Posts Tagged ‘Viikkosanomat’

Eduskunnan dorkat virkamiehet järjestykseen: Paavo Väyrynen palaa eduskuntaan kansanedustajaksi.

tiistai, toukokuu 15th, 2018

Eduskunnan dorkat virkamiehet järjestykseen: Paavo Väyrynen palaa eduskuntaan kansanedustajaksi.

Huhtikuun lopulla, kun Paavo Väyrynen ilmoitti palaavansa Europarlamentista Eduskuntaan, eduskunnassa oli yksi täysjärkinen virkamies: hallintojohtaja Pertti Rauhio. Hän sanoi yksiselitteisesti, että Väyrysellä on oikeus palata eduskuntaan. Esim Pohjalaisessa 26.04.2018 oli asiasta seuraavaa:

”–Lainsäädännössä on erillinen kohtansa juuri toiminnasta EU:n parlamentissa tai eduskunnassa. Juuri työjärjestyksen 77 pykälän ensimmäinen lause sanoo, että Euroopan parlamentin jäseneksi valitun edustajan tulee ilmoittaa puhemiehelle, hoitaako hän edustajantointaan vai toimiiko hän jäsenenä Euroopan parlamentissa, Rauhio toteaa.

Näin Väyrynen voisi puhemiehelle ilmoittamalla tulla eduskuntaan, koska hänet on sinne vaaleissa 2015 valittu.”

Tämä artikkelissa: Kärnä harkitsee Väyrysen valtakirjan riitauttamista – Väyrysellä on eduskunnan hallintojohtajan mukaan oikeus palata.”

https://www.pohjalainen.fi/uutiset/kotimaa/k%C3%A4rn%C3%A4-harkitsee-v%C3%A4yrysen-valtakirjan-riitauttamista-v%C3%A4yrysell%C3%A4-on-eduskunnan-hallintojohtajan-mukaan-oikeus-palata-1.2607108


Sensijaan eduskunnan pääsihteeri Maija-Leena Paavola ja apulaispääsihteeri Timo Tuovinen rupesivat venkoilemaan ja haaskaamaan samalla yhteiskunnan rahoja turhuuksiin ”ymmärtämällä” edustaja Mikko Kärnän venkoilua.

Näin HS:ssä 26.4.2018:
”Tilanne on sillä tavalla juridisesti haastava, että tämä on ensimmäinen kerta, kun EU-parlamentaarikko haluaa palata kesken kauden eduskuntaan. Ei ole ihan selkeää, onko lainsäätäjä tarkoittanut, että se olisi mahdollista”, sanoo eduskunnan pääsihteeri Maija-Leena Paavola.”

”Koska edustaja Kärnäkin on nostanut tämän esiin, niin haluamme tehdä asiasta perusteellisen selvityksen”, Paavola sanoo.

HÄNEN mukaansa tulkittavaksi nousee nyt perustuslain 28. pykälä, joka säätelee kansanedustajan edustajantoimen hoitamisen keskeytymistä siksi ajaksi, kun edustaja toimii EU-parlamentissa.

”Asiaa selvittää eduskunnan virkamieskunta. Tarvittaessa käännymme valtiosääntöasiantuntijoiden puoleen”, Paavola kertoo.”

Helsingin Sanomat 26.4.2018.
Väyrysen paluu eduskuntaan vaatii pohdintaa perustuslain tulkinnasta – ”Tilanne on juridisesti haastava”, sanoo eduskunnan pääsihteeri
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005657503.html

Apulaispääsihteerin lausunnoista kertoi ILtalehti 26.4.2018 seuraavasti:
”Eduskunnan apulaispääsihteeri Timo Tuovinen myöntää Iltalehdelle, että Väyrysen tapaus aiheuttaa perustuslaillista pohdintaa eduskunnassa.

– Ollaan uuden tilanteen edessä. Ihan vastaavaa ei ole aikaisemmin ollut, Tuovinen sanoo.

