Posts Tagged ‘Helsingin Sanomat’

Eduskunnan dorkat virkamiehet järjestykseen: Paavo Väyrynen palaa eduskuntaan kansanedustajaksi.

tiistai, toukokuu 15th, 2018

Eduskunnan dorkat virkamiehet järjestykseen: Paavo Väyrynen palaa eduskuntaan kansanedustajaksi.

Huhtikuun lopulla, kun Paavo Väyrynen ilmoitti palaavansa Europarlamentista Eduskuntaan, eduskunnassa oli yksi täysjärkinen virkamies: hallintojohtaja Pertti Rauhio. Hän sanoi yksiselitteisesti, että Väyrysellä on oikeus palata eduskuntaan. Esim Pohjalaisessa 26.04.2018 oli asiasta seuraavaa:

”–Lainsäädännössä on erillinen kohtansa juuri toiminnasta EU:n parlamentissa tai eduskunnassa. Juuri työjärjestyksen 77 pykälän ensimmäinen lause sanoo, että Euroopan parlamentin jäseneksi valitun edustajan tulee ilmoittaa puhemiehelle, hoitaako hän edustajantointaan vai toimiiko hän jäsenenä Euroopan parlamentissa, Rauhio toteaa.

Näin Väyrynen voisi puhemiehelle ilmoittamalla tulla eduskuntaan, koska hänet on sinne vaaleissa 2015 valittu.”

Tämä artikkelissa: Kärnä harkitsee Väyrysen valtakirjan riitauttamista – Väyrysellä on eduskunnan hallintojohtajan mukaan oikeus palata.”

https://www.pohjalainen.fi/uutiset/kotimaa/k%C3%A4rn%C3%A4-harkitsee-v%C3%A4yrysen-valtakirjan-riitauttamista-v%C3%A4yrysell%C3%A4-on-eduskunnan-hallintojohtajan-mukaan-oikeus-palata-1.2607108


Sensijaan eduskunnan pääsihteeri Maija-Leena Paavola ja apulaispääsihteeri Timo Tuovinen rupesivat venkoilemaan ja haaskaamaan samalla yhteiskunnan rahoja turhuuksiin ”ymmärtämällä” edustaja Mikko Kärnän venkoilua.

Näin HS:ssä 26.4.2018:
”Tilanne on sillä tavalla juridisesti haastava, että tämä on ensimmäinen kerta, kun EU-parlamentaarikko haluaa palata kesken kauden eduskuntaan. Ei ole ihan selkeää, onko lainsäätäjä tarkoittanut, että se olisi mahdollista”, sanoo eduskunnan pääsihteeri Maija-Leena Paavola.”

”Koska edustaja Kärnäkin on nostanut tämän esiin, niin haluamme tehdä asiasta perusteellisen selvityksen”, Paavola sanoo.

HÄNEN mukaansa tulkittavaksi nousee nyt perustuslain 28. pykälä, joka säätelee kansanedustajan edustajantoimen hoitamisen keskeytymistä siksi ajaksi, kun edustaja toimii EU-parlamentissa.

”Asiaa selvittää eduskunnan virkamieskunta. Tarvittaessa käännymme valtiosääntöasiantuntijoiden puoleen”, Paavola kertoo.”

Helsingin Sanomat 26.4.2018.
Väyrysen paluu eduskuntaan vaatii pohdintaa perustuslain tulkinnasta – ”Tilanne on juridisesti haastava”, sanoo eduskunnan pääsihteeri
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005657503.html

Apulaispääsihteerin lausunnoista kertoi ILtalehti 26.4.2018 seuraavasti:
”Eduskunnan apulaispääsihteeri Timo Tuovinen myöntää Iltalehdelle, että Väyrysen tapaus aiheuttaa perustuslaillista pohdintaa eduskunnassa.

– Ollaan uuden tilanteen edessä. Ihan vastaavaa ei ole aikaisemmin ollut, Tuovinen sanoo.

Tuovisen mukaan eduskunnan työjärjestyksessä otetaan kantaa menettelytapoihin vaalien jälkeen. Työjärjestyksen mukaan Euroopan parlamenttiin valitun kansanedustajan on ilmoitettava eduskunnan puhemiehelle, kumpaa tointa hän ryhtyy hoitamaan.

