Posts Tagged ‘Fortum’

2020. Marraskuu. Mistä kansalaiset muistavat Keskisuomalaisen äyrikuninkaan Matti Hällin?

maanantai, marraskuu 16th, 2020

2020. Marraskuu. Mistä kansalaiset muistavat Keskisuomalaisen äyrikuninkaan Matti Hällin?

Lainaus Keskisuomalaisen verouutisesta ja siihen liittyvistä lukijoiden kommenteista!

LAINAUS

Matti Hällin mukaan tulovirta on seurausta onnistuneesta yrittämisestä. Häll on ollut ajan hermolla tietotekniikan kehityksessä vuosikymmenet. RISTO AALTO

Keijo Lehto, Jorma Rahkonen, Ilkka Hartio

Jyväskyläläisen pörssiyhtiö Admicomin huima pörssitaival näkyi viime vuonna Keski-Suomen suurimpien veronmaksajien listalla.

Maakunnan seitsemästä suurimmasta veronmaksajasta peräti viisi on kuitannut isot pääomatulot. Kaikki he työskentelevät tai ovat työskennelleet Admicomissa.

Admicom myy itse kehittämäänsä toiminnanohjausjärjestelmää yrityksille, joiden toimialana on talotekniikka, rakentaminen tai teollisuus. Yrityksen lokakuun alun tietojen mukaan Admicom työllistää 172 henkilöä, mikä oli 39 enemmän kuin vuosi sitten. Valtaosa yrityksen henkilöstöstä työskentelee Jyväskylässä.

1 Matti Häll, 6 546 279

Matti Häll vei ohjelmistoyhtiö Admicomin pörssiin helmikuussa 2018. Admicom on ollut pörssiraketti, jonka osakkeen hinta on yli kymmenkertaistunut pörssitaipaleen aikana. Häll on erityisesti tänä vuonna vähentänyt omistustaan Admicomissa, mutta on edelleen yhtiön suurin omistaja 30,7 prosentin osuudella.

Jyväskylä on saanut lukuisia  miljonäärejä pörssiyhtiö Admicomin työntekijöistä, jotka ovat myyneet edullisesti ostamansa osakkeet hyvällä voitolla. RISTO AALTO

LAINAUS LOPPUU

Ja sitten lukijoiden kaikki kommentit (16.11.2020)

LAiNAUS

Kaikki6

Kirjoittajan tiedot
Hällä väliä. Jotkut saa enemmän täppiä, toisille siunaantuu jytkymmästi kurjuutta.
Onneksi veroja ja maksuja reippaammin peritään, kun työttömien jonot kasvaa ja leipäjonojen tarve lisääntyy.

Ilmoita asiattomia kommentteja

Kirjoittajan tiedot
Eikös tämä viitekuvassa poseeraava ajanut moottoveneensä 27.5m rannan puolelle plaaniin, joku vuosi sitten.
Merkillinen tapa parkkeerata miljonääreillä.

Ilmoita asiattomia kommentteja

Kirjoittajan tiedot
reply Vastaus käyttäjälle AlienAted
No, joo… sattuuhan sitä paremmallekin väelle. Sitä nukahtaa ruoriin ja käsi tyrkkää kaasukahvan täysille niin pitkälle ”mänöö” kuivalle maallekin, jos suunta sinnepäin. Avomerellä voisi loppuu polttoaine ennen kuin…Oliha sitten tuo paatinrähjäraato vielä Pirkkalan vahinkokeskuksessa myynnissä – hyvään hintaan. Menikö etiäpäin – en tiedä!

Ilmoita asiattomia kommentteja

Kirjoittajan tiedot
reply Vastaus käyttäjälle T-i-e-t-ä-j-ä
Tais kaasu hirtää kiinni ja aiheutti tämän ikävän onnettomuuden. Tuskin kumminkaan liittyy veronmaķsuun millään tavalla. Turha on provosoida!