Tuovisen mukaan eduskunnan työjärjestyksessä otetaan kantaa menettelytapoihin vaalien jälkeen. Työjärjestyksen mukaan Euroopan parlamenttiin valitun kansanedustajan on ilmoitettava eduskunnan puhemiehelle, kumpaa tointa hän ryhtyy hoitamaan.

– Työjärjestyksessä ei ole otettu kantaa tähän paluuseen, Tuovinen sanoo.”

Jos ja kun Väyryselle myönnetään ero Euroopan parlamentista, alkaa Tuovisen mukaan perustuslain 28 pykälän tulkinta. Pykälän mukaan edustajatoimen hoitaminen keskeytyy siksi ajaksi, jonka kansanedustaja toimii Euroopan parlamentin jäsenenä.

– Kysymys kuuluu, että mikä merkitys sillä on, että Väyrynen palaa kesken Euroopan parlamentin toimikauden. Onko sillä vaikutusta hänen asemaansa kansanedustajana?

– Käsitykseni mukaan perustuslain kyseisestä pykälästä on erilaisia kantoja. Eli kyllä tätä täytyy oikeasti miettiä ennen kuin ollaan kesäkuun 10. päivän tienoilla. Ei tämä (tilanne) ole varmasti niin selvää kenellekään. Töitä tämä teettää, Tuovinen sanoo.”

JA LOPUKSI TUOVINEN VIELÄ HERTTAISESTI:
”Toisaalta vaihtoehtoja on vain kaksi.
– Kansanedustajia on 200 eikä yhtään enempää. Kansanedustajana on joko edustaja Väyrynen tai edustaja Kärnä. Jompikumpi heistä istuu täällä kesäkuun puolenvälin tienoilla.”

Iltalehti 26.4.2018.
Paavo Väyrysen paluu aiheuttaa harmaita hiuksia eduskunnassa – apulaispääsihteeri: ”Kansanedustajana on joko Väyrynen tai Kärnä”

http://www.iltalehti.fi/politiikka/201804262200905147_pi.shtml?_ga=2.113014215.271772415.1526240333-1573485669.1515843978


Sinänsä kunnioitettavaa, että ollaan avoimia, mutta kai joskus voisi pitää mölyt mahassaan, jottei tarvitsisi päästellä kaiken maailman sammakoita.

Nythän asia on sitten tutkittu ja kolmea viikkoa myöhemmin pääsihteeri Paavolakin on tullut vakuuttuneeksi selvitysten jälkeen samaan lopputulokseen kuin hallintojohtaja Rauhio heti kättelyssä:
”Eduskunnan pääsihteeri vahvistaa – Paavo Väyrynen palaa eduskuntaan: ”Asia on sillä sipuli”.

– Nyt kun Väyrynen palaa hoitamaan kansanedustajan tehtävää, niin meiltä lähtee ilmoitus oikeusministeriöön, joka sitten kirjelmöi Euroopan parlamenttiin, joka toteaa, että Väyrynen on ottanut hoitaakseen kansanedustajan tehtävän.

Paavolan mukaan eduskunnan kuulemat asiantuntijat ovat asiassa yksimielisiä: Väyrysellä on oikeus palata hoitamaan edustajantointaan.

– En tiedä, mitä edustaja Kärnä aikoo tehdä, mutta ajattelin keskustella vielä hänen kanssaan, Paavola sanoo.

Kärnä on vedonnut asiassa eduskunnan työjärjestykseen. Paavolan mukaan eduskunnan työjärjestys ei voi ohittaa perustuslakia, joka suojaa kansanedustajan – ei varaedustajan – tehtävää.

- Perustuslaissa sanotaan selkeästi, että edustajantoimen hoitaminen keskeytyy siksi ajaksi, jonka kansanedustaja toimii Euroopan parlamentin jäsenenä. Mielestäni asia on sillä sipuli, Paavola sanoo.

– Emme ole löytäneet prosessuaalista keinoa, jolla hän (Kärnä) saisi asian perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi.”

http://www.iltalehti.fi/politiikka/201805142200941058_pi.shtml

KOMMENTTI tähän lopuksi.

