Posts Tagged ‘pääministeri’

2021. Helmikuu. Elpymispaketti ja sen kritiikki. Sanna Marin ja kommentoijat Verkkouutisten jutussa.

keskiviikko, helmikuu 17th, 2021

2021. Helmikuu. Elpymispaketti ja sen kritiikki. Sanna Marin ja kommentoijat Verkkouutisten jutussa.
Juttu kokonaisuudessaan tässä lainattuna. Paljon maailmaan mahtuu tyhjiä ja täysiä sanoja ja ajatuksia. Toimittaja Kasperi Summanen on hyvin poiminut Marinin selonteossa olennaisimmat ja ne neutraalisti tuonut esille.

Kommentoijat eivät kyllä paljoa ylistä pääministerin argumentteja, nopeasti katsottuna elpymispaketti tyrmätään 100-0.
Viikkosanomat. Pertti Manninen. Keskiviikko 17.2.2021 06:06.

LAINAUS
Sanna Marin. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Sanna Marin: Suomi on maksaja, koska kuulumme vauraimpiin

KASPERI SUMMANEN | 16.02.2021 | 15:01- päivitetty 16.02.2021 | 16:34

Pääministerin mukaan EU-paketin neuvottelut onnistuivat.

– Elpymisvälineellä toimeenpantava taloudellinen apu jäsenvaltioille on aiheellinen ja perusteltu toimenpide tilanteessa, jossa unionia on kohdannut luonnonkatastrofiin rinnastettava poikkeuksellinen tapahtuma, johon jäsenvaltio ei ole voinut itse vaikuttaa, pääministeri Sanna Marin (sd.) totesi eduskunnassa tiistaina

Marin vastasi perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja Liike nytin välikysymykseen EU:n elpymispaketista. Puolueet vaativat paketin torjumista.

Pääministeri siteerasi puheenvuorossaan jäsenvaltioita avustavaa neuvoston oikeuspalvelua ja totesi, että paketissa on kyse jäsenvaltioista riippumattoman poikkeuksellisen kriisin hoitamisesta tavalla, joka ei anna EU:lle uutta toimivaltaa, horjuta tasapainoisen budjetin vaatimusta tai aseta jäsenvaltioita vastuuseen toistensa veloista.

Unionille ei myöskään Marinin mukaan olla luomassa uutta toimivaltaa, vaan perustetaan ”poikkeuksellinen ja kertaluonteinen elpymisväline, joka toteutetaan EU:n perussopimus-, lainsäädäntö ja toimielinkehikon sisällä, toimielinten välistä tasapainoa horjuttamatta”.

– Unionin perusperiaatteisiin kuuluu elintasoerojen kaventaminen, niin EU:n jäsenvaltioiden välillä kuin yksittäisen maan sisällä. Elintasoerojen kaventuminen luo vakautta ja taloudellista varmuutta. Osa tätä periaatetta on se, että jäsenmaksut määräytyvät pääosin kunkin maan bruttokansantuloon perustuen, Sanna Marin totesi.

– Vastaavasti kehittynyt maa hyötyy avoimista markkinoista satojen miljoonien ihmisten alueella. Suomi on nettomaksaja, koska kuulumme EU:n vauraimpiin maihin. Näin on ollut aiempienkin hallitusten aikana, hän jatkoi.

Suomen nettomaksuasema johtuu pääministerin mukaan keskeisesti Suomen suhteellisesta vauraudesta, jonka mukaan elpymisvälineen avustusrahoituksen jäsenmaakohtaiset maksut määräytyvät.

– Suomi lukeutuu kuitenkin pienimpiin nettomaksajiin niin elpymispaketin kuin koko rahoituskehyksen osalta. Suomen jäsenmaksut kasvavat kehyskaudella vain 4 prosenttia, kun keskimäärin jäsenvaltioiden maksujen on arvioitu kasvavan noin 10 prosenttia. Tältäkin osin onnistuimme neuvotteluissa.

Marinin mukaan Suomi onnistui myös yhdessä Ruotsin, Tanskan, Hollannin ja Itävallan kanssa neuvottelemaan elpymisvälineen avustusmuotoisen osuuden 110 miljardia euroa pienemmäksi kuin mitä komissio alun perin esitti.

Sanna Marin korosti hallituksen vastauspuheenvuorossa, ettei Suomen tavoitteisiin kuulu Euroopan unionin muuttaminen tulonsiirtounioniksi tai liittovaltioksi.

