Posts Tagged ‘Nordea’

2017. Sananvapaus vs. kunnianloukkaus. Päätoimittaja vs. pankin virkailija ja asianajaja. Alkuperälnen kirjoitus vuodelta 2009 tuomio kaikkien oikeusasteiden jälkeen 2015.

tiistai, joulukuu 26th, 2017

2017. Sananvapaus vs. kunnianloukkaus. Päätoimittaja vs. pankin virkailija ja asianajaja. Alkuperälnen kirjoitus vuodelta 2009 tuomio kaikkien oikeusasteiden jälkeen 2015.

Tässä 8 vuotta sitten julkaistussa kirjoituksessa on korkeimman oikeuden palautettua asian käsittelyn hovioikeudelle tehty tämän toisen hovioikeuskäsittelyn määräämät poistot.

Nettisanomat 12.12.2013.
http://www.nettisanomat.com/2013/12/12/etusivu2p.html

”Arkistokirjoitus 4 vuoden takaa:
Hyvän ja pahan kosketus.

Tänään on maanantai 2009-12-21 klo 14:50.

Kahvilla, puoli tuntia, kylpylälinkkiin 40 minuuttia, ajattelin kirjoittaa hyvästä ja pahasta, matkalla.
Kuitenkin aikaa oli niin vähän, etten viitsinyt kaivaa miniä repusta, otin sen kyllä mukaan ja ajattelin taas aloittaa matkakirjoittamisen.

Sävelmä elokuvasta Poika ja lumiukko kuitenkin herätti. Kun sain tämän kirjoitettua Iskelmä-kanavan kuuluttaja kertoi nimen Walking in the air, niinkö se oli.
Eskon kahvilassa Laukaassa Iskelmä-kanava on aina auki.

ja niin sitten ohikulkija ei mitään huomaa, torvet soittaa jne
vieras jää , ohikulkija ei mitään huomaa.

Nyt on 15 minuuttia.

Yritän hyvän.

Se on lapsuuden muisto ajasta jolloin pikkupoikana olin mummoni luona kesiä, mökki oli vaatimaton pieni, jossa 12 lasta syntyi, osa kuoli pienenä, osa maailman myrskyissä katosi.
Isoisä haipui vankileirillä, muistomerkki yhteinen on Humppilan hautausmaalla.

Paljon muistuu mieleen, mutta nyt haluan kertoa hyvästä.
Reino Haapala oli kirvesmies, joka asui parin sadan metrin päässä, rakentamassaan talossa, vaimo ja lapsia.
Joka lauantai pääsimme mummoni ja minä ja serkutkin saunaan illan päätteeksi isäntäväen jälkeen.
Arvostin sitä silloin. mutta nyt jälkeenpäin vuosikymmeniä myöhemmin se muistuu aina mieleen, esimerkkinä hyvästä.

Tietenkin pääsimme ennen Haapalan Reinon saunaa isojen talojen, Ali- ja Yli-Rekolan saunaan, joka niinikään lämpesi lauantaisin, kerran pari muistan käyneeni myös Kennin saunassa.
Terveiset tästä hyvän kosketuksesta sinne, en tiedä, jonnekin, vuosikausiin en ole käynyt Humppilassa.

Tänään on talvipäivän seisaus, vuoden pisin päivä, uutiset kertoi, nyt on lähdettävä matkaan ja pahakin ehkä tulee kerrottua.

Mä elämältä kaiken sain …

Klo 15:05 Pertti Manninen 2009-12-21.

Jatkuu…

Lisäys illalla:
Minin teksti pitää ajaa oikolukuohjelman kautta ja tämän tehtyäni
raotan sitä pahaosiota.

Noin kymmenen vuotta sitten ulosottoviranomaiset ulosottoapulainen Raino Rinne, Laukaa, ja kihlakunnanvouti Jarmo Kivistö. Jyväskylä, juonivat ja mitätöivät 85-vuotiaan äitini etuoikeutetun saatavan eräässä pakkohuutokaupassa Nordea Pankin hyväksi. Molemmat veijarit valehtelivat, asianosaisina ensimmäisessä oikeudenkäynnissä. Rinteellä oli sitten hätä, kun toisessa oikeudenkäynnissä heidät kutsuttiin todistajiksi. Oikeudenkäynti päättyi kuitenkin ennen todisteluvaihetta pankin kanssa tehtyyn sopimukseen, joten perätöntä lausumaa todistajina ei tarvinnut oikeudessa antaa.

