Posts Tagged ‘konkurssi’

2020. Marraskuu. Kirkkonummen uusitun pääkirjaston fiaskoita. 1. Pääovi torille, mutta on ahdas ja luotaantyöntävä, ikkunat torille poistettu! 2. Rakennuksen kustannusarvio ylittyi vain 130 prosenttia! Kansalaisten kommentit puolesta ja vastaan.

perjantai, marraskuu 20th, 2020

Kun en ole kiireiltäni paremmin ehtinyt perehtymään, kuvia on kyllä rakentamisen vaiheista jonkun verran, viimeiset eilen torstaina 19.11.2020, myös sisältä läpijuostessani maski päässä, julkaisen verkkolehti Viisykkösessä julkaistun artikkelin ja siihen liittyvät lukijoiden kommentit.

Aluksi kuitenkin blogistani teksti muun jutun yhteydestä avajaispäivältä perjantailta 9.10.2020, siis Aleksis Kiven päivän aatolta.

”Viikkosanomat. Pertti Manninen. Perjantai 09.10.2020 22:31. Aleksis Kiven päivän aattona, päivänä jolloin Kirkkonummen uudistettu pääkirjasto Fyyri avattiin.

Oodin arkkitehtien fiasko on se ettei kirjasto avaudu torille etelään  niinkuin entinen nyt kuparien  peittämä julkisivu.

Vanhassa oli ikkunat torille päin, aluksi kahvilan ja sitten myöhemmin lehtilukusalin ikkunat. Nyt torin ovikin on sijoitettu arkkitehtuuri edellä niin vinosti, että sisälle ei näy, eikä sisältä näy tässä omituisessa sisennyksessä, josta hyvinkin tulee iltaisin jonkunlainen kuseskelupaikka. Ainakin tässä suhteessa Fyyri on fiasko.

Kirjaston nimeksi muotoutui omituinen fyyri-sana, joka kuulemma on jonkinlainen höyrylaivan tulipesä.

Ei suomenkielessä  ole mitään f:llä alkavaa sanaa alkujaan, ellei sitten filunkia lasketa mukaan. Vain kaupungin nimi Forssa on paikallaan. Onhan se niin upeasti johdettu toisesta kotimaisesta! Sama.

Faaraot ja muut ovat maailman sanoja.

Edellä oleva siis kirjaston avajaispäivänä 9.10.2020

Nyt sitten verkkolehti Viisykkösen artikkeli:

LAINAUS

(17) kommenttia
Kirjaston hinta on nyt laskettu sentilleen – kustannukset nousivat alkuperäisestä noin 130 prosenttia

Uusi kirjasto avattiin lokakuun alkupuolella noin 14 kuukautta myöhässä alkuperäisestä rakennusaikataulusta.

Kirkkonummen uuden pääkirjaston rakentamiskustannukset on selvitetty ja listattu desimaalin tarkkuudella. Samalla on selvitetty, miksi projektissa kävi niin kuin kävi.

Monivaiheisessa ja monivuotisessa projektissa kustannukset karkasivat pahasti käsistä.

Ylimääräisiä kustannuksia tuli muun muassa pääurakoitsijan konkurssista, mutta myös alkuperäisissä kustannusarvioissa oli paljon heittoa.

Kirjaston peruskorjauksen ja laajennuksen hinta on tarkalleen 21 190 387,32 euroa, ilmenee projektin loppuselvityksistä.

Summa ei ole kuitenkaan aivan koko totuus. Siitä puuttuu noin 800 000 euroa ylimääräisiä kuluja, jotka aiheutuivat konkurssista.

Niitä ovat esimeriksi suojaus-, siivous- ja asianajajakuluja, joita ei tilinpäätöskäytäntöjen mukaan voi kirjata rakennuskustannuksiksi. Loppusummassa ei myöskään ole kaikkia kalustamisen kuluja.

Koko summa ei tule Kirkkonummen kunnan ”piikkiin”. Kunnalle on tulossa varmuudella rahaa rakennusaikaisesta vakuudesta, kirjastohankkeen valtionapua ja joitakin pienempiä saatavia vielä noin 3,1 miljoonaa euroa.

Konkurssipesältäkin voidaan saada jotain, mutta sen mahdollisuus on todennäköisesti hyvin pieni.

Joten kunnalle rakennushanke maksaa noin 18,1 miljoonaa euroa.

Kun kirjastohankkeeseen päätettiin ryhtyä kuutisen vuotta sitten, rakentamisen kustannusarvio oli noin 9,2 miljoonaa euroa.

Nyt siis päädyttiin lopulta runsaaseen 21 miljoonaan euroon, joten ylitystä tuli noin 130 prosenttia.

Loppuraportissa on hyvin tarkkaakin kustannusselvitystä. Kun SRV jatkoi hanketta projektiurakkana konkurssin jälkeen, kaikki laskut maksoi kunta.

Raportin liitteenä on noin 30 sivua erilaisia kuluja yksityiskohtaisesti. Esimerkiksi roskasäkkejä on ostettu työmaalle ainakin kerran 14,69 eurolla. Kuitti on siis tallessa.

Koska projekti ei mennyt kuten piti, kunnan sisällä on tehty pitkä selvitys syistä ja asioista, joista voidaan ottaa opiksi.

Raportit ovat tulossa palvelutuotannon lautakunnan käsittelyyn 25.11.

