 2015

Iltalehdest, ainakin verkosta, sai lukea, ettäKeskusta saa tämän hurjan gallupin mukaan jopa 65 paikkaa, tai ainakin sinnepäin.
Jutussa haastateltiin gallupin isää ja tutkimuslaitosta, joka sen teki.
On kuulemma analysoitu jos jotakin.
Paiikalukujen ennustaminen on todella entist’ vaikeampaa, kun vaalipiirejä on monta ja näin ollen virhemarginaali sen kun kasvaa, kun yritetään analysoida vaalipiireittäin.

Vaikka koko ennusteen virhemarginaali olisikin kolme, ylellähän on vielä omat mutu-kertoimensa, niin vaalipiireissä virhemarginaali nousee niin, että se varmaankin olisi jo kymmenen. Ennusta siinä sitten t”nhetkistä tulosta!

Tämän hurjan gallupin kunniaksi on kuitenkin sanottva, että siinä sentään kerrottiin vastaamattomien määrä, muisraakseni 34.

HS:n gallupeissa vastaamattomia ei kerrota, siis määrää, joten tulos on tietenkin sitten ihan mitä sattuu.
Tähän kiinnitti emeritus-professori Pertti Suhonen huomiotaan HS:n mielipidepalstalla. Siis siihen, että gallupissa oli arvioitu eri puolueita kannattavien vastauksia. Unohdettiin siis se, että virhemarginaali on jo aivan muuta kuin tuo kolme. Suhonen laski esimerkinomaisesti, että se on kymmenen.

Tähän muistiin erås iltasanomissa julkaistu gallup, jossa vain netissä kuka tahansa sai vastata, ns. kysely.
Virhemarginaaiksi väitin, että se lähentelee sataa, jos nyt sellaisesssa nettikyselyssä edes mistään marginaalista voi puhua!

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Maanantai 2015-03-16 12:40, nyt kun on päässyt vauhtiin tämä bussin Wifinkanssa

HS kertoo kiusallisen epätarkasti Ahtisaaren eroaikeista, jos kansa olisi äänestänyt EU-liittymistä vastaan.

sunnuntai, helmikuu 15th, 2015

HS kertoo kiusallisen epätarkasti Ahtisaaren eroaikeista, jos kansa olisi äänestänyt EU-liittymistä vastaan.

Tänään sunnuntaina 2015-02-15 aamukahvia siemaillessani luin Helsingin Sanomista lyhyesti-palstalla selostusta siitä, mitä Ahtisaari oli sanonut EU-kansanäänestyksestä ja sen tuloksesta.

LAINAUS: ”Ahtisaari Ylelle. Jos kansa olisi hylännyt EU:n olisin eronnut.”
”Presidentti Martti Ahtisaari kertoi lauantaina Ylen Ykkösaamussa , että olisi eronnut presidentin virasta, jos kansanäänestyksen tulos vuonna 1994 olisi ollut EU:ta vastaan.” …
”Hän ei ole aikaisemmin kertonut pitäneensä EU-kansanäänestyksen tulosta kynnyskysymyksenä kautensa jatkumiselle.” …
”Tuolloin 56,9 prosenttia suomalaisista äänesti EU:hun liittymisen puolesta.” LAINAUS LOPPUU. (HS 15.02.2015)

Eihän se ihan näin ollut. Muistin tästä eroasiasta lukeneeni ja kirjoittaneenikin jo vuosia sitten. Lisäksi HS:n kirjoituksessa aina vaan elätetään myyttiä siitä, että Suomen kansan enemmistö olisi äänestänyt EU:hun liittymisen puolesta. Esitetty prosenttiluku kertoo vaalin tuloksen, siis äänestäneiden mielipiteen. Kannattajia lienee ollut 40 prosenttia Suomen kansasta, mutta tähän laskutoimitukseen ei enää into riittänyt.

KAUNIIN KIRKKAAN TALVIPÄIVÄN ILLALLA HIUKAN ETSIN TEKSTIÄ JA LÖYTYIHÄN SITÄ. LIITÄN SEN TÄNNE LOPPUUN JA PÄIVÄÄN:

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Sunnuntai 2015-02-15 23:44.

—–
AIKAISEMMIN VUONNA 2011:

Ja Ahtisaari pistää vieläkin paremmaksi: ”Olisin eronnut”.

Mikä näitä pettyneitä oikein vaivaa? EX-tasavallan predidentti ja nykyinen titteli vain presidentti kertoo uutuuskirjassa, kuinka paljon hän arvostaa alamaisia, kansalaisia. ”Olisin eronnut, jos EU-kansanäänestyksessä olisi tullut kielteinen tulos”.

Mikä vahinko, että ei tarvinnut erota. Siitä kyllä pitivät sentään huolen demarit, jotka kielsivät häntä asettumasta ehdolle toiseksi kaudeksi.