Mutta eihän asia tähän loppunut: Ätini, jolle myönnettiin maksuton oikeudenkäynti. asiamies asianajaja Pekka Mononen, Asianajotoimisto Pekka Mononen Ky, Vantaa, keksi vaatia häneltä jotain ylimääräistä kehittäen hänelle kaksi muutakin toimeksiantoa. Kun äitini ei suostunut maksamaan, niin Mononen haastoi sitten allekirjoittaneen, joka oli auttanut vanhaa äitiään oikeudenkäynnissä, maksumieheksi. Kaikki oikeusasteet hyväksyivät asianajan laskut, (84POISTETTU 23.12.2015) joista sain sitten kunnianloukkaustuomion. Pankin edustaja Lauri Kara (85POISTETTU 23.12.2015). Oikeus totesi, että Kara ei ollut tarkoittanut sitä vaan tätä ja niin hävisin senkin jutun.

Nyt sitten tämä sama ulosottojengi perii asianajaja Pekka Mononen kahta voittoa ja Nordea Pankin yhtä voittoa hamaan tulevaisuuteen.(Asianomaisten nimet poistettu. Nettisanomat. Pertti Manninen, vastaava toimittaja. Tiistaina 2011-11-15.)

Sama jengi ei myönnä vapaakuukausia vaan kiusaa allekirjoittanutta loppuun saakka. Sama jengi mitätöi lapsen koulutusavustuksenkin, perimällä korotetun ulosoton. Asia on lopullisesti ratkaisematta, se on odottamassa Korkeimman oikeuden muutoksenhakulupaa, yhtenä perusteena se, kun kihlakunnanvouti Jarmo Kivistö vihjaili käräjäoikeudessa velallisen epärehellisyydestä ja hovioikeuteen lähettämässä kirjallisessa selvityksessään, suullisen kuulemista ei pyynnöstä huolimatta järjestetty, selitteli edelleen tätä velallisen epärehellisyyttä. Selvyyden vuoksi sanottakoon, että mitään poliisikuulusteluja asiassa ei ole pidetty eikä yksikään velkoja ole tällaisesta vihjannut. Kihlakunnanvouti tästä huolimatta katsoi oikeudekseen tuoda asian esille oikeudenkäynneissä (käräjä- ja hovioikeus).

Vielä maanantain puolella 2009-12-21 klo 23:47. Pertti Manninen.

P.S. Pahan kosketus muistuttaa huimasti viikolla (torstaina elokuvakerho Toveruudessa) näkemääni Orson Wellesin elokuvaa Touch of Evil (Pahan kosketus). Siinä korruptoitunut poliisimies (hirviö) ja hänen apulaisensa järjestelevät todisteita ja oikeus syyttömät tuomistsee. Loppu on tietenkin elokuvassa paljon raadollisempi, tapahtuuhan se USA:ssa. Mutta ilmapiirissä leijuva pahuus on yleismaailmallista. Jonkunlainen essee on tulossa, joulun jälkeen. Sama.


Selitys: A:n vaadittua poliisin esitutkinnassa vankeusrangaistusta törkeästä kunnianloukkauksesta tämän kirjoituksen johdosta poistin ennen oikeudenkäyntiä häntä koskevat asianosaistiedot. Jyväskylän käräjäoikeudessa B vaati niinikään vankeusrangaistusta kahdesta muusta kirjoituksesta, ei tästä. Käräjäoikeus määräsi B:n tiedot poistettavaksi myös tästä kirjoituksesta. Korkein oikeus on myöntänyt valitusluvan, joten ainakin tämä poisto tutkitaan vielä oikeudessa. Alkuperäisellä sivulla on yksityiskohtaisemmat tiedot. Perjantaina 2012-12-21 17:34. Pertti Manninen, Nettisanomien vastaava päätoimittaja.
http://www.nettisanomat.com/2009/12/21/etusivu.htm

Selitys: Myös kihlakunnansyyttäjä Elina Mäntylä vaati aluksi vankeusrangaistusta, mutta luopui vaatimuksestaan oikeudenkäynnin aikana. Käräjäoikeussa tuomion ratkaisi käräjätuomari Raili Sahi. Hovioikeuden jatkokäsittelyluvan epäsivät hovioikeudenneuvos Raimo Risku, hovioikeudenneuvos Pasi Vihla ja esittelijä, viskaali Anna-Maria Salparanta-Lindström yksimelisesti. Torstaina 2013-12-12 Pertti Manninen.