– Elpymisväline on vastaus poikkeukselliseen ja täysin ennakoimattomaan globaaliin kriisiin. Se on ainutkertainen, väliaikainen ja kooltaan sekä kestoltaan tarkasti rajattu.

Hänen mukaansa välineen asetusteksteissä ei ole muotoiluja, jotka mahdollistaisivat kestoon liittyvän jouston tai tulkinnanvaraisuuden.

Elpymisvälineestä saavutetun EU-sovun merkitystä ei tule pääministerin mukaan vähätellä.

– Keskinäisriippuvuutemme on syvää, haluamme tai emme.

– Elpymisvälineellä aikaansaadaan koordinoitu ja synkronoitu taloudellinen sysäys koko EU:n alueella. Se tuottaa aitoa lisäarvoa suhdannepolitiikkaan sen sijaan, että jäsenvaltiot elvyttäisivät vain kukin erikseen. Monet ekonomistit ovat arvioineet, että sovulla on positiivinen vaikutus Suomen kansantalouteen.

Sanna Marinin mukaan tärkein kysymys on, mitä elpymisvälineen kautta jaettavilla varoilla saadaan aikaiseksi.

– Kriteerit ovat selvät. Elpymisrahaa tulee käyttää yhteiskuntiemme modernisoimiseen investoimalla pääasiassa tutkimukseen ja innovaatioihin, oikeudenmukaiseen vihreään siirtymään sekä digitalisaatioon. Nämä investoinnit ovat ainutkertainen mahdollisuus paitsi parantaa Suomen ja Euroopan kilpailukykyä sekä luoda uusia työpaikkoja, myös tuottaa uusia innovaatioita ja ratkaisuja aikamme vaikeimpiin kysymyksiin kuten ilmastonmuutokseen.”

LAINAUS LOPPUU

”Vastuullista journalismia -logo
Sinulla on oikeus muodostaa mielipiteesi luotettavan tiedon pohjalta.

Kommentit
Miksi kommentit eivät näy?
»Kommentoinnin säännöt”

LAINAUS

20 Comments
Sort by
Oldest
Add a comment…

Hannu Huhta
On vaikea uskoa, että tällaiset esitetyt elvytystoimet voisivat elvyttää taloutta. Pitäisi tehdä hyöty /kustannusarviot näistä esitetyistä rahankäyttötavoista. Nyt ollaan jakamassa rahaa mm. hoitojonojen purkuun. Yleensä talouden elvytyksessä rakennetaan esim. junanratoja ja moottoriteitä, joiden rakentaminen antaa töitä ihmisille ja hyötyvaikutus on vuosikymmeniä, kun ihmiset saavat esim. työmatkansa tehtyä nopeammin. Suomessa elvytysrahaa ei jaeta tällaisiin hankkeisiin, eikä myöskään koulutukseen ja tutkimukseen. Hyötyjä tukipaketista ei saada, mutta omien saantojen velat ja muille maille annettavista tukirahoista koituvat velat tulevat maksettavaksi. On todella huono asia, että rahaa jaetaan tällaisiin tarkoitukseen, mihin muuten ei katsottaisi järkeväksi käyttää velkarahaa.
Like · Reply · Mark as spam · 30 · 15h

Kimmo Pikivirta
Ei kuulu vauraumpiin kovin kauaa tällä menolla.
Like · Reply · Mark as spam · 40 · 15h

Markku Kauppinen
Tämä hallitus ehtii tuhota jo nyt eläkkeellä olevan väestön lähiajan näkymät puhumattakaan lastemme tulevaisuudesta – nyt vaaditaan Kokoomukselta ja samanmielisiltä nopeaa ja tehokasta toimintaa. Onko sitä odototettavissa?
Like · Reply · Mark as spam · 28 · 14h

Jaakko Aalto
Marin puhui Suomesta, ei suomalaisista. Suomen valtio kyllä kerää poikkeuksellisen paljon rahaa, toki kuluttaa vielä enemmän, eli menot henkeä kohti ovat aivan huippuluokkaa. Suomlaisille käteen jäävä osa ja sen ostoarvo on sitten aivan toinen asia, mutta eihän siitä ollut puhekaan.
Like · Reply · Mark as spam · 24 · 13h

