Posts Tagged ‘Viikkosanomat’

2021. Tammikuu. EU-elvytyspaketin mahalasku. Epätäydellinen maailma. Ylen ykkösaamusta perjantaina 22.01.2021 8:50 puheentunnistusohjelmalla.

lauantai, tammikuu 23rd, 2021

EU:n elvytyspaketista juttu Nettisanomista perjantailta 22.01.21.

Juttua edelsi Ylen sivuilta kuva ja otsikko:

LAINAUS


Koska kelkkasafareille ei ole tulijoita, suurin osa Mikkolan firman moottorikelkoista on myyty. Ostajia on ollut Helsinkiä myöten. Kuva: Annu Passoja / Yle

Viime talvena Juha-Pekka Mikkolan safarifirmassa oli 26 työntekijää, nyt enää hän itse – yritykset ovat ahtaalla, kun konkurssisuoja päättyy. Synkimmät arviot yli sadasta konkurssista tuskin toteutuvat, mutta kymmenien matkailuyritysten pelätään kaatuvan. Lue!

LAINAUS LOPPUU

Ja sitten tämä mahalasku:

EU-elvytyspaketin mahalasku.
Epätäydellinen maailma. Ylen ykkösaamusta perjantaina 22.01.2021 8:50 puheentunnistusohjelmalla.

”… Kovasti sitä että perustuslakivaliokunnan kanta sivuutettiin varsinainen puoli syntyy kun Vesa Vihriälä antoi haastattelun Helsingin Sanomiin ja se Pukit sanoiksi mun oman ylistykset

Mitä on oikein tapahtunut että Vesa Vihriälä ihmetteli sitä että nämä on perus klausuulit ohitettiin meillä vailla julkista keskustelua (Eija- Riitta Korhonen)

Tuomas Malinen siinä ole tunnettu tällainen yhteisvastuullisen talous Unioniin kriitikko niin niin mikäs sinua tässä nyt kaikkein eniten

Joo sitä Miks mä tähän lähetetään etikki niitä meillä tota jouduttiin pitämään niin mennään ryhmä yo 2014 Kirja jossa kauhuskenaario oli se että Eurooppa vietäisi euroaluetta sillä aateltiin muuten siis koko eu:n verestämässä tulokseen että oli käytännössä kysymättä kanssa mitään ja ja tota ohittaen tai hyvin nopeasti uudelleen tulkiten näitä perussopimuksia

Niin se on mikä tässä joka ikinen korkeat meme niinku muutetaan luonnetta aivan niinku somettamista tasolla tässä ja tätä ajetaan vielä läpi Niin kuin siis kysymättä kansalta yhtään mitään meillä muualla Se tässä se on tässä niinku todella huolestuttava

Helsingin Sanomat uutisoi tällä viikolla nojaten että Suomi ei saakaan elpymistä paketista 3,2 miljardia euroa wan-portti ja puoli miljardia euroa pienemmäksi mutta vastaavasti sitten tämä koti jonka Suomi maksaa tähän Corona apu pakettiin niin kasvaa yli kuuteen

aikaisemmin paremmat hoidettiin Corona paremmin eli siis tässä on todellakin Siis onks se rankaisu mentaliteetti oikea sana mutta Mut siis tää kuvaa näistä tulonsiirtojen luonnetta tulee sieltä niin mennään niin nimenomaan ne maat jotka hoitaa taloutta varma näille jotka hoitaa sitä huonosti että on koko tulotietojärjestelmä luonne

Kyse on siis tälläisestä 750 miljardin euron potista jossa on siis lainoituksen rahoitetaan näitä Corona kriisin ongelmia eija-riitta Korhola Mitä mieltä olet pitäisikö Suomen olla kokonaan ulkopuolelle tällaisesta paketista

taustastani varmaan johtuu et mä vastaan koko paketti ja ylipäänsä koska Mä kannan huolta eun-woo Destia ja Tulevaisuudesta mä en siis vastusta elvytystä mä tajusin sen välttämättömäksi mutta pitää tällaista tapaa toteuttaa sen niinku riita kylvämisen se voi ottaa välinpitämättömyyttä ja moraalikato ja eikä tästä kattoo Eurooppa

Nyt täytyy muistaa mitä me saatiin aikoinaan Eurooppaan Rauha viholliset sidottiin yhteyttä alueellisesta edustaa ja nyt tässä teidän oikeestaan toisinpäin tässä siltaan ystävät yhteen taloudellisista tappioista ja minua suuresti pelottaa mitä siitä tulee seuraamaan ehdottomasti me tarvitaan edelleen sellaista artiklassa 25 henkeä et veloista vastatkoon kukin itse muuten meillä ei voi syntyä tervettä talo