Selitys: A vaati siis suoraan vankeusrangaistusta, eikä pyytänyt kunniaansa loukkaavaksi kokemansa tekstin poistamista muulla tavalla. Torstaina 2013-12-12 Pertti Manninen.

http://www.nettisanomat.com/2013/12/12/etusivu2p.html

Lisäselitys 25.12.2017.
Allekirjoittaneen oikeusavustaja Markus Luotola yritti sopia asian ennen oikeudenkäyntiä niin, että poistaisin kaiken asianaja Pekka Monosta koskevan aineiston sivuiltani. Mononen ei tähän suostunut vaan lähetti sähköpostin oikeusavustajalleni, jonka mukaan tämän ehdotus ”ei tässä vaiheessa anna aihetta mihinkään toimenpiteisiin”
Niinkuin edellä kävi ilmi niin Nordean myyntipäällikkö Lauri Kara ei pyytänyt mitään tekstejä poistettavaksi ennen oikeudenkäyntiä.

Vaikka sitten hovioikeus (hovioikeuden presidentti Tapani Vasama, hovioikeudenneuvos Eija-Liisa Helin ja ma. hovioikeudenneuvos Matti-Pekka Kuutti) käsitellessään asiaa uudelleen määräsikin poistettavaksi vain loukkaavat ilmaisut ja hyväksyi Lauri Karan asiamiehen Jari Salmisen Eversheds-toimistosta monikymmentuntisen työn asian tiimoilta, niin voinee sanoa, että aika kalliiksi sananvapauden puolustaminen tuli. Laskutus lähenee kaiken kaikkiaan 200 000 euroa.

Hovioikeuden päätös osoitteessa:
http://www.nettisanomat.com/2015/11/25/etusivu.html

Kuvaus hovioikeuskäsittelystä,
”Päätoimittajalla on pakkomielle ja mielenterveysongelmia”, osoitteessa:
http://www.nettisanomat.com/2015/10/09/etusivu.html

PS: Korkeimman oikeuden tuomarien nimet tulossa!
Tapaus löytyy myös korkeimman oikeuden ennakkopäätösselostuksissa!

Viikkosanomat. Pertti Manninen, tiistai 26.12.2017 18:45

Pääministeri Juha Sipilän miljoonaomaisuus pörssiyhtiöissä: Elisa, Fortum, Kemira, Kesko, Kone, Metso, Neste, Nokia, Nokian renkaat, Orion, Sampo, Stora Enso, UPM-Kymmene ja Wärtsilä.

sunnuntai, tammikuu 15th, 2017

Pääministeri Juha Sipilähän ei ole kertonut, vaikka vaadittu onkin, miljooniensa määrää eikä sitä, mihin ne varat on sijoitettu. Kaikki on kätketty ns. vakuutuskuoriin ja muihin varallisuusinstumentteihin. Oikeuskansleri on hyväksynyt, samoin kuin myös eduskunnan enemmistö, tämän selvityksen riittäväksi kertomaan ministerin sidonnaisuuksista.

Ainoa kohdalle osunut ja julkaistu yksityiskohtainen selvitysyritys on Kansan Uutisissa torstaina 24.11.2016 toimittaja Johan Alénin julkaisema kirjoituksessa ”Emme tiedä mihin yhteiskunnallisesti merkittäviin yhtiöihin pääministerin varat sijoitetaan”. Ylen määräaikainen toimittaja Jarno Liski yritti tehdä samanlaista selvitystä, mutta Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivinen ja uutistoiminnan päällikkö Atte Jääsleläinen estivät selvityksen tekemisen ja mahdollisesti jo valmiin jutun esittämisen. Toimittaja Liskin työsopimusta ei ole sitten myöhemmin uusittu.

Kansan Uutisten kirjoituksessa torstaina 24.11.2016 muun muassa:

”Juha Sipilä vakuuttaa, että hän ei voi vaikuttaa varoillaan tehtäviin sijoituspäätöksiin. Olemme tämän vakuutuksen varassa.”