Timo Lindqvist
Markku Kauppinen Mjoo, kokoomus taitaa olla nyt se ”kriittinen massa” jolla paketti saataisiin estettyä. Tietysti päätä huimaa koska kokoomus aiheuttaisi ketjureaktion joka ihan oikeasti vaikuttaisi EU:n tulevaisuuteen, pysyvästi. Nähtäväksi jää löytyykö sitä kylmää johtajuutta jota tällainen päätös vaatii. Hollannista tai Tanskasta ym. sitä ei löydy, mutta liittyvät Suomen kantaan ilomielin kunhan saamme pään auki. Uskoisin että kokoomuskin ymmärtää että päätös tästä finanssi instrumentista (hanuri?) on poliittinen eikä liity erikoisemmin pandemiaan. Maathan saisivat erittäin edullista lainaa itsekin (jopa Italia, entisen 2500mrd päälle).
Like · Reply · Mark as spam · 6 · 12h

Risto Räsänen
Kantovesi ei kaivossa kestä !
Köyhemmät maat pitää panna itse hommiin ja tukea antaa teknologiassa, know how ssa jne
Rahan sinne syytäminen varakkaiden piikkiin on vaarallinen tie !
Like · Reply · Mark as spam · 25 · 14h

Tapani Timonen
Miksi sitä ”vaurautta” ei nähdä monessakaan Suomalaisessa perheessä, miksi meillä on leipäjonoja, asunnottomia, köyhiä eläkelläisiä ja vanhuksia Suomalaisia ihmisiä?!
Like · Reply · Mark as spam · 42 · 14h

Olavi Filppula
yli neljäsataatuhatta henkilöä nauttii perustoimeentulotukea, ja ainakin satatuhatta henkilöä on luottokelvottomia. Tällaista on suomalainen vauraus.
Like · Reply · Mark as spam · 36 · 14h

Jaakko Köykkä
Italian mafian ja Vatikaanin voitot ja rahat ovatten huvenneet?
Like · Reply · Mark as spam · 23 · 14h

Seppo Makkonen
Voiko maata joka velkaantuu jatkuvasti maksaakseen päivittäiset kulunsa sanoa vauraaksi? Meilläpäin ylivelkaantuneita sanotaan vastuuttomiksi.
Like · Reply · Mark as spam · 33 · 14h

Juha-Petri Jantunen
Suomi on tilastoidussa bkt/capita:ssa on melko vauras, mutta valtaosassa Etelä-Eurooppaa kotitaloudet ovat varakkaampia kuin Suomessa. Lisäksi Etelä-Euroopassa tilastoimaton bkt/capita on suuri sotkien tilastoperusteen.
Like · Reply · Mark as spam · 21 · 14h

Pekka Sipola
Vauraudesta olet oikeassa ja jos vertaa kuinka paljon velkaa per hlö on Suomessa ja esim. Italiassa niin suomalaisella on moninkertainen määrä joka myös kertoo osittain varallisuudesta. Korkeita veroja maksetaan Italiassa jos tienaat tarpeeksi mutta se on eri juttu kuinka moni maksaa veroja, ehkä 30-40 % kansasta. Valtion velan suuruus juontaa juurensa 60-70 luvulle kun Italiassa oli vasemmistohallituksia ja sitä ei ole koskaan saatu pienemmäksi sen jälkeen.
Like · Reply · Mark as spam · 7h

Timo Savinen
Tyhmyyttä ja kaksinaismoralistista on tällainen lausunto. Jatkuvastihan demarit huutavat sitä kuinka paljon köyhyyttä ja epätasa-arvoa maassamme on. Suomi on kyllä vähävelkaisimpia suhteessa BKT:n mutta ei se vauraudesta kerro vaan asioiden hyvästä hoidosta. Nykyhallituksen holtittomalla velanotolla pudotaan tätä menoa pahnanpohjimmaiseksi ja seuraava hallitus saa lapioida tätä paskakasaa.
Like · Reply · Mark as spam · 25 · 14h

Marko Uusitalo
Vai on suomi Euroopan vauraimpia maita, salli mun nauraa, Suomessa eletään velkarahalla koko ajan vai eikö rouva Marin tiedä sitä. Sitten heti perään kysymys: Jos me ollaan mukamas vauraita ja sen takia maksajia niin miksi esimerkiksi Viro saa miljardeja euroja lahjarahaa, vaikka he ovat vauraampia kuin Suomi, Virohan on miltei velaton maa?
Like · Reply · Mark as spam · 30 · 14h

