Posts Tagged ‘Helsingin Sanomat’

2020. Elokuu. HS:n tiedot Antti Rinteen halusta päästä työministeriksi ja faktoihin perustuvaa journalismia.

maanantai, elokuu 24th, 2020

 

Uutinen HS:ssä ja samalla sivulla netissä sitten päätoimittajan vakuutus faktoihin perustuvasta journalismista.

LAINAUS

Politiikka|Sdp
HS:n tiedot: Entinen pää­ministeri Antti Rinne haluaa takaisin ministeriksi hoitamaan työllisyyttä

Sdp ei ole tiettävästi kierrättämässä ministereitä.

Antti Rinne Sdp:n puoluekokouksessa Tampereella lauantaina 22. elokuuta 2020.
Julkaistu: 23.8. 17:09, Päivitetty 23.8. 17:41

HELSINGIN SANOMIEN tietojen mukaan eduskunnan ensimmäinen varapuhemies ja entinen pääministeri Antti Rinne (sd) haluaa takaisin ministeriksi.

HS:n tietojen mukaan Rinne on puhunut asiasta useiden henkilöiden kanssa.

Lähteiden mukaan Rinnettä kiinnostaa erityisesti työministerin tehtävä, jota hoitaa parhaillaan Tuula Haatainen (sd).

…”

LAINAUS LOPPUU

LAINAUS

Hyvä lukijamme,

Tosiasioihin pohjautuvan journalismin tarve on poikkeus­tilanteessa suurempi kuin koskaan. Tilaajiemme ansiosta voimme jatkossakin varmistaa monipuolisen, luotettavan ja kaikkia kansalaisia palvelevan tiedon­välityksen.

Kaius Niemi
Vastaava päätoimittaja

Tue fakta­pohjaista ja riippumatonta journalismia tilaamalla Helsingin Sanomat.

Siirry tilaamaan

Osaston uusimmat

    1. HS:n tiedot: Entinen pää­ministeri Antti Rinne haluaa takaisin ministeriksi hoitamaan työllisyyttä

    1. Antti Rinne Sdp:n puoluekokouksessa Tampereella lauantaina 22. elokuuta 2020.
    2. HS kysyi nuorilta demareilta puolueen tulevaisuudesta: Arvot on nyt kohdallaan, mutta kaikki ei ole vieläkään hyvin

    1. Neea Kähkönen, Jesse Saapunki ja Elisa Gebhard Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen 46. puoluekokouksessa Tampereella lauantaina 22. elokuuta 2020.
    2. Sanna Marin sanoo, ettei tule radikaalisti muuttamaan Sdp:tä

    1. Pääministeri ja puolueen puheenjohtajaksi valittu Sanna Marin Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen 46. puoluekokouksessa Tampereella sunnuntaina.
    2. Sdp:n varapuheenjohtajiksi valittiin Niina Malm, Ville Skinnari ja Matias Mäkynen

    1. Vaalitentti­tuuraajasta hallituskriisin kautta pääministeriksi ja puolueen puheen­johtajaksi – Kuvakooste kertaa Sanna Marinin käänteiden täyttämät 599 päivää

      LAINAUS LOPPUU

      Antti Rinteen kuva jutussa ja Kaius Niemen pyöreä kasvokuva julistuksessa poistettu. Viikkosanomat Pertti Manninen. Maanantai 24.08.2020 06:33 Laukaassa.

2020. Heinäkuu. ”Pääoppositiopuolueen ministeri”. Lukijan kommentti Pekka Haaviston rikosepäilystä.

tiistai, heinäkuu 14th, 2020

Maanantaina 13.07.2020 Ilta-Sanomat julkaisee artikkelin

Perustuslakivaliokunta ei ehtinyt käsitellä Pekka Haaviston rikosepäilyä – yli 1 000-sivuinen aineisto kesäläksyksi

Nyt siis Helsingin Sanomien vuotojuttu on hiukan lieventynyt, koska siinä kerrottiin kahdesta rikosepäilystä. Kyllä sitten Ilta-Sanomatkim itse jutussa palaa kahteen:

LAINAUS

”Valiokunta ottaa aikanaan mietinnössään kantaa mahdollisiin rikosnimikkeisiin. Helsingin Sanomien mukaan keskusrikospoliisi epäilee Haavistoa kahdesta rikoksesta: virkarikoksesta ja yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta.”