”Pääministeri Juha Sipilällä (kesk.) on mahdollisuus sijoittaa Helsingin pörssin yhtiöihin ilman että sidonnaisuus tulee julki. Sipilä tiedetään miljonääriksi, mutta hänen varoillaan tehtävät sijoitukset on piilotettu.”

’Sipilän käyttämät Nordea-pankin sijoitustuotteet mahdollistavat sijoittamisen 14:ään Helsingin pörssissä noteerattuun yhtiöön. Nämä hyvin suuret yhtiöt ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä, ja niillä on mittavaa toimintaa ulkomailla:

”Tietoliikenneyhtiö Elisa. Yksi Suomen merkittävistä matkapuhelinoperaattoreista.
Energiayhtiö Fortum. Toimintaa Pohjoismaissa, Venäjällä ja laajemmin Itämeren alueella.
Teollisuuskemikaalien valmistaja Kemira. Toimintaa 40 maassa.
Kaupan alan Kesko. Kolmanneksen markkinaosuus Suomessa, toimii Valko-Venäjällä asti. Ilmoitti lokakuussa myyvänsä Venäjän-kauppansa.
Hissivalmistaja Kone. Globaali yritys. EU:n komissio langetti kartellisakkoja vuonna 2006.
Prosessiteollisuuden laitevalmistaja Metso. Globaali yritys.
Öljy-yhtiö Neste. Omistaa esimerkiksi 45 prosenttia perusöljylaitoksesta Bahrainissa.
Tietoliikennealalla toimiva Nokia. Satatuhatta työntekijää ympäri maailman, toistuvasti osallisena globaaleissa yritysjärjestelyissä.
Rengasvalmistaja Nokian Renkaat. Tehtaita mm. Venäjällä.
Lääketeollisuusyhtiö Orion. Päämarkkina-alue Suomi mutta tuotteita myynnissä yli sadassa maassa.
Finanssikonserni Sampo. Merkittävä pohjoismainen pankki.
Metsäyhtiö Stora Enso. Suomalais-ruotsalainen maailman mittakaavassa suuri paperin valmistaja.
Metsäyhtiö UPM-Kymmene. Suuri yhtiö on rönsyillyt myös biopolttoaineen valmistukseen.
Konepaja Wärtsilä. Toimittaa moottoreita ja voimalaitoksia ympäri maailman.”

”Tarkennetaan vielä, että Suomen pääministerillä on mahdollisuus itse valikoida, että hän saa tuottoa näiden yhtiöiden jakamasta voitosta ja niiden osakkeiden arvonnoususta.”

”Myöhemmin tässä jutussa Sipilä kertoo, että hän ei käytä tätä mahdollisuutta. Kansalaiset eivät kuitenkaan voi varmuudella tietää sitä.”

”Toinen mahdollisuus aktiiviseen sijoittamiseen kuoren kätkössä olisi valikoida Nordean rahastovalikoimasta haluamansa. Sijoittaja voi vaihtaa rahastoja kulloistenkin tietojensa ja arvioidensa mukaan.”

http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3634239-emme-tieda-mihin-yhteiskunnallisesti-merkittaviin-yhtioihin-paaministerin-varat-sijoitetaan

Tämä siis Kansan Uutisissa torstaina 24.11.2016.

Toimittaja pyytää sitten tarkennuksia Sipilältä ja päättää kirjoituksensa näin:
”Hän vastasi kysymyksiini avustajansa välityksellä:
– Sidonnaisuusilmoitukseni pohjalta pystytte joka hetki näkemään sijoitukseni. Mitään muuta epäsuoraakaan yritysomistusta ei ole.
Pyysin vielä tarkennusta, ja pääministeriltä toimitettiin vastaus:
– Mitään muita yritysomistuksia ei ole. Sidonnaisuusilmoituksesta selviää kaikki rahastojen kautta olevat omistukset, joiden sisältöön en voi vaikuttaa. Sisällöt selviävät pankkien julkisilta sivuilta.”

”Pääministerin mukaan erilaiset varainhoitajat siis päättävät, mihin varat sijoitetaan. Sipilän varat ovat vakuutuskuorten kätkössä, ja me olemme hänen vakuutuksensa varassa.”