Ilmoita asiattomia kommentteja

Kirjoittajan tiedot
reply Vastaus käyttäjälle Doctor veritatis
”Turha on provosoida!”
Ei tietenkään. Muistan elävästi kuinka ajoimme kerran -80 luvulla Rautalammilta Myhinperälle peräprutkuveneellä onnistuneesti.
Vene oli hienosti aamulla laiturin kupeessa kiinni, mutta kumpikaan kuskeista ei muistanut kuka sitä navigoi, lämmitimme saunan ja päättelimme että taxikuski varmaan.
Ei tullut rapuja sillä kertaa.

Ilmoita asiattomia kommentteja
LAINAUS LOPPUU
Vaikeahan se on täältä kaukaa arvata mitä rahoja ja minkä maan rahoja tuossa pyörii, mutta voitothan on kotiutettu ja verot maksettu.
Liinoksestahan kaikki alkoi eikä varmaan Admicomiin vielä pääty.
Viikkosanomat. Pertti Manninen. Kirkkonummella maanantaina 16.11.2029 07:23 pari viikkoa myöhässä!
+
 Nettisanomat

 

Liinos ei tuonut pikavoittoja.

Jyväskyläläisen ohjelmistotalo Liinoksen kurssi putosi toisena noteerauspäivänä listautumismyynnin lähtöhintaan. Liinos ei tuonut pikavoittoja nopean kaupan sijoittajille. Näin on käynyt lähes kaikille pienyrityksille, jotka ovat hiljan tulleet Helsingin pörssilistoille.

Sijoittajien amatöörimäisyyttä ja tietämättömyyttä kuvaa hyvin, etteivät kaikki tiedä, mikä ero on osakeannilla ja osakemyynnillä. Osakeannisssa raha tulee yhtiölle ja myynnissä osakkeen myyjälle.

Liinoskin keskittyi listautumisessaan pääomistajan osakkeiden myyntiin ja myyjä saikin hyvän potin itselleen omaan käyttöön. Uutta pääomaa itse yhtiöön tuli vain vähän.

nettisanomat.com tiistaina 12.10.1999 pm


Muualta:

Arsenal 
tietopuhallettiin

Merita luisui
 ruotsalaisille, siniristi haalistuu

MeritaNordbanken selkeyttää konserni-rakennettaan

Mitä Pehkonen oikein sanoi?


Jutut ja artikkelit kirjroitti ja kuvat kuvasi Pertti Manninen syksyllä 1999 Jyväskylässä ja Helsingissä.

TALOUHISTORIAA VIIME VUOSITUHANNELTA!
Sivulla oli myös artikkelit:

Sotkeeko Vattenfall Keski-Suomen sähkökauppakuviot?

Jyväskylän kaupunginjohtaja Pekka Kettusen ajama Jyväskylän Energian tämänkertainen häivyttämissuunnitelma sai mutkan matkaansa.
Jyväskylän Energian ja Fortum Oy:n yhteinen tarjous maakunnallisen energiayhtiön, Keski-Suomen Valo Oy:n ostamiseksi jäänee toiseksi, koska Ruotsin valtion omistama Vattenfall teki rutkasti paremman tarjouksen Keski-Suomen Valo Oy:stä. Vattenfallin tarjous on noin 1100 miljoonaa (1,1 miljardia), kun taas Jyväskylän Energian ja Fortumin yhteisen tarjouksen hinnaksi jää noin 860-935 miljoonaa osakemäärästä riippuen.

Vattenfallin tarjous näyttää selvemmältä ja yksinkertaisemmalta, josta myyjät tietävät ostajan. Jyväskylän energian ja Fortum Oy:n tarjous näyttää enemmän alkukuviolta, jossa Jyväskylän Energian mukanaolo on rahastuksenluonteista ja loppukuvio johtaisi Fortumin koko Keski-Suomen energian omistajaksi.