Tähän on syytä sitten jälleen kertoa siitä myytistä, että Suomen kansan enemmistö olisi ollut liittymisen kannalla EU-vaaleissa. Iltaehti.fi ilmaisee asian näin:

”Äänestyksessä 57 prosenttia suomalaisista kannatti jäsenyyttä.

”Tämä on epätarkka ilmaisu sille, että äänestäneistä kannatti 57 prosenttia. Tarkkoja lukuja en muista, mutta karkeasti ja karskisti voi sanoa, että äänestystulos jakaantui aika tarkkaan kolmeen lähes samansuuruiseen ryhmään:

– Kannattajat
– Vastustajat
– Kantaaottamattomat (ei äänestäneet).

Varma tieto on vain siitä, että äänestäneistä enemmistö kannatti. Arvella tietenkin voi sitten sitä, olivatko äänestämättä jättäneet puolesta tai vastaan. Tätä ei ilmeisesti koskaan yritetty selvittää, jos sellainen olisi edes kiinnostanut. Voi olla, että salaisia galluppeja on tehty, mutta epäilen että ei. Kyllä ne olisivat tulleet tietoon.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Torstai 2011-10-20 klo 15:12.

Linkki uutiseen:

Ahtisaari kirjassa EU-kansanäänestyksestä;
Olisin eronnut EI-tuloksella.

Torstai 20.10.2011 klo 10.00

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011102014599388_uu.shtml

http://viikkosanomat.fi/2011/10/20/ja-ahtisaari-pistaa-vielakin-paremmaksi-olisin-eronnut/

—–

Pääministeri Subb olisi halunnut mukaan Naton ydinasekokoukseen. Kaiikkin pöytiin.

sunnuntai, tammikuu 25th, 2015

PAINOVIRHEET KORJATTU JA AVAINSANAT LISÄTTY SUNNUNTAINA 2015-02-12 15:39.
—–
Ei siitä ole montaa viikkoa, kun pääministeri Alexander Stubb vaikeroi tai ainakin valitteli sitä, että kun Suomi ei ole Naton jäsen niin emme pääse yhteisiin pöytiin päättämään turvallisuudestamme.

Jo silloin ihmettelin mikä hinku hänellä on päästä mukaan päättämään ydinaseista ja niiden käytöstä, doktriineista milloin ja miten niitä käytetään.

Tänään sai sitten lukea, esim. HS:n verkkosivuilta, että tällainen kokous juuri nyt järjestetään, Ukrainan kriisin ja sodan laajettua. Kokoukseen ei Ranska osallistu, koska se haluaa päättää itse omista ydinaseistaan.
Ei nyt ainakaan siis vielä Suomi, vaikka esim. nykyisen pääministerin mieli sinne kovasti halajaa.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Sunnuntai 2015-01-25 16:55.
—–

ALKUPERÄINEN VERSIO

Ei siitä ole montaa viikkoa, kun pääministeri Alexander Stuu vaikeroi tai ainakin valitteli sitä, että kun Suomi ei ole Naton jäsen niin emme pääse yhteisiin pöytiin päättämään turvallisuudestamme.

Jos silloin ihmettelin mikä hinku hänellä on päästä mukaan päättämään ydinaseista jälkeen niiden käytöstä, doktriineista milloin jälkeen miten niitä käytetään.

Tänään. Sai sitten lukes, esim HS:n verkkosivuilta, että tällainen kokous juuri nyt järjestetään. Ukrainan kriisi jälkeen sodan laajettua.. kokukseen ei Ranska osallistu, koska sen haluaa päättää itse omista ydinaseistaan.
Ei nyt ainakaan siis vielä Suomi, vaiikka esim nykyisen pääministerin mieli sinne kovasti halajaa.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Sunnuntai 2015-01-25 16:55.

FANTASTISTA. Laura Rädyn palkka nousee, kun nousee kansanedustajaksi. Männistön palkka nousee kun nousee Helsingin apulaiskaupunginjohtajaksi. Kokoomus asialla.

keskiviikko, elokuu 27th, 2014

FANTASTISTA. Laura Rädyn palkka nousee, kun nousee kansanedustajaksi. Lasse Männistön palkka nousee kun nousee Helsingin apulaiskaupunginjohtajaksi. Kokoomus asialla.

HS kertoo, että ”Lasse Männistö valittiin Laura Rädyn sijaiseksi apulaiskaupungin­johtajaksi”.

Juttuun liittyvä ensimmäinen kommentti:
Kotikatsomosta

 21:03

Männistön nimitys on kaikkien poliittisten virkanimitysten äiti ja isä. Hänellä ei ole lainkaan johtamiskokemusta eikä lainkaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntemusta. Pelkkä kokoomuksen broileritehtaan tuote.

