Posts Tagged ‘1999’

2020. Marraskuu. Mistä kansalaiset muistavat Keskisuomalaisen äyrikuninkaan Matti Hällin?

maanantai, marraskuu 16th, 2020

2020. Marraskuu. Mistä kansalaiset muistavat Keskisuomalaisen äyrikuninkaan Matti Hällin?

Lainaus Keskisuomalaisen verouutisesta ja siihen liittyvistä lukijoiden kommenteista!

LAINAUS

Matti Hällin mukaan tulovirta on seurausta onnistuneesta yrittämisestä. Häll on ollut ajan hermolla tietotekniikan kehityksessä vuosikymmenet. RISTO AALTO

Keijo Lehto, Jorma Rahkonen, Ilkka Hartio

Jyväskyläläisen pörssiyhtiö Admicomin huima pörssitaival näkyi viime vuonna Keski-Suomen suurimpien veronmaksajien listalla.

Maakunnan seitsemästä suurimmasta veronmaksajasta peräti viisi on kuitannut isot pääomatulot. Kaikki he työskentelevät tai ovat työskennelleet Admicomissa.

Admicom myy itse kehittämäänsä toiminnanohjausjärjestelmää yrityksille, joiden toimialana on talotekniikka, rakentaminen tai teollisuus. Yrityksen lokakuun alun tietojen mukaan Admicom työllistää 172 henkilöä, mikä oli 39 enemmän kuin vuosi sitten. Valtaosa yrityksen henkilöstöstä työskentelee Jyväskylässä.

1 Matti Häll, 6 546 279

Matti Häll vei ohjelmistoyhtiö Admicomin pörssiin helmikuussa 2018. Admicom on ollut pörssiraketti, jonka osakkeen hinta on yli kymmenkertaistunut pörssitaipaleen aikana. Häll on erityisesti tänä vuonna vähentänyt omistustaan Admicomissa, mutta on edelleen yhtiön suurin omistaja 30,7 prosentin osuudella.

Jyväskylä on saanut lukuisia  miljonäärejä pörssiyhtiö Admicomin työntekijöistä, jotka ovat myyneet edullisesti ostamansa osakkeet hyvällä voitolla. RISTO AALTO

LAINAUS LOPPUU

Ja sitten lukijoiden kaikki kommentit (16.11.2020)

LAiNAUS

Kaikki6

Kirjoittajan tiedot
Hällä väliä. Jotkut saa enemmän täppiä, toisille siunaantuu jytkymmästi kurjuutta.
Onneksi veroja ja maksuja reippaammin peritään, kun työttömien jonot kasvaa ja leipäjonojen tarve lisääntyy.

Ilmoita asiattomia kommentteja

Kirjoittajan tiedot
Eikös tämä viitekuvassa poseeraava ajanut moottoveneensä 27.5m rannan puolelle plaaniin, joku vuosi sitten.
Merkillinen tapa parkkeerata miljonääreillä.

Ilmoita asiattomia kommentteja

Kirjoittajan tiedot
reply Vastaus käyttäjälle AlienAted
No, joo… sattuuhan sitä paremmallekin väelle. Sitä nukahtaa ruoriin ja käsi tyrkkää kaasukahvan täysille niin pitkälle ”mänöö” kuivalle maallekin, jos suunta sinnepäin. Avomerellä voisi loppuu polttoaine ennen kuin…Oliha sitten tuo paatinrähjäraato vielä Pirkkalan vahinkokeskuksessa myynnissä – hyvään hintaan. Menikö etiäpäin – en tiedä!

Ilmoita asiattomia kommentteja

Kirjoittajan tiedot
reply Vastaus käyttäjälle T-i-e-t-ä-j-ä
Tais kaasu hirtää kiinni ja aiheutti tämän ikävän onnettomuuden. Tuskin kumminkaan liittyy veronmaķsuun millään tavalla. Turha on provosoida!

Ilmoita asiattomia kommentteja

Kirjoittajan tiedot
reply Vastaus käyttäjälle Doctor veritatis
”Turha on provosoida!”
Ei tietenkään. Muistan elävästi kuinka ajoimme kerran -80 luvulla Rautalammilta Myhinperälle peräprutkuveneellä onnistuneesti.
Vene oli hienosti aamulla laiturin kupeessa kiinni, mutta kumpikaan kuskeista ei muistanut kuka sitä navigoi, lämmitimme saunan ja päättelimme että taxikuski varmaan.
Ei tullut rapuja sillä kertaa.