On hyvä, että pääsihteeri Paavolakin on lopulta löytänyt sipulin. Hallintojohtajallahan se oli hallusssaan alusta alkaen.

Nyt on tilaisuus päästä seuraamaan jääkiekkoa: Suomen kohtalonottelua, taas kerran.
Mittarissa on varjossa 31 ja täällä sisällä jotenkin selviää läkähtymättä Rasmus-kissan nukkuessa kylmimmässä pohjoishuoneessa.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Tiistai 15.05.2018 13:38 Kirkkonummen Kauhalassa.

Hassisen huutokaupassa Humppilan Seurojentalolla lauantaina 19.08.2017. Vanha kuva-albumi.

lauantai, elokuu 19th, 2017

Hassisen huutokaupassa Humppilan Seurojentalolla lauantaina 19.08.2017. Vanha kuva-albumi.

Tavaraa myytiin kolmisen tuntia. Aivan lopulle jäi etukäteen tarkastamani, pintapuolisesti tosin, vanha kuva-albumi.

Pienin huuto oli 5 euroa, jolla aloitin, kahden euron korotuksin päädyttiin tarjoamaani 13 euroon. Etukäteen olin itselleni asettanut rajaksi 22 euroa.
Vanhana asianosaavana meklarina Hassinen kysyi sopiiko 20 euroa johon huusin sopii ja niin nuija kolahti kolmesti nopeasti pöytään.

Oliko se Hassisen asettama minimihinta jää siis arvoitukseksi.

Apulainen, nuori mies toi sen minulle ja 20 vaihtoi omistajaa,

Myöhemmin laskin, että siinä oli 47 vanhaa valokuvaa ja 4 kuolinilmoitusta. Paljon oli kuvia poissa.

Tässä kuitenkin yksi ensimmäisistä kuvista. En tiedä keitä he ovat, mutta aikansa sankareita kuitenkin.

Nettisanomat. Pertti Manninen. Lauantai 19.08.2017 20.15 Kenkämaailman Deniksessä kahvia siemaillen ja akkua tai pikemminkin akkuja ladaten.

IMG_0359

Vielä muutama kuva lisää!

IMG_0362

IMG_0365

IMG_0367

Tänne loppuun tähän samaan päivään ajoittuu Viikkosanomien numero vuodelta 1960, joka löytyi 2 eurolla ennen huutokauppaa vieressä olevasta Humppilan kirpparista. Siinä on mm. Eläintarhan ajoista joissa muistan käyneeni koululaisena ja kuva lentäjä Powewrsista, jonka Neuvostoliitto pudotti ampuessaan alas vakoilulentokoneen.

Sama

IMG_0355

Huvittava Sampsa Kataja: ”Määrä, jota me pidämme kohtuullisena”. Ikäänkuin Laura Rädyn johtama hallitus ei olisi tehnyt tätä Ailus-sopimusta, siis uutta sopimusta!

sunnuntai, marraskuu 24th, 2013

Huvittava Sampsa Kataja: ””Määrä, jota me pidämme kohtuullisena”. Ikäänkuin Laura Rädyn johtama hallitus ei olisi tehnyt tätä Ailus-sopimusta, siis uutta sopimusta!

Iltalehti kertoo Sampsa Katajan stooria tästä sopimuksesta. Kun oikein tarkkaan lukee, niin hänkin todistaa sen Viikkosanomien edellisessä kirjoituksessa olleen ”paljastuksen”, että Laura Räty puhui täyttä soopaa, kun väitti erosopimuksen olleen johtajasopimuksen mukainen. Olihan se tietenkin nyt tehdyn uuden sopimuksen mukainen, mutta ihmetellä täytyy, että mikään muu media ei ole tätä huomannut tai sitten on halunnut johtaa lukijoitaan harhaan tahallisesti kun ei ole tästä kertonut..

Iltalehden jutussa Sampsa Kataja sanoo näin.