No miten se on sitten elvyttänyt

Jose tällaisen paketin are no tietenkin ottaa lainaa itse mut sitten me voitais mass ajatella niin että et meillä on entisen entisen kaltainen mekanistinen tapaiset elvytys keinut jossa ei osaa tota niin jossa oli tällanen eu:n ulkopuolinen rahasto joten me käytettiin Kreikan yhteydessä eihän sekään optimaalinen ollut mutta mutta se ei sentään rikkonut näitä perussopimuksen tota artikloja

Euroopan vakausmekanismi nyt lainaa negatiivisella korolla tälläkin hetkellä mutta se ei kelpaa esimerkiksi italialle Italian voimakas tuuli vaikuttaa korkea ylivelkaantunut ja sitähän evm:n niinku se liittyy ehtoja se pitäis tehdä taloudellisia uudistuksia muuta ja se on hyvin hankala Italiassa tehdään ja siksi rahoja Ratkojat S

käytännössä että se rahastossa niin on kyse ainoastaan lahjuksen maksamisesta italialla Espanjalle siitä nyt pysyä eurossa No Italiassa on käynnissä hallituskriisi sen takia että siellä ei päästä sopuun että ei me voida ottaa näitä rahoja niinkuin vastaan koska me ei ohjata niitä järkevään käyttöön että menee vaan niin kuin veronalennuksen ja ja tota

Ei se mene Koru toimenpide hoitaja se kertoo hyvin tästä niin kuin Minkälaisen moraalikato niinku tuossa vieressä No niin että aiheuttaa ja tulonsiirrot ne tekee aina tämmöstä Ja niinku meillä oli se keskiviikkona Juhana Vartiaisen kanssa autoteitä keskusteluja Juhana wittusen kerran useamman kerran siihen että vaatteet johtopäätös on se että yksi paketti jossa eu-maat ottavat yhteisön nimi velkaa on Askel kohti tulonsiirto unionia nyt puretaan pastinaca tätä termistä

Mitäs tämä tulonsiirto kuningatar suomalaiset veronmaksajat aikaa maksaa esimerkki Talja Espoon budjettialijäämä Kiitos sen yksinkertaisen meidän verorahat menevät Italia ja Espanja ja Viron ja Puolan kaikille näille niin kuin tässä on semmonen käsittämättömyys

Hallitus on puhunut muuten punanen saataisiin jotain rahaa mutta ne maksetaan Siinä maksetaan toinenkin 7 miljardia ja sitten Kannattaako 2 ja puoli miljardia meillä Tää on niinku niin älytön Corvette z06 novetos itselle itellein A7

Mitä siinä saatana se 7000000000 että se on niinku tämmönen niinku sumutus operaatiolla hallituksen puolueet menossa niin kuin esittää suomalaiset saatas rahastosijoittamisen saada Me maksetaan tulonsiirtoja muille

Ykkösaamu valmistella Kasslin Mira Stenström Johanna Juuti aamu toimittaja oli marjassa ohjelman tuotti Tarja Oinonen ja äänitarkkailija oli Katri Koivula Hyvää huomenta Yle radio 1:n kuuluttaja Juha Salomaa Hyvää huomenta … (Marjo Näkki?)

Jatkoa

http://www.nettisanomat.com/2021/01/22/etusivu.html

—-

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Lauantai 23.01.2021 23:31.

Juttuun liittyvät linkit:

2020. Toukokuu.

 Valuvika eurossa! Sauli Niinistökin sen nyt myöntää, vai myöntääkö? LUE!
http://www.nettisanomat.com/2020/05/24/etusivu.html

2020. Toukokuu.
”Tästäkin Niinistö on hiljaa”. Lukijan kommentti Ilta-Sanomien pääkirjoitukseen 25.05.2020.
 LUE!
http://www.nettisanomat.com/2020/05/25/etusivu.html

2020. Kesäkuu. Miljoonat ja miljardit sekaisin! Sitran yliasiamies ja entiseksi talouskomissaariksi tituleerattu Jyrki Katainen sekoittaa miljoonat ja miljardit. LUE!
http://www.nettisanomat.com/2020/06/04/etusivu.html

2020. Elokuu. Suomen nettomaksuosuus kasvaa 100 miljoonaa vuodessa seitsemän vuoden ajan. LUE!
http://www.nettisanomat.com/2020/08/15/etusivu.html

