Posts Tagged ‘Björn Wahlroos’

2020. Marraskuu. Antti Herlin vältti rikossyytteen maakaupassa. Vain kaksi mediaa kertoi asiasta. YLE ja Viisykkönen. HS vaikeni kun olisi pitänyt kertoa omistajan asioista.

keskiviikko, marraskuu 25th, 2020

2020. Marraskuu. Antti Herlin vältti rikossyytteen maakaupassa. Vain kaksi mediaa kertoi asiasta.

Tähän mennessä, maanantai 25.11.2020 18:50, vain Ylen juttu ja kirkkonummelaisen verkkolehden Viisykkönen juttu löytyy google-haulla.

Juttujen katkelmia:

YLE:

LAiNAUS

Suomen rikkain mies Antti Herlin välttyi syytteiltä kiinteistökauppatutkinnassa – poliisi epäili avunannosta törkeään kavallukseen

Pääepäilty tapauksessa on entinen pankkiiri Mika Lehto, joka kiistää syyllistyneensä rikokseen.

Talous

Antti Herlin.

 

Koneen suuromistaja Antti Herlin vastasi poliisikuulusteluissa useimpiin kysymyksiin joko “en tiedä” tai “en muista”. Arkistokuva vuodelta 2015.Roni Rekomaa / Lehtikuva

 

Helsingin poliisi epäili Antti Herliniä talousrikoksesta, mutta syyttäjä ei nostanut syytettä Suomen rikkainta miestä kohtaan.

Ylen MOT-toimituksen tietojen mukaan tapauksen pääepäilty, entinen pankkiiri Mika Lehto, saa syytteen törkeästä kavalluksesta.

Etelä-Suomen Sanomat uutisoi Mika Lehdon saamasta syytteestä jo syyskuun alussa(siirryt toiseen palveluun).

MOT:n tavoittama Lehto toteaa, ettei ole saanut syytettä vielä virallisesti tiedoksi.

Herlin: Täyttä yhteistyötä poliisin kanssa

Poliisi kuulusteli rikoksesta epäiltynä esitutkinnassa myös Koneen hallituksen sihteeriä ja Herlinin luottohenkilönä pidettyä Jukka Ala-Melloa. Syyttäjä ei nostanut syytettä myöskään Ala-Melloa vastaan.

Todistajana tapauksessa kuultiin Koneen juristia Johannes Frändeä. Antti Herlin ei antanut aiheesta haastattelua, vaan ainoastaan lyhyen lausunnon sähköpostitse.

– Ala-Mello, Herlin, Frände sekä Security Trading Oy:n [Antti Herlinin sijoitusyhtiö] muut edustajat ovat tehneet täyttä yhteistyötä poliisin kanssa asiassa ja muun muassa toimittaneet poliisille kaiken poliisin pyytämän aineiston.

– Perusteellisen tutkinnan jälkeen syyttäjä on päättänyt olla nostamatta syytettä Ala-Melloa, Herliniä ja/tai Security Trading Oy:n muita edustajia vastaan. Security Trading Oy tai sen edustajat eivät ole asiassa syyllistyneet mihinkään rikokseen, Fränden lähettämässä sähköpostissa todetaan.

Poliisi kiinnostui kiinteistökaupoista

Poliisin esitutkinta liittyy Kirkkonummella 2016 tehtyihin yritys- ja kiinteistökauppoihin.

LAiNAUS LOPPUU

Viisykkönen:

LAINAUS

(0) kommenttia

Yle: Antti Herlin välttyi syytteeltä rikosjutussa, johon liittyi iso maakauppa Etelä-Kirkkonummella

Antti Herlin on ostanut aktiivisesti maa-ja metsatalousmaita erityisesti Etelä-Kirkkonummella, jossa hän asuu.

Kirkkonummella asuva hissiyhtiö Koneen suuromistaja Antti Herlin on Ylen mukaan välttynyt syytteeltä monimutkaisessa talousrikosjutussa, jota poliisi on tutkinut nelisen vuotta.