Tämä siis Kansan Uutisissa torstaina 24.11.2016.

Kirjoitus julkaistu myös Nettisanomien Sipilän omistuksia koskevassa juttukokonaisuudessa.
http://www.nettisanomat.com/2016/12/07/etusivu.html

Harvinaista. Kunnianloukkausrikos. Asianajaja ja pankin myyntipäällikkö, päätoimittaja. Korkein oikeus myönsi valitusluvan. Pekka Mononen, Lauri Kara, Pertti Manninen.

keskiviikko, kesäkuu 19th, 2013

Tiistaina 2013-06-18 Keskisuomalainen kirjoittaa:
”… harva rikosasia päätyy korkeimman oikeuden käsittelyyn. Kun esimerkiksi viime vuonna maan käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 63600 rikosoikeudellista asiaa, myönnettiin korkeimpaan oikeuteen yhteensä vain 141 valituslupaa.”

Luku tuntuu uskomattomalta, mutta näin kai sitten on elettävä kunnes toisin todistetaan.
Yksi näistä valitusluvista on otsikossa mainittu kunnianloukkausrikos, jonka päätyminen korkeimman oikeuden käsiteltäväksi johtuu siitä, että käräjäoikeudessa määrättiin poistettavaksi myös sellaiset tekstit, joita ei käsitelty mitenkään oikeudenistunnossa.
Tässä kunnostautuivat erityiseati varatuomarit Pekka Mononen ja Nordea Pankin myyntipäällikkö Karan oikeusavustaja Salminen, etunimi hakusessa,. He saivat oikeudenistunnon loppupuolella kätäkäräjätumarin vakuutetuksi, että näin voi tuomita ja niin päätös sitten tulikin.

Tämä oli kyllä rehellisempää kuin aikaisemmin, jossa asianajaja Mononen jäi hovioikeuden istunnon jälkeen, istunnon jo päätyttyä, luettelemaan tuomiolauselmaa hovioikeuden jäsenille. Tästä on Nettisanomat kertonut aikaisemmin yhdellä lauseella.

Nyt siis korkein oikeus tutkii tämän poistomääräyksen, joka lienee enakkotapaus.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Keskiviikko 2013-06-19 22:40 bussin tärinässä.

 

 

Lue lisää!

http://www.nettisanomat.com 

Wärtsilä Meriteollisuus. Saarikangas pelasti valtion. Wahlroos SYP;n (nykyisin Nordea). Suominen petti alihankkijat, ei saanut syytettå. STX pelaa kovaa peliä.

tiistai, joulukuu 18th, 2012

Wärtsilä Meriteollisuus. Saarikangas pelasti valtion. Wahlroos SYP;n (nykyisin Nordea). Suominen petti alihankkijat, ei saanut syytettå. STX pelaa kovaa peliä.

Martin Saarikangas ja Taloussanomat kertovat historiasta näin:

LAINAUS TALOUSSANOMISTA

” Julkisuudessa on pohdittu, että Suomen hallitus ei halua antaa telakalle pääomalainaa, koska pelkää joutuvansa omistajaksi, jos telakka kaatuu. Juuri näin kävi vuonna 1989, kun Wärtsilä Meriteollisuus kaatui valtion syliin.

Voisiko valtio yhtä hyvin ryhtyäkin telakkaomistajaksi, kuten kilpailijamaiden valtiot?

– Siitä konkurssista ei valtiolla voi ainakaan olla traumaa, koska minä pelastin valtion, eivätkä ne hävinneet penniäkään. Me pantiin hommat pyörimään ja saatiin laivat valmiiksi, Saarikangas muistuttaa.

http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2012/12/17/iso-masa-stxn-ahdingosta-harskia-pelia-korealaisilta/201243920/12

LAINAUS LOPPUU

On hyvä muistaa, että juuri Martin Saarikangas petti alihankkijat, joista suuri osa ajautui konkurssiin, Hän lupasi, että laskut maksetaan. Laiva saatiin valmiiksi ja laskut jäivätkin maksamatta. Tällainen mies nyt sitten rehvastelee neuvoillaan. Nettisanomilla oli aineistoa, mutta alihankkijat eivät antaneet sitä julkaista. He kärsivät nahoissaan, elämä jatkui vahvemmilla, heikot sortuivat.