2020. Syyskuu 18.09. Pienyrittäjän konkurssi, ei armoa. LUE!
http://www.nettisanomat.com/2020/09/18/etusivu.html

2020. Lokakuu. Hallitus jakaa rahaa koronasta riippumatta. ”Who has been swimming naked ”. LUE!
http://www.nettisanomat.com/2020/10/19/etusivu.html

Tammikuu 2021. Synkimmät arviot yli sadasta konkurssista tuskin toteutuvat, mutta kymmenien matkailuyritysten pelätään kaatuvan. LUE!
http://www.nettisanomat.com/2021/01/22/etusivu.html

—–

2021. Tammikuu. Oodi-arkkitehtien kirjastofiasko Kirkkonummella. Osa3, ainakin. kirjastofiasko

maanantai, tammikuu 18th, 2021

 

2021. TAMMIKUU. Kirkkonummen kirjasto-fiasko hieno lintuperspektiivistä! Oodi-arkkkitehtien mahalasku.


2018. Kuvat: Brutaali vanhan kirjastorakennuksen peittäminen ja ikkunoiden hävittäminen kuparilevyillä arkkitehtoonisen monumentaalisuuden saavuttamiseksi …


… keskiaikaista kivikirkkoa ja sankarihautoja häpäisten.

Kuvat: Pertti Manninen tiistaina 13.11.2018 14:48- 15:33.

2021. Tammikuu. Kirkkonummen kirjasto-fiasko hieno lintuperspektiivistä!

Viikkosanomat
Tammikuu 10, 2021

Verkkolehti Viisykkonen.fi julkaisi jutun Kirkkonummen uudistetusta pääkirjastosta, jonka ovat suunnitelleet Oodi-arkkitehdit. Tässä juttu ja siihen lukijoiden kommentit.

Aikaisemmin olen parikin kertaa pitänyt kirjastoa fiaskona, koska se EI avaudu torille, eikä oikein muuten minnekään muuallekaan ellei nyt hautausmaan sankarihautojen kivimuuria lasketa avautumiseksi. Muuri on tosin korkeampi kuin ikkunat, ettei sieltäkään päivä paljoa paista.

Etelästä pääovesta ei paista yhtään kun se on arkkitehtonisesti sijoitettu niin ettei sisälle näe  eikä siis sisältäkään ulos näe. Suru tulee kun muistelee vanhaa julkisivua, joka nyt on peitetty parin kolmen metrin päähän kuparilevyillä, jotka kätkevät sisäänsä jotain varastoa ja teknistä tilaa ja ikkunatonta kahvilakabinettia virkailijoille! Yleisökahvilan ikkunastahan näkyy idän puolella edellä mainittu muuri!

Viikkosanomat.  Pertti Manninen. Sunnuntai 10.01.2021 15:24.

Tässä seuraavassa Viisykkösen juttu ja siihen liittyvät kommentit.

LAINAUS

(7) kommenttia
Maailmaa kiertänyt brittivalokuvaaja kävi ikuistamassa tykättyä ja vihattua Kirkkonummen Fyyriä
Tämä kuva on Viisykkösen, jutun linkeistä löytyy kolmen arkkitehtuurivalokuvaajan otoksia.

Kolme arkkitehtuuriin keskittyvää ammattivalokuvaa on kierrellyt Kirkkonummen pääkirjastoa ja kertovat kuvin omaa näkemystään uudesta rakennuksesta.

Reippaasti kustannukset ylittänyt, kovasti pidetty tai vihattu Fyyri on päässyt myös Suomen arkkitehtuurin ykkösjulkaisuun Arkkitehti-lehteen kuvin ja hyvin myönteisin arvioin.

Kirkkonummella on käynyt äskettäin tohtoriksi Aalto-yliopistosta valmistunut Marc Goodwin.

Lontoossa syntynyt Goodwin on opiskellut myös synnyinsijoillaan ja Kaliforniassa.

Hän on kuvannut arkkitehtuuria ympäri maailmaa, ja hänen kuviaan on julkaistu alan kirjoissa ja lukuisissa julkaisuissa.

Parhaat palat Kirkkonummi-visiitistä voi katsoa Goodwinin omilta nettisivuilta, jossa on myös muita kohteita Suomesta. Erityisesti illalla otetut dronekuvat Fyyristä ovat vaikuttavat.

Arkkitehti-lehdestä löytyy myös valokuvaajien Tuomas Uusheimon ja Pauliina Salosen Fyyri-kuvia.