Poliisi aloitti esitutkinnan Kirkkonummella tehtyihin kiinteistö- ja yrityskauppoihin liittyen. Herlin oli yksi epäillyistä henkilöistä.

Kiinteistökaupassa Herlinille siirtyi noin 80 hehtaaria maata merenrannalla ja vesialueita.

Kiinteistön omisti neljä osakasta, joista kolme kertoi, etteivät saaneet kauppasummasta mitään.

> Antti Herlinin maakaupoista tutkintapyyntö poliisille – entisen kartanon maat vaihtoivat omistajaa Kirkkonummella (Viisykkönen 22.9.2017)

LAiNAUS LOPPUU

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Keskiviikko 25.11.2029 19:13.

Lue myös kirjoitukseni vuodelta 2017 muutettuani takaisin Kirkkonummelle.

Björn Wahlroos ja Antti Herlin. Paljonko ihminen maata tarvitsee?

Björn Wahlroos ja Antti Herlin. Paljonko ihminen maata tarvitsee?

Björn Wahlroos ja Antti Herlin. Paljonko ihminen maata tarvitsee?

Molemmat omistavat komean kartanon, Wahlroos Salosssa Joensuun kartanon, jonka hän on jo lahjoittanut pojalleen.
Wahlroos kerran avasi kartanonsa radiotoimittajalle ja kertoi, että hän ostaa jatkuvasti lisämaita, kun niitä sopivasti tarjotaan. Lisäksi hän kertoi, että ei astu muiden varpaille kauppoja tehdessään, jos muitakin halukkaita ostajia on, Salossahan se parhaiten tiedetään. Tähän oheen katkelma kirjoituksesta vuodelta 2006, jolloin hän teki vaihtokauoan Salon kaupungin kanssa, Sitä isoa metstsätilaa ei ainakaan mahdollinen muu ostaja voinut ostaa.

”Hiukan lisää muistinvaraista omaisuustietoa ja omaisuuden mukanaan tuomaa tietoa. Björn Wahlroos omistaa Halikossa, Salon kupeessa kartanon, jota on aikoinaan isännöinyt Kustaa Mauri Armfelt. Maaomaisuuttaan Wahlroos lisäsi muutama vuosi sitten maanvaihtokaupalla. Nokian tehtaiden vierestä Salon kaupunki sai teollisuustontteja Wahlroosilta ja Wahlroos sai sata tai ehkä enemmänkin hehtaaria metsämaata. Ei kai Nokia sinne mitään enää ole lisää rakentanut. Kaupungin päättäjät tietenkin tekivät oikein, kun ottivat huomioon tämän rakentamismahdollisuuden maanvaihdossaan. Tämä nyt muistinvaraisesti.”

http://www.nettisanomat.com/2006/11/11/etusivu.html#vaurastumisesta

Antti Herlin, Suomen rikkain mies.
Hänellä on perintönä Kirkkonummella Thorsvikin kartano. Kun rahaa on niin lisämaitakin Kirkkonummelta, ja muuatakin, kannattaa ostaa, merenrantaakin siinä sivusssa tulee lisää ja lisää.

Joskus himo on niin suuri, varsinkin jos kohde on houkutteleva, että kauppa jyrätään laittomuuden rajamailla, ehkä laittomuuksiinkin turvautuen. Rahallahan niistä selviää sitten ja rahastajat saadaan tyytyväisiksi. Maineellahan ei ole niin väliä. Tällainen kauppa paljastui Paratiisin papereista. Tehtiin kauppa vaikkei myyjällä ollut oikeutta ja valtuutta myydä, Rahaa lähetettiin paratiisiin ja osa jäi jonnekin. Eräs maaalueen omistajista väittää Ylen MOT-ohjelmassa, että hän ei ole saanut senttiäkään.

Herlin on Sanoma Oy:n pääomistaja ja niinpä Helsingin Sanomat kertoo puutteellisesti tästä asiasta, toisin sanoen kertoo toisesta asiasta.