> Kirjastohanke on ollut harvinaisen mutkikas − näin asia eteni yli 6 vuotta urakoitsijan konkurssiin (15.3.2019)

(17) kommenttia
LAINAUS LOPPUU
Ja sitten Viisykkösen lukijoiden kommentit:
LAINAUS
Kommentit (17)

Kommentit (17)

 

Kuka tätä kaikkea on kontrooloinut, kun näin käyttöönoton jälkeen loppusummaa reknaillaan?
Onko kaikki kulut hyväksytetty ohjeiden mukaan? Kuka on sallinut kaiken tämän ylityksen?
Ihmettelen kovasti

 

Voin käsi sydämmellä sanoa,jos ite ryssis firmassa noin pahasti,niin olis kengänkuva takamuksessa.Ei auttais mitkään selitykset.
Et sillee.

 

Kaunis on kirjasto. Joka sentin arvoinen. Valitettavasti kirjasto ei nykyisin ole hiljainen tila enää missään, vaan yhteinen olohuone.
Positive

 

Heikolla osaamisella saatiin siis aikaiseksi törkeän kallis, ruma, meluisa ja sokkeloinen tivoli. Kirjastohan siitä piti tulla? Tällaisten vastuuttomien päättäjien pitää lähteä!
Kyllästynyt sikailuun

 

Normaalissa yrityksessä aika huoneesta pihalle otettaisi ks. tapauksessa kellosta ja päälle pamahtaisi vahingonkorvaus vaatimus. Kirkkonummella tämänkaltainen huolimattomuus ja välinpitämättömyys on kuitenkin hyväksytty tapa, joka näkyy niin investoinneissa kun niiden ylläpidossakin. Tämän vuoksi päätöksentekijöiden ja valvontaan osallistuneiden naamakuvat pitäisi aina julkaista näiden uutisfiidien yhteydessä. Valtaan kuuluu aina vastuu – etenkin kun käytetään veronmaksajien rahoja huolimattomasti. Kirkkonummi on tässä suhteessa erikoinen tapaus – kukaan ei puutu eikä ketään tunnu kiinnostavan kun kuntalaisten seteleitä silputaan ikkkunasta yhä kiihtyvällä tahdilla.
Uskomatonta touhua

 

Joo eniten minuakin nyppii nuo remuavat pennut! Ei ihme, että näitä kauhuteinejä tulee, kun kaikki tehdään penskojen ehdoilla :(
Joku paikka täytyy olla rauhallinen tai sitten vanhempien saatava jälkikasvu kuriin!!
Ei näin..

 

Viime vuosina melkein kaikki kunnan tilaamat urakoiden hinnat on ylittyneet koskien rakentamista, tietöitä, asematunnelin korjausta jne.jne.
Minkäköhän on koulukeskuksen , hyvinvointikeskuksen ja kevyen liikenteen tien urakoiden ylitysprosentit.? Ja me maksetaan taitamattomien virkamiesten möhläykset plus virkamiehistä ei kukaan ota vastuuta ylityksistä. Raivostuttavaa…
Veronmaksaja

 

Nyt kyllä herää kysymys minkälainen koulutus on näillä päättäjillä jotka tämän projektin ovat hyväksyneet. 130% ei todellakaan ole pieni heitto!!Mutta hei! Tuskin he sitä alkavat suremaan, eihän nuo tuhlaa omia rahojaan.Ja mitä itse rakennukseen tulee… Ruma kuin mikä. Tuo mieleen peltisen ruumisarkun. Pilaa kauniin kivikirkon ympäristön. Ja mitä ihmeen tekemistä meluavilla pikkulapsilla on kirjastossa? Eikö niille riitä leikkipuistot meluttavaksi paikoiksi? Niitähän on nyt rakennettu isolla innolla pitkin puistoja. Ei kirjasto ole mikään päiväkoti, se on kirjasto ja siellä ollaan hiljaa. Moni tulee sinne lukemaan tentteihin. Lue siinä nyt sitten kun kakarat meluavat kurkku suorana.
Homehtumista ja kosteusvaurioita odotellessa

 

Yksityisessä yrityksessä joku saisi kenkää tämän luokan ylityksesstä. Voisi ehkä olla korvausvelvollinen, jopa.
sivusta

 

Näistä asioista yleensä päättävät ihmiset jotka katsovat papereita.paperilla asiat näyttävät hyvältä ja varmaan tässäkin tapauksessa ”paras” voitti.mutta oikeassa maailmassa asiat ei suju välttämättä näin.he jotka tutkivat papereita heidän pitäisi tutustua mitä samanlaiset hankkeet ovat ennen maksaneet ja vertailla kustannuksia niihin.
Höpöhöpöjälleen

 

Mihinköhän on loput roskat jemmattu?Etsivä löytää.
Paavi

 

Tarjous kuntalaisille.Tulen rakentamaan pienet tai suuremmat kohteet,vain 120%ylityksellä.
Parempi diili.

 

Kysyn vaan että kannattaako käydä koulua jos menee 130% metsään.
Voi voi.

 

Tämän kuparikuution hinta oli siis yhteensä noin 22 miljoonaa euroa. Se tarkoittaa noin 550€ per kuntalainen. Olisitte vaikka ostaneet kaikille 200€ lahjakortit Suomalaiseen kirjakauppaan, niin oltaisiin saatu osa rahoista järkevämpiin kohteisiin.
Pihi kuntalainen

 

Hyvin laskettu, hienoa jonkun osaavan vielä numerot tosin niiden lukemisessa ja asettelussa oikeaan järjestykseen toivoisi olevan vielä petrattavaa…..kirjoitustaidoista ei taida kannata mainita juurikaan mitään kun tyypit osaavat vain näppäimistön käytön..:)
Uffe

 

Puuttuu siis alkeellinen laskutaito. Hyvä toki, että roskasäkkejä oli hankittu 14,69 eurolla. Å
Äyripää

 

Eipä kannattanut.. Ei ole rahansa väärti.. Liian ahdas ja penskat metelöi!
Ei kiitos!