Kaupunginjohtaja Pekka Kettusen pelaaminen tuntuu aika oudolta näissä kuvioissa. Kyllä kai kaupungin omistaman Jyväskylän energian myynnistä pitäisi päättää jotenkin demokraattisesti niin, että päättäjät ja asukkaat tietäisivät erilaisten kuvioiden todelliset tarkoitusperät.

nettisanomat.com tiistaina 12.10.1999 pm

Lue myös:

Energiapeli: Jyväskylän Energia myynnissä.
Kettunen: ”Tällä kertaa en epäonnistu.”
 torstaina lokakuun 7. päivänä 1999

”taiteilua telineillä”

JA


 ”asfalttikukka”

”Kaikki mitä kirjoitan, on kaipuuta.”
Runoilija Risto Rasa Tv:ssä Aleksis Kiven päivänä 10. lokakuuta 1999.

JA

Juha Kankkunen sijoittajana

”Halusin laittaa kaiken ylimääräisen säästöön, mutta järkevästi, koska toivoin sijoitusteni tuottavan. Urani lopetettuani aion muuttaa takaisin Suomeen, joten haluan kerätä pesämunaa eläkepäiviä varten.”

”Muiden sijoittajien tapaan suosin tietenkin Nokiaa ja Raisiota, koska ne ovat hyviä pörssivetureita. Olen kuitenkin aina ollut kiinnostunut myös muista yhtiöistä. Vaikka sijoitankin suomalaisiin yhttiöihin, niiden kamsainvälistymisen myötä pamostukseni kohdistuvat samalla eri puolille maailmaa.”

”Haluan pitää valtaosan sijoituksistani varmoissa kohteissa. tähän saakkka olen ollut saamaani tuottoon tyytyväinen, kokonaisuutena jopa iloisesti yllättynyt.”

Juha Kankkunen Marianne Lindin haastattelussa Conventum Rahastoyhtiön Tuotto-asiakaslehdessä lokakuussa 1999



”vauhdin hurmaa”

 

”Ne ihmiset, jotka osaavat jatkuvasti kehittää itselleen uusia lähes mahdottomilta näyttäviä haasteita, ovat onnellisia.”
Ilkka Tuomi Tekniikka&Talous-lehdessä

Nettisanomat

 

2017. Harry Harkimo pelkää Fortumin Saksan seikkailussa käyvän samoin kuin omassa Hampurin hallissaan.

perjantai, marraskuu 24th, 2017

2017. Harry Harkimo pelkää Fortumin Saksan seikkailussa käyvän samoin kuin omassa Hampurin hallissaan.

Iltalehdesssä Hjallis Harkimo -palstalla perjantaina 24.11.2017 Harkimo kertoo Saksan hallistaan jonkunlaisena mainetekona. Hän unohtaa kertoa, että hänet pelastettiin konkurssilta.

”Jättikaupan pitäisi jännittää meitä kaikkia”.

”Olen itse rakentanut ison hallin Saksaan ja tiedän, että se ei ole mikään helppo ympäristö tehdä liiketoimintaa.”

Iltalehti 24.11.2017.
https://blogit.iltalehti.fi/hjallis-harkimo/2017/11/24/jattikaupan-pitaisi-jannittaa-meita-kaikkia/


Netistä löytyy hiukan tarkennusta:
”Tämä bisnesmies on laittanut useita firmoja suoritustilaan ja jättänyt sitoumuksensa hoitamatta. esim Harkino-nimisen yhtiön. Hampurin halliseikkailut pelasti SanomaWSOY:n Rautakirja Oy, joka omia tappioita välttääkseen joutui ottamaan Hampurin hallin haltuunsa. Jokainen R-kioskissa kävijä maksaa nyt promilleja tälle bisnesmiehelle usean vuoden ajan.
Nettisanomat 01.12.2006.
http://www.nettisanomat.com/2006/12/01/harkimosaarela.html

IMG_20171124_213616392

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Perjantai 24.11.2017 klo 22.10.