Itse juttu Fyyristä Arkkitehti-lehdessä on maksullinen, mutta kuvia on vapaasti katsottavissa.

(7) kommenttia
Kommentit (7)

Kommentit (7)

Kirjasto on upea ja sopii todella hyvin kirkon viereen. Kirjaston kupariseinä ja kirkon kivimuuri sopivat uskomattoman hyvin yhteen. Kunhan saadaan tuo ruma parakkipäiväkoti pois, niin maisema kaunistuu.

Kirjastoa ihaileva

 

Viisi kuvaa löytyi, kaikki ulkoapäin ja aika kaukaa. Sisältäpäin ei yhtään.
Minun mielestäni uusi kirjasto on aika epäkäytännöllinen, ainakin minun on vaikea hahmottaa sisäpuolta ja liikkuminen on hankala. ähän sellainen IKEA fiilis tulee.
Muutaman kerran käynyt

 

No onpa todellla upeat kuvat, varsinkin dronella otetut. Wau!
Fyyri rules

 

Mutta edelleen: Varmaan arkkitehtonisesti fantastinen rakennus mutta keskiaikaisen kirkon naapuriin?????
Anonyymi

 

Kuvat ovat kauniita!
Fyyristelijä

 

Joopa, joo.. No ylhäältä katsottuna ehkä ok. Sisältä ahdas ja oudosti jaettu. Liikaa meteliä, kun mukelot kansoittaa paikan:(
Ei hyvä

 

Niin jos tuollaisia pieniä kuvia laittaa niin ok mutta eihän koko laatikko sovi torille.
Purkutalo.

LAINAUS LOPPUU

Ehkä kuitenkin ennen purkamista Oodi-arkkitehdit velvoitettaisiin muuttamaan torin puolen eteläseinää, niin, että sinne tulisi ikkunat ja näkymä sisälle ja sisältä avautuisi näkymä torille ja Suomen VALO tulisi olennaisesti elementiksi tätä yläimoista tiettävästi ylvään näköistä laatikkoa.

Sama
(Viikkosanomat.  Pertti Manninen. Sunnuntai 10.01.2021 15:24.)

This entry was posted on sunnuntai, tammikuu 10th, 2021 at 3:30 pm.

http://viikkosanomat.fi/2021/01/10/2021-tammikuu-kirkkonummen-kirjasto-fiasko-hieno-lintuperspektiivista/

LUE MYÖS!
Oodi-arkkitehtien fiasko Kirkkonummen uuden pääkirjaston suunnittelussa! Lue!

LUE MYÖS!
Oliko Oodi-kirjasto onnenkantamoinen?

2020. Marraskuu. Kirkkonummen uusitun pääkirjaston fiaskoita. 1. Pääovi torille, mutta on ahdas ja luotaantyöntävä, ikkunat torille poistettu! 2. Rakennuksen kustannusarvio ylittyi vain 130 prosenttia! Kansalaisten kommentit puolesta ja vastaan. Lue!

Lopuksi: Oodi oli onnenkantamoinen. Fyyri on taas fiasko. Kannattaa järjestää oppitunnit kirjaston suunnittelusta ja todeta, että kaikki, tai siis ainakin melkein kaikki voi mennä pieleen kun toiminnallisuus ja Suomen valo unohdetaan.” Lue!

LUE MYÖS!
Oodin arkkitehtien fiasko on se ettei kirjasto avaudu torille etelään  niinkuin entinen nyt kuparinen  peittämä julkisivu. Vanhassa oli ikkunat torille päin, aluksi kahvilan ja sitten myöhemmin lehtilukusalin ikkunat.

Nyt torin ovikin on sijoitettu arkkitehtuuri edellä niin vinosti, että sisälle ei näy, eikä sisältä näy tässä omituisessa sisennyksessä, josta hyvinkin tulee iltaisin jonkunlainen kuseskelupaikka. Ainakin tässä suhteessa Fyyri on fiasko.

Kirjaston nimeksi muotoutui omituinen fyyri-sana, joka kuulemma on jonkinlainen höyrylaivan tulipesä. Ei suomenkielessä  ole mitään f:llä alkavaa sanaa alkujaan, ellei sitten filunkia lasketa mukaan. Vain kaupungin nimi Forssa on paikallaan. Onhan se niin upeasti johdettu toisesta kotimaisesta! Sama.

