Posts Tagged ‘2021’

2021. Huhtikuu. HS:n lisää päivitetty uutinen LIDL:n pelikoneista luopumisesta. Peliklinikka iloitsee, K- ja S-kauppa eivät ole vielä kommentoineet.

torstai, huhtikuu 15th, 2021

2021. Huhtikuu. HS:n lisää päivitetty uutinen LIDL:n pelikoneista luopumisesta. Peliklinikka iloitsee, K- ja S-kauppa eivät ole vielä kommentoineet.

Helsingin Sanomat torstaina 15.4.2021 12:17.

LAINAUS

Talous|Kauppa

Lidl luopuu pelikoneista kaupoissaan: Päätös tuo kaupalle miljoonien tulomenetykset – ”Toivomme, että poistuvat kaikista kaupoista mahdollisimman pian”
Pelikoneet poistuvat kaupoista kesän 2021 aikana.

Pelikoneet poistuvat Lidlin kaupoista kesän 2021 aikana.­ KUVA: ALEKSI JALAVA / IS

Joonas Laitinen HS
9:08 | Päivitetty 12:17

KAUPPAKETJU Lidl luopuu Veikkauksen peliautomaateista kaupoissaan. Pelikoneet poistuvat kaupoista kesän 2021 aikana.

Lidl luopuu koneista ensimmäisenä valtakunnallisena kauppaketjuna Suomessa.

Lidlin kaupoissa on yhteensä noin 250 peliautomaattia. Päätös tarkoittaa yhtiön tiedotteen mukaan ketjulle automaateista saatavan provision menetystä. Peliautomaateista saatu provisio on ollut Lidlissä normaaliaikana vuositasolla miljoonaluokkaa. Toimitusjohtaja perustelee päätöstä vastuullisuudella.

”Meille vastuullisuus on tekoja, ei pelkkää puhetta tai mainoslauseita. On kiistaton tosiasia, että pelaamisesta aiheutuu ongelmia, ja että kauppojen pelikoneilla on oma roolinsa tässä. Jokaisen kaupan toimijan on itse päätettävä kantansa pelikoneisiin ja arvioitava mahdollisuutensa luopua niistä, mutta isona yrityksenä voimme toimia esikuvana ja suunnannäyttäjänä tässä”, sanoo toimitusjohtaja Nicholas Pennanen tiedotteessa.

Lidlin mukaan pelikoneiden pitäminen aiheuttaa kaupalle myös työtä. Henkilökuntaa koulutetaan esimerkiksi säännöllisesti valvomaan kauppojen yhteydessä olevia pelikoneita ja ehkäisemään ongelmia. Ikärajavalvonnan lisäksi kaupassa käytetään aikaa myös pelikoneiden puhtaanapitoon ja tuottojen tilittämiseen.

Nyt Lidl voi käyttää henkilökuntansa ajan ja pelikoneilta vapautuvan tilan muuhun toimintaan.

”Julkinen keskustelu, saamamme palaute ja korona-aika on osoittanut, että iso osa suomalaista ei pidä pelikoneita välttämättömänä palveluna ruokakaupassa”, Pennanen sanoo tiedotteessa.

HS on pyytänyt asiaan kommentteja S-ryhmältä ja Keskolta. Kello 11.30 mennessä niitä ei ole vielä saapunut.

KAUPPOJEN pelikoneista ja niiden vaikutuksista peliriippuvuuteen on keskusteltu jo vuosia. Vuonna 2019 pelikoneiden poistamisesta kaupoista tehtiin kaksi kansalaisaloitetta. Kumpikaan aloitteista ei edennyt eduskunnan käsittelyyn.

Rahapeliongelmiin erikoistunut Peliklinikka iloitsi torstaina päätöksestä. Sen mukaan Lidlin päätös kuvaa tilannetta, jossa yritykset tekevät päätöksiä, joihin lainsäädäntö ei pysty.