LAINAUS
”Määrä, jota me pidämme kohtuullisena.

Erokorvauskeskusteluun Kevan hallituksen entinen puheenjohtaja Sampsa Kataja (kok) haluaa sanoa Iltalehdelle, ettei vastuuta erokorvauksesta voi sysätä nykyiselle hallitukselle eikä toimitusjohtajalle. Kataja sanoo, että virkasopimuksen ehdot Ailukselle on määritelty Kevan hallituksessa Katajan aikana.

Sopimuksessa on todettu menettelytapa – missä tilanteessa erokorvaus tulee maksettavaksi. Nyt Kevassa on päädytty, että virkasuhde päättyy sopimuksella.

– Me halusimme tuota virkasopimusta tehdessä lyödä lukkoon sen korvauksen määrän, jota me pidämme kohtuullisena.”

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013112317755316_uu.shtml
LAINAUS LOPPUU (lihavointi Viikkosanomien)

Kyllähän tästä käy ilmi, että johtajasopimusta on muutettu. Kataja selostaa muutosta kuin piru raamattua ja yrittää summapuheilla kiinnittää huomion siihen,  ettei vain kukaan huomaisi, että tämä Laura Rädyn hallitus on tehnyt uuden sopimuksem.

Eihän siinä mitään pahaa ole, että on tehty uusi sopimus, mutta sen peittely on kyllä aika hupaisaa. Ja sehän vasta hupaisaa on jos media ei tätä huomaa!

Tähän tietenkin on toistettava se, että tietenkin molempien osapuolten kannalta oli hyvä, että saatiin sopimus aikaiseksi. Toistan edellisessä kirjoituksessa olleen lauseen:
”Lopputulos sinänsä oli kyllä kaikkien kannalta hyvä. Tuskalliseen ja raastavaan oikeusprosessiin ei tarvinnut lähteä edes tutkimaan miten siinä olisi käynyt.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Sunnuntai 2013-11-24 klo o2:52-

Lue myös!

Laura Räty puhui soopaa Ailus-erossa. Ei eroraha ollut sopimuksen mukainen kuin korkeintaan summaltaan.

http://viikkosanomat.fi/2013/11/22/laura-raty-puhui-soopaa-ailus-erossa-ei-eroraha-ollut-sosopimuksen-mukainen-kuin-korkeintaan-summaltaan/

Vesipallomuisto Jalmari Torikasta.

sunnuntai, maaliskuu 10th, 2013

Viikkosanomien entinen päätoimittaja Jalmari Torikka on siirtynyt taivaallisiin altaisiin helmikuun lopun maanantaina. Luin tämän Iltalehdestä, jonka poliittisena toimittajana hän toimi reilut kymmenen vuotta, ainakin, Eläkepäivillään hän vielä kirjoitti Jallun kabinettejaan, joista huokui syvällinen aistimus, missä mennään.

Iltalehti ei kirjoittanut mitään hänen Sanoman Viikkosanomien päätoimittajuudesta, eikä tällä nykyisellä viikkosanomat.fi- sivustolla ole tietenkään ollut yhtään Torikan kirjoitusta. Rohkenen kuitenkin omaisten surun keskellä,  lämmin osanottoni, kirjoittaa yhden pienen muiston, miten minä hänet ensimmäisen kerran kohtasin hänelle rakkaan harrastuksen. vesipallon parissa.

Helsinginkadun uimahallissa käydessäni HTU:n seuravuoroilla illalla jouduin pikkuhiljaa harjoituksissa varamaalivahdiksi. Kerran jouduin sitten maalinsuulle ensimmäiseen peliini, Ja vastustajana lienee jo silloin ollut konkarien perustama FGO-seura, For Gentelemen Only, jossa oli entisiä Simmiksen ja Vetehisten pelaajia, mm. Stig-Olof Grenner ja Klaus Bremer ja monia muita aikanaan Suomen parhaita uimareita. Tämä siis siinä 60-luvun puolivälin tienoilla.

