Posts Tagged ‘kone’

2020. Marraskuu. Antti Herlin vältti rikossyytteen maakaupassa. Vain kaksi mediaa kertoi asiasta. YLE ja Viisykkönen. HS vaikeni kun olisi pitänyt kertoa omistajan asioista.

keskiviikko, marraskuu 25th, 2020

2020. Marraskuu. Antti Herlin vältti rikossyytteen maakaupassa. Vain kaksi mediaa kertoi asiasta.

Tähän mennessä, maanantai 25.11.2020 18:50, vain Ylen juttu ja kirkkonummelaisen verkkolehden Viisykkönen juttu löytyy google-haulla.

Juttujen katkelmia:

YLE:

LAiNAUS

Suomen rikkain mies Antti Herlin välttyi syytteiltä kiinteistökauppatutkinnassa – poliisi epäili avunannosta törkeään kavallukseen

Pääepäilty tapauksessa on entinen pankkiiri Mika Lehto, joka kiistää syyllistyneensä rikokseen.

Talous

Antti Herlin.

 

Koneen suuromistaja Antti Herlin vastasi poliisikuulusteluissa useimpiin kysymyksiin joko “en tiedä” tai “en muista”. Arkistokuva vuodelta 2015.Roni Rekomaa / Lehtikuva

 

Helsingin poliisi epäili Antti Herliniä talousrikoksesta, mutta syyttäjä ei nostanut syytettä Suomen rikkainta miestä kohtaan.

Ylen MOT-toimituksen tietojen mukaan tapauksen pääepäilty, entinen pankkiiri Mika Lehto, saa syytteen törkeästä kavalluksesta.

Etelä-Suomen Sanomat uutisoi Mika Lehdon saamasta syytteestä jo syyskuun alussa(siirryt toiseen palveluun).

MOT:n tavoittama Lehto toteaa, ettei ole saanut syytettä vielä virallisesti tiedoksi.

Herlin: Täyttä yhteistyötä poliisin kanssa

Poliisi kuulusteli rikoksesta epäiltynä esitutkinnassa myös Koneen hallituksen sihteeriä ja Herlinin luottohenkilönä pidettyä Jukka Ala-Melloa. Syyttäjä ei nostanut syytettä myöskään Ala-Melloa vastaan.

Todistajana tapauksessa kuultiin Koneen juristia Johannes Frändeä. Antti Herlin ei antanut aiheesta haastattelua, vaan ainoastaan lyhyen lausunnon sähköpostitse.

– Ala-Mello, Herlin, Frände sekä Security Trading Oy:n [Antti Herlinin sijoitusyhtiö] muut edustajat ovat tehneet täyttä yhteistyötä poliisin kanssa asiassa ja muun muassa toimittaneet poliisille kaiken poliisin pyytämän aineiston.

– Perusteellisen tutkinnan jälkeen syyttäjä on päättänyt olla nostamatta syytettä Ala-Melloa, Herliniä ja/tai Security Trading Oy:n muita edustajia vastaan. Security Trading Oy tai sen edustajat eivät ole asiassa syyllistyneet mihinkään rikokseen, Fränden lähettämässä sähköpostissa todetaan.

Poliisi kiinnostui kiinteistökaupoista

Poliisin esitutkinta liittyy Kirkkonummella 2016 tehtyihin yritys- ja kiinteistökauppoihin.

LAiNAUS LOPPUU

Viisykkönen:

LAINAUS

(0) kommenttia

Yle: Antti Herlin välttyi syytteeltä rikosjutussa, johon liittyi iso maakauppa Etelä-Kirkkonummella

Antti Herlin on ostanut aktiivisesti maa-ja metsatalousmaita erityisesti Etelä-Kirkkonummella, jossa hän asuu.

Kirkkonummella asuva hissiyhtiö Koneen suuromistaja Antti Herlin on Ylen mukaan välttynyt syytteeltä monimutkaisessa talousrikosjutussa, jota poliisi on tutkinut nelisen vuotta.

Poliisi aloitti esitutkinnan Kirkkonummella tehtyihin kiinteistö- ja yrityskauppoihin liittyen. Herlin oli yksi epäillyistä henkilöistä.

Kiinteistökaupassa Herlinille siirtyi noin 80 hehtaaria maata merenrannalla ja vesialueita.

Kiinteistön omisti neljä osakasta, joista kolme kertoi, etteivät saaneet kauppasummasta mitään.