Seurassa on selostusta tästä maakaupasta:
”Toinen kartanoherra

Marraskuussa Suomenlahden ranta ei ole kaikkein edustavimmillaan. Silti mielikuvitus rakentaa tänne hulppeita rantahuviloita.

Pankkiiri Lehdon ryhtyessä maakauppoihin huvilarakentaminen ei kuulunut suunnitelmiin. Muutaman kilometrin päässä sijaitsee nimittäin Thorsvikin kartano, jonka isäntä Kone Oyj:n pääomistaja Antti Herlin on jo pitemmän aikaa pyrkinyt ostamaan alueelta lisää maata.

Lehto ryhtyikin hieromaan kauppoja Herlinin omistaman Security Trading Oy:n toimitusjohtajan Jukka Ala-Mellon kanssa.

Ala-Mello teki selväksi, että Herlin haluaa ostaa koko Långvik Southin omaisuuden kerralla. Yhtiöstä tarjottu 8,5 miljoonan euron hinta oli vähemmistöosakkaiden mielestä liian alhainen, mutta Lehtohan oli luvannut maksaa heille sitoumuksen mukaiset 2,7 miljoonaa euroa.

Kaikki vaikutti olevan kunnossa, kun kauppaa vielä suunniteltiin kesällä 2016.

Syyskuussa Lindforsin oli määrä mennä allekirjoittamaan kauppakirja Nordea-pankin tiloihin. Kauppoja edeltävänä yönä Lindforsin puhelin pirisi. Puhelimessa oli Lehto, joka ilmoitti, ettei pysty maksamaan senttiäkään.

Oli selvää, että kauppa peruuntui. Mutta varsinainen yllätys odotti Kone Oyj:n pääkonttorissa.

Keksityt valtakirjat

Samana päivänä Herlinin luottomies Markku Laulumaa kutsui Lindforsin Munkkiniemen kartanoon. Siellä Lindforsin eteen lyötiin kauppakirja.

”Ihmettelin, että mikä helvetti tämä on. Sanoin, etten ole nähnyt paperia koskaan aikaisemmin. Siitä koko totuus sitten alkoi paljastua”, Lindfors kertoo.

Kauppakirjan mukaan Lehto oli myynyt koko Långvik Southin Herlinille jo neljä kuukautta aiemmin eli toukokuussa 2016, kaksi viikkoa ennen myyntiin oikeuttavan sitoumuksen allekirjoittamista. Lehdon allekirjoitus löytyi jokaisen vähemmistöosakkaan nimen perästä merkinnällä ”valtakirjalla”, vaikka hänellä ei kauppahetkellä ollut mitään valtakirjoja. Osakassopimuksen mukaan hän ei olisi saanut myydä edes omaa osuuttaan ilman muiden lupaa.

Antti Herlinin ja Jukka Ala-Mellon täytyi tietää, että osakekauppakirjaa ei tehty rehellisellä mielellä. Kukaan ei ollut yhteydessä vähemmistöosakkaisiin eikä kukaan kysynyt vähemmistöosakkaiden suostumusta kauppaan saati siihen, että kaikki rahat siirretään Mika Lehdon pankkitilille.

Vähemmistöosakkaat ovat nyt tehneet keskusrikospoliisille tutkintapyynnön, syyllistyikö Herlin tilanteessa lahjuksen antamiseen ja Lehto lahjuksen ottamiseen.”

https://seura.fi/asiat/tutkitut/maltalla-toimiva-nemea-bank-yritettiin-pelastaa-suomen-rikkaimman-rahoilla/


Mitäpä tähän lisäämään. Antti Herlin on saanut tilansa vieressä olleen merenranta-alueen omistukseensa. Sitä ei häneltä enää pois oteta. Nyt teeskennellään tietämätöntä kaupan sotkuista ja katsotaan kuka se konna oli. Jos Herlin, niin maksaa tuomion mukaan ja jos ei niin joku toinen maksaa, jos rahoja vielä jossakin on. Sillä ei nyt ole niin väliä jos joku myyjistä jää puille paljaille.

