Posts Tagged ‘Nordea’

Harvinaista. Kunnianloukkausrikos. Asianajaja ja pankin myyntipäällikkö, päätoimittaja. Korkein oikeus myönsi valitusluvan. Pekka Mononen, Lauri Kara, Pertti Manninen.

keskiviikko, kesäkuu 19th, 2013

Tiistaina 2013-06-18 Keskisuomalainen kirjoittaa:
”… harva rikosasia päätyy korkeimman oikeuden käsittelyyn. Kun esimerkiksi viime vuonna maan käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 63600 rikosoikeudellista asiaa, myönnettiin korkeimpaan oikeuteen yhteensä vain 141 valituslupaa.”

Luku tuntuu uskomattomalta, mutta näin kai sitten on elettävä kunnes toisin todistetaan.
Yksi näistä valitusluvista on otsikossa mainittu kunnianloukkausrikos, jonka päätyminen korkeimman oikeuden käsiteltäväksi johtuu siitä, että käräjäoikeudessa määrättiin poistettavaksi myös sellaiset tekstit, joita ei käsitelty mitenkään oikeudenistunnossa.
Tässä kunnostautuivat erityiseati varatuomarit Pekka Mononen ja Nordea Pankin myyntipäällikkö Karan oikeusavustaja Salminen, etunimi hakusessa,. He saivat oikeudenistunnon loppupuolella kätäkäräjätumarin vakuutetuksi, että näin voi tuomita ja niin päätös sitten tulikin.

Tämä oli kyllä rehellisempää kuin aikaisemmin, jossa asianajaja Mononen jäi hovioikeuden istunnon jälkeen, istunnon jo päätyttyä, luettelemaan tuomiolauselmaa hovioikeuden jäsenille. Tästä on Nettisanomat kertonut aikaisemmin yhdellä lauseella.

Nyt siis korkein oikeus tutkii tämän poistomääräyksen, joka lienee enakkotapaus.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Keskiviikko 2013-06-19 22:40 bussin tärinässä.

 

 

Lue lisää!

http://www.nettisanomat.com 

Wärtsilä Meriteollisuus. Saarikangas pelasti valtion. Wahlroos SYP;n (nykyisin Nordea). Suominen petti alihankkijat, ei saanut syytettå. STX pelaa kovaa peliä.

tiistai, joulukuu 18th, 2012

Wärtsilä Meriteollisuus. Saarikangas pelasti valtion. Wahlroos SYP;n (nykyisin Nordea). Suominen petti alihankkijat, ei saanut syytettå. STX pelaa kovaa peliä.

Martin Saarikangas ja Taloussanomat kertovat historiasta näin:

LAINAUS TALOUSSANOMISTA

” Julkisuudessa on pohdittu, että Suomen hallitus ei halua antaa telakalle pääomalainaa, koska pelkää joutuvansa omistajaksi, jos telakka kaatuu. Juuri näin kävi vuonna 1989, kun Wärtsilä Meriteollisuus kaatui valtion syliin.

Voisiko valtio yhtä hyvin ryhtyäkin telakkaomistajaksi, kuten kilpailijamaiden valtiot?

– Siitä konkurssista ei valtiolla voi ainakaan olla traumaa, koska minä pelastin valtion, eivätkä ne hävinneet penniäkään. Me pantiin hommat pyörimään ja saatiin laivat valmiiksi, Saarikangas muistuttaa.

http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2012/12/17/iso-masa-stxn-ahdingosta-harskia-pelia-korealaisilta/201243920/12

LAINAUS LOPPUU

On hyvä muistaa, että juuri Martin Saarikangas petti alihankkijat, joista suuri osa ajautui konkurssiin, Hän lupasi, että laskut maksetaan. Laiva saatiin valmiiksi ja laskut jäivätkin maksamatta. Tällainen mies nyt sitten rehvastelee neuvoillaan. Nettisanomilla oli aineistoa, mutta alihankkijat eivät antaneet sitä julkaista. He kärsivät nahoissaan, elämä jatkui vahvemmilla, heikot sortuivat.