> Antti Herlinin maakaupoista tutkintapyyntö poliisille – entisen kartanon maat vaihtoivat omistajaa Kirkkonummella (Viisykkönen 22.9.2017)

LAiNAUS LOPPUU

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Keskiviikko 25.11.2029 19:13.

Lue myös kirjoitukseni vuodelta 2017 muutettuani takaisin Kirkkonummelle.

Björn Wahlroos ja Antti Herlin. Paljonko ihminen maata tarvitsee?

Björn Wahlroos ja Antti Herlin. Paljonko ihminen maata tarvitsee?

Björn Wahlroos ja Antti Herlin. Paljonko ihminen maata tarvitsee?

Molemmat omistavat komean kartanon, Wahlroos Salosssa Joensuun kartanon, jonka hän on jo lahjoittanut pojalleen.
Wahlroos kerran avasi kartanonsa radiotoimittajalle ja kertoi, että hän ostaa jatkuvasti lisämaita, kun niitä sopivasti tarjotaan. Lisäksi hän kertoi, että ei astu muiden varpaille kauppoja tehdessään, jos muitakin halukkaita ostajia on, Salossahan se parhaiten tiedetään. Tähän oheen katkelma kirjoituksesta vuodelta 2006, jolloin hän teki vaihtokauoan Salon kaupungin kanssa, Sitä isoa metstsätilaa ei ainakaan mahdollinen muu ostaja voinut ostaa.

”Hiukan lisää muistinvaraista omaisuustietoa ja omaisuuden mukanaan tuomaa tietoa. Björn Wahlroos omistaa Halikossa, Salon kupeessa kartanon, jota on aikoinaan isännöinyt Kustaa Mauri Armfelt. Maaomaisuuttaan Wahlroos lisäsi muutama vuosi sitten maanvaihtokaupalla. Nokian tehtaiden vierestä Salon kaupunki sai teollisuustontteja Wahlroosilta ja Wahlroos sai sata tai ehkä enemmänkin hehtaaria metsämaata. Ei kai Nokia sinne mitään enää ole lisää rakentanut. Kaupungin päättäjät tietenkin tekivät oikein, kun ottivat huomioon tämän rakentamismahdollisuuden maanvaihdossaan. Tämä nyt muistinvaraisesti.”

http://www.nettisanomat.com/2006/11/11/etusivu.html#vaurastumisesta

Antti Herlin, Suomen rikkain mies.
Hänellä on perintönä Kirkkonummella Thorsvikin kartano. Kun rahaa on niin lisämaitakin Kirkkonummelta, ja muuatakin, kannattaa ostaa, merenrantaakin siinä sivusssa tulee lisää ja lisää.

Joskus himo on niin suuri, varsinkin jos kohde on houkutteleva, että kauppa jyrätään laittomuuden rajamailla, ehkä laittomuuksiinkin turvautuen. Rahallahan niistä selviää sitten ja rahastajat saadaan tyytyväisiksi. Maineellahan ei ole niin väliä. Tällainen kauppa paljastui Paratiisin papereista. Tehtiin kauppa vaikkei myyjällä ollut oikeutta ja valtuutta myydä, Rahaa lähetettiin paratiisiin ja osa jäi jonnekin. Eräs maaalueen omistajista väittää Ylen MOT-ohjelmassa, että hän ei ole saanut senttiäkään.

Herlin on Sanoma Oy:n pääomistaja ja niinpä Helsingin Sanomat kertoo puutteellisesti tästä asiasta, toisin sanoen kertoo toisesta asiasta.

Seurassa on selostusta tästä maakaupasta:
”Toinen kartanoherra

Marraskuussa Suomenlahden ranta ei ole kaikkein edustavimmillaan. Silti mielikuvitus rakentaa tänne hulppeita rantahuviloita.

Pankkiiri Lehdon ryhtyessä maakauppoihin huvilarakentaminen ei kuulunut suunnitelmiin. Muutaman kilometrin päässä sijaitsee nimittäin Thorsvikin kartano, jonka isäntä Kone Oyj:n pääomistaja Antti Herlin on jo pitemmän aikaa pyrkinyt ostamaan alueelta lisää maata.

Lehto ryhtyikin hieromaan kauppoja Herlinin omistaman Security Trading Oy:n toimitusjohtajan Jukka Ala-Mellon kanssa.