Lue myös!

Nettisanomat maanantai 2006-11-27.

Kuva. Hartwall-areena valmistautuu paikalliskamppailuun. Helsinki perjantai 2006-11-17. Pertti Manninen. Kuva.

Pääkirjoitus. Tupakkamannekiinista kaljamannekiiniksi.

Entinen tupakkamannekiini ja nykyinen olutmannekiini on ryhtynyt ryöpyttämään keskustalaista naisministeriä. Itse kokoomuksen ehdokasta presidentinvaaleissa avoimesti tukenut tekee siis politiikkaa. Ehkä hän katkeroitui, kun sai porttikiellon itsenäisyyspäivän juhliin käyttäydyttyään sopimattomasti naisten vessassa. Menihän tämä kuudettakymmentä käyvä ukkomies kolmikymppisen uuden neitokaisen kanssa linnan juhliin, jossa vaimokin oli kutsuttuna vieraana.

Tämä bisnesmies on laittanut useita firmoja suoritustilaan ja jättänyt sitoumuksensa hoitamatta. esim Harkino-nimisen yhtiön. Hampurin halliseikkailut pelasti SanomaWSOY:n Rautakirja Oy, joka omia tappioita välttääkseen joutui ottamaan Hampurin hallin haltuunsa. Jokainen R-kioskissa kävijä maksaa nyt promilleja tälle bisnesmiehelle usean vuoden ajan. Nykyiseen alkoholipoliittiseen keskusteluun on syytä tuoda mieliin tämän bisnesmiehen Ilta-Sanomissa joitakin vuosia sitten antama mielipide: ”Mitä pahaa on kaljanjuonnissa?”

Pääkirjoitus. Maanantai 2006-11-27. Nettisanomat. Pertti Manninen.
Liitteenä juttuja vuodesta 1999 alkaen. Liite.

http://www.nettisanomat.com/2006/12/01/harkimosaarela.html

Lue myös!
Helsingin Sanomat. Urheilu. Aikalisä. Olipa kerran ministeri, joka käänsi urheilulle selkänsä. Harry Harkimo. Sunnuntai 2006-11-26. Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen ja lehden omistaa SanomaWSOY.

Olipa kerran ministeri, joka käänsi urheilulle selkänsä

Suomalaiset huippu-urheilijat ovat hemmotelleet meitä suomalaisia käsittämättömillä uroteoilla maailmantähtien joukossa. Kansallista identiteettiämme on vahvistettu ja itsetuntoamme pönkitetty olympia-areenoilla ja MM-kilpailuissa sekä muissa arvoturnauksissa.

Odotuksemme eivät ole muuttuneet mihinkään. Me haluamme yhä sankareita. Mahdollisuud et odotusten täyttymiselle ovat vain supistuneet olemattomiin, kun valtiovalta ei ymmärrä huippu-urheilun todellisia tarpeita kiristyvässä kilpailussa. Etenkin pienten lajien edustajat joutuvat nostamaan kätensä pystyyn. Ammattimaista harjoittelua vaativaan huipuntavoitteluun ei yksinkertaisesti ole taloudellisia edellytyksiä.

Valtionavun pienuus osoittaa arvostuksen puutteen. Ja jos valtiovalta ei arvosta, niin miten yritysmaailmakaan suhtautuisi toisin. Kulttuuriministeri Tanja Saarela (ent. Karpela, s. Vienonen) on yhteiskunnassamme huippu-urheilun ylin edunvalvoja. Huippu-urheilun onneksi hän on tuolla valtaistuimella enää vain muutaman kuukauden, sillä pelkkänä kauneuskilpailun voittajana ei voi ratsastaa toista ministerikautta.