Tähän lopuksi Nettisanomissa julkaistu artikkeli, jossa kerrotaan Wahlroosien toiminnasta siihen aikoihin siinä asiassa ja Ministeri Suomisen osuutta, jonka valtion maksamat lakimiehet pelastivat ja tietenkin ne kaverit, jotka armahtivat Suomisen.

Viikkosanomat. Pertti Manninen, Tiistai 2012-12-18 00:20

1999

Nettisanomat
http://www.nettisanomat.com/1999/08/12/netti1208.htm#alho2

Alho- Sundqvist II:
Ministeri Tuomioja armahti ex-ministeri Suomisen pääministeri Lipposen ja ministeri Niinistön hymistessä taustalla.

Entinen ministeri ja kokoomuksen puoluejohtaja ja nykyinen europarlamentaarikko Ilkka Suominen menetteli erittäin taitamattomasti antaessaan lupauksen, ettei Wärtsilä-Meriteollisuus joudu konkurssiin.

Tähän lausuntoon uskoen monet alihankkijat joutuivat ahdinkoon, kun lupaus ei pitänytkään ja heille aiheutui tähän mennessä lähes 100 miljoonan menetykset, jotka oikeus on tuominnut valtion maksettaviksi.

Kallispalkkaisten huippujuristien tilaustyönä tekemä selvitys kuitenkin väittää, ettei ole mitään syytä nostaa syytettä taitamatonta ministeriä vastaan.

Selvityksessä on ihmeellisiä lauseita siitä, kuinka ei voida osoittaa, että ministeri Suominen olisi hyötynyt jotakin lupauksestaan!

Lisäksi siinä todetaan, että oikeudenkäynti tulisi kalliiksi ja venyisi pitkälle ensi vuosi tuhannelle ja kuitenkaan ministeriltä ei saataisi juuri mitään takaisin, koska vahingonkorvaus soviteltaisiin hyvin pieneksi, niinkuin Sundqvistin kohdalla tunnetusti tapahtui.

Tällaisten heppoisten väitteiden nojalla kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Tuomioja-ressukka joutui tekemään yksinään likaisen työn: päätöksen, ettei mihinkään oikeustoimiin ryhdytä.

Koko hallitus ei uskaltanut päätöstä tehdä, vaikka on tietenkin siitä vastuussa ja varmasti tietoinen sen sisällöstä. Paavo Lipponen ja Sauli Niinistö olivatkin varmaan lomalla, kun päätös tehtiin!

Täysin selvittämättä on jäänyt asiaan liittyvä hauska yhteensattuma:
Ministerin päätös pitkitti juuri sopivasti konkurssiinmenoa niin, että silloinen Suomen Yhdyspankki (SYP) onnistui turvaamaan itselleen ja konkurssin ulkopuolelle 300 miljoonan saatavansa.
Kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkönä oli tapahtumahetkellä Bror Wahlroos ja Suomen Yhdyspankin eräänä johtajana hänen poikansa Björn Wahlroos.

Kokoomuksen taloudellinen tilannekin oli niihin aikoihin konkurssikypsä.

Mukana olijat porskuttavat nyt kuka missäkin, eikä kukaan vaadi Tuomiojan eroamista hallituksesta.

Voi aikoja, voi tapoja!

(Nettisanomat 12.08.99 pm)

Nettisanomat
http://www.nettisanomat.com/1999/08/12/netti1208.htm#alho2

Uusi käänne: Vakuuttavat vakuudet. Takaajana kreikkalaiset roskapankit, jotka siirtyvät osittain valtion haltuun!

torstai, syyskuu 1st, 2011
Uusi käänne: Vakuuttavat vakuudet. Takaajana kreikkalaiset roskapankit, jotka siirtyvät osittain valtion haltuun!
Niinkuin on ounasteltu vakuudet löytyvät. Nyt Suomi saa pankkiosakkeita vakuudeksi, Pankit sattuvat olemaan kreikkalaisia pankkeja, joiden pystyssä pitäminen vakuudetaan Kreikkaan syydettävillä sadoilla miljardeilla euroilla.
Jos nämäkään rahat eivät riitä, niin pankkiosakkeiden arvo on loppupelissä nolla, mutta saatiinhan vakuudet ja kovasti uskottottiin ja toivottiin ettei pahin tapahtuisi.