– Työjärjestyksessä ei ole otettu kantaa tähän paluuseen, Tuovinen sanoo.”

Jos ja kun Väyryselle myönnetään ero Euroopan parlamentista, alkaa Tuovisen mukaan perustuslain 28 pykälän tulkinta. Pykälän mukaan edustajatoimen hoitaminen keskeytyy siksi ajaksi, jonka kansanedustaja toimii Euroopan parlamentin jäsenenä.

– Kysymys kuuluu, että mikä merkitys sillä on, että Väyrynen palaa kesken Euroopan parlamentin toimikauden. Onko sillä vaikutusta hänen asemaansa kansanedustajana?

– Käsitykseni mukaan perustuslain kyseisestä pykälästä on erilaisia kantoja. Eli kyllä tätä täytyy oikeasti miettiä ennen kuin ollaan kesäkuun 10. päivän tienoilla. Ei tämä (tilanne) ole varmasti niin selvää kenellekään. Töitä tämä teettää, Tuovinen sanoo.”

JA LOPUKSI TUOVINEN VIELÄ HERTTAISESTI:
”Toisaalta vaihtoehtoja on vain kaksi.
– Kansanedustajia on 200 eikä yhtään enempää. Kansanedustajana on joko edustaja Väyrynen tai edustaja Kärnä. Jompikumpi heistä istuu täällä kesäkuun puolenvälin tienoilla.”

Iltalehti 26.4.2018.
Paavo Väyrysen paluu aiheuttaa harmaita hiuksia eduskunnassa – apulaispääsihteeri: ”Kansanedustajana on joko Väyrynen tai Kärnä”

http://www.iltalehti.fi/politiikka/201804262200905147_pi.shtml?_ga=2.113014215.271772415.1526240333-1573485669.1515843978


Sinänsä kunnioitettavaa, että ollaan avoimia, mutta kai joskus voisi pitää mölyt mahassaan, jottei tarvitsisi päästellä kaiken maailman sammakoita.

Nythän asia on sitten tutkittu ja kolmea viikkoa myöhemmin pääsihteeri Paavolakin on tullut vakuuttuneeksi selvitysten jälkeen samaan lopputulokseen kuin hallintojohtaja Rauhio heti kättelyssä:
”Eduskunnan pääsihteeri vahvistaa – Paavo Väyrynen palaa eduskuntaan: ”Asia on sillä sipuli”.

– Nyt kun Väyrynen palaa hoitamaan kansanedustajan tehtävää, niin meiltä lähtee ilmoitus oikeusministeriöön, joka sitten kirjelmöi Euroopan parlamenttiin, joka toteaa, että Väyrynen on ottanut hoitaakseen kansanedustajan tehtävän.

Paavolan mukaan eduskunnan kuulemat asiantuntijat ovat asiassa yksimielisiä: Väyrysellä on oikeus palata hoitamaan edustajantointaan.

– En tiedä, mitä edustaja Kärnä aikoo tehdä, mutta ajattelin keskustella vielä hänen kanssaan, Paavola sanoo.

Kärnä on vedonnut asiassa eduskunnan työjärjestykseen. Paavolan mukaan eduskunnan työjärjestys ei voi ohittaa perustuslakia, joka suojaa kansanedustajan – ei varaedustajan – tehtävää.

- Perustuslaissa sanotaan selkeästi, että edustajantoimen hoitaminen keskeytyy siksi ajaksi, jonka kansanedustaja toimii Euroopan parlamentin jäsenenä. Mielestäni asia on sillä sipuli, Paavola sanoo.

– Emme ole löytäneet prosessuaalista keinoa, jolla hän (Kärnä) saisi asian perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi.”

http://www.iltalehti.fi/politiikka/201805142200941058_pi.shtml

KOMMENTTI tähän lopuksi.

On hyvä, että pääsihteeri Paavolakin on lopulta löytänyt sipulin. Hallintojohtajallahan se oli hallusssaan alusta alkaen.

Nyt on tilaisuus päästä seuraamaan jääkiekkoa: Suomen kohtalonottelua, taas kerran.
Mittarissa on varjossa 31 ja täällä sisällä jotenkin selviää läkähtymättä Rasmus-kissan nukkuessa kylmimmässä pohjoishuoneessa.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Tiistai 15.05.2018 13:38 Kirkkonummen Kauhalassa.