Jostain syystä kuvittelin, sääntöjähän en tarkkaan tuntenut, ensimmäisessä pelissäni,  että maalivahdilla olisi jotain erikoista suojaa pelissä, Kun sitten pallontavoittelutilanteessa aivan maaliviivalla Torikka tuli ”kimppuuni”, rupesi tökkimään häntä kyynärpäälläni päin pläsiä. Eihän siitä hyvää seuranut. Minut heitettiin altaasta rangaistuksen ajaksi, ei sentään kokonaan pois pelistä.

Suihkutiloissa sitten kuulin, kuinka Torikka kysyi joukkueemme hyökkääjältä, Kari Jokiselta, muistini mukaan: ”Mikä sille veskarille oikein tuli, kun se sai sellaisen hepulin?”. Lymysin omassa lokerossani ja en enää muista mitä Jokinen vastasi, jotain rauhoittavaa ehkä. Myöhemmin Kari kertoi, että pelaajilla ja yleisöllä oli hauskaa, koska Torikka tunnettiin aika rajuna pelaajana, Olihan hän nyt saanut kirjaimellisesti nenilleen!

Eihän tästä mitään hampaankoloon jäänyt ja Jallu tervehti myöhemmissä peleissä ystävällisesti hymy suupielissään.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Sunnuntai 2013-03-10 11:19

 

LAINATTU. US-BLOGI. ILKKA KAKKO. Lamavelallisten myynti velkaorjiksi Norjaan – mitä vastaavat Paavo Lipponen, Suvi-Anne Siimes ja Sauli Niinistö.