Ilmoita asiattomia kommentteja
LAINAUS LOPPUU
Vaikeahan se on täältä kaukaa arvata mitä rahoja ja minkä maan rahoja tuossa pyörii, mutta voitothan on kotiutettu ja verot maksettu.
Liinoksestahan kaikki alkoi eikä varmaan Admicomiin vielä pääty.
Viikkosanomat. Pertti Manninen. Kirkkonummella maanantaina 16.11.2029 07:23 pari viikkoa myöhässä!
+
 Nettisanomat

 

Liinos ei tuonut pikavoittoja.

Jyväskyläläisen ohjelmistotalo Liinoksen kurssi putosi toisena noteerauspäivänä listautumismyynnin lähtöhintaan. Liinos ei tuonut pikavoittoja nopean kaupan sijoittajille. Näin on käynyt lähes kaikille pienyrityksille, jotka ovat hiljan tulleet Helsingin pörssilistoille.

Sijoittajien amatöörimäisyyttä ja tietämättömyyttä kuvaa hyvin, etteivät kaikki tiedä, mikä ero on osakeannilla ja osakemyynnillä. Osakeannisssa raha tulee yhtiölle ja myynnissä osakkeen myyjälle.

Liinoskin keskittyi listautumisessaan pääomistajan osakkeiden myyntiin ja myyjä saikin hyvän potin itselleen omaan käyttöön. Uutta pääomaa itse yhtiöön tuli vain vähän.

nettisanomat.com tiistaina 12.10.1999 pm


Muualta:

Arsenal 
tietopuhallettiin

Merita luisui
 ruotsalaisille, siniristi haalistuu

MeritaNordbanken selkeyttää konserni-rakennettaan

Mitä Pehkonen oikein sanoi?


Jutut ja artikkelit kirjroitti ja kuvat kuvasi Pertti Manninen syksyllä 1999 Jyväskylässä ja Helsingissä.

TALOUHISTORIAA VIIME VUOSITUHANNELTA!
Sivulla oli myös artikkelit:

Sotkeeko Vattenfall Keski-Suomen sähkökauppakuviot?

Jyväskylän kaupunginjohtaja Pekka Kettusen ajama Jyväskylän Energian tämänkertainen häivyttämissuunnitelma sai mutkan matkaansa.
Jyväskylän Energian ja Fortum Oy:n yhteinen tarjous maakunnallisen energiayhtiön, Keski-Suomen Valo Oy:n ostamiseksi jäänee toiseksi, koska Ruotsin valtion omistama Vattenfall teki rutkasti paremman tarjouksen Keski-Suomen Valo Oy:stä. Vattenfallin tarjous on noin 1100 miljoonaa (1,1 miljardia), kun taas Jyväskylän Energian ja Fortumin yhteisen tarjouksen hinnaksi jää noin 860-935 miljoonaa osakemäärästä riippuen.

Vattenfallin tarjous näyttää selvemmältä ja yksinkertaisemmalta, josta myyjät tietävät ostajan. Jyväskylän energian ja Fortum Oy:n tarjous näyttää enemmän alkukuviolta, jossa Jyväskylän Energian mukanaolo on rahastuksenluonteista ja loppukuvio johtaisi Fortumin koko Keski-Suomen energian omistajaksi.

Kaupunginjohtaja Pekka Kettusen pelaaminen tuntuu aika oudolta näissä kuvioissa. Kyllä kai kaupungin omistaman Jyväskylän energian myynnistä pitäisi päättää jotenkin demokraattisesti niin, että päättäjät ja asukkaat tietäisivät erilaisten kuvioiden todelliset tarkoitusperät.

nettisanomat.com tiistaina 12.10.1999 pm

Lue myös:

Energiapeli: Jyväskylän Energia myynnissä.
Kettunen: ”Tällä kertaa en epäonnistu.”
 torstaina lokakuun 7. päivänä 1999

”taiteilua telineillä”

JA


 ”asfalttikukka”

”Kaikki mitä kirjoitan, on kaipuuta.”
Runoilija Risto Rasa Tv:ssä Aleksis Kiven päivänä 10. lokakuuta 1999.

JA

Juha Kankkunen sijoittajana

”Halusin laittaa kaiken ylimääräisen säästöön, mutta järkevästi, koska toivoin sijoitusteni tuottavan. Urani lopetettuani aion muuttaa takaisin Suomeen, joten haluan kerätä pesämunaa eläkepäiviä varten.”

”Muiden sijoittajien tapaan suosin tietenkin Nokiaa ja Raisiota, koska ne ovat hyviä pörssivetureita. Olen kuitenkin aina ollut kiinnostunut myös muista yhtiöistä. Vaikka sijoitankin suomalaisiin yhttiöihin, niiden kamsainvälistymisen myötä pamostukseni kohdistuvat samalla eri puolille maailmaa.”