Niin. Paljonko ihminen maata tarvitsee?

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Keskiviikkona 15.11.2017 19:27.

Tags: 

2017

—-

Björn Wahlroos ja Antti Herlin. Paljonko ihminen maata tarvitsee?

keskiviikko, marraskuu 15th, 2017

Björn Wahlroos ja Antti Herlin. Paljonko ihminen maata tarvitsee?

Molemmat omistavat komean kartanon, Wahlroos Salosssa Joensuun kartanon, jonka hän on jo lahjoittanut pojalleen.
Wahlroos kerran avasi kartanonsa radiotoimittajalle ja kertoi, että hän ostaa jatkuvasti lisämaita, kun niitä sopivasti tarjotaan. Lisäksi hän kertoi, että ei astu muiden varpaille kauppoja tehdessään, jos muitakin halukkaita ostajia on, Salossahan se parhaiten tiedetään. Tähän oheen katkelma kirjoituksesta vuodelta 2006, jolloin hän teki vaihtokauoan Salon kaupungin kanssa, Sitä isoa metstsätilaa ei ainakaan mahdollinen muu ostaja voinut ostaa.

”Hiukan lisää muistinvaraista omaisuustietoa ja omaisuuden mukanaan tuomaa tietoa. Björn Wahlroos omistaa Halikossa, Salon kupeessa kartanon, jota on aikoinaan isännöinyt Kustaa Mauri Armfelt. Maaomaisuuttaan Wahlroos lisäsi muutama vuosi sitten maanvaihtokaupalla. Nokian tehtaiden vierestä Salon kaupunki sai teollisuustontteja Wahlroosilta ja Wahlroos sai sata tai ehkä enemmänkin hehtaaria metsämaata. Ei kai Nokia sinne mitään enää ole lisää rakentanut. Kaupungin päättäjät tietenkin tekivät oikein, kun ottivat huomioon tämän rakentamismahdollisuuden maanvaihdossaan. Tämä nyt muistinvaraisesti.”

http://www.nettisanomat.com/2006/11/11/etusivu.html#vaurastumisesta

Antti Herlin, Suomen rikkain mies.
Hänellä on perintönä Kirkkonummella Thorsvikin kartano. Kun rahaa on niin lisämaitakin Kirkkonummelta, ja muuatakin, kannattaa ostaa, merenrantaakin siinä sivusssa tulee lisää ja lisää.

Joskus himo on niin suuri, varsinkin jos kohde on houkutteleva, että kauppa jyrätään laittomuuden rajamailla, ehkä laittomuuksiinkin turvautuen. Rahallahan niistä selviää sitten ja rahastajat saadaan tyytyväisiksi. Maineellahan ei ole niin väliä. Tällainen kauppa paljastui Paratiisin papereista. Tehtiin kauppa vaikkei myyjällä ollut oikeutta ja valtuutta myydä, Rahaa lähetettiin paratiisiin ja osa jäi jonnekin. Eräs maaalueen omistajista väittää Ylen MOT-ohjelmassa, että hän ei ole saanut senttiäkään.

Herlin on Sanoma Oy:n pääomistaja ja niinpä Helsingin Sanomat kertoo puutteellisesti tästä asiasta, toisin sanoen kertoo toisesta asiasta.

Seurassa on selostusta tästä maakaupasta:
”Toinen kartanoherra

Marraskuussa Suomenlahden ranta ei ole kaikkein edustavimmillaan. Silti mielikuvitus rakentaa tänne hulppeita rantahuviloita.

Pankkiiri Lehdon ryhtyessä maakauppoihin huvilarakentaminen ei kuulunut suunnitelmiin. Muutaman kilometrin päässä sijaitsee nimittäin Thorsvikin kartano, jonka isäntä Kone Oyj:n pääomistaja Antti Herlin on jo pitemmän aikaa pyrkinyt ostamaan alueelta lisää maata.