Sote. Maaliskuu 2018. Iltalehti paljasti Hiilamon kytköksen Terveystaloon ja myös Silanderin, joka oli HS:n mielipidekirjoituksen kirjoittajana myös.

perjantai, maaliskuu 16th, 2018

Sote. Maaliskuu 2018. Iltalehti paljasti Hiilamon kytköksen Terveystaloon ja myös Silanderin, joka oli HS:n mielipidekirjoituksen kirjoittajana myös.

Entistä hurjempaa. Heikki Hiilamon lisäksi myös Katariina Silanderilla on kytköksiä yksityiseen isoon palveluntuottajaan: Terveystaloon. Hän on siellä lääkärinä, omaan laskuunsa lääkärinä. Heikki Hiilamo taas on Diakonissalaitoksen hallituksen jäsenenä. Diakonissalaitos omistaa 10 prosenttia Terveystalosta.

Tähän aluksi Iltalehdessä olleet kuvakaappaukset ja sitten lopuksi hiukan lainauksia Iltalehden jutusta. Vielä kerran siis maininta, että vastuullista journalismia tarjoava Helsingin Sanomat, HS, ei maininnut mitään näistä kytköksistä julkaistessaan tämän kuuluisan sote-mielipidekirjoituksen.

20180315hiilamodiako_pi

20180315silander_pi

Iltalehti:
”Sote-asiantuntijaryhmään kuuluvalla professori Hiilamolla kytkös terveysbisnekseen – istuu Terveystalon ison omistajan hallituksessa
Perjantai 16.3.2018 klo 16.49″

”- En edusta ryhmässä HDL:ää enkä missään tapauksessa Terveystaloa, Hiilamo korostaa Iltalehdelle.

Sote-asiantuntijaryhmän jäsen Heikki Hiilamo arvosteli jyrkästi sote-uudistusta joulukuussa.
Viime sunnuntaina hän kuitenkin arvosteli THL:n ylijohtajan ja Aalto-yliopiston tutkimusjohtajan kanssa viime aikojen sote-kritiikkiä jälkijättöiseksi ja osin vääriin näkemyksiin perustuvaksi.
Julkisuudessa ei ole tähän mennessä kiinnitetty huomiota siihen, että Hiilamo on nimitetty Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön hallitukseen. Laitos on Terveystalon neljänneksi suurin omistaja.”

”Yllätys olikin suuri, kun viime sunnuntaina Helsingin Sanomien mielipidepalstalla julkaistiin Hiilamon, THL:n ylijohtajan Marina Erholan ja Aalto-yliopiston tutkimusjohtajan Katariina Silanderin mielipidekirjoitus, jossa arvosteltiin viime aikojen sote-kritiikkiä jälkijättöiseksi ja osin vääriin näkemyksiin perustuvaksi.

Mielipidekirjoituksen otsikkona oli ”On risti pitkittää sote-uudistusta vanhentuneilla väitteillä”.”

”Silander pitää puolestaan lääkärin vastaanottoa Terveystalossa. Silander kertoo Iltalehdelle, että hän ei ole työsuhteessa Terveystaloon, vaan pitää yleislääkärin vastaanottoa ammatinharjoittajana.

Silander ei näe eturistiriitaa siinä, että hän pitää vastaanottoa Terveysvalossa ja toimii jäsenenä hallituksen sote-asiantuntijaryhmässä. ”

http://www.iltalehti.fi/politiikka/201803162200816758_pi.shtml

Lue myös
esellinen blogikirjoitus:
Sote. 2018. Maaliskuu. HS ei tiennyt tai sitten unohti mainita, että professori Heikki Hiilamo on palveluntarjoaja Diakonissalaitoksen hallituksessa vuoden 2018 alusta.

http://viikkosanomat.fi/2018/03/14/sote-2018-maaliskuu-hs-ei-tiennyt-tai-sitten-unohti-mainita-etta-professori-heikki-hiilamo-on-palveluntarjoaja-diakonissalaitoksen-hallituksessa-vuoden-2018-alusta/

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Perjantai 16.03.2018 23:53.