Tähän lopuksi Nettisanomissa julkaistu artikkeli, jossa kerrotaan Wahlroosien toiminnasta siihen aikoihin siinä asiassa ja Ministeri Suomisen osuutta, jonka valtion maksamat lakimiehet pelastivat ja tietenkin ne kaverit, jotka armahtivat Suomisen.

Viikkosanomat. Pertti Manninen, Tiistai 2012-12-18 00:20

1999

Nettisanomat
http://www.nettisanomat.com/1999/08/12/netti1208.htm#alho2

Alho- Sundqvist II:
Ministeri Tuomioja armahti ex-ministeri Suomisen pääministeri Lipposen ja ministeri Niinistön hymistessä taustalla.

Entinen ministeri ja kokoomuksen puoluejohtaja ja nykyinen europarlamentaarikko Ilkka Suominen menetteli erittäin taitamattomasti antaessaan lupauksen, ettei Wärtsilä-Meriteollisuus joudu konkurssiin.

Tähän lausuntoon uskoen monet alihankkijat joutuivat ahdinkoon, kun lupaus ei pitänytkään ja heille aiheutui tähän mennessä lähes 100 miljoonan menetykset, jotka oikeus on tuominnut valtion maksettaviksi.

Kallispalkkaisten huippujuristien tilaustyönä tekemä selvitys kuitenkin väittää, ettei ole mitään syytä nostaa syytettä taitamatonta ministeriä vastaan.

Selvityksessä on ihmeellisiä lauseita siitä, kuinka ei voida osoittaa, että ministeri Suominen olisi hyötynyt jotakin lupauksestaan!

Lisäksi siinä todetaan, että oikeudenkäynti tulisi kalliiksi ja venyisi pitkälle ensi vuosi tuhannelle ja kuitenkaan ministeriltä ei saataisi juuri mitään takaisin, koska vahingonkorvaus soviteltaisiin hyvin pieneksi, niinkuin Sundqvistin kohdalla tunnetusti tapahtui.

Tällaisten heppoisten väitteiden nojalla kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Tuomioja-ressukka joutui tekemään yksinään likaisen työn: päätöksen, ettei mihinkään oikeustoimiin ryhdytä.

Koko hallitus ei uskaltanut päätöstä tehdä, vaikka on tietenkin siitä vastuussa ja varmasti tietoinen sen sisällöstä. Paavo Lipponen ja Sauli Niinistö olivatkin varmaan lomalla, kun päätös tehtiin!

Täysin selvittämättä on jäänyt asiaan liittyvä hauska yhteensattuma:
Ministerin päätös pitkitti juuri sopivasti konkurssiinmenoa niin, että silloinen Suomen Yhdyspankki (SYP) onnistui turvaamaan itselleen ja konkurssin ulkopuolelle 300 miljoonan saatavansa.
Kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkönä oli tapahtumahetkellä Bror Wahlroos ja Suomen Yhdyspankin eräänä johtajana hänen poikansa Björn Wahlroos.

Kokoomuksen taloudellinen tilannekin oli niihin aikoihin konkurssikypsä.

Mukana olijat porskuttavat nyt kuka missäkin, eikä kukaan vaadi Tuomiojan eroamista hallituksesta.

Voi aikoja, voi tapoja!

(Nettisanomat 12.08.99 pm)

Nettisanomat
http://www.nettisanomat.com/1999/08/12/netti1208.htm#alho2

Uusi käänne: Vakuuttavat vakuudet. Takaajana kreikkalaiset roskapankit, jotka siirtyvät osittain valtion haltuun!

torstai, syyskuu 1st, 2011
Uusi käänne: Vakuuttavat vakuudet. Takaajana kreikkalaiset roskapankit, jotka siirtyvät osittain valtion haltuun!
Niinkuin on ounasteltu vakuudet löytyvät. Nyt Suomi saa pankkiosakkeita vakuudeksi, Pankit sattuvat olemaan kreikkalaisia pankkeja, joiden pystyssä pitäminen vakuudetaan Kreikkaan syydettävillä sadoilla miljardeilla euroilla.
Jos nämäkään rahat eivät riitä, niin pankkiosakkeiden arvo on loppupelissä nolla, mutta saatiinhan vakuudet ja kovasti uskottottiin ja toivottiin ettei pahin tapahtuisi.