2020. Syyskuu. Pienyrittäjän konkurssi, ei armoa.

torstai, syyskuu 17th, 2020

HS kertoo torstaina 17.09.2020 pienyrittäjän konkurssista, jonka jutun alkua ja pari kommenttia tässä:

LAINAUS

Yrittäjä Anja Snellman kertoo käyneensä pitkään neuvotteluja muun muassa verottajan ja taloyhtiön kanssa.

Snellmanin kahvilateltta juhli sukuyrityksen pitkää historiaa kesäkuussa 2008.

Snellmanin kahvilateltta juhli sukuyrityksen pitkää historiaa kesäkuussa 2008.­

15:42

PERINTEIKÄS helsinkiläinen kotileipomo Eromanga on haettu konkurssiin Helsingin käräjäoikeudessa 9. syyskuuta. Konkurssiin yrityksen haki verottaja.

Yrittäjä Anja Snellmanin yritys tunnetaan paitsi Helsingin Kaartinkaupungissa sijaitsevasta leipomosta, kahvilasta ja myymälästä, myös Kauppatorin telttakahvilasta, jota hän piti pitkään. Snellman tosin myi torikahvilan muutama vuosi sitten.

LAINAUS LOPPUU

Tähän sitten 50 kommentista pieni pätkä:

LAINAUS ja

  • reseptit käytössä.
  • Ulkomaanelävä

    Ilmoita asiaton viesti

    Timotex Elämme poikkeusaikaa. Viimeistäänkin verottajan tulisi olla tällaisen poikkeustilan aikana inhimillisempi ja tyytyä samaan kuin pankitkin, eli siihen, että velallinen jätetään rauhaan jos hän pystyy maksamaan edes korot lainoistaan.

    Valtionkin etu kun olisi se, että yritteliäintä kansanosaa ei tapettaisi verotuksella poikkeustilan aikana, vaan että yritykset ja yrittäjät pääsisivät poikkeustilasta ylitse ja maksaisivat verot sitten kun pystyvät. Nykysysteemi vain pahentaa tilannetta.

    Suomessa on vielä se ongelma, ettei pienyrittäjä voi yleensä tehdä konkurssia joutumatta itse velkavankeuteen. Osakeyhtiön idea, jossa omistaja vastaa yrityksen veloista osakepääoman verran, ei ole Suomessa koskaan toiminut. Luotonantajat vaativat pienyrittäjien henkilökohtaista omaisuutta takuuksi, jolloin yrittäjä joutuu tilanteeseen, jossa hänen ei kannata tehdä ehkä elämässään mitään taloudellisesti kannattavaa. Tästä seuraa, että talouslamassa suuri osa osaavista ihmisistä siirtyy syrjään talouselämästä, eli veronmaksajista tulonsiirtojen saajiksi.
  • Pasi tolonen

    Ilmoita asiaton viesti

    Ikävä uutinen!
    Makasiinikadulla tuli käytyä aina kun lähelle sattaui kahvilla ja lihapiirakalla.
    Mahtava henkilökunta, ja todellakin paras lihapiirakka, miyä tiedän.
    Todella pettynyt.
    LAINAUS LOPPUU
    Kommentin lihavointi minun ja pieni muistelo menneiltä vuosilta. Minullakin oli tilaisuus usein käydä piirakoita syömässä ja kahvia juomassa, kun työpaikkani oli aivan vieressä yliopiston päärakennuksen kivijalassa ikkunoineen Hallituskadulle. Myöhemmin siirryttyämme Vallilaan Teollisuuskadulle tuli harvemmin käytyä. Toisaalta työkaverini Liisa S. kävi siellä joka työpäivä siippansa Einon kanssa, kun he lähtivät Kirkkonummelta ennen aamuruuhkaa, jolloin ei tarvinnut köröttää jonossa moottoritiellä vaan istua mieluummin kahvilassa, josta reitti Trollisuuskadulle oli sitten suoraviivainen ja nopea. Liisa kertoi kahvilan vakiasiakkaista. Mieleeni on jäänyt kertomuksia siitä kun Eemeli jo uransa lopetettuaan kertoi loputtomia huumorijuttujaan. Huomion arvoista oli tietenkin myös se, että kahvi tarjoiltiin aina posliinimukeista. Pahvia ei todella käytetty.
    Viikkosanomat.
    Pertti Manninen. Torstai 17.09.2029 23.:05. Tänään kävin ensimmäisen kerran puoleen vuoteen Kirkkonummen uimahallissa vesijumpassa. Ja vaaka yllätti: ensimmäinen numero oli vaihtunut pienemmäksi, muiden numeroiden ollessa entiset, Kyllä hiukan hieroin silmiäni ennenkuin uskoin lukemaa. Sen kunniaksi hyppäsin 4 kertaa ylimmältä tasolta, tietenkin jalat edellä. Komeat sukellukset ovat jääneet pois. Niistä on vain muistot jäljellä!

2017. Harry Harkimo pelkää Fortumin Saksan seikkailussa käyvän samoin kuin omassa Hampurin hallissaan.

perjantai, marraskuu 24th, 2017

2017. Harry Harkimo pelkää Fortumin Saksan seikkailussa käyvän samoin kuin omassa Hampurin hallissaan.

Iltalehdesssä Hjallis Harkimo -palstalla perjantaina 24.11.2017 Harkimo kertoo Saksan hallistaan jonkunlaisena mainetekona. Hän unohtaa kertoa, että hänet pelastettiin konkurssilta.

”Jättikaupan pitäisi jännittää meitä kaikkia”.