Lehto ryhtyikin hieromaan kauppoja Herlinin omistaman Security Trading Oy:n toimitusjohtajan Jukka Ala-Mellon kanssa.

Ala-Mello teki selväksi, että Herlin haluaa ostaa koko Långvik Southin omaisuuden kerralla. Yhtiöstä tarjottu 8,5 miljoonan euron hinta oli vähemmistöosakkaiden mielestä liian alhainen, mutta Lehtohan oli luvannut maksaa heille sitoumuksen mukaiset 2,7 miljoonaa euroa.

Kaikki vaikutti olevan kunnossa, kun kauppaa vielä suunniteltiin kesällä 2016.

Syyskuussa Lindforsin oli määrä mennä allekirjoittamaan kauppakirja Nordea-pankin tiloihin. Kauppoja edeltävänä yönä Lindforsin puhelin pirisi. Puhelimessa oli Lehto, joka ilmoitti, ettei pysty maksamaan senttiäkään.

Oli selvää, että kauppa peruuntui. Mutta varsinainen yllätys odotti Kone Oyj:n pääkonttorissa.

Keksityt valtakirjat

Samana päivänä Herlinin luottomies Markku Laulumaa kutsui Lindforsin Munkkiniemen kartanoon. Siellä Lindforsin eteen lyötiin kauppakirja.

”Ihmettelin, että mikä helvetti tämä on. Sanoin, etten ole nähnyt paperia koskaan aikaisemmin. Siitä koko totuus sitten alkoi paljastua”, Lindfors kertoo.

Kauppakirjan mukaan Lehto oli myynyt koko Långvik Southin Herlinille jo neljä kuukautta aiemmin eli toukokuussa 2016, kaksi viikkoa ennen myyntiin oikeuttavan sitoumuksen allekirjoittamista. Lehdon allekirjoitus löytyi jokaisen vähemmistöosakkaan nimen perästä merkinnällä ”valtakirjalla”, vaikka hänellä ei kauppahetkellä ollut mitään valtakirjoja. Osakassopimuksen mukaan hän ei olisi saanut myydä edes omaa osuuttaan ilman muiden lupaa.

Antti Herlinin ja Jukka Ala-Mellon täytyi tietää, että osakekauppakirjaa ei tehty rehellisellä mielellä. Kukaan ei ollut yhteydessä vähemmistöosakkaisiin eikä kukaan kysynyt vähemmistöosakkaiden suostumusta kauppaan saati siihen, että kaikki rahat siirretään Mika Lehdon pankkitilille.

Vähemmistöosakkaat ovat nyt tehneet keskusrikospoliisille tutkintapyynnön, syyllistyikö Herlin tilanteessa lahjuksen antamiseen ja Lehto lahjuksen ottamiseen.”

https://seura.fi/asiat/tutkitut/maltalla-toimiva-nemea-bank-yritettiin-pelastaa-suomen-rikkaimman-rahoilla/


Mitäpä tähän lisäämään. Antti Herlin on saanut tilansa vieressä olleen merenranta-alueen omistukseensa. Sitä ei häneltä enää pois oteta. Nyt teeskennellään tietämätöntä kaupan sotkuista ja katsotaan kuka se konna oli. Jos Herlin, niin maksaa tuomion mukaan ja jos ei niin joku toinen maksaa, jos rahoja vielä jossakin on. Sillä ei nyt ole niin väliä jos joku myyjistä jää puille paljaille.

Niin. Paljonko ihminen maata tarvitsee?

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Keskiviikkona 15.11.2017 19:27.

Wärtsilä Meriteollisuus. Saarikangas pelasti valtion. Wahlroos SYP;n (nykyisin Nordea). Suominen petti alihankkijat, ei saanut syytettå. STX pelaa kovaa peliä.

tiistai, joulukuu 18th, 2012

Wärtsilä Meriteollisuus. Saarikangas pelasti valtion. Wahlroos SYP;n (nykyisin Nordea). Suominen petti alihankkijat, ei saanut syytettå. STX pelaa kovaa peliä.