lauantai, joulukuu 31st, 2011

LAINATTU. US-BLOGI. ILKKA KAKKO. Lamavelallisten myynti velkaorjiksi Norjaan – mitä vastaavat Paavo Lipponen, Suvi-Anne Siimes ja Sauli Niinistö.
Ilkka Kakko
Respect serendipity !
Lamavelallisten myynti velkaorjiksi Norjaan – mitä vastaavat Paavo Lipponen, Suvi-Anne Siimes ja Sauli Niinistö
25.9.2011 12:15 Ilkka Kakko
Kotimaa, lamavelalliset, Lipponen, Siimes, Viinanen, Aktiv-Hansa, yrittäjyys, devalvaatio, velkajärjestelyt, Niinistö
110 kommenttia
Eräs Suomen taloushistorian parhaiten vaiettu asia on lamavelallisten kohtelu 1991 – 2008. Se pitää sisällään niin hurjia päätöksiä ja inhimillistä kärsimystä, että on syytä hiukan valottaa asiaa ja muistuttaa, mitä sen hetkiset poliittiset päättäjät tekivät. Erityisen tärkeää tämä on siksi, että kaksi päävastuullisista – Paavo Lipponen, silloinen pääministeri ja Sauli Niinistö, lamavellallisten orjuutuspäätösten aikainen valtiovarainministeri – ovat pokkana pyrkimässä ”koko kansan presidenteiksi”.
80 – luvun lopulla oli kova nousubuumi ja talous, pörssikurssit jne. olivat kovassa nousussa. Hyvät talouden näkymät innostivat monia lähtemään yrittäjiksi ja olemassa olevat yritykset investoivat ja laajensivat toimintaansa. Investointeja ei haitannut edes markkamääräisten lainojen kova korkotaso 10 -12 %:a. Rahapolitiikan päättäjät mm Suomen Pankin pääjohtaja Kullberg ja valtiovarainministeri Viinanen päättivät, että korkotasoltaan huomattavan paljon halvemmat valuuttalainat avataan myös yksityisille henkilöille ja pienille yrityksille (isommat yritykset olivat hyödyntäneet niitä jo vuosia). Samalla vakuuteltiin, että markka on vahva, mainostettiin ns. ”vahvan markan politiikkaa” ja että mitään devalvaatioriskiä ei ole.
No, syksyllä 1991 markka kuitenkin devalvoitiin, vaikka viimeiseen asti oltiin ”vahvan markan takana” mm. valtiovarainministeri Viinanen löi devalvaatiota edeltäneenä päivän 1000 markan vedon toimittaja Tuomisen kanssa, että ei devalvoida! Tänään 25.9. julkaistussa ”Sunnuntaisuomalaisen” haastattelussa Viinanen toteaa mm. ” Kun sen tiesi, mitä tuleman pitää..Kysymyksessä oli kymmenientuhansien pienten ja keskisuurten yrittäjien elämä, kun he olivat ottaneet valuuttalainaa. Devalvaation seurauksena tuhoutui paljon hyvää yrityskantaa ja yrittäjää. Vietin silloin unettomia öitä.”
Sitten alkoi kansallinen pesänjako, perustettiin roskapankki Arsenal ja häikäilemätön yrittäjien omaisuuden realisointi alkoi. Omaisuuserät vaihtoivat omistajaa usein reilusti alle käyvän hinnan, yrittäjien keskinäinen riippuvuus johti siihen, että myös terveitä yrityksiä kaatui likviditeettikonkursseissa ja monet lainoja taanneet ystävät ja sukulaiset joutuivat maksumiehiksi. Tätä jatkui 1991 -95…
Kun vuosituhannen vaihteessa näitä laman jälkeisiä saatavia oli vielä 12,2 miljardia (euroissa) niin hallitus päätti lopettaa Arsenalin toiminnan ja myydä nämä saatavat tarjouskilpailun perusteella perintäyhtiölle. Sopimus tehtiin Aktiv-Hansan (norjalainen pörssiyhtiö) kanssa ja valtio sai koko tuosta velkapotista 600 miljoonaa euroa – siis 5 %:a niiden kirjanpitoarvosta! Tämä johti siihen, että noin 60.000 suomalaista myytiin velkaorjiksi norjalaiselle pörssiyhtiölle viideksitoista vuodeksi. Sopimukseen liittyi tiettävästi salainen sopimus, että Suomen valtio ei heikennä Aktiv-Hansan saatavien arvoa esim . velat anteeksi antavalla lainsäädännöllä viiteentoista vuoteen. No, tästä syystä nuo sen ajan lamavelat anteeksiantava lainsäädäntö tuli voimaan vasta 2008. Useimmille lamavelallisille inhimillisesti katsottuna aivan liian myöhään….
Siis Paavo Lipposen hallitus teki tällaisen päätöksen 2. valtiovarainministeri Suvi-Anne Siimeksen allekirjoituksella, mutta mitä silloin ajateltiin… 600 miljoonaa ja 60.000 velkaorjaa – eihän valtio saanut kuin 10.000 euroa / velkaorja!! Ja samalla tuhottiin tämän porukan yrittäjyysura ja innovatiivisuus 15 vuodeksi. Jo pelkästään taloudellisesti päätös oli järjetön, nuo 60.000 ihmistä olisivat varmasti tuottaneet kansantaloudelle 15 – 17 vuoden aikana 10 – 100 kertaa enemmän uusina innovaatioina, työpaikkoina jne kuin tilanteessa, jossa he norjalaisten velkaorjina välttelivät virallisia tuloja ja/tai antoivat ulosmitata 1/3 nettopalkastaan vuosien ajan. Uutta yritystoimintaa ei tuo lamavelallisten porukka voinut käytännössä aloittaa. Lisätietoa tästä ja tästä.
HUOM. tärkeä tarkennus kommentin 26.9.2011 00:02 Pekka Heliste pohjalta –> summa oli 600 miljoonaa markkaa eli vaivaiset 100 miljoonaa euroa – eli välillä 2000-2008 vajaat 200 euroa / velkaorja / vuosi — järkyttävän halvalla meni monen tulevaisuus……
Inhimillisesti ottaen Siimeksen / Lipposen päätös oli vieläkin karmeampi, asiaa ei liene perin pohjin tutkittu, mutta ilmeisesti sadat ellei tuhannet ihmiset tekivät itsemurhan noin aikoina. Puhumattakaan niistä perheistä jotka kokivat velkavankeuden, myös noiden perheiden lapsiin siitä on jäänyt lähtemättömät jäljet – eli velkaorjuuden muistot elävät jo toisessa polvessa. Kun Viinanen rehdisti myöntää, että vietti unettomia öitä, niin tekee mieli kysyä, kuinka monta unetonta yötä Lipponen tai Siimes ovat tämän asian takia viettäneet, tuskin yhtäkään. Toinen pyrkii ”koko kansan presidentiksi” ja toinen on pitkään istunut varmaan juuri tästä velkaorjien myynnistä tehdyllä sopimuksella hyväpalkkaisessa toimitusjohtajan hommassa jo vuosia. Hävetkää – verenimijät!
Avoin kysymys Lipposelle ja Siimekselle : Miksi hallitus katsoi, että ei kannata tarjota tuota 95 %:n akordia velallisille itselleen, vaan annettiin norjalaiselle pörssiyhtiölle tehdä lamavelallisten hädänalaisella tilalla todella muhkeat voitot. Arvioni on (perustuu lamavelallisten kertomuksiin, jossa todetaan, että ehtivät maksaa 20 -90 %:a saatavista ennen armahdusta 2008) että norjalaisyhtiö teki näillä saatavilla 5-7 miljardia euroa voittoa!
Tämä lähihistorian vaietuin ja häpeällisin poliittinen päätös herättää monta kysymystä. Miksi hallitus katsoi, että Suomeen ei voitu organisoida yhtiötä, joka olisi hoitanut tämän perinnän ja käärinyt muhkeat voitot veronmaksajien eduksi? Miksi akordia ei tarjottu suoraan velallisille? Uskon, että aika moni olisi löytänyt jostain rahat asian hoitamiseen ja voinut jatkaa yrittämistä ja tuonut omalta osaltaan kansantalouteen paljon kaivattuja innovaatioita, vientituloja ja työpaikkoja. Nyt lahdattiin osa kokonaisesta yrittäjäsukupolvesta velkaorjiksi ulkolaiselle pörssiyhtiölle. Tai miksi tuota 600 miljoonaa ei yksinkertaisesti annettu kaikille anteeksi…..
Uskomaton juttu, mutta se on tosi, koska kertoja elää. Olen yksi heistä!
PS. Ei muuten mikään ihme, että tuota Aktiv-Hansa sopimusta käsitelevät asiakirjat on Tarja Halosen toimesta julistettu salaisiksi vuoteen 2025 saakka — siinähän ne menevät Stasi – asiakirjojen rinnalla!
Kommentoi
110 kommenttia