ILtalehden kuvatekstit:
”Heikki Hiilamon taustatietoja ei ole täydennetty vielä Helsingin Diakonissalaitoksen verkkosivuille. (HELSINGIN DIAKONISSALAITOS/KUVAKAAPPAUS)”

”Sote-asiantuntijaryhmään Hiilamon tavoin kuuluva Katariina Silander on erikoistunut urheilijoille tehtäviin terveystarkastuksiin. (TERVEYSTALON VERKKOSIVUT/RUUTUKAAPPAUS)”

Sote. 2018. Maaliskuu. HS ei tiennyt tai sitten unohti mainita, että professori Heikki Hiilamo on palveluntarjoaja Diakonissalaitoksen hallituksessa vuoden 2018 alusta.

keskiviikko, maaliskuu 14th, 2018

Sote. 2018. Maaliskuu. HS ei tiennyt tai sitten unohti mainita, että professori Heikki Hiilamo on palveluntarjoaja Diakonissalaitoksen hallituksessa vuoden 2018 alusta.

HS julkisti sunnuntaina 11.03.2018 näyttävällä paikalla mielipidekirjoituksen, jossa kolme sote-asiantuntijaa olivat ilmeisesti kääntäneet kelkkansa ja puolsivatkin nyt sotea, koska valinnanvapaus ei hallituksen uudessa esityksessä ulotu enää erikoissairaanhoitoon.

Mieltänsähän saa aivan vapaasti muuttaa vapaassa maassa, mutta hyvään journalismiin kuuluu kuitenkin tarkistaa ja tietää mielipidekirjoitustenkin asianmukaisuus. Heikki Hiilamo esiintyi Helsingin yliopiston sosiaalipoitiikan professorina unohtaen mainita uuden asiaan hyvinkin vaikuttavan tehtävänsä palveluntarjoaja Diakonissalaitilsen hallituksessa, johon hänet on nimitetty tämän vuoden 2018 alusta.

HS oli joko tietämätön asiasta tai sitten aika härskisti antoi mennä kirjoituksen läpi Hiilamon esittämällä tittelillä.

Hyvään journalismiin olisi mielestäni kuulunut nyt, että lehti ei olisi julkaissut koko mielipidekirjoitusta Hiilamon tällä tittelillä.

Nyt näyttää siltä, että ainakin netissä HS on puuttunut tähän mielenmuutokseesn ja kysellyt asiasta, mutta tässä uudessakaan jutussa toimitus ei ole puuttunut tähän Hiilamon uuteen titteliin. Nopeasti lukien kommenteissakaan, joita oli muistaakseni lukuhetkellä 63 kappaletta kommentoijat eivät tienneet tästä asiasta.

Itse löysin tiedon Uuden Suomem Hiilamon haastattelusta jo pari päivää sitten, en siis sieltä haastattelusta vaan siellä olleesta kommentista.

Asia ei ole vähäpätöinen: Onko HS muka tietämätön ja julkaisee muka noin vaan asiaan kantaaottamatta, soteen liittyyvän puheenvuoron valekaavussa.

Samaan syssyyn täysin toinen asia, jossa lehti näytteli tietämätöntä, eikä selvittänyt asiia vaan osallistui ”viime kesän salaliittoon”. Lännen median toimittaja Lauri Nurmi oli saanut vihiä perussuomalaisten hajoamisesta ja hajoittamisesta kirjoittaen tästä ennen puoluekokousta. HS ”uskoi” kuitenkin Timo Soinia ja jätti asian penkomatta ja antoi tämän lentokoneen U-käännös-episodin tapahtua. Jälkeenpäin sitten HS, toimittaja Marko Junkkari yritti kahdella sivulla perustella sitä, että miksi lehti ei selvittänyt asiaa paremmin. Selittelystä huolimatta jäi ilmaan se mahdollisuus, että jospa lehti tekikin tämän tahallaan, jotta perussuomalaiset saatiin hajoitettua ja sen mukainen esteetön politiikan teko voisi jatkua. Vain tietenkin lehdessä tiedetään, miten asia todellisuudessa oli.

Tähän soteen ja Hiilamoon vielä takaisin. Se, että HS ei vieläkään ole kertonut sitä, ehken ole huomannut, että Hiilamon rooli sote-lausuntojen antamiseen on niin paljon muuttunut, että hyvään journalistiikkkan olisi kuulumut siitä mainita lukijoille ja muutenkin selvittää asiaa enemmän.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Keskiviikko 14.03.2018 19:07.