”Olen itse rakentanut ison hallin Saksaan ja tiedän, että se ei ole mikään helppo ympäristö tehdä liiketoimintaa.”

Iltalehti 24.11.2017.
https://blogit.iltalehti.fi/hjallis-harkimo/2017/11/24/jattikaupan-pitaisi-jannittaa-meita-kaikkia/


Netistä löytyy hiukan tarkennusta:
”Tämä bisnesmies on laittanut useita firmoja suoritustilaan ja jättänyt sitoumuksensa hoitamatta. esim Harkino-nimisen yhtiön. Hampurin halliseikkailut pelasti SanomaWSOY:n Rautakirja Oy, joka omia tappioita välttääkseen joutui ottamaan Hampurin hallin haltuunsa. Jokainen R-kioskissa kävijä maksaa nyt promilleja tälle bisnesmiehelle usean vuoden ajan.
Nettisanomat 01.12.2006.
http://www.nettisanomat.com/2006/12/01/harkimosaarela.html

IMG_20171124_213616392

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Perjantai 24.11.2017 klo 22.10.

Lue myös!

Nettisanomat maanantai 2006-11-27.

Kuva. Hartwall-areena valmistautuu paikalliskamppailuun. Helsinki perjantai 2006-11-17. Pertti Manninen. Kuva.

Pääkirjoitus. Tupakkamannekiinista kaljamannekiiniksi.

Entinen tupakkamannekiini ja nykyinen olutmannekiini on ryhtynyt ryöpyttämään keskustalaista naisministeriä. Itse kokoomuksen ehdokasta presidentinvaaleissa avoimesti tukenut tekee siis politiikkaa. Ehkä hän katkeroitui, kun sai porttikiellon itsenäisyyspäivän juhliin käyttäydyttyään sopimattomasti naisten vessassa. Menihän tämä kuudettakymmentä käyvä ukkomies kolmikymppisen uuden neitokaisen kanssa linnan juhliin, jossa vaimokin oli kutsuttuna vieraana.

Tämä bisnesmies on laittanut useita firmoja suoritustilaan ja jättänyt sitoumuksensa hoitamatta. esim Harkino-nimisen yhtiön. Hampurin halliseikkailut pelasti SanomaWSOY:n Rautakirja Oy, joka omia tappioita välttääkseen joutui ottamaan Hampurin hallin haltuunsa. Jokainen R-kioskissa kävijä maksaa nyt promilleja tälle bisnesmiehelle usean vuoden ajan. Nykyiseen alkoholipoliittiseen keskusteluun on syytä tuoda mieliin tämän bisnesmiehen Ilta-Sanomissa joitakin vuosia sitten antama mielipide: ”Mitä pahaa on kaljanjuonnissa?”

Pääkirjoitus. Maanantai 2006-11-27. Nettisanomat. Pertti Manninen.
Liitteenä juttuja vuodesta 1999 alkaen. Liite.

http://www.nettisanomat.com/2006/12/01/harkimosaarela.html

Lue myös!
Helsingin Sanomat. Urheilu. Aikalisä. Olipa kerran ministeri, joka käänsi urheilulle selkänsä. Harry Harkimo. Sunnuntai 2006-11-26. Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen ja lehden omistaa SanomaWSOY.

Olipa kerran ministeri, joka käänsi urheilulle selkänsä

Suomalaiset huippu-urheilijat ovat hemmotelleet meitä suomalaisia käsittämättömillä uroteoilla maailmantähtien joukossa. Kansallista identiteettiämme on vahvistettu ja itsetuntoamme pönkitetty olympia-areenoilla ja MM-kilpailuissa sekä muissa arvoturnauksissa.

Odotuksemme eivät ole muuttuneet mihinkään. Me haluamme yhä sankareita. Mahdollisuud et odotusten täyttymiselle ovat vain supistuneet olemattomiin, kun valtiovalta ei ymmärrä huippu-urheilun todellisia tarpeita kiristyvässä kilpailussa. Etenkin pienten lajien edustajat joutuvat nostamaan kätensä pystyyn. Ammattimaista harjoittelua vaativaan huipuntavoitteluun ei yksinkertaisesti ole taloudellisia edellytyksiä.

Valtionavun pienuus osoittaa arvostuksen puutteen. Ja jos valtiovalta ei arvosta, niin miten yritysmaailmakaan suhtautuisi toisin. Kulttuuriministeri Tanja Saarela (ent. Karpela, s. Vienonen) on yhteiskunnassamme huippu-urheilun ylin edunvalvoja. Huippu-urheilun onneksi hän on tuolla valtaistuimella enää vain muutaman kuukauden, sillä pelkkänä kauneuskilpailun voittajana ei voi ratsastaa toista ministerikautta.

Urheiluelämän odotukset tosin olivat Saarelankin kohdalla korkealla, kun hän aloitti Karpelana uudessa tehtävässään vajaa neljä vuotta sitten. Hän oli tehnyt kotiläksynsä hyvin ja ymmärtänyt käyttää asiantuntijoita apunaan asioissa, joita hän ei voinut urheiluelämästä hallita pelkällä aerobic-ohjaajan taustallaan. Mutta mitä sitten tapahtui, kulttuuriministeri käänsikin urheilulle selkänsä.

Ministeri, joka oli tottunut jo missivuosistaan lähtien olemaan huomion keskipisteenä, ryhtyikin välttelemään asiaa, jonka puolesta hänen odotettiin taistelevan. Mitä tästä opimme: ministeriä valittaessa pitäisi miettiä muutakin kuin hänen julkisuusarvoaan ja hänen edustamansa puolueen tarpeita profiilin nostamiseen. Keskustan populistiset pyrkimykset äänien kalasteluun nuoren, näyttävän ja teräväpäisen naisen avulla ovat koituneet suomalaisen huippu-urheilun tappioksi.