Ala-Mello teki selväksi, että Herlin haluaa ostaa koko Långvik Southin omaisuuden kerralla. Yhtiöstä tarjottu 8,5 miljoonan euron hinta oli vähemmistöosakkaiden mielestä liian alhainen, mutta Lehtohan oli luvannut maksaa heille sitoumuksen mukaiset 2,7 miljoonaa euroa.

Kaikki vaikutti olevan kunnossa, kun kauppaa vielä suunniteltiin kesällä 2016.

Syyskuussa Lindforsin oli määrä mennä allekirjoittamaan kauppakirja Nordea-pankin tiloihin. Kauppoja edeltävänä yönä Lindforsin puhelin pirisi. Puhelimessa oli Lehto, joka ilmoitti, ettei pysty maksamaan senttiäkään.

Oli selvää, että kauppa peruuntui. Mutta varsinainen yllätys odotti Kone Oyj:n pääkonttorissa.

Keksityt valtakirjat

Samana päivänä Herlinin luottomies Markku Laulumaa kutsui Lindforsin Munkkiniemen kartanoon. Siellä Lindforsin eteen lyötiin kauppakirja.

”Ihmettelin, että mikä helvetti tämä on. Sanoin, etten ole nähnyt paperia koskaan aikaisemmin. Siitä koko totuus sitten alkoi paljastua”, Lindfors kertoo.

Kauppakirjan mukaan Lehto oli myynyt koko Långvik Southin Herlinille jo neljä kuukautta aiemmin eli toukokuussa 2016, kaksi viikkoa ennen myyntiin oikeuttavan sitoumuksen allekirjoittamista. Lehdon allekirjoitus löytyi jokaisen vähemmistöosakkaan nimen perästä merkinnällä ”valtakirjalla”, vaikka hänellä ei kauppahetkellä ollut mitään valtakirjoja. Osakassopimuksen mukaan hän ei olisi saanut myydä edes omaa osuuttaan ilman muiden lupaa.

Antti Herlinin ja Jukka Ala-Mellon täytyi tietää, että osakekauppakirjaa ei tehty rehellisellä mielellä. Kukaan ei ollut yhteydessä vähemmistöosakkaisiin eikä kukaan kysynyt vähemmistöosakkaiden suostumusta kauppaan saati siihen, että kaikki rahat siirretään Mika Lehdon pankkitilille.

Vähemmistöosakkaat ovat nyt tehneet keskusrikospoliisille tutkintapyynnön, syyllistyikö Herlin tilanteessa lahjuksen antamiseen ja Lehto lahjuksen ottamiseen.”

https://seura.fi/asiat/tutkitut/maltalla-toimiva-nemea-bank-yritettiin-pelastaa-suomen-rikkaimman-rahoilla/


Mitäpä tähän lisäämään. Antti Herlin on saanut tilansa vieressä olleen merenranta-alueen omistukseensa. Sitä ei häneltä enää pois oteta. Nyt teeskennellään tietämätöntä kaupan sotkuista ja katsotaan kuka se konna oli. Jos Herlin, niin maksaa tuomion mukaan ja jos ei niin joku toinen maksaa, jos rahoja vielä jossakin on. Sillä ei nyt ole niin väliä jos joku myyjistä jää puille paljaille.

Niin. Paljonko ihminen maata tarvitsee?

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Keskiviikkona 15.11.2017 19:27.

Tags: 

2017

—-

2020. Helmikuuu. Eräs kommentti Koneen Thyssen-kauppaan

tiistai, helmikuu 18th, 2020
Eräs kommentti 86:sta:

Muurari 78
10 tuntia sitten
”Kentie nyt vältettiin sama moka, jonka Relander aikoinaan teki ostaessaan Saksasta ilmaa miljardeilla. Sen seurauksena piti Lipposen lahjoittaa Sonera ruotsalaisille ja antaa vielä miljardi euroa riihikuivaa rahaa myötäjäisinä.”

Iltalehti maanantaina 17.07.2020.

”Koneen toimitusjohtaja paljastaa jättikauppojen kaatumisen syyn Ylellä: Thyssen vaati 2,5 miljardin euron ennakkomaksua.”