Ge Nordmann
Jos valtiolla on noin 115 miljardia euroa velkaa ja väkiluku vain 5,5 miljoonaa on se konkurssikypsä tapaus. Suomihan ei ole vuosikymmeniin pärjännyt ilman lisävelan ottoa. Jos Suomi olisi yksityinen kansalainen, olisi aikaa jo luottohanat olleet suljettuna ja ulosottomies hyvä tuttu.
Like · Reply · Mark as spam · 22 · 13h

Jari Petri Heino
Miten se vauraus näkyy täällä maan pinnalla, jos verrataan vaikka perusitalialaiseen? Näillä leveysasteilla tulee äkkiä vilu ja nälkä, varsinkin kun sosiaaliturva on täysin riittämätön, mistä Euroopan neuvostokin on useasti noottia antanut?
Like · Reply · Mark as spam · 11 · 13h

Juha Mikkonen
Kertaluonteinen – ennen ensi kertaa…
Like · Reply · Mark as spam · 13 · 13h

Sakari Rantanen
Saan voi kuulua, mutta 90% suomalaisista ei.
Like · Reply · Mark as spam · 4 · 13h

Tero Riuttamäki
Olemme veronmaksajina varmasti tunnollisimpia euroopassa. Maat jotka saavat verorahamme ovat kehnoimpia maksamaan veroja. Nyt puuhataan lisää veroja Suomalaisille(Ja kohta uutta elvytyspakettia jolla tämä veronkanto siirretään taas näille ”nautiskelijoille”)
Like · Reply · Mark as spam · 15 · 12h

Vesa Mänki
Ja velkaa lisää,eikö nämä ymmärrä ollenkaan,Suomessa on tämän hallituksen toimesta kaikki päin h….
Like · Reply · Mark as spam · 8 · 12h

Mika Lundgren
Hähähähä, eihän suomella ole varaa edes hoitajiin ja ihmiset käy leipäjonoissa ja työttömiä on liikaa ja suomalaiset ei saa töitä vaan ulkomaalaiset raksamiehet saa töitä ja suomi muka rikas maa.
Like · Reply · Mark as spam · 14 · 12h

Jarmo Kangas
Suomi on rikas maa maahanmuuttajille, sitä Marin varmaan tarkoittaa, mutta jättää näkemyksensä tarkoituksella epäselväksi, ettei kannatus laske.
Like · Reply · Mark as spam · 8h

Jari Ervasti
Neuvottelut onnistuivat, koska suhteellisesti vauraimpana maana otimme lisää velkaa ja pääsemme sitä maksamaan??? Vaikuttaa enemmänkin siltä, että mitään neuvoteltavaa ei ollut. Harvemmin sitä iloitsee, että saa maksaa 5000€ arvoisesta autosta 30000€, kun on niin vauras.
Like · Reply · Mark as spam · 9 · 11h

Antti Hautala
”Unionin perusperiaatteisiin kuuluu elintasoerojen kaventaminen, niin EU:n jäsenvaltioiden välillä kuin yksittäisen maan sisällä.”

Niin, demarille käy ylikansallisen tason sosialistinen elintasojen tasausunioni. Eikä kansalaistemme pääministeriä haittaa 3.9 miljardin persnetto, lahjoituspaketti esim. Italialle, jonka asukkaat ovat keskiarvoisesti suomalaisia varakkaampia ja verotus vähäisempää.
Like · Reply · Mark as spam · 6 · 9h

Markus Taitokari
Velat muuttuu saataviksi, Demari-Prinsessalla, valehtelija/pingviini Rinteella, Tanhupallolla, Kommari-Mäkysellä ja monella muulla sossulla, kunhan kaikki pienimmät kolikotkin on sosialismin / kommunismin mukaisesti viety taskuista, verotettu, vaikka ryöstetty, jotta kaikilla on tasan yhtä vähän tai kenelläkään ei ole mitään.

