Pääministeri Sipilä ei ollut jäävi myöntäessään lisärahaa Terrafamelle, Oikeusasiamies vapautti Sipilän.
Koville se otti kuitenkin ja Sipilä sai tehdä parhaansa kiemurrellakseen ulos jääviysepäilyistä.
Oikeusasiamies totesi mm, että Kansan Uutisten toimittajan ottaessa yhteyttä edeltävänä rahanmyöntämispäivänä, ei ollut kysytty mitään yksityiskohtaista asiaan liittyvää, vaan vain yleistä.
Lisäksi lasten osaomistaman firmasta hankinta olisi joka tapauksessa tehty, vaikkei rahaa olisi myönnettykään. Tästä on siis asiantuntijalausunto tosi jäävistä paikasta, Terrafamelta.
Asian ydin on nyt siinä, että Sipilän salaiset omistukset eivät vieläkään ole tulleet julki ja emme voi siis edelleenkään tietää, mitkä rahapäätökset hyödyttävät suoraan Sipilää tai hänen sukulaisiaan.
Kauppalehti Optiossa on hyvä ja perusteellinen kirjoitus Sipilän bisnes ym. historiasta ja sielläkin yksi kirjoittajista kiinnittää tähän huomiota (Netistä luettu).
On siellä myös selostus tai ainakin maininta kuinka tämä Sipilän hallitus on tehnyt suoraan metsänomistajia suosivan myyntitulomuutoksen. Sipilällähän on metsää 180 ha yhdessä vaimonsa kanssa.
On siellä sekin mainittu kuinka Sipilä osti joltakin tuttavaltaan firman, jonka hän sitten myi USAAN ja joka firma sitten meni pois suomalaisilta sen siliän tien. Sipilälle myynyt pitää Sipilän tekoa ”vieläkin epäisänmaallisena tekona”.
Yleisesti voisi sanoa, että ulkomaisten ostajien rahojen alkuperästä emme tiedä mitään. Ne voivat olla verirahoja, huumerahoja tai varastettuja rahoja. Voivathan ne olla myös omia rahoja, tästäkin on paljon esimerkkejä Suomessa, jokunenhan on jäänyt kiinnikin.
Yleisesti voisi sanoa, että bisnesmies on aina bisnesmies ja aina niin härski kuin voi olla. Eivät tietenkään kaikki. Sipilähän voi olla poikkeus, mutta emmehän me sitä tiedä, eikä meidän annetakaan sitä tietää. Parasta olisi tietenkin, että kansan ei tarvitsisi elää tällaisessa epätietoisuudessa. Miljonäärin on paha katkaista kaikki kytköksensä, koska harvassa on ihmiset, jotka luopuvat omistuksistaan vapaaehtoisesti ja voisivat palvella isänmaataan kytköksistä vapaina.
Viikkosanomat. Pertti Manninen. Perjantai 03.02.2017 12:43 Kirkkonummen uimahallin kahviossa, kun tähän tuli vapaa hetki Kirkkonummen Urheilijoiden historian kirjoituksesta. Kohta pääsen erääseen isoon leikearkistoon käsiksi.
Painovirheet korjattu ja avainsanoja lisätty lauantaina 04.02.2017 07:08 sekä linkki Kauppalehti Option artikkeliin
02.02.2014 ”Juha Sipilän opintie politiikassa on ollut kivinen”
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/juha-sipilan-opintie-politiikassa-on-ollut-kivinen/6wNH3Mr7
Onneksi veroja ja maksuja reippaammin peritään, kun työttömien jonot kasvaa ja leipäjonojen tarve lisääntyy.
Merkillinen tapa parkkeerata miljonääreillä.
Ei tietenkään. Muistan elävästi kuinka ajoimme kerran -80 luvulla Rautalammilta Myhinperälle peräprutkuveneellä onnistuneesti.
Vene oli hienosti aamulla laiturin kupeessa kiinni, mutta kumpikaan kuskeista ei muistanut kuka sitä navigoi, lämmitimme saunan ja päättelimme että taxikuski varmaan.
Ei tullut rapuja sillä kertaa.
Liinos ei tuonut pikavoittoja.
Jyväskyläläisen ohjelmistotalo Liinoksen kurssi putosi toisena noteerauspäivänä listautumismyynnin lähtöhintaan. Liinos ei tuonut pikavoittoja nopean kaupan sijoittajille. Näin on käynyt lähes kaikille pienyrityksille, jotka ovat hiljan tulleet Helsingin pörssilistoille.