Lasten ja nuorten liikunnasta, joka sekin on erittäin tärkeää, ministeri on kyllä jaksanut huolehtia, koska sen avulla saa laajempaa julkisuutta eli enemmän ääniä. Teot silläkin saralla ovat valitettavasti jääneet turhanpäiväisen höpötyksen tasolle.

Urheilun edustustehtäviin ulkomaille, olympiakisojen kokkareille ja muille vastaaville estradeille Tanja Saarela on nainen paikallaan. Siinä miesvaltaisessa ympäristössä hän hallitsee ammattimaisesti tilanteet erinomaisine englannin kielen taitoineen ja näyttävine ulkomuotoineen toisin kuin kotoisissa urheilukinkereissä, joita hän tuntuu tietoisesti välttelevän.

Suomen urheiluväki on joutunut toistuvasti pettymään, kun erilaisissa alan tilaisuuksissa on odotettu kulttuuriministerin ottavan puheissaan kantaa kiperiin urheilupoliittisiin kysymyksiin, mutta paikalle onkin saapunut joku sijaispuhuja ministerin ilmoittauduttua sairaaksi. Johonkin kokoukseen, jossa ei puhuta urheilusta, ministeri Saarela pöräyttää näyttävästi moottoripyörällä kuin Bond-tyttö ikään ja kutsuu lehdistön paikalle, mutta ne kekkerit, joissa on riski saada negatiivista julkisuutta, hän jättää tyylikkäästi väliin.

Hän ei ymmärrä, että julkisuutta ei voi hallita ja että hyvä johtaja tarvitsee kritiikkiä tullakseen paremmaksi johtajaksi. Hän ei kestä arvostelua raivostumatta ja puolustelematta itseään aina häpeäksi asti. Näin on varmaan tämänkin kolumnin jälkeen.

Herkkähipiäisenä ministeri Saarela on yrittänyt kehittää ympärilleen suojamuurin. Hän pelkää – syystäkin – oman uskottavuutensa puolesta ja sortuu selittelemään sen sijaan, että kohtaisi aidosti tilanteet ja ottaisi niistä opiksi.

Me emme tarvitse kulttuuriministeriä, joka ei ole kiinnostunut urheilusta. Me kaipaamme urheilun keulakuvaksi ihmistä, jolla on kokemusta ja kanttia. Ihmistä, jolla on tahto kehittää urheilun rahoitusta. Ihmistä, joka tapaisi urheilijoita jo paljon ennen kuin he ovat meidän kaikkien sankareita.

Harry Harkimo
harry.harkimo @hartwall-areena.com.
Kirjoittaja on urheilun liikemies. (Kuva).

Helsingin Sanomat. Urheilu. Aikalisä. Olipa kerran ministeri, joka käänsi urheilulle selkänsä. Harry Harkimo. Sunnuntai 2006-11-26. Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen ja lehden omistaa SanomaWSOY.

http://www.nettisanomat.com/2006/12/01/harkimosaarela.html

Wärtsilä Meriteollisuus. Saarikangas pelasti valtion. Wahlroos SYP;n (nykyisin Nordea). Suominen petti alihankkijat, ei saanut syytettå. STX pelaa kovaa peliä.

tiistai, joulukuu 18th, 2012

Wärtsilä Meriteollisuus. Saarikangas pelasti valtion. Wahlroos SYP;n (nykyisin Nordea). Suominen petti alihankkijat, ei saanut syytettå. STX pelaa kovaa peliä.

Martin Saarikangas ja Taloussanomat kertovat historiasta näin:

LAINAUS TALOUSSANOMISTA

” Julkisuudessa on pohdittu, että Suomen hallitus ei halua antaa telakalle pääomalainaa, koska pelkää joutuvansa omistajaksi, jos telakka kaatuu. Juuri näin kävi vuonna 1989, kun Wärtsilä Meriteollisuus kaatui valtion syliin.

Voisiko valtio yhtä hyvin ryhtyäkin telakkaomistajaksi, kuten kilpailijamaiden valtiot?

– Siitä konkurssista ei valtiolla voi ainakaan olla traumaa, koska minä pelastin valtion, eivätkä ne hävinneet penniäkään. Me pantiin hommat pyörimään ja saatiin laivat valmiiksi, Saarikangas muistuttaa.

http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2012/12/17/iso-masa-stxn-ahdingosta-harskia-pelia-korealaisilta/201243920/12

LAINAUS LOPPUU

On hyvä muistaa, että juuri Martin Saarikangas petti alihankkijat, joista suuri osa ajautui konkurssiin, Hän lupasi, että laskut maksetaan. Laiva saatiin valmiiksi ja laskut jäivätkin maksamatta. Tällainen mies nyt sitten rehvastelee neuvoillaan. Nettisanomilla oli aineistoa, mutta alihankkijat eivät antaneet sitä julkaista. He kärsivät nahoissaan, elämä jatkui vahvemmilla, heikot sortuivat.

Tähän lopuksi Nettisanomissa julkaistu artikkeli, jossa kerrotaan Wahlroosien toiminnasta siihen aikoihin siinä asiassa ja Ministeri Suomisen osuutta, jonka valtion maksamat lakimiehet pelastivat ja tietenkin ne kaverit, jotka armahtivat Suomisen.

Viikkosanomat. Pertti Manninen, Tiistai 2012-12-18 00:20

1999

Nettisanomat
http://www.nettisanomat.com/1999/08/12/netti1208.htm#alho2

Alho- Sundqvist II:
Ministeri Tuomioja armahti ex-ministeri Suomisen pääministeri Lipposen ja ministeri Niinistön hymistessä taustalla.