”Tämä kuvaa kehitystä, jossa yritykset tekevät tärkeitä päätöksiä, vaikka lainsäädäntö laahaa jäljessä”, sanoo Peliklinikan rahapelihaittojen asiantuntija Inka Silvennoinen tiedotteessa.

”Olemme jo pitkään puhuneet siitä, että rahapeliautomaattien määrällä ja sijoittelulla on suuri vaikutus niin ongelmallisen rahapelaamisen syntyyn kuin sen laajuuteenkin Suomessa. Viime keväänä Peliklinikan asiakastyössä näkyi selkeästi, että rahapeliautomaattien sulku helpotti ongelmallisesti pelaavien elämää. Monen tie pelaajaksi alkaa lähikaupasta.”

VEIKKAUS on sulkenut pelikoneitaan keväällä 2020 Suomeen iskeneen koronaviruspandemian takia. Peliyhtiö on sulkenut koneita myös muista syistä. Veikkauksella oli vielä vuonna 2019 noin 18 500 peliautomaattia. Nyt niitä on 10 500.

Peliklinikka toivoo, että kaikki kaupat sulkisivat Lidlin esimerkin mukaisesti pelikoneensa.

”Toivomme, että rahapeliautomaatit poistuvat kaikista kaupoista mahdollisimman pian. Tutkimukset näyttävät, että rahapeliautomaattien määrällä ja sijoittelulla on merkitystä rahapelihaittojen vähentämisessä. Olisi tärkeää, että päättäjät pitävät tämän mielessä”, Silvennoinen sanoo.

”Pelikoneiden sulun aikaan moni meidän asiakkaamme koki, että he voivat ensimmäistä kertaa vuosiin käydä turvallisesti kaupassa, kun automaattien pelaaminen ei ollut mahdollista. Kauppojen pitää olla turvallinen ympäristö kaikille.”

HS kertoi syyskuussa 2020, että Suomessa on noin 52 000 rahapeliriippuvuudesta kärsivää ihmistä. Luku tuplaantuu, kun mukaan lasketaan ongelmapelaamisesta kärsivät. Se tarkoittaa kolmea prosenttia koko Suomen väestöstä.

Lue lisää: Toimittaja Simo Löytömäki yritti houkutella vanhaa ystäväänsä kaljalle, mutta vastaus tuli vankilasta – Tämä on peliriippuvaisen Tonin tarina

Riippuvuudesta tai ongelmapelaamisesta kärsivien lisäksi Suomessa on lähes 400 000 riskitason pelaajaa. Heille pelaamisesta koituu yksittäisiä ja lieviä haittoja, kuten kertaluontoisia suurehkoja tappioita. Ne ovat satunnaisia, eivät kaada taloutta ja pelaaja pystyy hallitsemaan pelaamistaan.

Uutinen päivittyy.

Aiheeseen liittyvää
Parhaita timanttijuttuja|Toimittaja Simo Löytömäki yritti houkutella vanhaa ystäväänsä kaljalle, mutta vastaus tuli vankilasta – Tämä on peliriippuvaisen Tonin tarina
17.1. 15:39
Artikkeliin liittyviä aiheita
Lidl
Seuraa
Ruoka
Seuraa
Talous
Seuraa
Veikkaus
Seuraa
Joonas Laitinen
Seuraa

LAINAUS LOPPUU

Viikkosanomat. Pertti Manninen torstaina 15.04.2021 12:56 voimia kuluttaneen siivouksen jälkeen huilihetkellä tätä näpyttäen.

2021. Huhtikuu. HS:n päivitetty uutinen LIDL:n pelikoneista luopumisesta. Kommentteja pyydetty K- ja S-kaupoilta.

torstai, huhtikuu 15th, 2021

2021. Huhtikuu. HS:n päivitetty uutinen LIDL:n pelikoneista luopumisesta. Kommentteja pyydetty K- ja S-kaupoilta.
HS torstaina 15.4.2021.

LAINAUS

Talous|Kauppa

Lidl luopuu pelikoneista kaupoissaan: Päätös tuo kaupalle miljoonien tulomenetykset
Pelikoneet poistuvat kaupoista kesän 2021 aikana.