”Haluan pitää valtaosan sijoituksistani varmoissa kohteissa. tähän saakkka olen ollut saamaani tuottoon tyytyväinen, kokonaisuutena jopa iloisesti yllättynyt.”

Juha Kankkunen Marianne Lindin haastattelussa Conventum Rahastoyhtiön Tuotto-asiakaslehdessä lokakuussa 1999



”vauhdin hurmaa”

 

”Ne ihmiset, jotka osaavat jatkuvasti kehittää itselleen uusia lähes mahdottomilta näyttäviä haasteita, ovat onnellisia.”
Ilkka Tuomi Tekniikka&Talous-lehdessä

Nettisanomat

 

2020. Kesäkuu. Jyväskylän tauti. Sauna-ravintola Jyväsjärven rannalle Osuuskauppa Keskimaalle alkuperäisen hankkeen nenän edestä.

maanantai, kesäkuu 29th, 2020

2020. Kesäkuu. Jyväskylän tauti. Sauna-ravintola Jyväsjärven rannalle Osuuskauppa Keskimaalle alkuperäisen hankkeen nenän edestä.

Piiri pieni pyörii.

Rakennuslehti kertoo asiasta näin torstaina 25.06.2020.

LAINAUS
Jyväskylä sopi puisesta sauna-ravintolasta Lutakkoon – suunnitelmia ollut jo aiemmin

Jyväskylän kaupunki ja Osuuskauppa Keskimaa ovat sopineet sauna-ravintolan suunnittelun käynnistämisestä Lutakon Satamankärkeen.

Osapuolet toteuttavat yhdessä sauna-, ravintola- ja juhlatiloja sekä mahdollisesti muita liike-, matkailu- ja virkistyskäyttöön sekä satamatoimintoihin sopivia tiloja koskevan suunnittelun ja mahdollisen rakennushankkeen.

Suunnitelman mukaan kiinteistöinvestoinnista ja liiketoiminnan operoinnista vastaa Keskimaa. Tavoitteena on käynnistää Satamankärjen toiminta keväällä 2022.

”Jyväskylän satama tarvitsee sekä jyväskyläläisiä että matkailijoita kiinnostavia palveluita kehittyäkseen. Uskomme, että Satamankärki paikkana on ehdottomasti vetovoimainen. Hienoa, että saamme olla mukana rakentamassa tälle upealle sijainnille arvoistansa palvelukokonaisuutta”, Keskimaan toimitusjohtaja Antti Määttä sanoo tiedotteessa.

”Sauna, ravintola ja siihen liittyvät muut palvelut nostavat Jyväskylän sataman yhdeksi maan viihtyisimmistä oleskelualueista. Tarvitsemme kehittämiseen mukaan kumppanin, joka pystyy hoitamaan saunan ja ravintolatilojen operoinnin sekä toteuttamaan vaativan rakennushankkeen”, Jyväskylän kaupungin elinkeinojohtaja Anne Sandelinj kertoo.

Jo muutama vuosi sitten Sauna Finlandia Holding oy:llä oli suunnitelma sauna-ravintolasta alueelle, mutta kaupungin ohjausryhmä kaatoi suunnitelman vuosi sitten. Kaupunki piti tuolloin suunnitelmia liian keskeneräisinä.

LAINAUS LOPPUU

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Maanantai 29.06.2020 07.29. Nettisanomat on lihavoinut viimeisen kappaleen.

PS. Juttua uudelleen lukiessani havaitsin 3 lukijakommenttia, jotka liitän tähän loppuun.

”CopyCat sanoo:
25.6.2020 19:25 jutut suora kopio stadista, keksikää jyskäläiset oma juttunne, kopioiminen ei vie koskaan pitkälle.

mietintää sanoo:
26.6.2020 00:54
Suomessa on yli 3 miljoonaa saunaa ja kaiketi yli 100 saunaravintolakokonaisuutta, pienistä suuriin. Suuremmasta päästä on esimerkiksi Ukkohallan saunamaailma Hyrynsalmella, jossa on järven rannalla ravintolatoiminnan ohessa 9 saunaa. Se valmistui 15 vuotta sitten. Jyväskylän alustavissa konsepti-ideoissa saunan rooli näyttäisi olevan suhteellisen pieni. esimerkiksi hankkeen kokonaisaloihin saunaneliöt suhteutettaessa. Tuossa on kyse ennemmin liiketiloista, joiden yhteydessä on saunomismahdollisuus, kuin isosta saunakokonaisuudesta, jonka yhteydessä on vähän liiketiloja.