Martin Saarikangas ja Taloussanomat kertovat historiasta näin:

LAINAUS TALOUSSANOMISTA

” Julkisuudessa on pohdittu, että Suomen hallitus ei halua antaa telakalle pääomalainaa, koska pelkää joutuvansa omistajaksi, jos telakka kaatuu. Juuri näin kävi vuonna 1989, kun Wärtsilä Meriteollisuus kaatui valtion syliin.

Voisiko valtio yhtä hyvin ryhtyäkin telakkaomistajaksi, kuten kilpailijamaiden valtiot?

– Siitä konkurssista ei valtiolla voi ainakaan olla traumaa, koska minä pelastin valtion, eivätkä ne hävinneet penniäkään. Me pantiin hommat pyörimään ja saatiin laivat valmiiksi, Saarikangas muistuttaa.

http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2012/12/17/iso-masa-stxn-ahdingosta-harskia-pelia-korealaisilta/201243920/12

LAINAUS LOPPUU

On hyvä muistaa, että juuri Martin Saarikangas petti alihankkijat, joista suuri osa ajautui konkurssiin, Hän lupasi, että laskut maksetaan. Laiva saatiin valmiiksi ja laskut jäivätkin maksamatta. Tällainen mies nyt sitten rehvastelee neuvoillaan. Nettisanomilla oli aineistoa, mutta alihankkijat eivät antaneet sitä julkaista. He kärsivät nahoissaan, elämä jatkui vahvemmilla, heikot sortuivat.

Tähän lopuksi Nettisanomissa julkaistu artikkeli, jossa kerrotaan Wahlroosien toiminnasta siihen aikoihin siinä asiassa ja Ministeri Suomisen osuutta, jonka valtion maksamat lakimiehet pelastivat ja tietenkin ne kaverit, jotka armahtivat Suomisen.

Viikkosanomat. Pertti Manninen, Tiistai 2012-12-18 00:20

1999

Nettisanomat
http://www.nettisanomat.com/1999/08/12/netti1208.htm#alho2

Alho- Sundqvist II:
Ministeri Tuomioja armahti ex-ministeri Suomisen pääministeri Lipposen ja ministeri Niinistön hymistessä taustalla.

Entinen ministeri ja kokoomuksen puoluejohtaja ja nykyinen europarlamentaarikko Ilkka Suominen menetteli erittäin taitamattomasti antaessaan lupauksen, ettei Wärtsilä-Meriteollisuus joudu konkurssiin.

Tähän lausuntoon uskoen monet alihankkijat joutuivat ahdinkoon, kun lupaus ei pitänytkään ja heille aiheutui tähän mennessä lähes 100 miljoonan menetykset, jotka oikeus on tuominnut valtion maksettaviksi.

Kallispalkkaisten huippujuristien tilaustyönä tekemä selvitys kuitenkin väittää, ettei ole mitään syytä nostaa syytettä taitamatonta ministeriä vastaan.

Selvityksessä on ihmeellisiä lauseita siitä, kuinka ei voida osoittaa, että ministeri Suominen olisi hyötynyt jotakin lupauksestaan!

Lisäksi siinä todetaan, että oikeudenkäynti tulisi kalliiksi ja venyisi pitkälle ensi vuosi tuhannelle ja kuitenkaan ministeriltä ei saataisi juuri mitään takaisin, koska vahingonkorvaus soviteltaisiin hyvin pieneksi, niinkuin Sundqvistin kohdalla tunnetusti tapahtui.

Tällaisten heppoisten väitteiden nojalla kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Tuomioja-ressukka joutui tekemään yksinään likaisen työn: päätöksen, ettei mihinkään oikeustoimiin ryhdytä.