Urheiluelämän odotukset tosin olivat Saarelankin kohdalla korkealla, kun hän aloitti Karpelana uudessa tehtävässään vajaa neljä vuotta sitten. Hän oli tehnyt kotiläksynsä hyvin ja ymmärtänyt käyttää asiantuntijoita apunaan asioissa, joita hän ei voinut urheiluelämästä hallita pelkällä aerobic-ohjaajan taustallaan. Mutta mitä sitten tapahtui, kulttuuriministeri käänsikin urheilulle selkänsä.

Ministeri, joka oli tottunut jo missivuosistaan lähtien olemaan huomion keskipisteenä, ryhtyikin välttelemään asiaa, jonka puolesta hänen odotettiin taistelevan. Mitä tästä opimme: ministeriä valittaessa pitäisi miettiä muutakin kuin hänen julkisuusarvoaan ja hänen edustamansa puolueen tarpeita profiilin nostamiseen. Keskustan populistiset pyrkimykset äänien kalasteluun nuoren, näyttävän ja teräväpäisen naisen avulla ovat koituneet suomalaisen huippu-urheilun tappioksi.

Lasten ja nuorten liikunnasta, joka sekin on erittäin tärkeää, ministeri on kyllä jaksanut huolehtia, koska sen avulla saa laajempaa julkisuutta eli enemmän ääniä. Teot silläkin saralla ovat valitettavasti jääneet turhanpäiväisen höpötyksen tasolle.

Urheilun edustustehtäviin ulkomaille, olympiakisojen kokkareille ja muille vastaaville estradeille Tanja Saarela on nainen paikallaan. Siinä miesvaltaisessa ympäristössä hän hallitsee ammattimaisesti tilanteet erinomaisine englannin kielen taitoineen ja näyttävine ulkomuotoineen toisin kuin kotoisissa urheilukinkereissä, joita hän tuntuu tietoisesti välttelevän.

Suomen urheiluväki on joutunut toistuvasti pettymään, kun erilaisissa alan tilaisuuksissa on odotettu kulttuuriministerin ottavan puheissaan kantaa kiperiin urheilupoliittisiin kysymyksiin, mutta paikalle onkin saapunut joku sijaispuhuja ministerin ilmoittauduttua sairaaksi. Johonkin kokoukseen, jossa ei puhuta urheilusta, ministeri Saarela pöräyttää näyttävästi moottoripyörällä kuin Bond-tyttö ikään ja kutsuu lehdistön paikalle, mutta ne kekkerit, joissa on riski saada negatiivista julkisuutta, hän jättää tyylikkäästi väliin.

Hän ei ymmärrä, että julkisuutta ei voi hallita ja että hyvä johtaja tarvitsee kritiikkiä tullakseen paremmaksi johtajaksi. Hän ei kestä arvostelua raivostumatta ja puolustelematta itseään aina häpeäksi asti. Näin on varmaan tämänkin kolumnin jälkeen.

Herkkähipiäisenä ministeri Saarela on yrittänyt kehittää ympärilleen suojamuurin. Hän pelkää – syystäkin – oman uskottavuutensa puolesta ja sortuu selittelemään sen sijaan, että kohtaisi aidosti tilanteet ja ottaisi niistä opiksi.

Me emme tarvitse kulttuuriministeriä, joka ei ole kiinnostunut urheilusta. Me kaipaamme urheilun keulakuvaksi ihmistä, jolla on kokemusta ja kanttia. Ihmistä, jolla on tahto kehittää urheilun rahoitusta. Ihmistä, joka tapaisi urheilijoita jo paljon ennen kuin he ovat meidän kaikkien sankareita.

Harry Harkimo
harry.harkimo @hartwall-areena.com.
Kirjoittaja on urheilun liikemies. (Kuva).