Pelikoneet poistuvat Lidlin kaupoista kesän 2021 aikana.­KUVA: ALEKSI JALAVA / IS

Joonas Laitinen HS
9:08 | Päivitetty 9:40

KAUPPAKETJU Lidl luopuu Veikkauksen peliautomaateista kaupoissaan. Pelikoneet poistuvat kaupoista kesän 2021 aikana.

Lidl luopuu koneista ensimmäisenä valtakunnallisena kauppaketjuna Suomessa.

Lidlin kaupoissa on yhteensä noin 250 peliautomaattia. Päätös tarkoittaa yhtiön tiedotteen mukaan ketjulle automaateista saatavan provision menetystä. Peliautomaateista saatu provisio on ollut Lidlissä normaaliaikana vuositasolla miljoonaluokkaa. Toimitusjohtaja perustelee päätöstä vastuullisuudella.

”Meille vastuullisuus on tekoja, ei pelkkää puhetta tai mainoslauseita. On kiistaton tosiasia, että pelaamisesta aiheutuu ongelmia, ja että kauppojen pelikoneilla on oma roolinsa tässä. Jokaisen kaupan toimijan on itse päätettävä kantansa pelikoneisiin ja arvioitava mahdollisuutensa luopua niistä, mutta isona yrityksenä voimme toimia esikuvana ja suunnannäyttäjänä tässä”, sanoo toimitusjohtaja Nicholas Pennanen tiedotteessa.

Kauppojen pelikoneista ja niiden vaikutuksista peliriippuvuuteen on keskusteltu jo vuosia. Vuonna 2019 pelikoneiden poistamisesta kaupoista tehtiin kaksi kansalaisaloitetta. Kumpikaan aloitteista ei edennyt eduskunnan käsittelyyn.

HS on pyytänyt asiaan kommentteja S-ryhmältä, Keskolta ja Veikkaukselta.

HS kertoi syyskuussa 2020, että Suomessa on noin 52 000 rahapeliriippuvuudesta kärsivää ihmistä. Luku tuplaantuu, kun mukaan lasketaan ongelmapelaamisesta kärsivät. Se tarkoittaa kolmea prosenttia koko Suomen väestöstä.

Lue lisää: Toimittaja Simo Löytömäki yritti houkutella vanhaa ystäväänsä kaljalle, mutta vastaus tuli vankilasta – Tämä on peliriippuvaisen Tonin tarina

Riippuvuudesta tai ongelmapelaamisesta kärsivien lisäksi Suomessa on lähes 400 000 riskitason pelaajaa. Heille pelaamisesta koituu yksittäisiä ja lieviä haittoja, kuten kertaluontoisia suurehkoja tappioita. Ne ovat satunnaisia, eivät kaada taloutta ja pelaaja pystyy hallitsemaan pelaamistaan.

Uutinen päivittyy.

Aiheeseen liittyvää
Parhaita timanttijuttuja|Toimittaja Simo Löytömäki yritti houkutella vanhaa ystäväänsä kaljalle, mutta vastaus tuli vankilasta – Tämä on peliriippuvaisen Tonin tarina
17.1. 15:39
Artikkeliin liittyviä aiheita
Lidl
Seuraa
Ruoka
Seuraa
Talous
Seuraa
Veikkaus
Seuraa
Joonas Laitinen
Seuraa

LAINAUS LOPPUU

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Torstai 15.04.2021 09:58.

2021. Huhtikuu. Uutinen päivittyy. HS: Lidl luopuu pelikoneista kaupoissaan: Päätös tuo kaupalle miljoonien tulomenetykset.

torstai, huhtikuu 15th, 2021

Helsingin Sanomat torstaina 15.4.2021. ”Uutinen päivittyy.”

LAINAUS

Talous|Kauppa

Lidl luopuu pelikoneista kaupoissaan: Päätös tuo kaupalle miljoonien tulomenetykset
Pelikoneet poistuvat kaupoista kesän 2021 aikana.