LAINAUS LOPPUU

Virkarikos on tietenkin rikos, mutta onko yhteistoimintavelvoitteen rikkominen rikos vai rikkomus selvinnee aikanaan asian käsittelyn edetessä.

Valtaosassa lukijoiden kommenteissa vaaditaan ministerin eroa tai ainakin työtehtävistä pidättäytymistä selvityksen ajaksi.

Mukaan mahtuu seuraavakin ”Tarkkailijan” mielipide ja ”Opettajan” vastaus siihen:

LAINAUS

Tarkkailija 
Olisikohan prosessi edennyt joutuisammin, jos kyse on olisi jomman kumman pääoppositiopuolueen ministeristä?
 Opettaja 

Olisikohan prosessi edennyt joutuisammin, jos kyse on olisi jomman kumman pääoppositiopuolueen ministeristä?Sulje lainaukset

Kyllä olisi. Ja mitä metelä asiasta olisi pidetty. Se tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus näkyy taas olevan hukassa.”

LAINAUS LOPPUU
Viikkosanomat. Pertti Manninen. Tiistaina 14.07.2020 06:18 Ranskan vallankumouksen vuosipäivänä, vanhempieni hääpäivänä.

Heinäkuu. 2020. Helsingin Sanomat muunsi poliisin ilmaisut ”nyrkit, potkut, pääpuskut” kärhämöinniksi.

tiistai, heinäkuu 7th, 2020

Luotettavaa journalismia Helsingin Sanomissa?

HS tiistaina 07.07.2020.

Lukijan kommentti. Saul3.

LAINAUS

”Artikkelista: ”Helsingin poliisi kertoo tiedotteessa, että kärhämöinti oli alkanut jo sisätiloissa ”
Poliisin tiedotteessa ei mainittu sanaa kärhämöinti, siinä mainittiin sellaisia sanoja kuin yhteenotto, tappelu, nyrkit, potkut,pääpuskut, pahoinpitely ja kuolemantuottamus. Kärhämöinti on riitelyä ja nahistelua.
Surullinen lopputulos, nuori mies menetti henkensä.”

LAINAUS LOPPUU

Luotettavaa journalismia Helsingin Sanomissa?

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Tiistai 07.07.2020 22:18.

Toinen lukija, Joosekin, ihmettelee samaa asiaa hiukan myöhemmin:

”Näin, onko vähättelevä ilmaisu lapsus vai tarkoituksellinen? Itsekin ihmettilin miten rähinöinnistä otsikossa päästiin nuoren miehen kuolemaan. Piti luke kahteen kertaan, siis kuolemaan.”

Lisäys 22:24 PM

Vielä 2 kommenttia lisää:

LAINAUS

Perustutkintoonvalmistunut

  • Minusta yleinen tapa poistaa ”tappelun osapuolet” samalla kertaa on typerää ja vastuutonta. Hyökkäyksen kohteeksi joutunut ja puolustautunut joutuu uudestaan hyökkäyksen kohteeksi ravintolan ulkopuolella ja sitten pahimmassa tapauksessa vammautuu tai kuolee.
  • Hs: onko uutisointi jo suorastaan uhria rienaavaa/halventavaa?
    Rähinöinti on suunsoittoa ja pahimmillaan väkivallalla uhkailua, siihen ei kuole kuin saamalla slaagin/ ohimosuoni poksahtaa tunteen palosta.Nyt puhutaan taposta, johon viranomainen etsii silminnäkijöitä.

    Joku (tai jotkut) on siis lyönyt/potkinut/kuristanut tms uhria siten, että uhri on kuollut. Kyse on vähintään pahoinpitelystä, todennäköisesti taposta, pahimmillaan teko on ollut murha. Onko murha kärhämöintiä HS? Kas kun ei kiusaamista/kisailua tai leikkimistä?

    Onko kielen hallinta jo todella vajonnut tälle tasolle? Miltä tuntuu omaisista?

    LAINAUS LOPPUU
    22:36. PM
    Artikkeli oli otsikoitu:
    Kaupunki|Poliisi
    Nuorisojoukko rähinöi ravintolan edustalla Kaivopuistossa, yksi kuoli saamiinsa vammoihin – Ravintoloitsija: Järjestyshäiriöt ovat lisääntyneet
    Ja kirjoittajat:
    Julkaistu: 17:11, Päivitetty 19:51
    ..