Koko hallitus ei uskaltanut päätöstä tehdä, vaikka on tietenkin siitä vastuussa ja varmasti tietoinen sen sisällöstä. Paavo Lipponen ja Sauli Niinistö olivatkin varmaan lomalla, kun päätös tehtiin!

Täysin selvittämättä on jäänyt asiaan liittyvä hauska yhteensattuma:
Ministerin päätös pitkitti juuri sopivasti konkurssiinmenoa niin, että silloinen Suomen Yhdyspankki (SYP) onnistui turvaamaan itselleen ja konkurssin ulkopuolelle 300 miljoonan saatavansa.
Kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkönä oli tapahtumahetkellä Bror Wahlroos ja Suomen Yhdyspankin eräänä johtajana hänen poikansa Björn Wahlroos.

Kokoomuksen taloudellinen tilannekin oli niihin aikoihin konkurssikypsä.

Mukana olijat porskuttavat nyt kuka missäkin, eikä kukaan vaadi Tuomiojan eroamista hallituksesta.

Voi aikoja, voi tapoja!

(Nettisanomat 12.08.99 pm)

Nettisanomat
http://www.nettisanomat.com/1999/08/12/netti1208.htm#alho2

Heikki Hiilamo: ”Pankkikriisin uhrien käsittely oli häpeällistä”. Vastauksessa Suomen historiakuvan rehellisyydestä.

perjantai, joulukuu 7th, 2012

Heikki Hiilamo: ”Pankkikriisin uhrien käsittely oli häpeällistä”. Vastauksessa Suomen historiakuvan rehellisyydestä.

Helsingin Sanomat 06.12.2012.

Tutkimusprofessori Heikki Hiilamo: ” Juuri nyt rehellinen historiakuva vaatisi kriittistä tutkimusta ja keskustelua 1990-luvun lamasta ja pankkikriisistä sekä  liittymisestä EMU:uun. Pankkikriisin uhrien käsittely oli häpeällistä.”

Kommentit katosivat jonnekin, joten tähän vain päiväys ja loppuun alku eräästä Nettisanomissa julkaistusta jutusta vuodelta 2004.

Viikkosanomat 2012-12-07 11:45.

Arkistojutun alku vuodelt 2004:

”Pankki oli matkalla kohti loppuaan, osakkeenomistajien rahat ja omaisuudet olivat vaarassa.

Jo vuotta ennen Esko Ahon pankkitukipäätöstä säätytalolla oli Aleksanterinkadun vanhaan pankkisaliin kokoontunut Suomen Yhdyspankin arvovaltainen hallintoneuvosto. Paikalla oli ilaskiveä ehnroothia björnbergiä pankin napamiehiä ja omistajia. Johtokunnan jäsenet Ahti Hirvonen ja Björn Wahlroos lukivat madonlukuja ja johtivat puhetta.

Lopuksi esitettiin Suomen taloushistorian kavalin ja peitellyin pelastusoperaatio, oli turvattava paikallaolijoiden ja muidenkin pankkien suuromistajien osakkeet ja omistukset.
Vanhan ja kunnianarvoisen pankin yhtiöjärjestys muutettiin huomaamatta veronmaksajien silmien edessä. Velkoja ja sitoumuksia siirrettiin vanhasta SYP:stä Pohjoismaiden Yhdyspankki Oy:lle, joka kas kummaa muutti nimensä heinäkuussa vuonna 91 Suomen Yhdyspankiksi. Vanha ja kunnianarvoisa entinen SYP se muutettiin Unitas Oy:ksi.
Uudelle yhtiölle roskapankki SYP:lle jäivät sekkitilit myös yleiseen liikenteeseen lasketut velkakirjat, sekä ulkomaiset että kotimaiset, ne siirrettiin tälle susipankille.”