Faaraot ja muut ovat maailman sanoja.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Perjantai 09.10.2020 22:31. Aleksis Kiven päivän aattona, päivänä jolloin Kirkkonummen uudistettu pääkirjasto Fyyri avattiin.
http://viikkosanomat.fi/2020/10/09/2020-lokakuu-maskit-kyseessa-on-ollut-valhe-ja-rikos-suomea-kohtaan-meidan-kaikkien-henki-asetettiin-vaaraan-on/

No comments:

Rakennuslehti 23.11.2020.

Kirkkonummen uusi kirjasto kätkee sisäänsä vanhan vuonna 1982 valmistuneen pääkirjaston, joka kasvoi saneerauksen ja laajennuksen myötä kooltaan kaksinkertaiseksi.

Rakennuslehti 23.11.2020.
https://www.rakennuslehti.fi/
2020/11/kirkkonummen-uuden-kirjaston-sisalle-piilotettiin-vanha-rakennus-ensimmaisen-urakoitsijan-konkurssi-hidasti-valmistumista/

LAINAUS

”Uusi kirjasto elävöittää Kirkkonummen keskustaa. Se sijoittuu uuden kunnantalon, keskiaikaisen kirkon ja torin alueelle ja on kuin kunnan perinteisen torikeskustan vastaisku etelämmässä moottoritien kupeessa sijaitsevalle marketkeskittymälle.

Fyyrissä on saman katon alla pääkirjasto, asukaspuisto, nuorisotilat, musiikkileikkikoulu ja kunnan työllistymisyksikön pyörittämä kahvila.

Kirjaston houkuttelevuutta lisäävät sen arkkitehtuuri ja taide. Ne heijastelevat rakennuksen teemoja eli saaristoa, merta ja Porkkalan aluetta. Jos aiemmin tontilla sijainnut ja vuonna 1982 valmistunut vanha kirjasto käänsi selkänsä vanhalle kivikirkolle, Fyyri avautuu kirkkoon päin yhdeltä sivultaan. Vihreäksi hapettunut kirkon kuparikatto puhuu samaa kieltä kirjaston kuparisen julkisivun kanssa.

Kirjastotalon on suunnitellut arkkitehtitoimisto JKMM Arkkitehdit. Suunnittelussa pääsuunnittelijana työskenteli Teemu Kurkela, projektiarkkitehtina Jukka Mäkinen ja sisustusarkkitehtina Tiina Rytkönen.

”Hanke oli monelta osin poikkeuksellinen, sillä tulevia erilaisia käyttäjäryhmiä oli useita. Vanha kirjasto jäi uuden rakennuksen sisälle, sillä halusimme ratkaista suunnittelutehtävän niin, että uusi ja vanha integroituvat yhdeksi kokonaisuudeksi. Sama julkisivumateriaali sitoo kokonaisuuden yhteen. Tämä tuntui myös kaupunkikuvallisesti perustellulta, parhaalta ratkaisulta. Koska tilaohjelma oli laaja, pystyimme näin käyttämään arvokkaalla paikalla olevan tontin mahdollisimman tehokkaasti”, Jukka Mäkinen kertoo.”

LAINAUS LOPPUU

Kommentit

LAINAUS

2 vastausta artikkeliin “Kirkkonummen uuden kirjaston sisälle ”piilotettiin” vanha rakennus – ensimmäisen urakoitsijan konkurssi hidasti valmistumista”

  1. Kyllähän se ruoste oleellisena osana merenkäyntiin liittyy, muuta yhteistä ei taida olla aiheeseen tuolla laatikolla.

    Vähän kuten Turun Funikulaari, kyllä sekin jotakuta naurattaa, koko matkan pankkiin.

    1. ”… kyllä sekin jotakuta naurattaa, koko matkan pankkiin…”

      Jaa meinaatko arkkitehtiä vai ketä?

LAINAUS LOPPUU

Rakennuslehti 23.11.2020.
https://www.rakennuslehti.fi/
2020/11/kirkkonummen-uuden-kirjaston-sisalle-piilotettiin-vanha-rakennus-ensimmaisen-urakoitsijan-konkurssi-hidasti-valmistumista/

Tämä kirjoitusketju on julkaistu ensimmäisen kerran nettisanomat.com-.lehdessä osoitteessa:

http://www.nettisanomat.com/2021/01/13/etusivu.html

Sivun alkutekstit ja alkukuva ”kaatunut vai kaadettu” tässä lopuksi:

2021. TAMMIKUU. Kirkkonummen kirjasto-fiasko hieno lintuperspektiivistä! Oodi-arkkkitehtien mahalasku. Lue!
2021. TAMMIKUU. Suomi24.fi. Keskustelu. Juha Sipilän mukilointi eduskuntatalon lähellä. Lue!
2021. TAMMIKUU. Kaatunut vai kaadettu. Talvikuvia.

http://www.nettisanomat.com/2021/01/13/etusivu.html

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Maanantai 18.01.2021 8:04.