2020. Kesäkuu. Versowood ja punaisten hauta. Lukijan kirjoitus HS:ssä.

torstai, kesäkuu 25th, 2020

Helsingin Sanomien mielipidepalstalla on tänään torstaina 25.06.2020 lukijan kannanotto punaisten haudan siirtämisestä pois Versowoodin tehdasalueelta. Hauta häiritsee sahan toimintaa. Lukija ei kerro tehtaan nimeä, eikä Helsingin Sanomatkaan tämän kirjoituksen yhteydessä.

LAINAUS
”Mielipide|
Lukijan mielipide
Suomen historian häpeällisetkin miljööt tulee säilyttää
Vierumäen punakaartilaisten hautapaikka on vaarassa hävitä, vaikka sillä on merkittävä symbolinen arvo historian kannalta.

Julkaistu: 2:00
HISTORIANTUTKIJA Pierre Nora lanseerasi termin muistin miljöö (lieux de mémoire) 1990-luvulla. Hän esitti yhteiskunnan muutosten tuhonneen toisen maailmansodan jälkeen historiallisia miljöitä, jotka muistuttavat eletystä elämästä. Suomalaisessa kulttuurimaantieteessä tutkimuksen kohteena ovat olleet maisemaan liittyvät, tietyille ihmisryhmille yhteiset käsitykset ja niiden taustalla olevat syvemmät merkitykset.

Vuoden 1918 sisällissodan jälkeinen kulttuurinen maisema on ihmisten toiminnan aikaansaannos, ja siinä olevat valikoidut piirteet ovat jatkuvasti uhattuina kadota. Muistin paikat -hankkeessa (2000–2003) kartoitimme vuoden 1918 virallisia ja epävirallisia muistomerkkejä ja hautapaikkoja. Haimme tietoa sanomalehdistä ja paikallishistorioista, arkistoista, valokuvista, haastatteluista ja historian harrastajilta. Rajallisten resurssien vuoksi tieto jäi kuitenkin puutteelliseksi.

SISÄLLISSODAN surmapaikkoja vuosien ajan etsineen ja kuvanneen valokuvaaja Pekka Elomaan kulttuurihistoriallisesti merkittävä näyttely Paha maisema nähtiin vuonna 2003. Vuonna 2008 ilmestyi Elomaan ja toimittaja Jouni K. Kemppaisen samanniminen kirja. Tiedossa ei kaikesta huolimatta nähdäkseni ole, kuinka paljon sisällissodan metsähautoja on ollut ja paljonko niitä on enää jäljellä.

ERITYISEN arkaluonteinen asia ovat olleet kaatuneiden ja teloitettujen punaisten haudat. Suuri osa vainajista haudattiin tuntemattomille paikoille, kuten metsiin ja sorakuopille. Tällaisia hautapaikkoja oli satoja, ja tieto niiden sijainneista kulki suullisesti. Hautoja hoitivat aluksi omaiset, sitten työväenyhdistykset ja paikkakuntalaiset. Julkiseen keskusteluun ne nousivat 1940-luvulla, ja monin paikoin vainajien jäännöksiä alettiin siirtää hautausmaille. Omaisille käsittelyprosessi on ollut raskas. Vuosien kuluessa alkuperäiset, konkreettiset muistijäljet unohtuivat tai katosivat maisemasta kokonaan.

HS julkaisi 14.6. tärkeän jutun ”Adèle Lehdon arvoitus”, jossa toimittaja Tommi Nieminen nosti esiin huhtikuussa 1918 Vierumäen taisteluissa Härkälän kankaalle kaatuneiden tai teloitettujen punakaartilaisten hauta- ja muistopaikan, jonne paikallinen työväenyhdistys pystytti muistokiven vuonna 1949. Paikka on säilynyt tähän päivään saakka teollisuusalueella, mutta nyt Vierumäen joukkohauta on vaarassa tuhoutua.

Oikeushammaslääkäri Helena Ranta, Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva ja emeritusprofessori Jussi-Pekka Taavitsainen Po esittivät sisällissodan muistovuonna Vierumäen joukkohaudan määrittelyä kiinteäksi muinaisjäännökseksi (HS Mielipide 12.12.2018). Näin ei tapahtunut. On kysyttävä, miksi Museovirasto tulkitsi lausunnossaan vuonna 2017 muinaismuistolakia tavalla, jonka mukaan paikka ei olisi kansallisesti merkittävä muinaisjäännös.