Björn Wahlroos ja Antti Herlin. Paljonko ihminen maata tarvitsee?

keskiviikko, marraskuu 15th, 2017

Björn Wahlroos ja Antti Herlin. Paljonko ihminen maata tarvitsee?

Molemmat omistavat komean kartanon, Wahlroos Salosssa Joensuun kartanon, jonka hän on jo lahjoittanut pojalleen.
Wahlroos kerran avasi kartanonsa radiotoimittajalle ja kertoi, että hän ostaa jatkuvasti lisämaita, kun niitä sopivasti tarjotaan. Lisäksi hän kertoi, että ei astu muiden varpaille kauppoja tehdessään, jos muitakin halukkaita ostajia on, Salossahan se parhaiten tiedetään. Tähän oheen katkelma kirjoituksesta vuodelta 2006, jolloin hän teki vaihtokauoan Salon kaupungin kanssa, Sitä isoa metstsätilaa ei ainakaan mahdollinen muu ostaja voinut ostaa.

”Hiukan lisää muistinvaraista omaisuustietoa ja omaisuuden mukanaan tuomaa tietoa. Björn Wahlroos omistaa Halikossa, Salon kupeessa kartanon, jota on aikoinaan isännöinyt Kustaa Mauri Armfelt. Maaomaisuuttaan Wahlroos lisäsi muutama vuosi sitten maanvaihtokaupalla. Nokian tehtaiden vierestä Salon kaupunki sai teollisuustontteja Wahlroosilta ja Wahlroos sai sata tai ehkä enemmänkin hehtaaria metsämaata. Ei kai Nokia sinne mitään enää ole lisää rakentanut. Kaupungin päättäjät tietenkin tekivät oikein, kun ottivat huomioon tämän rakentamismahdollisuuden maanvaihdossaan. Tämä nyt muistinvaraisesti.”

http://www.nettisanomat.com/2006/11/11/etusivu.html#vaurastumisesta

Antti Herlin, Suomen rikkain mies.
Hänellä on perintönä Kirkkonummella Thorsvikin kartano. Kun rahaa on niin lisämaitakin Kirkkonummelta, ja muuatakin, kannattaa ostaa, merenrantaakin siinä sivusssa tulee lisää ja lisää.

Joskus himo on niin suuri, varsinkin jos kohde on houkutteleva, että kauppa jyrätään laittomuuden rajamailla, ehkä laittomuuksiinkin turvautuen. Rahallahan niistä selviää sitten ja rahastajat saadaan tyytyväisiksi. Maineellahan ei ole niin väliä. Tällainen kauppa paljastui Paratiisin papereista. Tehtiin kauppa vaikkei myyjällä ollut oikeutta ja valtuutta myydä, Rahaa lähetettiin paratiisiin ja osa jäi jonnekin. Eräs maaalueen omistajista väittää Ylen MOT-ohjelmassa, että hän ei ole saanut senttiäkään.

Herlin on Sanoma Oy:n pääomistaja ja niinpä Helsingin Sanomat kertoo puutteellisesti tästä asiasta, toisin sanoen kertoo toisesta asiasta.

Seurassa on selostusta tästä maakaupasta:
”Toinen kartanoherra

Marraskuussa Suomenlahden ranta ei ole kaikkein edustavimmillaan. Silti mielikuvitus rakentaa tänne hulppeita rantahuviloita.

Pankkiiri Lehdon ryhtyessä maakauppoihin huvilarakentaminen ei kuulunut suunnitelmiin. Muutaman kilometrin päässä sijaitsee nimittäin Thorsvikin kartano, jonka isäntä Kone Oyj:n pääomistaja Antti Herlin on jo pitemmän aikaa pyrkinyt ostamaan alueelta lisää maata.

Lehto ryhtyikin hieromaan kauppoja Herlinin omistaman Security Trading Oy:n toimitusjohtajan Jukka Ala-Mellon kanssa.

Ala-Mello teki selväksi, että Herlin haluaa ostaa koko Långvik Southin omaisuuden kerralla. Yhtiöstä tarjottu 8,5 miljoonan euron hinta oli vähemmistöosakkaiden mielestä liian alhainen, mutta Lehtohan oli luvannut maksaa heille sitoumuksen mukaiset 2,7 miljoonaa euroa.