 

2021. Tammikuu. Presidentin puheen ulkopolitiikka yhdessä lauseessa: ”Teimme määrätietoisesti selväksi olevamme osa länttä.”

maanantai, tammikuu 4th, 2021

2021. Tammikuu. Presidentin puheen ulkopolitiikka yhdessä lauseessa: ”Teimme määrätietoisesti selväksi olevamme osa länttä.”

Pienen maan presidentin tärkein tehtävä on hoitaa asiat niin, että maan suhteet muihin maihin pysyvät kunnossa, johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa maan hallituksen kanssa. Tämän osuuden presidentti kuittasi lyhyesti näin:

HISTORIASTA muistamme aikakausia, jolloin yhteisen ponnistuksen päämäärä oli selvä. Kannattelimme nuorta demokratiaa ja toimme Suomen maailmankartalle. Puolustimme maata ja maksoimme sotakorvaukset. Jälleenrakensimme talouden ja uudistimme yhteiskuntaa. Loimme koulutuksen ja sivistyksen pohjalle hyvinvoinnin. Teimme määrätietoisesti selväksi olevamme osa länttä.”

Mitä tästä sitten eteenpäin? Presidentti pyöritteli ympäripyöreästi ilman konkretiaa tällä tavalla edellisen jatkoksi:

”Aiemmissakaan taitekohdissa entinen perusta ei ole koskaan tyystin kadonnut alta. Vahvuuksien pohjalle on luotu uuden etenemisen suuntaa. Olemme taas uudessa taitekohdassa. Meistä jokaisen on kysyttävä itseltämme: mikä määrittää yhteistä tahtoa uuden kohtaamiseen nyt?”

Näin selvissä kantimissa on sitten tällä hetkellä Suomen ulkopolitiikan hoito!

Kansalaisena olisi kiva tietää myös presidentin kanta siihen ”mikä määrittää yhteistä tahtoa uuden kohtaamiseen nyt?”

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Maanantaina 4.1.2020 06:21, kolme päivää puheen pitämiseen jälkeen sen paremmin lukeneena.

2021. Tammikuu. Iltalehden lukijoiden kommenttipätkä aiheeseen presidentti vs hallitus presidentin uudenvuoden puheessa.

lauantai, tammikuu 2nd, 2021

Tähän pätkä keskustelusta, jossa vilisi aikaisemmin mm.  valtiovarainministeri Sauli Niinistön osuus eläkeläisiä kurittavassa leikatussa indeksissä Paavo Lipposen hallituksessa aikoinaan. Olihan siellä myös nykyaikaan kuuluvista leipäjonoista ja asunnottomuudestakin.

LAINAUS

16 tuntia sitten
Pressan puhe käsitteli monia asioita ottamatta kuintenkaan mihinkään kantaa selkeästi hiukan kuin kierteli kissa kuumaa puuroa. Puheessa oli muutama hyvä pohdinta, voidaanko koko yhteiskunta laittaa vaaralle alttiiksi asettamalla yksittäisten yksilöiden oikeudet etusijalle. Ulkoministerille pohdittavaa ja koko hallitukselle. Ilmastopohdinnassa hän nosti esille ”Biolasten ota pallo kiinni” esityksen , joka nähtiin aikaisemmin tv ohjelmassa. Aika köykäinen heitto. Eivät nämä pienet lapsukaiset olisi koko palloideaa tehneet , ellei aikuiset ilmastopolitiikot olisi tehnyt koko hommalle käsikirjoitusta juuri itsenäisyyspäivän ohjelmaan. Puhe ei kuitenkaan sisältänyt mitään ihmeellistä.
Tavannomaista jorinaa eletystä elämästä jota kuultu kerran vuodessa.
15 tuntia sitten
Presidentti kun ei saa suoraan kantaa ottaa. Mutta kyllä tyhmempikin tuon ymmärtää, mistä puheessa puhutaan.
16 tuntia sitten
Miten ilmenee Saulin toimeenkuvaan kuuluvassa ulkopolitiikassa suomalainen ”yhteistunto”.