 (muokattu )

Tiedot yrityskaupan kaatumisesta painoivat Koneen pörssikurssin tuntuvaan laskuun.”
Eräs kommentti 86:sta:

Muurari 78
10 tuntia sitten
”Kentie nyt vältettiin sama moka, jonka Relander aikoinaan teki ostaessaan Saksasta ilmaa miljardeilla. Sen seurauksena piti Lipposen lahjoittaa Sonera ruotsalaisille ja antaa vielä miljardi euroa riihikuivaa rahaa myötäjäisinä.”

Itse artikkelin kirjoitti Iltalehden Mika Koskinen moneen kertaan:

17.2.2020 kello 16.45. Lisätty kuva ja lisätietoja.

17.2.2020 kello 17.30. Lisätty tietoja Koneen kilpailijoista.

17.2.2020 kello 20.45. Lisätty tietoja kaupan kaatumisesta ja otsikkoa muutettu.”

Pääministeri Juha Sipilän miljoonaomaisuus pörssiyhtiöissä: Elisa, Fortum, Kemira, Kesko, Kone, Metso, Neste, Nokia, Nokian renkaat, Orion, Sampo, Stora Enso, UPM-Kymmene ja Wärtsilä.

sunnuntai, tammikuu 15th, 2017

Pääministeri Juha Sipilähän ei ole kertonut, vaikka vaadittu onkin, miljooniensa määrää eikä sitä, mihin ne varat on sijoitettu. Kaikki on kätketty ns. vakuutuskuoriin ja muihin varallisuusinstumentteihin. Oikeuskansleri on hyväksynyt, samoin kuin myös eduskunnan enemmistö, tämän selvityksen riittäväksi kertomaan ministerin sidonnaisuuksista.

Ainoa kohdalle osunut ja julkaistu yksityiskohtainen selvitysyritys on Kansan Uutisissa torstaina 24.11.2016 toimittaja Johan Alénin julkaisema kirjoituksessa ”Emme tiedä mihin yhteiskunnallisesti merkittäviin yhtiöihin pääministerin varat sijoitetaan”. Ylen määräaikainen toimittaja Jarno Liski yritti tehdä samanlaista selvitystä, mutta Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivinen ja uutistoiminnan päällikkö Atte Jääsleläinen estivät selvityksen tekemisen ja mahdollisesti jo valmiin jutun esittämisen. Toimittaja Liskin työsopimusta ei ole sitten myöhemmin uusittu.

Kansan Uutisten kirjoituksessa torstaina 24.11.2016 muun muassa:

”Juha Sipilä vakuuttaa, että hän ei voi vaikuttaa varoillaan tehtäviin sijoituspäätöksiin. Olemme tämän vakuutuksen varassa.”

”Pääministeri Juha Sipilällä (kesk.) on mahdollisuus sijoittaa Helsingin pörssin yhtiöihin ilman että sidonnaisuus tulee julki. Sipilä tiedetään miljonääriksi, mutta hänen varoillaan tehtävät sijoitukset on piilotettu.”

’Sipilän käyttämät Nordea-pankin sijoitustuotteet mahdollistavat sijoittamisen 14:ään Helsingin pörssissä noteerattuun yhtiöön. Nämä hyvin suuret yhtiöt ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä, ja niillä on mittavaa toimintaa ulkomailla:

”Tietoliikenneyhtiö Elisa. Yksi Suomen merkittävistä matkapuhelinoperaattoreista.
Energiayhtiö Fortum. Toimintaa Pohjoismaissa, Venäjällä ja laajemmin Itämeren alueella.
Teollisuuskemikaalien valmistaja Kemira. Toimintaa 40 maassa.
Kaupan alan Kesko. Kolmanneksen markkinaosuus Suomessa, toimii Valko-Venäjällä asti. Ilmoitti lokakuussa myyvänsä Venäjän-kauppansa.
Hissivalmistaja Kone. Globaali yritys. EU:n komissio langetti kartellisakkoja vuonna 2006.
Prosessiteollisuuden laitevalmistaja Metso. Globaali yritys.
Öljy-yhtiö Neste. Omistaa esimerkiksi 45 prosenttia perusöljylaitoksesta Bahrainissa.
Tietoliikennealalla toimiva Nokia. Satatuhatta työntekijää ympäri maailman, toistuvasti osallisena globaaleissa yritysjärjestelyissä.
Rengasvalmistaja Nokian Renkaat. Tehtaita mm. Venäjällä.
Lääketeollisuusyhtiö Orion. Päämarkkina-alue Suomi mutta tuotteita myynnissä yli sadassa maassa.
Finanssikonserni Sampo. Merkittävä pohjoismainen pankki.
Metsäyhtiö Stora Enso. Suomalais-ruotsalainen maailman mittakaavassa suuri paperin valmistaja.
Metsäyhtiö UPM-Kymmene. Suuri yhtiö on rönsyillyt myös biopolttoaineen valmistukseen.
Konepaja Wärtsilä. Toimittaa moottoreita ja voimalaitoksia ympäri maailman.”