Merkillisemmäksi asian tekee se, että päittäin vaihto Rädyn kanssa merkitsee molemmille huomattavaa taloudellista etua. Männistön palkka lähes tuplaantuu ja Räty saa ministerinä puolet kansanedustajan palkasta ja puolet verottomista kansanedustajan kulukorvauksista ministeripalkkion päälle. Lieneekö sattumaa?

Tällaista on elo kokoomuksen Suomessa. Oma etu paras etu. Ihan sama, miten Helsingin huonosti toimivat julkiset sote-palvelut pelittävät.”

http://www.hs.fi/kaupunki/Lasse+M%C3%A4nnist%C3%B6+valittiin+
Laura+R%C3%A4dyn+sijaiseksi+apulaiskaupunginjohtajaksi/a1409120374676

Kommentteja on nyt klo 23;56 neljätoista.
En nyt niitä lukenut, muita, kun mieleeni juolahti lakiasioista, ja muistakin asioista, kirjoittavan Jyrki Virolaisen blogi, jossa hän tiistaina kertoi ennakkotietoja tästä vaihdosta ja siihen liittyvästä´näin:

”5. Luultavasti hyvät kaverukset Lasse Männistö ja Laura Räty päättivät junailla Kevan uudeksi toimitusjohtajaksi Lassen isän Jukka Männistön. Tämä on 60-vuotias varatuomari, joka on toiminut aiemmin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön toimitusjohtajana ja puoluekannaltaan keskustalainen. Näin edes ”Kevan kepulaisilla” ei ollut mitään Jukan nimittämistä vastaan. Jukka Männistö ei kuitenkaan tarkkaan ottaen täyttänyt Kevan toimitusjohtajalta edellytettäviä pätevyysvaatimuksia. Mutta ei hätää, sillä Kevan hallitus, jota Laura Räty siis johti, junaili nopeasti asian ja päätti, että toimitusjohtajan pätevyysvaatimuksia muutetaan siten, että Jukka täytti ne. Viran pätevyysvaatimukset sorvataan siis sellaisiksi, että se henkilö, joka virkaan tai tehtävään aiotaan valita, täyttää ko. edellytykset.

6. Kyllähän tämä meiltä käy tai tämähän on helppoa kuin heinänteko, lienevät Laura ja Lasse hihitelleet yhdessä! Kelpo virkamiehenä Laura tietenkin jääväsi itsensä kokouksessa, kun Kevan hallitus päätti valita hänen hyvän ystävänsä isän uudeksi toimitusjohtajaksi. Mutta tuo on pelkkä sivuseikka, sillä selvää on, että tosiallisesti Männistön nimityksestä oli sovittu jo hyvissä ajoin ennen Kevan hallituksen kokousta. Kaikki meni täysin laillisesti – moraalista viis.

7. Siirtyessään Stubbin hallituksen ministeriksi Lauran bruttopalkka kuitenkin aleni noin 3000-4000 eurolla siitä, mitä hän ansaitsi apulaiskaupunginjohtajan virassa. Laura saa nyt ainoastaan ministerin palkan, kun sen sijaan kaikille muille ministereille maksetaan lisäksi osa heidän kansanedustajan palkastaan. Tästä päästäänkin juonittelun seuraavaan vaiheeseen eli siihen, että totta hemmetissä myös Laurasta täytyy tehdä kansanedustaja. Hän on Lassen ensimmäinen varamies ja pääsee nauttimaan myös kansanedustajan liksaa, jos Lasse poistuu eduskunnasta tämän vaalikauden loppuajaksi. No, sehän järjestyy siten, että Lasse hakee Lauran kaupunginjohtajan sijaisuutta, jolloin Lassen tilalle eduskuntaan nousee siis Laura. Ensi vuoden vaaleissa molemmat ponkaisevat sitten komeasti  eduskuntaan ja nousevat kumpikin ministereiksi. Näin on käymässä, sillä kerrotun mukaan Lasse olisi vahvoilla, kun Helsingin valtuusto päätäää Laura Rädyn sijaisesta.”

http://jyrkivirolainen.blogspot.fi/2014/08/870-tulisiko-ministerin-erota.html

Mitäpä tähän enää mitään lisäämään, muuta kuin se linkki, jossa kerroin Laura Rädyn ensimmäisetä kohelluksesta, siis siitä lapsilisien leikkaamisesta ja sen kompensoimisesta. Kannattaa muuten lukea sitten  Jyrki Virolaisen tiedot tästä Laura Rädyn osinkoverokikkailusta tässä samassa osoitteessa.

Viikkosanomat, Pertti Manninen. Keskiviikko 27.08.2914 klo 00:09

Lue myös!

http://viikkosanomat.fi/2014/08/22/lapsilisaleikkaus-valuikin-omaan-punttiin-kokoomus-vs-sdp/