Varsinkin oppositiopuolueilla?
Mm. elvytysrahat ja Eu-yhteistyö?
17 tuntia sitten
Miksi ei kiitosta meidän historian parhaalle hallitukselle.
16 tuntia sitten
Presidentti ei löytänyt siitä kiiteltävää. Mistä itse kiittelisit hallitusta?
16 tuntia sitten
Olemme selvinneet Koronasta terveydenhoidon ja talouden (konkurssien) suhteen Euroopassa parhaiten.

Mitäpä tuota mainitsemaan.
16 tuntia sitten
Hallitusta on puettu sankarin viittaan kovin kärkkäästi koronaepidemiassa, mutta jos tarkemmin tarkastellaan hallituksen roolia, niin eihän se muuta tee kuin päätöksiä asiantuntijoiden suositusten perusteella. Mediassa on kuitenkin käyty läpi niitä asioita, jotka on olleet meidän eduksemme. Silti näitä ”koronaonnistujia” on Suomen edellä melko suuri määrä.
16 tuntia sitten
Suomessa vähän porukkaa, pitkät etäisyydet, eikä yhtään maailmanluokan suurkaupunkia.
LAINAUS LOPPUU
Viikkosanomat. Pertti Manninen. Lauantai 2.2.2021 07:58
Tähän Iltalehden sanasta sanaan-arikkeliin
Näin Niinistö puhui – lue itse sanasta sanaan: ”Suomen kansalaisuus arvokas pääoma” Eilen klo 14:03
oli tullut ehkä parisen sataa kommenttia muistin mukaan, koska tarkistaminen olisi jo vaatinut kirjautumista!
Sama
Ei hätää, kuva ensimmäisestä kommentista olikin tallentunut, josta kommenttien lukumääräksi paljastui 191.  Lähimuisti vielä toimii!
Sama.

2021. Tammikuu. Pääministeri Sanna Marin uudenvuoden tervehdys 31.12.2020 kokonaisuudessaan.

perjantai, tammikuu 1st, 2021

Viikkosanomat 1.1.2021

Pääministeri Sanna Marinin uudenvuoden tervehdys 31.12.2020

Valtioneuvoston viestintäosasto  31.12.2020 3.00

PUHE

Millainen kulunut vuosi on ollut? Vaikea, opettavainen ja pysäyttävä ainakin.

 Koronavuosi on ollut yhteinen ponnistus ja silti se on ollut jokaiselle myös omanlaisensa. Osa on menettänyt läheisen, osa on menettänyt työnsä ja moni on joutunut luopumaan asioista, jotka ovat tuttuja ja tärkeitä. Vuosi on ollut toisille vaikeampi kuin joillekin muille. Se on silti ollut pysäyttävä meille kaikille.

Olemme joutuneet tekemään vuoden aikana päätöksiä, joita emme olisi halunneet tehdä. Olemme joutuneet sulkemaan kouluja ja kirjastoja, rajoittamaan liikkumista, kokoontumista ja elinkeinotoimintaa, keskeyttämään harrastustoimintaa sekä puuttumaan moniin muihin arjen asioihin. Päätöksiä ei ole tehty kevein mielin vaan siksi, että ne ovat olleet välttämättömiä ihmisten terveyden ja elämän suojelemiseksi. Samalla olemme pyrkineet vähentämään toimien aiheuttamia vaurioita ohjaamalla tukea ihmisille, yrityksille ja kunnille.

Suomi on onnistunut koronatilanteen hallinnassa terveydellisesti ja taloudellisesti monia muita maita paremmin. Rokotukset on aloitettu ja näemme jälleen valoa edessäpäin. Vaikka kuljemme parempia aikoja kohti, on meillä yhä oltava malttia toimia vastuullisesti ja noudatettava viranomaisten suosituksia ja ohjeistuksia. Pandemia ei ole ohi, ja väestön kattavan rokotesuojan saamisessa menee vielä aikaa. Siksi meidän on mahdollisuuksien mukaan työskenneltävä etäyhteyksien kautta, vältettävä kokoontumisia, huolehdittava hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta, käytettävä maskia ja oireisena hakeuduttava välittömästi koronatestiin. Toiminnallamme vaikutamme siihen, että yhteiskunta on turvallinen kaikille ja että selviämme kriisistä yhdessä.