Entinen ministeri ja kokoomuksen puoluejohtaja ja nykyinen europarlamentaarikko Ilkka Suominen menetteli erittäin taitamattomasti antaessaan lupauksen, ettei Wärtsilä-Meriteollisuus joudu konkurssiin.

Tähän lausuntoon uskoen monet alihankkijat joutuivat ahdinkoon, kun lupaus ei pitänytkään ja heille aiheutui tähän mennessä lähes 100 miljoonan menetykset, jotka oikeus on tuominnut valtion maksettaviksi.

Kallispalkkaisten huippujuristien tilaustyönä tekemä selvitys kuitenkin väittää, ettei ole mitään syytä nostaa syytettä taitamatonta ministeriä vastaan.

Selvityksessä on ihmeellisiä lauseita siitä, kuinka ei voida osoittaa, että ministeri Suominen olisi hyötynyt jotakin lupauksestaan!

Lisäksi siinä todetaan, että oikeudenkäynti tulisi kalliiksi ja venyisi pitkälle ensi vuosi tuhannelle ja kuitenkaan ministeriltä ei saataisi juuri mitään takaisin, koska vahingonkorvaus soviteltaisiin hyvin pieneksi, niinkuin Sundqvistin kohdalla tunnetusti tapahtui.

Tällaisten heppoisten väitteiden nojalla kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Tuomioja-ressukka joutui tekemään yksinään likaisen työn: päätöksen, ettei mihinkään oikeustoimiin ryhdytä.

Koko hallitus ei uskaltanut päätöstä tehdä, vaikka on tietenkin siitä vastuussa ja varmasti tietoinen sen sisällöstä. Paavo Lipponen ja Sauli Niinistö olivatkin varmaan lomalla, kun päätös tehtiin!

Täysin selvittämättä on jäänyt asiaan liittyvä hauska yhteensattuma:
Ministerin päätös pitkitti juuri sopivasti konkurssiinmenoa niin, että silloinen Suomen Yhdyspankki (SYP) onnistui turvaamaan itselleen ja konkurssin ulkopuolelle 300 miljoonan saatavansa.
Kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkönä oli tapahtumahetkellä Bror Wahlroos ja Suomen Yhdyspankin eräänä johtajana hänen poikansa Björn Wahlroos.

Kokoomuksen taloudellinen tilannekin oli niihin aikoihin konkurssikypsä.

Mukana olijat porskuttavat nyt kuka missäkin, eikä kukaan vaadi Tuomiojan eroamista hallituksesta.

Voi aikoja, voi tapoja!

(Nettisanomat 12.08.99 pm)

Nettisanomat
http://www.nettisanomat.com/1999/08/12/netti1208.htm#alho2

Asianajajan kunnianloukkausjuttu yhä oudompaan valoon. Asianajaja Pekka Mononen, Asianajotoimisto Pekka Mononen Ky.

maanantai, lokakuu 8th, 2012

Asianajajan kunnianloukkausjuttu yhä oudompaan valoon.

Nyt esille tulleiden tietojen mukaan Vantaan entisen kaupunginjohtajan Jukka Peltomäen tekemisiä on rikospoliisi tutkinut tarkemmin viime kesästä (2011) lähtien.

Uudet otsikot:
Helsingin Sanomat torstaina 04.10.2012: Peltomäkeä epäillään törkeästä lahjusrikoksesta. Laajentuneessa rikostutkinnassa on MTV3:n mukaan useita muita epäiltyjä.
”Laajentuneessa tutkinnassa on Peltomäen lisäksi useita muita epäiltyjä, joita epäillään eri rikoksista.” ”Tapaus sai alkunsa viime vuonna, kun Helsingin Sanomat kertoi Peltomäen asuneen markkinahintaa alhaisemmalla hinnalla vantaalaisen arkkitehtitoimiston Forma-Futuran omistajan asunnossa, Keskusrikospoliisi alkoi tutkia asiaa epäiltynä virka-aseman väärinkäyttönä.” ”Nyt poliisi epäilee arkkitehtitoimisto Forma-Futuran toimitusjohtajaa Leila Tuomista törkeästä lahjuksen antamisesta.” ”Poliisin tutkinta liittyy Räsäsen mukaan Marja-Vantaan alueeseen, jonka rakentamista Peltomäki oli 1980-luvulta saakka ajamassa eteenpäin.”

Ilta-Sanomat torstaina 04.10,2012: MTV3: Lahjusskandaalista kasvoi korruptiovyyhti.
”MTV3:n 45 minuuttia -ohjelman mukaan keskusrikospoliisin tutkinnassa on laaja rikoskokonaisuus, jossa Peltomäen lisäksi on epäiltyinä useita muita henkilöitä useista eri rikoksista.” ”Kesällä 2011 Peltomäen toimista aloitettiin poliisitutkinta, kun paljastui, että Vantaan kaupunginjohtaja asui pilkkahinnalla arkkitehtitoimisto Forma-Futuran omistajan asunnossa. Samanaikaisesti Vantaan kaupunki kävi neuvotteluja rakennusprojektien käynnistämiseksi Forma Futuran kanssa.”