Jyväs-Helmi Oy sanoo:
26.6.2020 11:44
Entäs jos Jyväs-Helmi Oy ostaisi tuosta hyvät rantatontit, joille voisi gryndata muutaman 8 – 12 kerroksisen asuinkerrostalon. Asuintalojen katutasokerrokseen voitaisiin hyvin sijoittaa satamaa palvelevia liiketiloja ja puulämmitteinen sauna?”

Rakennuslehti 25.6.2020.

Jyväskylän tautia pari vuosikymmentä sitten:

15934057638519009460501079852468

Kuva vuodelta 1999, ,jolloin Tanssisali Lutakko haluttiin purkaa uudisrakennusten tieltä. Kauppaneuvos Kauko Sorjonen saatiin kuitenkin hätiin pelastamaan tämä JELMUN toimipaikka, muhkean korkea vanha punatiilinen rakennus ja yhä se siellä on uusien rakennusten puristuksessa. Sen aikainen tyypillinen Lada ja sen aikainen varhainen kannanotto Jyväskylän kaupunkisuunnittelulle ja siihen liittyvään kähmintään matalan varastorakennuksen seinässä, joka kuvan ottamisen jälkeen ei kauaa ollut paikallaan: Taivaallisen rahan aukio.

Teksti ja kuva lisätty 10 tuntia myöhemmin 18:12. Pertti Manninen.
Tämä siis muistinvaraisesti, mutta ihan ajankohtana kirjoitettu on melkein samanlainen, tosin yksityiskohtaisempi! Sama.

Arkistokirjoitus:

Terveisiä Jyväskylästä!

14.03.02 Pertti Manninen, nettisanomat.com

Taivaallisen rahan aukio on muutettu parkkipaikaksi ja myös rakennus, joka sinne osoittaa, on hävitetty. Uusi uljas Jyväskylä ei tarvitse vanhoja rakennuksia maisemaa pilaamaan!

Rytsölän veljesten nousu ja tuho (?) symboloi pienessä mitassa mitä voi olla odotettavissa. Kaupungin johtaja Pekka Kettunen tähyää jo uusia haasteita – kun ei vain jättäisi hukkuvaa laivaa.

Kaupungin talous on kuralla ja kuvassa taustalla näkyvä paviljonki menestyy, kun sinne pumpataan jatkuvasti kaupungin ja ympäröivän maaseudun varoja miljoonittain vuodessa, markoissa tosin.

Aikoinaan nettisanomat.com järjesti kuvakyselyn, jonka voi hyvin liittää tähän.

15934453060228823517089712798174

Viikon kuvakysymys:

Mikä liikaa?

Vasemmalta: Jyväskylä Paviljonki, Tanssisali Lutakko, Työttömien yhdistyksen talo.
Kuvannut Pertti Manninen kesällä 1999.
Jos on aiheesta kiinnostunut, niin lehti on kirjoittanut Tanssisali-Lutakosta ja siitä, mihin nuorisoa on häädetty ja mihin heille on lupauksia annettu.

Vanha juomatehdas myytiin pikapikaa Sorjosen säätiölle, joka korjasi sen osin yhteiskunnan varoilla ja vuokrasi takuuvarmasti Yliopistolle. Positiivista oli tietenkin se, että rakennus korjattiin, mutta nuorilta meni yksi kaupungin omistama paikka sivu suun.

Jotenkin tuntuu siltä, että nuorille luvattu veturitalli on liian arvokas heille annettavaksi. Lehden oma haku ohjaa näihin juttuihin.

Taivaallisen rahan aukio on saanut arvoistansa seuraa. Viisitoistakerroksinen pilvenpiirtäjä on valmistunut, Paviljongin uudisrakennussuunnitelmat etenevät. Kaikki tämä mammonan takia, josta uskotellaan tulevan jotakin myös köyhille ja kurjille. Se näkee, joka elää!

Terveisiä Jyväskylästä!
Pertti Manninen, nettisanomat.com 14.03.2002

PS. Kuvassa etualalla oleva keltainen talo, jossa Työttömien yhdistys viimeksi majaili, on purettu. Sitä ennen kaupunginjohtaja Pekka Kettunen määräsi kadulla olevan kyltin hävitettäväksi. Kurja kansa ei saanut näkyä arvovieraille ja niinpä ovessa oli vain pieni A4- tiedotus, joka kertoi työttömien yhdistyksen talossa majailevan.

Uljas tiilitalo, Tanssisali Lutakko, on seuraavana purkulistalla. Mitään ei ole tehtävissä. Purkutiilet tarvitaan kuulemma Jyväsjärven lisätäyttämisessä, jotta järven päälle voitaisiin rakentaa lisää toimistorakennuksia niinkuin Nokian vuokraamissa toimistotaloissa tehtiin.