Pelikoneet poistuvat Lidlin kaupoista kesän 2021 aikana.­KUVA: ALEKSI JALAVA

Joonas Laitinen HS
9:08
KAUPPAKETJU Lidl luopuu Veikkauksen peliautomaateista kaupoissaan. Pelikoneet poistuvat kaupoista kesän 2021 aikana.

Lidl luopuu koneista ensimmäisenä valtakunnallisena kauppaketjuna Suomessa.

Lidlin kaupoissa on yhteensä noin 250 peliautomaattia. Päätös tarkoittaa yhtiön tiedotteen mukaan ketjulle automaateista saatavan provision menetystä. Peliautomaateista saatu provisio on ollut Lidlissä normaaliaikana vuositasolla miljoonaluokkaa. Toimitusjohtaja perustelee päätöstä vastuullisuudella.

”Meille vastuullisuus on tekoja, ei pelkkää puhetta tai mainoslauseita. On kiistaton tosiasia, että pelaamisesta aiheutuu ongelmia, ja että kauppojen pelikoneilla on oma roolinsa tässä. Jokaisen kaupan toimijan on itse päätettävä kantansa pelikoneisiin ja arvioitava mahdollisuutensa luopua niistä, mutta isona yrityksenä voimme toimia esikuvana ja suunnannäyttäjänä tässä”, sanoo toimitusjohtaja Nicholas Pennanen tiedotteessa.

Kauppojen pelikoneista ja niiden vaikutuksista peliriippuvuuteen on keskusteltu jo vuosia. Vuonna 2019 pelikoneiden poistamisesta kaupoista tehtiin kaksi kansalaisaloitetta. Kumpikaan aloitteista ei edennyt eduskunnan käsittelyyn.

Uutinen päivittyy.

Artikkeliin liittyviä aiheita
Lidl
Seuraa
Ruoka
Seuraa
Talous
Seuraa
Veikkaus
Seuraa
Joonas Laitinen

LAINAUS LOPPUU

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Torstai 15.04.2021 09:36.

2021. Maaliskuu. Helsingin Sanomat. Pääkirjoitus 29.3.2021. Rokottamisjärjestyksen muuttamisesta. Loppuosa.

keskiviikko, maaliskuu 31st, 2021

2021. Maaliskuu. Helsingin Sanomat. Pääkirjoitus 29.3.2021. Rokottamisjärjestyksen muuttamisesta. Loppuosa.

LAINAUS

Pääkirjoitus
Jos luottamus THL:n puolueettomaan asian­tuntemukseen horjuu, hallitus menettää tuulensuojansa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta on pidetty asian­tuntija­organisaationa, joka kertoo lääke­tieteelliset faktat niin kuin ne ovat. Mutta nyt on herännyt epäilyjä, että THL tulkitsee tutkimus­tuloksia poliittisen prisman läpi.

TILAAJILLE

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suhtautuminen rokotusten alueelliseen kohdentamiseen on herättänyt kysymyksiä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suhtautuminen rokotusten alueelliseen kohdentamiseen on herättänyt kysymyksiä.­KUVA: HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA

29.3. 20:15 | Päivitetty 29.3. 21:15

VAKAVIA kysymyksiä on viime aikoina herättänyt THL:n suhtautuminen rokotusten alueelliseen kohdentamiseen. THL:ssä tehtyjen laskelmien mukaan aluepainotus vähentäisi sairaalahoidon tarvetta 21–23 prosenttia. Se on enemmän kuin hallituksen liikkumisrajoitusten vaikutukseksi arvioima 17 prosenttia.

Laitoksen pääjohtaja Markku Tervahauta toimitti kuitenkin julkisuuteen lausunnon, jossa arveltiin, että rokotejakelun alueellinen painotus voisi vähentää sairaala­hoitojaksojen määrää vain ”jonkin verran”. Liikkumisrajoitusten vaikutukset ovat THL:n mukaan ”merkittäviä”.