Ai, että mä vihaan näitä Sosialideekujenpeetä!
Like · Reply · Mark as spam · 3h

Janne Savelainen
Onko tämä nainen oikeasti tyhmä?
Like · Reply · Mark as spam · 12 · 8h

Antti Pohjanen
Tarviiko tuota edes kysyä?
Like · Reply · Mark as spam · 7h

Markus Taitokari
Toverien pääsyvaatimuksena on olla tyhmä kuin saapas!
Like · Reply · Mark as spam · 3h

Risto Laine
””Unionin perusperiaatteisiin kuuluu elintasoerojen kaventaminen, niin EU:n jäsenvaltioiden välillä kuin yksittäisen maan sisällä. Elintasoerojen kaventuminen luo vakautta ja taloudellista varmuutta.” – Pääministeri Marin –

Tässä se totuus on, kuin USSR:n puolueohjelmasta ja valtioiden tasapäistämisestä. Ymmärtääkö SDP:n äänestäjät ollenkaan pelin henkeä, mitä heillä ei ole tulevaisuudessa, saatika heidän lapsillaan?.
Like · Reply · Mark as spam · 1 · 6h
Facebook Comments Plugin”

LAINAUS LOPPUU

2021. Tammikuu. Iltalehden lukijoiden kommenttipätkä aiheeseen presidentti vs hallitus presidentin uudenvuoden puheessa.

lauantai, tammikuu 2nd, 2021

Tähän pätkä keskustelusta, jossa vilisi aikaisemmin mm.  valtiovarainministeri Sauli Niinistön osuus eläkeläisiä kurittavassa leikatussa indeksissä Paavo Lipposen hallituksessa aikoinaan. Olihan siellä myös nykyaikaan kuuluvista leipäjonoista ja asunnottomuudestakin.

LAINAUS

16 tuntia sitten
Pressan puhe käsitteli monia asioita ottamatta kuintenkaan mihinkään kantaa selkeästi hiukan kuin kierteli kissa kuumaa puuroa. Puheessa oli muutama hyvä pohdinta, voidaanko koko yhteiskunta laittaa vaaralle alttiiksi asettamalla yksittäisten yksilöiden oikeudet etusijalle. Ulkoministerille pohdittavaa ja koko hallitukselle. Ilmastopohdinnassa hän nosti esille ”Biolasten ota pallo kiinni” esityksen , joka nähtiin aikaisemmin tv ohjelmassa. Aika köykäinen heitto. Eivät nämä pienet lapsukaiset olisi koko palloideaa tehneet , ellei aikuiset ilmastopolitiikot olisi tehnyt koko hommalle käsikirjoitusta juuri itsenäisyyspäivän ohjelmaan. Puhe ei kuitenkaan sisältänyt mitään ihmeellistä.
Tavannomaista jorinaa eletystä elämästä jota kuultu kerran vuodessa.
15 tuntia sitten
Presidentti kun ei saa suoraan kantaa ottaa. Mutta kyllä tyhmempikin tuon ymmärtää, mistä puheessa puhutaan.
16 tuntia sitten
Miten ilmenee Saulin toimeenkuvaan kuuluvassa ulkopolitiikassa suomalainen ”yhteistunto”.

Varsinkin oppositiopuolueilla?
Mm. elvytysrahat ja Eu-yhteistyö?
17 tuntia sitten
Miksi ei kiitosta meidän historian parhaalle hallitukselle.
16 tuntia sitten
Presidentti ei löytänyt siitä kiiteltävää. Mistä itse kiittelisit hallitusta?
16 tuntia sitten
Olemme selvinneet Koronasta terveydenhoidon ja talouden (konkurssien) suhteen Euroopassa parhaiten.

Mitäpä tuota mainitsemaan.
16 tuntia sitten
Hallitusta on puettu sankarin viittaan kovin kärkkäästi koronaepidemiassa, mutta jos tarkemmin tarkastellaan hallituksen roolia, niin eihän se muuta tee kuin päätöksiä asiantuntijoiden suositusten perusteella. Mediassa on kuitenkin käyty läpi niitä asioita, jotka on olleet meidän eduksemme. Silti näitä ”koronaonnistujia” on Suomen edellä melko suuri määrä.
16 tuntia sitten
Suomessa vähän porukkaa, pitkät etäisyydet, eikä yhtään maailmanluokan suurkaupunkia.
LAINAUS LOPPUU
Viikkosanomat. Pertti Manninen. Lauantai 2.2.2021 07:58
Tähän Iltalehden sanasta sanaan-arikkeliin
Näin Niinistö puhui – lue itse sanasta sanaan: ”Suomen kansalaisuus arvokas pääoma” Eilen klo 14:03
oli tullut ehkä parisen sataa kommenttia muistin mukaan, koska tarkistaminen olisi jo vaatinut kirjautumista!
Sama
Ei hätää, kuva ensimmäisestä kommentista olikin tallentunut, josta kommenttien lukumääräksi paljastui 191.  Lähimuisti vielä toimii!
Sama.