KULTTUURIPERINTÖ ei ole vain hohdokasta ja hyvää vaan myös häpeällistä ja pahaa – hautapaikan sijainnilla on merkittävä symbolinen ulottuvuus. Sivistysvaltiossa synkän kulttuuriperinnön avoin kohtaaminen on välttämätöntä.

Ulla-Maija Peltonen
folkloristiikan dosentti, Helsinki”
LAiNAUS LOPPUU

”Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.”

LINKIT

”Historia|
27-vuotias Adèle Lehto ammuttiin ilman oikeudenkäyntiä ja haudattiin pienelle harjulle Vierumäelle – Hänet ja kymmenet muut haudatut on aikomus siirtää sahateollisuuden rekkojen tieltä
14.6. 9:55″

”Lukijan mielipide|Vierumäellä sijaitseva punaisten joukkohauta on määriteltävä kiinteäksi muinaisjäännökseksi
12.12.2018 2:00″


Kommentti.
Pitkään mielessä ollut ja päässä pyörinyt historian vandaalien toiminnasta kertova kirjoitus tämän joukkohaudan siirtämisestä jonnekin hautausmaalle omaisilta, siis jälkeläisistä mitään kysymättä sai tässä nyt asianmukaisen huomion ja esille tulon.

Tuotakoon esille myös tehtaanomistajan nimi:
Johto ja hallinto
Ville Kopra
Toimitusjohtaja
ville.kopra@versowood.fi

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Torstai 25.06.2920 23:12.

”Ville Kopra
Toimitusjohtaja
ville.kopra@versowood.fi”
Kopra_Ville_Versowood

Versowood
KONSERNI
TUOTTEET
PUUKAUPPA
YHTEYSTIEDOT
PELLETTIVERKKOKAUPPA
Skip to content
Versowood logo
figb
Myyntihenkilöstö tuoteryhmittäin
Kuluttajamyynti
Metsäkonttori
Yhteystiedot toimipaikoittain
Versowoodin metsäasiantuntijat
Laskutusohjeet
Johto ja hallinto
Medialle
Yhteystiedot Johto ja hallinto
Johto ja hallinto
Ville Kopra
Ville Kopra
Toimitusjohtaja
ville.kopra@versowood.fi”

2020. Helmikuu. HS. ”Tilastovalehtelukuva”

torstai, helmikuu 13th, 2020

1581595475803-2060090781

Helsingin Sanomat kertoo tänään keskiviikkona 13.02.2020, että Sanoma on ostanut Alma Median aluelehdet.

Sitten lehti näyttää graafin,josta käy ilmi, että myynti ennen Alma-kauppaa on 248,0 miljoonaa euroa ja kaupan jälkeen, jos se toteutuu 330,2 miljoonaa euroa.

Graafi on feikki, vaikka se totta onkin matemaattisesti, mutta ei tajunnallisesti, eikä siihen mihin me olemme tottuneet, siis lukijat ovat tottuneet, esim. pylväsdiagrammeihin.

Uusi luku on kuitenkin yli 33 % isompi kuin entinen, siis kolmanneksen isompi.

Julkaistusta kuvasta ei kyllä pääse tähän tulokseen. Kuvassa kasvu ei näytä mitenkään 33 %:n kasvulta,vaan paljon pienemmältä.

Toivottavasti kilpailuviranomaisilla on kuitenkin sen verran ymmärrystä, että peruuttavat kaupan.

Jos kauppa toteutuisi Sanomalla ja Keskisuomalaisella olisi yhteensä yli puolet myynnistä, muistaakseni 57 %, radion ykkösaamussa kerrotussa toimittajan mainitsemassa luvussa, ellei se sitten ollut 53 %.

Joka tapaukessa on lukijoiden aliarvostamista näyttää tällainen valheellinen ympyrä, vaikka se muodollisesti totta olisikin.

Hur man ljuger med statistik oli aikoinaan ensimmäinen tilastotieteen oppikirja, jonka luin, aikoinani. Maailma ei näytä muuttuneen niistä ajoista.

Pertti Manninen. Viikkosanomat. Keskiviikko 13.02.2020 16.14 teksti.
Painovirheitä korjattu ja asiasanoja lisätty klo 19:47.