Helsingin Sanomat. Urheilu. Aikalisä. Olipa kerran ministeri, joka käänsi urheilulle selkänsä. Harry Harkimo. Sunnuntai 2006-11-26. Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen ja lehden omistaa SanomaWSOY.

http://www.nettisanomat.com/2006/12/01/harkimosaarela.html

Pääministeri Juha Sipilän miljoonaomaisuus pörssiyhtiöissä: Elisa, Fortum, Kemira, Kesko, Kone, Metso, Neste, Nokia, Nokian renkaat, Orion, Sampo, Stora Enso, UPM-Kymmene ja Wärtsilä.

sunnuntai, tammikuu 15th, 2017

Pääministeri Juha Sipilähän ei ole kertonut, vaikka vaadittu onkin, miljooniensa määrää eikä sitä, mihin ne varat on sijoitettu. Kaikki on kätketty ns. vakuutuskuoriin ja muihin varallisuusinstumentteihin. Oikeuskansleri on hyväksynyt, samoin kuin myös eduskunnan enemmistö, tämän selvityksen riittäväksi kertomaan ministerin sidonnaisuuksista.

Ainoa kohdalle osunut ja julkaistu yksityiskohtainen selvitysyritys on Kansan Uutisissa torstaina 24.11.2016 toimittaja Johan Alénin julkaisema kirjoituksessa ”Emme tiedä mihin yhteiskunnallisesti merkittäviin yhtiöihin pääministerin varat sijoitetaan”. Ylen määräaikainen toimittaja Jarno Liski yritti tehdä samanlaista selvitystä, mutta Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivinen ja uutistoiminnan päällikkö Atte Jääsleläinen estivät selvityksen tekemisen ja mahdollisesti jo valmiin jutun esittämisen. Toimittaja Liskin työsopimusta ei ole sitten myöhemmin uusittu.

Kansan Uutisten kirjoituksessa torstaina 24.11.2016 muun muassa:

”Juha Sipilä vakuuttaa, että hän ei voi vaikuttaa varoillaan tehtäviin sijoituspäätöksiin. Olemme tämän vakuutuksen varassa.”

”Pääministeri Juha Sipilällä (kesk.) on mahdollisuus sijoittaa Helsingin pörssin yhtiöihin ilman että sidonnaisuus tulee julki. Sipilä tiedetään miljonääriksi, mutta hänen varoillaan tehtävät sijoitukset on piilotettu.”

’Sipilän käyttämät Nordea-pankin sijoitustuotteet mahdollistavat sijoittamisen 14:ään Helsingin pörssissä noteerattuun yhtiöön. Nämä hyvin suuret yhtiöt ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä, ja niillä on mittavaa toimintaa ulkomailla:

”Tietoliikenneyhtiö Elisa. Yksi Suomen merkittävistä matkapuhelinoperaattoreista.
Energiayhtiö Fortum. Toimintaa Pohjoismaissa, Venäjällä ja laajemmin Itämeren alueella.
Teollisuuskemikaalien valmistaja Kemira. Toimintaa 40 maassa.
Kaupan alan Kesko. Kolmanneksen markkinaosuus Suomessa, toimii Valko-Venäjällä asti. Ilmoitti lokakuussa myyvänsä Venäjän-kauppansa.
Hissivalmistaja Kone. Globaali yritys. EU:n komissio langetti kartellisakkoja vuonna 2006.
Prosessiteollisuuden laitevalmistaja Metso. Globaali yritys.
Öljy-yhtiö Neste. Omistaa esimerkiksi 45 prosenttia perusöljylaitoksesta Bahrainissa.
Tietoliikennealalla toimiva Nokia. Satatuhatta työntekijää ympäri maailman, toistuvasti osallisena globaaleissa yritysjärjestelyissä.
Rengasvalmistaja Nokian Renkaat. Tehtaita mm. Venäjällä.
Lääketeollisuusyhtiö Orion. Päämarkkina-alue Suomi mutta tuotteita myynnissä yli sadassa maassa.
Finanssikonserni Sampo. Merkittävä pohjoismainen pankki.
Metsäyhtiö Stora Enso. Suomalais-ruotsalainen maailman mittakaavassa suuri paperin valmistaja.
Metsäyhtiö UPM-Kymmene. Suuri yhtiö on rönsyillyt myös biopolttoaineen valmistukseen.
Konepaja Wärtsilä. Toimittaa moottoreita ja voimalaitoksia ympäri maailman.”