Lue myös!
2 kirjoitusta Nettisanomista.
Kauppalehti keskiviikkona 20 lokakuuta 1999. Mielipide:
Arsenalin viimeinen palvelus suomalaisille.
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-SSP Oy:n alasajoon liittyen yhtiö on myymässä jälkiperittäviään ulkomaisille pankeille ja sijoittajille. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan näille noin 13 miljardin määräisille saataville ei ole varteenotettavia kotimaisia ostajaehdokkaita, vaan todennäköinen ostaja on pohjoismainen pankki tai suursijoittaja. Arsenalin toimitusjohtaja Jorma Kuoppala on arvioinut saatavien kauppahinnaksi joitakin satoja miljoonia markkoja.
Voi itku ja hammasten kiristys. Vielä muistan, miten nämä saatavat syntyivät pääosin säästöpankkien myöntämien suurten valuuttalainojen seurauksena 10 vuotta sitten silloisen hallituksen kannustaessa yrittäjiä valuuttalainojen ottamiseen. Muistan, miten luotot ottaneita entisiä yrittäjiä on kiusattu koko 1990-luku veronmaksajien edun nimissä. Ja muistan takaajia, joihin perintä on kohdistunut täydellä teholla ja joiden asunnot on myyty. Kyllä hämmästyttää, että nyt koko potti myydäänkin muutaman prosentin hinnalla ulkomaille! Eikö valtio lainkaan ajattele koko kansantalouden etua vaan lyhytnäköisesti välittömiä kameraalisia tulojaan?
Ehdotan, että nyt tarjotaan näille velallisille ja takaajille mahdollisuus lunastaa oma velkansa pois Arsenalista samoilla ehdoilla, joilla saatava myytäisiin ulkopuoliselle ostajalle. Tämä lopettaisi velallisten vuosikymmenen piinan ja olisi viisasta politiikkaa koko kansantalouden kannalta; näin vapautettaisiin lukuisa joukko kelpo yrittäjiä jatkamaan yritystoimintaa ilman vanhoja rasitteita.
Se olisi Arsenalin viimeinen – tosin myös ainoa – palvelus suomalaisille.
HARRI RUOHOLA kauppat. maisteri Turku Kauppalehti keskiviikkona 20 lokakuuta 1999. Mielipide.