Maanantai-iltana Tervahauta toisaalta sanoi HS:n haastattelussa, että lisärokotteista pahimmille tautialueille pitäisi päättää heti.

MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

THL:ää on pidetty puhtaana asiantuntijaorganisaationa, joka kertoo lääketieteelliset faktat niin kuin ne ovat. On kuitenkin käynyt ilmi, että THL on alkanut ottaa arvioissaan huomioon muitakin ­asioita. Rokotteiden kohdentamisasiassa laitoksen kerrotaan huomioivan sen, että esitetyillä toimilla pitää olla kansan enemmistön tuki. THL siis sekoittaa kantoihinsa politiikkaa, toisin kuin puhtaasti asiantuntijaorganisaationa toimiva KRAR.

THL:n tutkijoille on ollut järkytys huomata, että laitos tulkitsee tutkimustuloksiakin poliittisen prisman läpi. He eivät kuitenkaan halua puhua huolistaan julkisuudessa, koska tiedotus on valmiuslain nojalla keskitetty valtioneuvoston kanslialle.

LÄÄKETIETEELLISESTI asia on kiistaton: rokotusten alueellinen painotus suojelisi ihmishenkiä. Ihmishenkien suojelu on päättäjien velvollisuus. ”Meillä on velvollisuus suojella perustuslaillista oikeutta elämään, ja asiantuntijat ovat arvioineet, että se [liikkumisen rajoittaminen] on välttämätöntä”, Sanna Marin (sd) sanoi sunnuntaina Ylessä pääministerin haastattelutunnilla.

Poliittisesti asia on kuitenkin vaikea lähestyvien kuntavaalien alla. Maakunnissa viritellään jo uusmaalaisten vastaista kaunaa ottamatta huomioon, että alueellisesti painotettuja rokotuksia olisi tarjolla muuallekin. Keskustalle asiassa on suuria riskejä, ehkä poliittisia mahdollisuuksiakin.

Tähän asti poliittiset intohimot on epidemian ­aikana pystytty pitämään aisoissa, koska päättäjät ovat päässeet terveysviranomaisten selän taakse suojaan ja voineet sanoa noudattavansa asiantuntijoiden linjauksia. Jos alkaa näyttää siltä, että asiantuntijoiden kannat syntyvät poliittisessa ohjauksessa, hallitus menettää tämän tuulensuojan ja joutuu ottamaan myrskyt itse vastaan.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

LAINAUS LOPPUU

2021. Maaliskuu. THL:n asiantuntijat perustelevat rokotusjärjestyksen muuttamista: ”1939: Miksi sotilaat lähetettiin pääasiassa Itä-Suomeen?”

keskiviikko, maaliskuu 31st, 2021

2021. Maaliskuu. THL:n asiantuntijat perustelevat rokotusjärjestyksen muuttamista: ”1939: Miksi sotilaat lähetettiin pääasiassa Itä-Suomeen?”

Helsingin Sanomissa pitkässä ja laajassa, monipuolisessakin, kirjoituksessa THL:n asiantuntijat pohtivat rokotusjärjestyksen muuttamista suositellenkin sitä.

Helsingin Sanomat tiistaina 30.3.2021.

LAINAUS

Paavo Teittinen HS
30.3. 21:14
THL:n kokous­muistio: Rokotusten nopea alueellinen kohdentaminen olisi ”oikea keino” terveyden suojelemiseksi, mutta asia on politisoitunut

Asiantuntijat ottavat esityksessään kantaa myös kysymykseen siitä, onko rokotejakelun painottaminen pahimmille epidemia-alueille yhdenvertaisuuden kannalta ongelmallista. He toivovat että näkökulma siirtyy rokotteista torjuttaviin infektioihin.

Asiantuntijat hakevat vertausta talvisodasta.

”1939: Miksi sotilaat lähetettiin pääasiassa Itä-Suomeen?”


LAINAUS LOPPUU

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Keskiviikko 31.3.3021. 07:22.