”Tarkennetaan vielä, että Suomen pääministerillä on mahdollisuus itse valikoida, että hän saa tuottoa näiden yhtiöiden jakamasta voitosta ja niiden osakkeiden arvonnoususta.”

”Myöhemmin tässä jutussa Sipilä kertoo, että hän ei käytä tätä mahdollisuutta. Kansalaiset eivät kuitenkaan voi varmuudella tietää sitä.”

”Toinen mahdollisuus aktiiviseen sijoittamiseen kuoren kätkössä olisi valikoida Nordean rahastovalikoimasta haluamansa. Sijoittaja voi vaihtaa rahastoja kulloistenkin tietojensa ja arvioidensa mukaan.”

http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3634239-emme-tieda-mihin-yhteiskunnallisesti-merkittaviin-yhtioihin-paaministerin-varat-sijoitetaan

Tämä siis Kansan Uutisissa torstaina 24.11.2016.

Toimittaja pyytää sitten tarkennuksia Sipilältä ja päättää kirjoituksensa näin:
”Hän vastasi kysymyksiini avustajansa välityksellä:
– Sidonnaisuusilmoitukseni pohjalta pystytte joka hetki näkemään sijoitukseni. Mitään muuta epäsuoraakaan yritysomistusta ei ole.
Pyysin vielä tarkennusta, ja pääministeriltä toimitettiin vastaus:
– Mitään muita yritysomistuksia ei ole. Sidonnaisuusilmoituksesta selviää kaikki rahastojen kautta olevat omistukset, joiden sisältöön en voi vaikuttaa. Sisällöt selviävät pankkien julkisilta sivuilta.”

”Pääministerin mukaan erilaiset varainhoitajat siis päättävät, mihin varat sijoitetaan. Sipilän varat ovat vakuutuskuorten kätkössä, ja me olemme hänen vakuutuksensa varassa.”

Tämä siis Kansan Uutisissa torstaina 24.11.2016.

Kirjoitus julkaistu myös Nettisanomien Sipilän omistuksia koskevassa juttukokonaisuudessa.
http://www.nettisanomat.com/2016/12/07/etusivu.html

Fortum. Kuula. Taloussanomat. lukijan kommentti: ”metalliset kuulat nimittäin lentää täällä Suomessa, jos näitä rikollisia ei saa kaltereiden taakse”.

perjantai, joulukuu 13th, 2013

Taloussasanomat torstaina 2013-12-12

Fortumin Kuula: Sähköverkkojen myynti suomalaisten etu

http://www.taloussanomat.fi/porssi/2013/12/12/fortumin-kuula-sahkoverkkojen-myynti-suomalaisten-etu/201317224/170?&n=5#commentsHere

LAINAUS ALKAA

lukijan kommentti 

Kukaan muu ei hyödy kuin kuula ja lähipiiri.
Voipi olla, että kuula lähtee sinne välimerelle liliuksen kanssa purjehtimaan,
metalliset kuulat nimittäin lentää täällä Suomessa, jos näitä rikollisia ei saa kaltereiden taakse.
kuulaottaan
12.12.2013 13:18

LAINAUS LOPPUU

Viikkosanomat. Pertti Manninen. perjantai 2013-12-13 klo 02:55

Elop vs. Lilius. Bonukset. Nokia vs Fortum. Lukijan kommentti Ilta-Sanomissa 2013. Ja arkistokirjoitus 2011 helmikuussa: Nokia, Good Bye!

torstai, syyskuu 19th, 2013

Elop vs. Lilius. Bonukset. Nokia vs Fortum. Lukijan kommentti Ilta-Sanomissa

Jutussa:

Nokian ex-johtaja Elopin jättibonuksista: ”Todistaa suunnitelmasta”

http://www.iltasanomat.fi/digi/art-1288601078761.html?ref=ts-tf-promo5#comments-anchor

LAINAUS

hönsjöns
Eilen 23:23

pikkurahoja verrattuna Lilliuksen 300 miljoonan boonuksiin. Eeloppi sentään myi nokian, joten pienet kaupantekijäiset on paikallaan, kuntaas Lillius ei tehnyt mitään erikoista.