Kaikki vaikutti olevan kunnossa, kun kauppaa vielä suunniteltiin kesällä 2016.

Syyskuussa Lindforsin oli määrä mennä allekirjoittamaan kauppakirja Nordea-pankin tiloihin. Kauppoja edeltävänä yönä Lindforsin puhelin pirisi. Puhelimessa oli Lehto, joka ilmoitti, ettei pysty maksamaan senttiäkään.

Oli selvää, että kauppa peruuntui. Mutta varsinainen yllätys odotti Kone Oyj:n pääkonttorissa.

Keksityt valtakirjat

Samana päivänä Herlinin luottomies Markku Laulumaa kutsui Lindforsin Munkkiniemen kartanoon. Siellä Lindforsin eteen lyötiin kauppakirja.

”Ihmettelin, että mikä helvetti tämä on. Sanoin, etten ole nähnyt paperia koskaan aikaisemmin. Siitä koko totuus sitten alkoi paljastua”, Lindfors kertoo.

Kauppakirjan mukaan Lehto oli myynyt koko Långvik Southin Herlinille jo neljä kuukautta aiemmin eli toukokuussa 2016, kaksi viikkoa ennen myyntiin oikeuttavan sitoumuksen allekirjoittamista. Lehdon allekirjoitus löytyi jokaisen vähemmistöosakkaan nimen perästä merkinnällä ”valtakirjalla”, vaikka hänellä ei kauppahetkellä ollut mitään valtakirjoja. Osakassopimuksen mukaan hän ei olisi saanut myydä edes omaa osuuttaan ilman muiden lupaa.

Antti Herlinin ja Jukka Ala-Mellon täytyi tietää, että osakekauppakirjaa ei tehty rehellisellä mielellä. Kukaan ei ollut yhteydessä vähemmistöosakkaisiin eikä kukaan kysynyt vähemmistöosakkaiden suostumusta kauppaan saati siihen, että kaikki rahat siirretään Mika Lehdon pankkitilille.

Vähemmistöosakkaat ovat nyt tehneet keskusrikospoliisille tutkintapyynnön, syyllistyikö Herlin tilanteessa lahjuksen antamiseen ja Lehto lahjuksen ottamiseen.”

https://seura.fi/asiat/tutkitut/maltalla-toimiva-nemea-bank-yritettiin-pelastaa-suomen-rikkaimman-rahoilla/


Mitäpä tähän lisäämään. Antti Herlin on saanut tilansa vieressä olleen merenranta-alueen omistukseensa. Sitä ei häneltä enää pois oteta. Nyt teeskennellään tietämätöntä kaupan sotkuista ja katsotaan kuka se konna oli. Jos Herlin, niin maksaa tuomion mukaan ja jos ei niin joku toinen maksaa, jos rahoja vielä jossakin on. Sillä ei nyt ole niin väliä jos joku myyjistä jää puille paljaille.

Niin. Paljonko ihminen maata tarvitsee?

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Keskiviikkona 15.11.2017 19:27.

99 prosenttia Prismoista on kalliimpia kuin LIDL. Helsingin Sanomat tutki asian

tiistai, tammikuu 31st, 2017

Vain yksi Prisma oli halvempi kuin LIDL jokaisessa myymälässä. Jumbo oli halvin, kaikki muut Prismat kalliimpia, tosin vain pistokokein mitattuina.
Tästä huolimatta HS-metro, jota myös Sanoma Oy julkaisee salli ilmoituksen, josta saattoi saada käsityksen, että ylipäätään Prismat ovat halvimpia. Eihän HS ollut tutkinutkaan muita Prismoja kuin pistokokein, eikä julkaissut tarkkoja hintoja, vain sen, että olivat kalliimpia.

Näyttää ihan suunnitellulta tilaustyöltä.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Tiistai 30.01.2016 18:02

IMG_20170131_160716

IMG_20170131_160706

Painovirheitä korjattu ja avainsanat lisätty perjantaina 03.02.2017 12:13.
Alkuperäinen HS-paperilehti sattui käsiini ja siellä uutisetusivulla oli otsikko, jossa Prisma (siis ylipäätään Prisma) julistettiin halvimmaksi.
Sama