Helsingin Sanomat perjantaina 05.10.2012: Peltomäki voidaan tuomia 90-luvun teoista.
”HS kertoi kesällä 2011, että Peltomäki on Forma-Futuran omistajan vuokralainen. Forma-Futura on merkittävä vantaalainen arkkitehtitoimisto, joka on saanut Vantaan kaupungilta useita urakoita.” ”Heitä on kuulusteltu rikoksesta epäiltyinä ja he ovat kiistäneet kaikki rikosepäilyt, sanoo krp:n tutkinnanjohtaja Veli Matti Räsänen.” ”Vyyhdessä voi olla kyse muustakin kuin vuokrasuhteesta: krp:llä on muitakin epäiltyjä ja muita mahdollisia rikoksia. Räsänen ei kerro, keitä muita tutkinnassa epäillään. ”Haluan pitää muut epäillyt salassa, koska tilanteet voivat muuttua ja epäillystä voi tulla todistaja.” ”Virka-aseman väärinkäytöstä tuomioon voi riittää se, että asiat näyttävät pahalta ulospäin.” ”Tutkinta on sekä Tolvasen että Turun yliopiston rikosoikeuden professori Jussi Tapanisenkin mielestä yhteiskunnallisesti erittäin merkittävä.” ”Kun puhutaan maankäytöstä, asioilla on yhteiskunnallista merkitystä. Ne ovat tavallista vakavampia rikoksia ”, Tapani arvioi.”
Viikkosanomat-blogin kirjoitus kesältä 2011:
Asianajajan osoitteesta

Viime kesänä Viikkosanomat-blogissa kirjoitin asianajajan osoitteesta otsikolla ”Osoite monessa mukana. Asianajotoimisto Pekka Monosen toimiston osoite on sama kuin Forma Futuran ja Pekka Terävän asunnon, jossa asuu nyt Leila Tuominen. Asianajotoimisto Pekka Mononen.” seuraavasti:

”Helsingin Sanomat jatkaa tänään lauantaina 2011-07-02 Vantaan kaupunginjohtajaksi valitun Jukka Peltomäen kytkösten selvittelyä. Kerrotaan firmojen ja konkurssien historiasta ja juttuun on eksynyt seuraavaakin:

LAINAUS
”Yksi Peltomäen, Tuomisen ja Terävän yhteinen tuttu on asianajaja Pekka Mononen. Hänellä on asianajotoimisto samassa osoitteessa kuin Forma Futuran ja Terävän asunnon, jossa asuu nyt Tuominen.”
LAINAUS LOPPUU

Monosella on osoitteita tarpeen mukaan. Kun asianajaja Pekka Mononen voitti kunnianloukkausoikeudenkäynnin Nettisanomia ja sen päätoimittajaa Pertti Mannista (allekirjoittanutta) vastaan hän käytti eri osoitetta kuin toimiston osoite (kotiosoitetta?). Minulla ei koskaan selvinnyt, miksi näin tapahtui. ellei se sitten jotenkin liittynyt siihen, että hän nosti kunnianloukkausasian yksityishenkilönä, kantajana ei ollut toimisto.

Kulunsa hän kuitenkin laskutti alvillisiana, jonka kaikki oikeusasteet hyväksyivät, vaikka tuomittu niitä koko ajan vastustikin aina loppuun saakka: valituslupapyynnössä korkeimmalle oikeudelle. Valituslupaa ei myönnetty mihinkään jutun osaan ja niin asianajaja Pekka Mononen sai korvaukset alvillisina. Olihan hän hovioikeudessa vakuuttanut, että ”hän ja toimisto on sama asia”.

Selvittäessäni asiaa verottajalle (puhelimessa) kyllä verotoimisto piti ihmeellisenä, että näin on voitu menetellä. Mutta jutun selvittäminen sen enempää jäi silloin ja kohta kai se jo on vanhentunut, tai ei tietenkään vielä: vahingonkorvaus vanhenee vasta kymmenessä vuodessa, mikäli oikein olen ymmärtänyt. Mutkana taitaa kyllä olla se, että korvaussumma on saanut lainvoiman, eikä tietenkään tällaisia tuomioita pureta.

”Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa”.

Liitteessä on linkki selostukseen tästä oikeudenkäynnistä, jossa taas on muistaakseni linkit kaikkin jutussa esitettyihin asiakirjoihin, joten edelläolevan todenperäisyys on helposti tarkistettavissa. Ainakin googlatessa löytyy.
Viikkosanomat. Pertti Manninen. Lauantai 2011-07-02 klo 20:14 helteen uuvuttamana, iltapäivällä katsoessani mittaria se näytti 30 astetta.”

Ohessa on myös kuva kirjoituksesta sellaisena kuin se nyt on netissä.
Viikkosanomat-blogin kirjoitus syksyltä 2011:
Kaavoitus ja arvonnousu. Poistettu myynti-ilmoitus

Tämän ilmoituksen löytyminen netistä oli sattumankauppaa. Asianajaja Pekka Mononen oli jo tehnyt tutkintapyynnön uudesta kunnianloukkauksesta ja hiukan myöhemmin edellisen kirjoituksen jälkeen löytyi netistä googlaamalla hakusanalla ”asianajotoimisto Pekka Mononen” joku myynti-ilmoitus, josta tuli tulokseksi sivu, jossa luki ”Ilmoittaja on laittanut ilmoituksen lepotilaan”. Ei hätää. Ilmoitus oli vielä tallella googlen välimuistissa, joka värjää eri hakusanat eri värein. Ohessa on myös kuva kirjoituksesta sellaisena kuin se nyt on netissä.