LAINAUS LOPPUU

Kommentti:
Asiat mittasuhteisiin, Useissa kommenteissa epäiltiin Ollilankin jo saaneen miljoonia, kun hän oli valitsemassa Elopia toimitusjohtajaksi Kallasvuo-fiaskon jälkeen.

Ehkä pian ilmestyvä elämäkerta jotain kertoo näistäkin asioista.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Perjantai 2013-09-20 00:15.

Lue myös!

2011 helmikuu 

(kun Elop valittiin Nokian johtoon)

Good Bye!

Mitään ei ollut enää tehtävissä kun Ollila töpeksi loistavan menneisyyden.

Millään vakuutteluilla suomalaisuudesta ole mitään merkitystä jos suomalaisten kehittämä työ hylätään harjoituksena tai pääkonttori muka pidetään Suomeessa. Tämä on samaa sukua kun tämä vauhtiveikko Kimmo Sasi höpisi aikoinaaan jotain voittoa, kun Lipponen-Niinistön hallitus oli hädissään ohjannut Soneran ruotsalaiselle Telialle ja Telian hallituksen puheenjohtajaksi tuli suomalainen.

Vaikken kunnollista älypuhelinta ole vielä hankkinut, niin jokin Samsung Galaxyn tapainen olisi kiinnostava. Kun Nokialla oli sentään vuosikaudet kommunikaattori, niin miksi siitä ei älytty kehittää nettiselainta, pitää se puhelimena ja pienoistietokoneena (sormia tarvitaan aina) ja tehty tästä tuotetta. Siellä vain kehitettiin hienoja puhelimia eikä älytty tätä Applen linjaa, ei edes lähdetty siihen vauhdilla mukaan.

Good Bye Nokia. Eläköön Microsoft!
Kyllä pahalta tuntuu. Ollila on kansanpetturi ja ansaitsee ansaitsemansa historiankirjoituksen. Ei ollut miehestä pitämään Nokiaaa pystyssä. Hänhän valitsi tämän kalkkis-Kallasvuonkin jatkamaan tuhoa. Vai nähtiinkö se jo aikaisemmin että tuho tulee, niinkuin Björn Wahlroos, joka käänsi pankkituhon pankinomistajien ja itsensä voitoksi.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Perjantai 2011-02-11 klo 17:33.

http://viikkosanomat.fi/2011/02/11/nokia-good-bye-uuden-suomen-kommenttipalstalta-2-viimeista/

P. S

Tällainenkin löytyi vaikken sitä muistanut olevan olemassakaan ylläolevan kommentin valitessani.
Sama

Lue myös!

”Nokia, mitä minä sanoin 2011″. Viikkosanomat. Torstai 2011-02-17 klo 00:53.
Jos Nokia olisi pysynyt omassa käyttöjärjestelmässään, se olisi automaattisesti pitänyt piuhat Suomessa, nyt joudutaan taistelemaan sijasta niin yhdysvaltalaisten kuin intialaisten kanssa.” 

http://viikkosanomat.fi/2013/09/03/nokia-mita-mina-sanoin-2011-viikkosanomat-torstai-2011-02-17-klo-0053-jos-nokia-olisi-pysynyt-omassa-kayttojarjestelmassaan-se-olisi-automaattisesti-pitanyt-piuhat-suomessa-nyt-joudutaan/

Lue myös monia artikkeleita Nokiasta  ym
http://www.nettisanomat.com