2021. Tammikuu. Pääministeri Sanna Marin uudenvuoden tervehdys 31.12.2020 kokonaisuudessaan.

perjantai, tammikuu 1st, 2021

Viikkosanomat 1.1.2021

Pääministeri Sanna Marinin uudenvuoden tervehdys 31.12.2020

Valtioneuvoston viestintäosasto  31.12.2020 3.00

PUHE

Millainen kulunut vuosi on ollut? Vaikea, opettavainen ja pysäyttävä ainakin.

 Koronavuosi on ollut yhteinen ponnistus ja silti se on ollut jokaiselle myös omanlaisensa. Osa on menettänyt läheisen, osa on menettänyt työnsä ja moni on joutunut luopumaan asioista, jotka ovat tuttuja ja tärkeitä. Vuosi on ollut toisille vaikeampi kuin joillekin muille. Se on silti ollut pysäyttävä meille kaikille.

Olemme joutuneet tekemään vuoden aikana päätöksiä, joita emme olisi halunneet tehdä. Olemme joutuneet sulkemaan kouluja ja kirjastoja, rajoittamaan liikkumista, kokoontumista ja elinkeinotoimintaa, keskeyttämään harrastustoimintaa sekä puuttumaan moniin muihin arjen asioihin. Päätöksiä ei ole tehty kevein mielin vaan siksi, että ne ovat olleet välttämättömiä ihmisten terveyden ja elämän suojelemiseksi. Samalla olemme pyrkineet vähentämään toimien aiheuttamia vaurioita ohjaamalla tukea ihmisille, yrityksille ja kunnille.

Suomi on onnistunut koronatilanteen hallinnassa terveydellisesti ja taloudellisesti monia muita maita paremmin. Rokotukset on aloitettu ja näemme jälleen valoa edessäpäin. Vaikka kuljemme parempia aikoja kohti, on meillä yhä oltava malttia toimia vastuullisesti ja noudatettava viranomaisten suosituksia ja ohjeistuksia. Pandemia ei ole ohi, ja väestön kattavan rokotesuojan saamisessa menee vielä aikaa. Siksi meidän on mahdollisuuksien mukaan työskenneltävä etäyhteyksien kautta, vältettävä kokoontumisia, huolehdittava hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta, käytettävä maskia ja oireisena hakeuduttava välittömästi koronatestiin. Toiminnallamme vaikutamme siihen, että yhteiskunta on turvallinen kaikille ja että selviämme kriisistä yhdessä.

Malttia tarvitaan myös koronan jälkeen. Kun rakennamme yhteiskuntiamme ja talouksiamme pandemian jälkeisessä ajassa, emme voi tyytyä vanhoihin tapoihimme ja toimintaamme. Meidän on rakennettava tulevaisuuttamme kestävämmällä tavalla ja hakien tasapainoa ihmisen ja luonnon välillä. Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja luonnonvarojen kestämätön käyttö ovat ihmiskunnan suurimpia ongelmia. Meidän on luovuttava osasta vanhoista tavoistamme, jotta lapsillamme ja heidän lapsillaan on mahdollisuus hyvään ja ihmisarvoiseen elämään. Samalla voimme luoda uutta yritystoimintaa, työtä ja hyvinvointia.

Suomi laatii parhaillaan omaa elpymissuunnitelmaansa osana Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälinettä. Suomen kestävän kasvun ohjelmalla pyrimme edistämään niin nopeavaikutteista elpymistä kuin pitkällä aikavälillä välttämätöntä elinkeinoelämän rakenteiden ja julkisten palveluiden uudistumista. Ohjelman painopistealueet ovat 1) koulutus, tutkimus- ja innovaatiotoiminta 2) vihreä siirtymä, 3) Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen, 4) kestävän infrastruktuurin ja digitalisaation vahvistaminen, 5) työmarkkinoiden toiminta, työttömille suunnatut palvelut ja työelämän kehittäminen sekä 6) sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuuden vahvistaminen ja kustannusvaikuttavuuden lisääminen.

Euroopan talouden elpyminen pandemiasta ja sen aiheuttamasta taloudellisesta kriisistä on Suomelle kriittisen tärkeä kysymys. Me emme voi ratkaista pandemiaa yksin, vaan sen selättämiseksi tarvitaan yhteistä onnistumista. Yhtä lailla talouden nostamiseksi tarvitaan yhteisiä ponnistuksia kansallisten toimien lisäksi. Katse on suunnattava omasta nenänkärjestä pidemmälle. Euroopan toipuminen on meidän etumme.