Kirjoituksen otsikko oli ”Kaavoitus ja arvonnousu. Poistettu myynti-ilmoitus. Asianajotoimisto Pekka Mononen.” ja siinä oli kuvina kiinteistön myynti-ilmoituksen alkuperäinen ja sivu, jossa ilmoitetaan ilmoituksen lepotilaan laittamisesta. Kirjoituksen teksti oli seuraava:

”Mitään laitonta ei tietenkään ole tapahtunut, ainakaan vielä, mutta esimerkkinä menettelee seuraava myynti-imoitus (Asemakaavapäällikön ja -arkkitehdin lausunto 6.4.2011 ) ja sen poisto. Tekstissä hyvin käy ilmi kuinka siellä taustalla spekuloidaan mahdollisilla arvonnousuilla. Laittomaksi asia tulee vasta silloin, kun kaavoittaja, viranomainen, ottaa tai saa jotain hyötyä ja vastaavasti lain rikkomukseen syyllistyisi hyödyn tarjoaja.
Viikkosanomat. Pertti Manninen. Maanantai 2011-09-26 klo 19:28.

LAINAUS lepotilaan laitetusta ilmoituksesta:
”Talon ja tontin tiedot

Kaavatiedot
Voimassaoleva rakennustehokkuus 0.25=547,75 k-m2.
Helsingin kaupunki on halukas nostamaan rakennustehokkuuden kaksin-kolminkertaiseksi (1095-1642 k-m2) naapuritonttien tehokkuutta vastaavasti.
Kaavatilanne
Asemakaavapäällikön ja -arkkitehdin lausunnon (6.4.2011) mukaan tontin luoteispuolella olevalle kerrostalotontille on osoitettu rakennusoikeutta tonttitehokkuuden e=0,7 mukaisesti. ”Nämä tehokkuudet tulevat todennäköisesti ohjaamaan tonttien kaavoitusta”
Liikenneyhteydet
Hyvät liikenneyhteydet. Juna-asema lähellä.
LAINAUS LOPPUU”
Käräjäoikeus määräsi nämä edellä olevat kaksi kirjoitusta poistettaviksi!

Asianajaja Pekka Mononen esitti Keski-Suomen käräjäoikeudelle kaksi muuta kirjoitusta, toinen vuodelta 2004 (!) ja toinen hiukan lähempää tätä päivää vuodelta 2007. Näiden kirjoitusten hän väitti loukkaavan kunniaansa ja samaan päätyi myös 1-jäseninen käräjäoikeus, käräjätuomari Raili Sahi.

Tuomio ei ole vielä lainvoimainen, koska Korkeimpaan oikeuteen on jätetty valituslupahakemus tästä tuomiosta. Asianajaja onnistui saamaan käräjäoikeudelta, kun sitä tarmokkaasti vaati, sellaisen tuomion, jonka mukaan kaikki kirjoitukset Nettisanomissa ja muissa allekirjoittaneen hallinnoimissa julkaisuissa, joissa mainitaan asianajan nimi tai toimiston nimi tai joissa on viittauksia häneen tai häntä koskevaan asiaan, tulee poistaa oikeuden hyväksymällä tavalla.

Tämä tarkoittaa siis sitä, että tässä kansanvaltaisessa oikeusvaltiossa nimeltä Suomi tuomitaan rikoksesta ja määrätään rangaistusseuraamukset sellaisesta rikoksesta, jota ei ole tehty, ainakaan oikeudessa rikokseksi todettu.

Oikeudessa vaati kunnianloukkausrangaistusta myös asianajaja Monosen laskutusta koskevassa oikeudenkäynnissä todistanut myyntipäällikkö Lauri Kara Nordea Pankki Oyj:stä yhdestä kirjoituksesta ja useiden oikeudenkäyntipöytäkirjojen julkaisemisesta. Tuomio oli samansisältöinen koskien kuitenkin vain henkilön nimeä ja ammattia.

Kun oikeuden päätös oli sellainen kuin oli ja kun hovioikeuskaan ei ottanut asiaa käsiteltäväkseen, niin asianajaja Pekka Mononen vaati tuomiota hovioikeuden päätöksen jälkeen toimeenpantavaksi, siis ennen tuomion lainvoimaisuutta. Tietäen tämän vaatimuksen esille tulemisen poistinkin kaikista kirjoituksista asianosaistiedot, niin ettei hakukone voi niitä löytää. Sen tähden niissä on nyt ne xxx-jonot.

Varmuuden vuoksi on nyt tuotava esille se, että Nordea Pankki Oyj:n myyntipäällikkö Lauri Karalla ei ole mitään tekemistä näiden tässä esille tuodun kahden asianajaja Monosen toiminnasta kertovan kirjoituksen kanssa. Hänen toimintansa liittyi vain todistajalausuntoon, joka on jo ajat sitten käsitelty.

Se, että asianajaja Pekka Mononen ei tuonut näitä kahta kirjoitusta oikeuteen todisteina kunnianloukkauksesta, todistanee, että hän ei itsekään pitänyt niitä kunniaansa loukkaavina. Kuitenkin hän tahtoi ne poistettaviksi vaatimalla käräjäoikeuden päätökseksi kaikkien kirjoitusten poistamista. Sen verran arvonlisäveron poistamista vaatinut kirjoitus lienee kuitenkin vaikuttanut, että nyt hän pyysi käräjäoikeutta poistamaan ja yliviivaamaan laskuunsa kirjoittaman arvonlisäveron!

Valituslupahakemus Korkeimpaan oikeuteen on liitteenä tämän kirjoituksen lopussa ja se päättyy lauseeseen: ”Tuomio ja seuraamismääräys sellaisesta rikolliseksi väitetystä teosta, jota ei ole käsitelty oikeudessa ja oikeudessa rikolliseksi todettu, ei ole kansanvaltaisen oikeusvaltion oikeusjärjestyksen mukainen.” – Lue!

Nettisanomat. Pertti Manninen. Päätoimittaja. Sunnuntai 2012-10-07 22:12.

 

KAIKKI KUVAT JA LINKIT OSOITTEESSA:

http://www.nettisanomat.com/2012/10/07/etusivu.htm