Suomessa aikoinaan yksityispankit (SYP ja KOP mm, nämä Nordean edeltäjät) pidettiin pystyssä valtion avustuksella. Pankin omistusta valtio ei saanut ja sitten pankit onnistuivatkin pysymään pystyssä ja nyt sitten niissä saumoissa rikastunut, valtionpankista Postipankista, Leoniasta, Sammosta siivun saanut Björn Wahlroos kurittaa kansalaisia mielipiteillään, jotka pääministeri Jyrki Katainen on omaksunut, vaikka osaakin näytellä huolestunutta nyt kun suomalaiset paperityöläiset joutuvat kilometritehtaalle sankoin joukoin.

Tähän loppuun tulee linkki, jonka otsikko kuului muistaakseni: ”Tukea se on takaisinmaksettukin tuki.

Viikkosanomat. Pertti manninen, Torstai 2011-09-01 klo 11:58.

(Päivän  nimi korjattu 2011-09-02)

 

 

http://www.nettisanomat.com/1999/12/09/n9919arsenaljapankki.htm

Tukea se on takaisinmaksettukin tuki.

Pankkien tukeminen pankkikriisin yhteydessä on taas viime aikoina pulpahtanut esille, kun tuen lopullista hintaa on määritelty. Kun keskustelussa on tuotu esiin pankkien tukeminen, ovat niiden edustajat painottaneet, että tänä päivänä kaikki toiminnassa olevat pankit ovat maksaneet saamansa tuen takaisin valtiolle, Tämän vuoksi pankit katsovat, etteivät ne ole mitään velkaa kenellekään. Ikään kuin mitään tukea ei koskaan olisi saatukaan. Näkemys on väärä.

Lamavuosien aikana lukuisat pienet ja keskisuuret yritykset tekivät konkurssin. Yksityishenkilöt ajautuivat saneeraukseen tai elinikäiseen ulosmittaukseen.

Miksi näin? Siksi, etteivät yritykset saaneet rahoitusta, jolla ne olisivat voineet kestää laman pahimpien vuosien yli. Pankeille annettiin erittäin edullista tukea pääomalainojen muodossa. Ehtoihin kuului, että valtio nostaa tukilainojen korkoa muutaman vuoden kuluttua. Niinpä, kun tukilainan korko alkoi nousta, se oli tärkeää maksaa pois. Kun tuo aika koitti, yleinen taloustilanne oli paljon parantunut. Rahoitusta sai muualta jo halvemmalla. Valtion antaman tuen takaisinmaksu ei ollut niille vaikeaa. Pankeilla menee tänään oikein hyvin. Useimmat niistä tekevät historiansa parhaimpia tuloksia.

Aivan samoin monet konkurssiin kaatuneet yritykset ja saneeraukseen ajautuneet yksityishenkilöt voisivat tänään todeta taloutensa olevan hyvässä kunnossa asuntojen, pörssiosakkeiden ja kiinteistöjen hintojen noustua monin paikoin lamaa edeltävälle tai sitä korkeammalle tasolle, jos ne vain olisivat saaneet samanlaista edullista rahoitusta tai rahoitusta yleensä kestääkseen vaikeimpien vuosien yli.

Tuota mahdollisuutta Suomen hallitus ei halunnut antaa muille kuin pankeille, joiden muisti on todella lyhyt.
Joudutaan kysymään, miksei tukea voitu miltään osin suunnata asiakkaille yksin omaisen pankkien tukemisen sijasta. Pankkien tukeminen olisi voinut tapahtua myös asiakkaiden tukemisen kautta. Oli törkeä poliittinen valinta antaa tuki yksinomaan pankeille ja jättää asiakkaat niiden armoille.

 

Mitään tyydyttävää vastausta en ole saanut kysymykseen, miksi tukea ei voitu miltään osin suunnata pankeille asiakkaiden kautta.

MATTI EKLUND Helsinki Kauppalehti tiistaina 7.12.1999. Mielipide.

Palaute: viikkosanomat@hotmail.com

Linkit:

http://www.viikkosanomat.fi  – blogi

http://www.viikkosanomat.fi/viikkosanomat.html  – lehti

http://www.nettisanomat.com  – lehti