Sijoittajien amatöörimäisyyttä ja tietämättömyyttä kuvaa hyvin, etteivät kaikki tiedä, mikä ero on osakeannilla ja osakemyynnillä. Osakeannisssa raha tulee yhtiölle ja myynnissä osakkeen myyjälle.
Liinoskin keskittyi listautumisessaan pääomistajan osakkeiden myyntiin ja myyjä saikin hyvän potin itselleen omaan käyttöön. Uutta pääomaa itse yhtiöön tuli vain vähän.
nettisanomat.com tiistaina 12.10.1999 pm
Muualta:
Arsenal tietopuhallettiin
Merita luisui ruotsalaisille, siniristi haalistuu
MeritaNordbanken selkeyttää konserni-rakennettaan
Mitä Pehkonen oikein sanoi?
Jutut ja artikkelit kirjroitti ja kuvat kuvasi Pertti Manninen syksyllä 1999 Jyväskylässä ja Helsingissä.
Sotkeeko Vattenfall Keski-Suomen sähkökauppakuviot?
Jyväskylän kaupunginjohtaja Pekka Kettusen ajama Jyväskylän Energian tämänkertainen häivyttämissuunnitelma sai mutkan matkaansa.
Jyväskylän Energian ja Fortum Oy:n yhteinen tarjous maakunnallisen energiayhtiön, Keski-Suomen Valo Oy:n ostamiseksi jäänee toiseksi, koska Ruotsin valtion omistama Vattenfall teki rutkasti paremman tarjouksen Keski-Suomen Valo Oy:stä. Vattenfallin tarjous on noin 1100 miljoonaa (1,1 miljardia), kun taas Jyväskylän Energian ja Fortumin yhteisen tarjouksen hinnaksi jää noin 860-935 miljoonaa osakemäärästä riippuen.
Vattenfallin tarjous näyttää selvemmältä ja yksinkertaisemmalta, josta myyjät tietävät ostajan. Jyväskylän energian ja Fortum Oy:n tarjous näyttää enemmän alkukuviolta, jossa Jyväskylän Energian mukanaolo on rahastuksenluonteista ja loppukuvio johtaisi Fortumin koko Keski-Suomen energian omistajaksi.
Kaupunginjohtaja Pekka Kettusen pelaaminen tuntuu aika oudolta näissä kuvioissa. Kyllä kai kaupungin omistaman Jyväskylän energian myynnistä pitäisi päättää jotenkin demokraattisesti niin, että päättäjät ja asukkaat tietäisivät erilaisten kuvioiden todelliset tarkoitusperät.
nettisanomat.com tiistaina 12.10.1999 pm
Lue myös:
Energiapeli: Jyväskylän Energia myynnissä.
Kettunen: ”Tällä kertaa en epäonnistu.” torstaina lokakuun 7. päivänä 1999
”taiteilua telineillä”
JA
”Kaikki mitä kirjoitan, on kaipuuta.”
Runoilija Risto Rasa Tv:ssä Aleksis Kiven päivänä 10. lokakuuta 1999.
JA
Juha Kankkunen sijoittajana
”Halusin laittaa kaiken ylimääräisen säästöön, mutta järkevästi, koska toivoin sijoitusteni tuottavan. Urani lopetettuani aion muuttaa takaisin Suomeen, joten haluan kerätä pesämunaa eläkepäiviä varten.”
”Muiden sijoittajien tapaan suosin tietenkin Nokiaa ja Raisiota, koska ne ovat hyviä pörssivetureita. Olen kuitenkin aina ollut kiinnostunut myös muista yhtiöistä. Vaikka sijoitankin suomalaisiin yhttiöihin, niiden kamsainvälistymisen myötä pamostukseni kohdistuvat samalla eri puolille maailmaa.”
…
”Haluan pitää valtaosan sijoituksistani varmoissa kohteissa. tähän saakkka olen ollut saamaani tuottoon tyytyväinen, kokonaisuutena jopa iloisesti yllättynyt.”
Juha Kankkunen Marianne Lindin haastattelussa Conventum Rahastoyhtiön Tuotto-asiakaslehdessä lokakuussa 1999
”vauhdin hurmaa”
”Ne ihmiset, jotka osaavat jatkuvasti kehittää itselleen uusia lähes mahdottomilta näyttäviä haasteita, ovat onnellisia.”
Ilkka Tuomi Tekniikka&Talous-lehdessä