Vaikka vuotta 2020 on hallinnut koronakriisi, olemme samalla vieneet hallitusohjelmassa sovittuja uudistuksia määrätietoisesti eteenpäin. Pienimpiä eläkkeitä ja perusturvaa on korotettu, aktiivimalli on purettu, oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen on palautettu kaikille lapsille, varhaiskasvatuksen ryhmäkoot ovat pienentyneet, koulutuksen resursseja on lisätty kaikilla koulutusasteilla, oppivelvollisuuden laajentamisesta on päätetty ja toisen asteen koulutus muuttuu aidosti maksuttomaksi, hoitajamitoitus on säädetty lakiin, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on annettu eduskunnalle, perhevapaauudistuksen päälinjat on sovittu, tie-, raide- ja väyläinfrastruktuuriin on tehty mittavia panostuksia, energiaverotuksen uudistuksesta on päätetty, työllisyyden pohjoismainen malli etenee ja ensimmäinen osa rakenteellisista toimista työllisyyden vahvistamiseksi on tehty.

Vuonna 2021 meidän on jatkettava toimia, joilla uudistamme yhteiskuntaamme sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävämmäksi. Toimia tehdään tavalla, joka pitää kaikki ihmiset ja alueet mukana muutoksessa. Kun rakennamme uutta, on hyvä myös arvostaa sitä, mikä toimii. Suomalainen yhteiskunta on jälleen osoittanut vahvuutensa vaikeuksien kohdatessa. Meillä on toimiva terveydenhuoltojärjestelmä, luotettavat viranomaiset ja vakaa demokratia, osaavat opettajat, hyvät digitaaliset valmiudet, kyky sopeutua nopeasti yllättäviin tilanteisiin sekä keskinäistä luottamusta yhteiskunnassa, joka on auttanut meitä selviytymään kriisin keskellä. Suomalaisissa on sisua ja sitkeyttä.

Vaikka tämä vuosikymmen alkoi tavalla, jota emme osanneet vielä viime vuonna ennakoida, voimme yhä tehdä tästä ratkaisujen vuosikymmenen. Se vaatii meiltä rohkeutta, yhteistyötä ja kykyä sietää epävarmuutta. Samoja asioita, joita koronavuosi on meiltä kaikilta vaatinut.

Rauhallista, turvallista ja parempaa uutta vuotta kaikille!

Sanna Marin
pääministeri

.”

Viikkosanomat. Pertti Manninen. 1.1.2021 23:14.

Lähde: Valtioneuvoston kanslia.

Kommentti lisäys. Iltalehti julkaisi tervehdykseen liittyvän artikkelin eilen ja siihen on nyt tähän mennessä tullut 1.2 k kommentteja!

Tässä ensimmäinen.

Screenshot_20210101-232328

2020. Joulukuu. Sotalaivat kalastuksen tukena. ”Kallista kalastusta” sanoi ministeri jo edellisen konfliktin sattuessa.

sunnuntai, joulukuu 13th, 2020

2020. Joulukuu. Sotalaivat kalastuksen tukena. ”Kallista kalastusta” sanoi ministeri jo edellisen konfliktin sattuessa.

Nyt joulukuussa 2020 Brexitin tullessa voimaan 1.1.2021 ollaan samassa jamassa. Ainakin lähellä.

Iltalehden asiaa koskevan jutun alku tähän lopuksi.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Sunnuntai 13.12.2020 04:48.

LAINAUS

Iltalehti

Sunnuntai 13.12.2020

Britannia suunnittelee jo laittavansa kovat piippuun omien kalastajiensa puolustamisessa.
Kuninkaallinen laivasto uhkaa lähteä kalastamaan Brexitin jälkeisille merialueille. Kuninkaallinen laivasto uhkaa lähteä kalastamaan Brexitin jälkeisille merialueille.
Kuninkaallinen laivasto uhkaa lähteä kalastamaan Brexitin jälkeisille merialueille. AOP

Tämän viikonlopun pitäisi olla viimeinen, jonka aikana yritetään vielä puristaa kauppasopimusta Britannian katkaistessa siteensä Euroopan unioniin. Sekä pääministeri Boris Johnson että EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ovat jo myöntäneet, että toimivan sopimuksen syntyminen kalkkiviivoilla on äärimmäisen epätodennäköistä.

Käytännössä molemmat osapuolet valmistuvat jo sopimuksettomaan eroon.