Malttia tarvitaan myös koronan jälkeen. Kun rakennamme yhteiskuntiamme ja talouksiamme pandemian jälkeisessä ajassa, emme voi tyytyä vanhoihin tapoihimme ja toimintaamme. Meidän on rakennettava tulevaisuuttamme kestävämmällä tavalla ja hakien tasapainoa ihmisen ja luonnon välillä. Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja luonnonvarojen kestämätön käyttö ovat ihmiskunnan suurimpia ongelmia. Meidän on luovuttava osasta vanhoista tavoistamme, jotta lapsillamme ja heidän lapsillaan on mahdollisuus hyvään ja ihmisarvoiseen elämään. Samalla voimme luoda uutta yritystoimintaa, työtä ja hyvinvointia.

Suomi laatii parhaillaan omaa elpymissuunnitelmaansa osana Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälinettä. Suomen kestävän kasvun ohjelmalla pyrimme edistämään niin nopeavaikutteista elpymistä kuin pitkällä aikavälillä välttämätöntä elinkeinoelämän rakenteiden ja julkisten palveluiden uudistumista. Ohjelman painopistealueet ovat 1) koulutus, tutkimus- ja innovaatiotoiminta 2) vihreä siirtymä, 3) Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen, 4) kestävän infrastruktuurin ja digitalisaation vahvistaminen, 5) työmarkkinoiden toiminta, työttömille suunnatut palvelut ja työelämän kehittäminen sekä 6) sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuuden vahvistaminen ja kustannusvaikuttavuuden lisääminen.

Euroopan talouden elpyminen pandemiasta ja sen aiheuttamasta taloudellisesta kriisistä on Suomelle kriittisen tärkeä kysymys. Me emme voi ratkaista pandemiaa yksin, vaan sen selättämiseksi tarvitaan yhteistä onnistumista. Yhtä lailla talouden nostamiseksi tarvitaan yhteisiä ponnistuksia kansallisten toimien lisäksi. Katse on suunnattava omasta nenänkärjestä pidemmälle. Euroopan toipuminen on meidän etumme.

Vaikka vuotta 2020 on hallinnut koronakriisi, olemme samalla vieneet hallitusohjelmassa sovittuja uudistuksia määrätietoisesti eteenpäin. Pienimpiä eläkkeitä ja perusturvaa on korotettu, aktiivimalli on purettu, oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen on palautettu kaikille lapsille, varhaiskasvatuksen ryhmäkoot ovat pienentyneet, koulutuksen resursseja on lisätty kaikilla koulutusasteilla, oppivelvollisuuden laajentamisesta on päätetty ja toisen asteen koulutus muuttuu aidosti maksuttomaksi, hoitajamitoitus on säädetty lakiin, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on annettu eduskunnalle, perhevapaauudistuksen päälinjat on sovittu, tie-, raide- ja väyläinfrastruktuuriin on tehty mittavia panostuksia, energiaverotuksen uudistuksesta on päätetty, työllisyyden pohjoismainen malli etenee ja ensimmäinen osa rakenteellisista toimista työllisyyden vahvistamiseksi on tehty.

Vuonna 2021 meidän on jatkettava toimia, joilla uudistamme yhteiskuntaamme sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävämmäksi. Toimia tehdään tavalla, joka pitää kaikki ihmiset ja alueet mukana muutoksessa. Kun rakennamme uutta, on hyvä myös arvostaa sitä, mikä toimii. Suomalainen yhteiskunta on jälleen osoittanut vahvuutensa vaikeuksien kohdatessa. Meillä on toimiva terveydenhuoltojärjestelmä, luotettavat viranomaiset ja vakaa demokratia, osaavat opettajat, hyvät digitaaliset valmiudet, kyky sopeutua nopeasti yllättäviin tilanteisiin sekä keskinäistä luottamusta yhteiskunnassa, joka on auttanut meitä selviytymään kriisin keskellä. Suomalaisissa on sisua ja sitkeyttä.

Vaikka tämä vuosikymmen alkoi tavalla, jota emme osanneet vielä viime vuonna ennakoida, voimme yhä tehdä tästä ratkaisujen vuosikymmenen. Se vaatii meiltä rohkeutta, yhteistyötä ja kykyä sietää epävarmuutta. Samoja asioita, joita koronavuosi on meiltä kaikilta vaatinut.

Rauhallista, turvallista ja parempaa uutta vuotta kaikille!

Sanna Marin
pääministeri

.”

Viikkosanomat. Pertti Manninen. 1.1.2021 23:14.

Lähde: Valtioneuvoston kanslia.

Kommentti lisäys. Iltalehti julkaisi tervehdykseen liittyvän artikkelin eilen ja siihen on nyt tähän mennessä tullut 1.2 k kommentteja!

Tässä ensimmäinen.

Screenshot_20210101-232328