Suomessa aikoinaan yksityispankit (SYP ja KOP mm, nämä Nordean edeltäjät) pidettiin pystyssä valtion avustuksella. Pankin omistusta valtio ei saanut ja sitten pankit onnistuivatkin pysymään pystyssä ja nyt sitten niissä saumoissa rikastunut, valtionpankista Postipankista, Leoniasta, Sammosta siivun saanut Björn Wahlroos kurittaa kansalaisia mielipiteillään, jotka pääministeri Jyrki Katainen on omaksunut, vaikka osaakin näytellä huolestunutta nyt kun suomalaiset paperityöläiset joutuvat kilometritehtaalle sankoin joukoin.

Tähän loppuun tulee linkki, jonka otsikko kuului muistaakseni: ”Tukea se on takaisinmaksettukin tuki.

Viikkosanomat. Pertti manninen, Torstai 2011-09-01 klo 11:58.

(Päivän  nimi korjattu 2011-09-02)

 

 

http://www.nettisanomat.com/1999/12/09/n9919arsenaljapankki.htm

Tukea se on takaisinmaksettukin tuki.

Pankkien tukeminen pankkikriisin yhteydessä on taas viime aikoina pulpahtanut esille, kun tuen lopullista hintaa on määritelty. Kun keskustelussa on tuotu esiin pankkien tukeminen, ovat niiden edustajat painottaneet, että tänä päivänä kaikki toiminnassa olevat pankit ovat maksaneet saamansa tuen takaisin valtiolle, Tämän vuoksi pankit katsovat, etteivät ne ole mitään velkaa kenellekään. Ikään kuin mitään tukea ei koskaan olisi saatukaan. Näkemys on väärä.

Lamavuosien aikana lukuisat pienet ja keskisuuret yritykset tekivät konkurssin. Yksityishenkilöt ajautuivat saneeraukseen tai elinikäiseen ulosmittaukseen.

Miksi näin? Siksi, etteivät yritykset saaneet rahoitusta, jolla ne olisivat voineet kestää laman pahimpien vuosien yli. Pankeille annettiin erittäin edullista tukea pääomalainojen muodossa. Ehtoihin kuului, että valtio nostaa tukilainojen korkoa muutaman vuoden kuluttua. Niinpä, kun tukilainan korko alkoi nousta, se oli tärkeää maksaa pois. Kun tuo aika koitti, yleinen taloustilanne oli paljon parantunut. Rahoitusta sai muualta jo halvemmalla. Valtion antaman tuen takaisinmaksu ei ollut niille vaikeaa. Pankeilla menee tänään oikein hyvin. Useimmat niistä tekevät historiansa parhaimpia tuloksia.

Aivan samoin monet konkurssiin kaatuneet yritykset ja saneeraukseen ajautuneet yksityishenkilöt voisivat tänään todeta taloutensa olevan hyvässä kunnossa asuntojen, pörssiosakkeiden ja kiinteistöjen hintojen noustua monin paikoin lamaa edeltävälle tai sitä korkeammalle tasolle, jos ne vain olisivat saaneet samanlaista edullista rahoitusta tai rahoitusta yleensä kestääkseen vaikeimpien vuosien yli.

Tuota mahdollisuutta Suomen hallitus ei halunnut antaa muille kuin pankeille, joiden muisti on todella lyhyt.
Joudutaan kysymään, miksei tukea voitu miltään osin suunnata asiakkaille yksin omaisen pankkien tukemisen sijasta. Pankkien tukeminen olisi voinut tapahtua myös asiakkaiden tukemisen kautta. Oli törkeä poliittinen valinta antaa tuki yksinomaan pankeille ja jättää asiakkaat niiden armoille.

 

Mitään tyydyttävää vastausta en ole saanut kysymykseen, miksi tukea ei voitu miltään osin suunnata pankeille asiakkaiden kautta.

MATTI EKLUND Helsinki Kauppalehti tiistaina 7.12.1999. Mielipide.

Palaute: viikkosanomat@hotmail.com

Linkit:

http://www.viikkosanomat.fi  – blogi

http://www.viikkosanomat.fi/viikkosanomat.html  – lehti

http://www.nettisanomat.com  – lehti