”Tarkennetaan vielä, että Suomen pääministerillä on mahdollisuus itse valikoida, että hän saa tuottoa näiden yhtiöiden jakamasta voitosta ja niiden osakkeiden arvonnoususta.”

”Myöhemmin tässä jutussa Sipilä kertoo, että hän ei käytä tätä mahdollisuutta. Kansalaiset eivät kuitenkaan voi varmuudella tietää sitä.”

”Toinen mahdollisuus aktiiviseen sijoittamiseen kuoren kätkössä olisi valikoida Nordean rahastovalikoimasta haluamansa. Sijoittaja voi vaihtaa rahastoja kulloistenkin tietojensa ja arvioidensa mukaan.”

http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3634239-emme-tieda-mihin-yhteiskunnallisesti-merkittaviin-yhtioihin-paaministerin-varat-sijoitetaan

Tämä siis Kansan Uutisissa torstaina 24.11.2016.

Toimittaja pyytää sitten tarkennuksia Sipilältä ja päättää kirjoituksensa näin:
”Hän vastasi kysymyksiini avustajansa välityksellä:
– Sidonnaisuusilmoitukseni pohjalta pystytte joka hetki näkemään sijoitukseni. Mitään muuta epäsuoraakaan yritysomistusta ei ole.
Pyysin vielä tarkennusta, ja pääministeriltä toimitettiin vastaus:
– Mitään muita yritysomistuksia ei ole. Sidonnaisuusilmoituksesta selviää kaikki rahastojen kautta olevat omistukset, joiden sisältöön en voi vaikuttaa. Sisällöt selviävät pankkien julkisilta sivuilta.”

”Pääministerin mukaan erilaiset varainhoitajat siis päättävät, mihin varat sijoitetaan. Sipilän varat ovat vakuutuskuorten kätkössä, ja me olemme hänen vakuutuksensa varassa.”

Tämä siis Kansan Uutisissa torstaina 24.11.2016.

Kirjoitus julkaistu myös Nettisanomien Sipilän omistuksia koskevassa juttukokonaisuudessa.
http://www.nettisanomat.com/2016/12/07/etusivu.html

Ylipäällikkö sekoilee. Niinistö ja kutsu ilmaharjoituksiin.

torstai, tammikuu 22nd, 2015

Kiireesti linnaan järjestetyssä tiedotustilaisuudessa tasavallan presidentti Sauli Niinistö hyvin selvästi sanoi, että mitään kutsua Yhdysvaltain ja Eestin (Viron) järjestämään ilmaharjoitukseen (ilmasotaharjoitukseen?) ei ole tullut. Kuitenkin päivällä radiossa puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg selitti kutsun luonnetta ja selvästi ehkä moneen kertaan kertoi, että kysymyksessä ei ole Naton harjoitus,vaan Yhdysvaltain ja Viron yhteinen harjoitus, jonka Yhdysvaltain presidentti Barack Obama oli luvannut virolaisille siellä käydessään.

Presidentti Niinistö sitten tänään kertoi, että ei hän ole mitään kirjallista kutsua odottanutkaan, vaan tärkeintä on saada selville harjoituksen luonne.

Kun Suomen horneteissa ei ole ydinkärkiä niinkuin yhdysvaltain

koneissa on, niin ei kai siellä teknisesti harjoitella ydinkärkien
asentamista suomalaiskoneisiin. Eihän meille kuitenkaan oikeasti,
siis kansalaisille, paljasteta yhtään mitään näistä
harjoituksista. Ei sotavoimat sellaisia kerro toiselle valtiolle,
ainakaan sen kansalaisille.

Ylipäällikkö ottaa suuren vastuun ja aikamoisen riskin jos
suomalaisia hornetteja kopeloidaan yhdysvaltain armeijan
henkilökunnan avustamana vieraassa maassa.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Torstai 2015-01-22 22:49.