JA
Kauppalehti tiistaina 7.12.1999. Mielipide:
Tukea se on takaisinmaksettukin tuki.
Pankkien tukeminen pankkikriisin yhteydessä on taas viime aikoina pulpahtanut esille, kun tuen lopullista hintaa on määritelty. Kun keskustelussa on tuotu esiin pankkien tukeminen, ovat niiden edustajat painottaneet, että tänä päivänä kaikki toiminnassa olevat pankit ovat maksaneet saamansa tuen takaisin valtiolle, Tämän vuoksi pankit katsovat, etteivät ne ole mitään velkaa kenellekään. Ikään kuin mitään tukea ei koskaan olisi saatukaan. Näkemys on väärä.
Lamavuosien aikana lukuisat pienet ja keskisuuret yritykset tekivät konkurssin. Yksityishenkilöt ajautuivat saneeraukseen tai elinikäiseen ulosmittaukseen.
Miksi näin? Siksi, etteivät yritykset saaneet rahoitusta, jolla ne olisivat voineet kestää laman pahimpien vuosien yli. Pankeille annettiin erittäin edullista tukea pääomalainojen muodossa. Ehtoihin kuului, että valtio nostaa tukilainojen korkoa muutaman vuoden kuluttua. Niinpä, kun tukilainan korko alkoi nousta, se oli tärkeää maksaa pois. Kun tuo aika koitti, yleinen taloustilanne oli paljon parantunut. Rahoitusta sai muualta jo halvemmalla. Valtion antaman tuen takaisinmaksu ei ollut niille vaikeaa. Pankeilla menee tänään oikein hyvin. Useimmat niistä tekevät historiansa parhaimpia tuloksia.
Aivan samoin monet konkurssiin kaatuneet yritykset ja saneeraukseen ajautuneet yksityishenkilöt voisivat tänään todeta taloutensa olevan hyvässä kunnossa asuntojen, pörssiosakkeiden ja kiinteistöjen hintojen noustua monin paikoin lamaa edeltävälle tai sitä korkeammalle tasolle, jos ne vain olisivat saaneet samanlaista edullista rahoitusta tai rahoitusta yleensä kestääkseen vaikeimpien vuosien yli.
Tuota mahdollisuutta Suomen hallitus ei halunnut antaa muille kuin pankeille, joiden muisti on todella lyhyt.
Joudutaan kysymään, miksei tukea voitu miltään osin suunnata asiakkaille yksin omaisen pankkien tukemisen sijasta. Pankkien tukeminen olisi voinut tapahtua myös asiakkaiden tukemisen kautta. Oli törkeä poliittinen valinta antaa tuki yksinomaan pankeille ja jättää asiakkaat niiden armoille.
Mitään tyydyttävää vastausta en ole saanut kysymykseen, miksi tukea ei voitu miltään osin suunnata pankeille asiakkaiden kautta.
MATTI EKLUND Helsinki Kauppalehti tiistaina 7.12.1999. Mielipide.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Lauantai 2011-12-31 klo 00:03.