Sama.

Arkistokirjoitus
Nettisanomat.com 14.03.2002.

Lipponen muistaa väärin väittäessään, että hän kannatti ruotsinkielen pakollisuuden poistamista ylioppilaskirjoituksissa!

maanantai, tammikuu 5th, 2015

Entinen suurmies Paavo Lipponen on useissa haastatteluissa antanut ymmärtää, että hän olisi kannattanut vaalien 2003 edellä ylioppilaskirjoitusten ruotsinkielen kokeen pakollisuuden poistamista.

Mitä ihmettä? Mitä satuja saamme vielä hänen muisteloistaan kuulla?

Nettisanomat kirjoitti asiasta muuten aprillipäivänä 01.04.2004 seuraavasti:

PAKKO-RUOTSI
Torstaina 01.04.2004. Irak-vuodon kummallinen sivuhaara: Pakkoruotsi poistunee ylioppilaskokeista. Ruotsinkielen nimeen vannoneet suomenkieliset puheenjohtajat ovat poissa kuvioista! Tulossa!
Lue myös! Pakkoruotsi – vähemmistön enemmistön terroria Kysymyksiä presidenttiehdokkaille. 28.10.1999

http://www.nettisanomat.com/1999/10/28/n9913prespeli.htm#pakkoruotsi

Lipponen ei katsonut arvolleen sopivaksi ryhtyä minkäänlaiseksi ministeriksi, vaan ryhtyi eduskunnan puhemieheksi eläkepäiviä odottelemaan. Keskustan Anneli Jäätteenmäki oli sitten savustettava median myötävaikutuksella pois pääministerin paikalta ja syntyi Matti Vanhasen 1. hallitus, siis keskustalainen pääministeri ja muistaakseni opetusministerinä oli oululainen SDP:n Maija Rask, joka teki tämän urotyön: poisti siis ruotsinkielen pakollisuuden ylioppilaskirjoituksissa. Siinä sitten kovasti luvattiin RKP:lle, että asiaa seurataan, mutta jokainen kyllä oikeasti tajusi, että päätös pysyy vaikka kuinka seurattaisiin, Ruotsinkielen kirjoittajien määrä on romahtanut. Siis nuoret ovat äänestäneet jaloillaan ja tehneet jotain järkevämpää, esim. lukeneet jotain toista maailmankieltä englannin lisäksi.

Aika masentavan kuvan toimittajien ammattitaidosta antaa se, että Paavo Lipponen voi vapaasti päästellä lurituksiaan, eikä kukaan tarkista faktoja!

Lue myös edellä mainittu ikivanha kirjoitus:
Pakkoruotsi – vähemmistön enemmistön terroria Kysymyksiä presidenttiehdokkaille. 28.10.1999

http://www.nettisanomat.com/1999/10/28/n9913prespeli.htm#pakkoruotsi

Kun en saanut näitä linkkejä heti toiminaan ja kun kirjoitus sinänsä on vielä ajan kohtainen 15 vuotta myöhemmin, niin lisään sen tänne loppuun.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Loppiaisaattona 05.01.2015 klo 22:44.
Kuva lisätty seuraavana päivänä.

Kuva439150d20120116cafelipponen400ksh



27.10.1999
Pakkoruotsi – vähemmistön enemmistön terroria

Kysymyksiä presidenttiehdokkaille.

Oletteko tietoinen siitä, että suurelle osalle ikäluokkaa kahden muun kuin äidinkielen opettaminen on kidutusta ja turhuutta?

Kuinka kauan aiotte sietää oppilaiden ja opettajien turhautumista ja luuletteko tällaisen kahden kielen pakottamisen lisäävän koululaisten yleistä oppimismotivaatiota?

Oletteko tutustuneet asiaa koskeviin Suomessa tehtyihin tutkimuksiin? Miksi koko ikäluokalle pitää yrittää opettaa kahta ”vierasta kieltä”, kun oppimistulokset eivät kaikkien kohdalla ole kelvollisia vaan vaikuttavat negatiivisesti koko koulunkäynnin mielekkyyteen?

Ovatko suomenruotsalaisten äänet niin arvokkaita, ettette uskalla ottaa asiaa vakavasti esille vaan hyväksytte vähin äänin heidän mielipiteensä oikeutuksen vastoin tutkimustuloksia ja näin hyväksytte tämän vähemmistön enemmistön terrorin?

nettisanomat.com keskiviikkona lokakuun 27. päivänä 1999 pm