Lauantaina Britannian puolustusministeriö kertoi, että se aikoo lähettää sotalaivat uudenvuodenpäivänä Englannin kanaaliin ja Pohjanmerelle. Ainoa tarkoitus on tietenkin pelotella ulkopuoliset kalastusalukset pois Britannian merialueilta.

Päätös vain alleviivaa yhtä neuvottelujen ongelmakohtaa. Kalastus on äärimmäisen pieni osa Britannian ja EU:n välisiä kauppasuhteita, mutta sen avulla voidaan mitata kansallisen suvereniteetin määrää.

LAINAUS LOPPUU

2020. Lokakuu. Pääministeri Sanna Marinin kysymykset THL:n pääjohtaja Markku Tervahaudalle IS:n mukaan.

torstai, lokakuu 15th, 2020

Iltasanomat julkaisi torstaina 15.10.2020 kirjoituksen, josta ohessa alkuosa eli kysymykset ja vastaukset ja yksi lukijan kommenntikin 447:stä:

LAINAUS

Tässä ovat Marinin esittämät kysymykset THL:n Tervahaudalle ja niihin tulleet vastaukset: ”Kyllä, tulkitset oikein”

IS sai Tervahaudan antaman selvityksen haltuunsa.

Sanna Marin sai vastaukset Markku Tervahaudalta.

Sanna Marin sai vastaukset Markku Tervahaudalta.­

15:14

Pääministeri Sanna Marin ja THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta esittivät myöhään eilen illalla Twitterissä omia näkemyksiään laitoksen roolista kevään maskisopassa.

Pääministeri Marin sanoi aamulla pyytäneensä Tervahaudalta selvitystä. Kello 13 kävi ilmi, että pääministeri on selvityksen saanut ja asia on hänen osaltaan loppuun käsitelty.

Pääministeri lähestyi Tervahautaa aamulla valtiosihteerinsä Henrik Haapajärven lähettämällä sähköpostilla. IS:n haltuunsa saamasta viestittelystä käy ilmi, mitä pääministeri Tervahaudalta halusi tietää. Kysymys liittyi siihen, oliko hän ymmärtänyt THL:n kannan oikein.

– Hallitukselle on kerrottu keväällä, että THL ei kannata yleisen maskisuosituksen antamista. Mikä on ollut tuolloin THL:n kanta? Mikäli kanta on ollut eri kuin hallitukselle kerrottu, onko maan hallitukselle annettu väärää tietoa ja miksi? Tervahaudalta tiedusteltiin.

Hän vastasi ensimmäiseen viestiin 9.50 aamulla. Pääministeri oli antanut ymmärtää illalla, ettei Tervahauta päätä THL:n kannasta. Tervahauta kuvaa kannanmuodostusta. Kanta muodostetaan asiantuntijan esittelystä, mutta se tehdään hänen päätöksellään.

– THL:n virallinen kanta muodostetaan laitoksessa pääjohtajan päätöksellä asiantuntijan esittelystä. Ns. yleisestä maskisuosituksesta ei ollut tuolloin virallista kantaa muodostettu. Tuolloisen tietoperustan nojalla vallinnut asiantuntijanäkemys (ml. pääjohtaja) THL:ssa oli sama kuin hallitukselle tuolloin kerrottu.

Tämän jälkeen pääministerin esikunnasta lähetetään Tervahaudalle kello 11.06 vielä tarkentava kysymys, jotta väärinkäsityksiä ei jäisi.

– Tulkitsenko vastaustasi oikein, että kun keväällä hallitukselle esitettiin johtavan tartuntatautien asiantuntijaviranomaisen THL:n kantana se, ettei lääketieteellinen tutkimustieto tue maskisuosituksen antamista, on tämä esitetty kanta ollut silloisen tutkimustiedon näkökulmasta oikea ja edustanut samalla koko THL:n näkemystä asiasta?

Tähän viestiin Tervahauta vastaa yksiselitteisesti ja lyhyesti.

– Kyllä, tulkitset oikein.

LAINAUS LOPPUU

Kommentteja oli runsaasti, tällä hetkellä 447, joista kolmas oli paljon puhuva:

LAiNAUS

Yksi kysymys 
Olisi pitänyt lähettää vain yksi kysymys, ”Haluatko jatkaa THL:n johdossa?”.
LAINAUS LOPPUU
Viikkosanomat. Pertti  Manninen. Torstai 15.10.2020 20:10.