Seppo Konttinen Ylen Talousarvio-lähetyksessä perjantaina 14.05.2004. Ohjelman nimi oli Pankkivangit.

http://www.nettisanomat.com/2004/05/20/pankkivankituki.htm

 

Uusi käänne: Vakuuttavat vakuudet. Takaajana kreikkalaiset roskapankit, jotka siirtyvät osittain valtion haltuun!

torstai, syyskuu 1st, 2011
Uusi käänne: Vakuuttavat vakuudet. Takaajana kreikkalaiset roskapankit, jotka siirtyvät osittain valtion haltuun!
Niinkuin on ounasteltu vakuudet löytyvät. Nyt Suomi saa pankkiosakkeita vakuudeksi, Pankit sattuvat olemaan kreikkalaisia pankkeja, joiden pystyssä pitäminen vakuudetaan Kreikkaan syydettävillä sadoilla miljardeilla euroilla.
Jos nämäkään rahat eivät riitä, niin pankkiosakkeiden arvo on loppupelissä nolla, mutta saatiinhan vakuudet ja kovasti uskottottiin ja toivottiin ettei pahin tapahtuisi.

Suomessa aikoinaan yksityispankit (SYP ja KOP mm, nämä Nordean edeltäjät) pidettiin pystyssä valtion avustuksella. Pankin omistusta valtio ei saanut ja sitten pankit onnistuivatkin pysymään pystyssä ja nyt sitten niissä saumoissa rikastunut, valtionpankista Postipankista, Leoniasta, Sammosta siivun saanut Björn Wahlroos kurittaa kansalaisia mielipiteillään, jotka pääministeri Jyrki Katainen on omaksunut, vaikka osaakin näytellä huolestunutta nyt kun suomalaiset paperityöläiset joutuvat kilometritehtaalle sankoin joukoin.

Tähän loppuun tulee linkki, jonka otsikko kuului muistaakseni: ”Tukea se on takaisinmaksettukin tuki.

Viikkosanomat. Pertti manninen, Torstai 2011-09-01 klo 11:58.

(Päivän  nimi korjattu 2011-09-02)

 

 

http://www.nettisanomat.com/1999/12/09/n9919arsenaljapankki.htm

Tukea se on takaisinmaksettukin tuki.

Pankkien tukeminen pankkikriisin yhteydessä on taas viime aikoina pulpahtanut esille, kun tuen lopullista hintaa on määritelty. Kun keskustelussa on tuotu esiin pankkien tukeminen, ovat niiden edustajat painottaneet, että tänä päivänä kaikki toiminnassa olevat pankit ovat maksaneet saamansa tuen takaisin valtiolle, Tämän vuoksi pankit katsovat, etteivät ne ole mitään velkaa kenellekään. Ikään kuin mitään tukea ei koskaan olisi saatukaan. Näkemys on väärä.

Lamavuosien aikana lukuisat pienet ja keskisuuret yritykset tekivät konkurssin. Yksityishenkilöt ajautuivat saneeraukseen tai elinikäiseen ulosmittaukseen.

Miksi näin? Siksi, etteivät yritykset saaneet rahoitusta, jolla ne olisivat voineet kestää laman pahimpien vuosien yli. Pankeille annettiin erittäin edullista tukea pääomalainojen muodossa. Ehtoihin kuului, että valtio nostaa tukilainojen korkoa muutaman vuoden kuluttua. Niinpä, kun tukilainan korko alkoi nousta, se oli tärkeää maksaa pois. Kun tuo aika koitti, yleinen taloustilanne oli paljon parantunut. Rahoitusta sai muualta jo halvemmalla. Valtion antaman tuen takaisinmaksu ei ollut niille vaikeaa. Pankeilla menee tänään oikein hyvin. Useimmat niistä tekevät historiansa parhaimpia tuloksia.

Aivan samoin monet konkurssiin kaatuneet yritykset ja saneeraukseen ajautuneet yksityishenkilöt voisivat tänään todeta taloutensa olevan hyvässä kunnossa asuntojen, pörssiosakkeiden ja kiinteistöjen hintojen noustua monin paikoin lamaa edeltävälle tai sitä korkeammalle tasolle, jos ne vain olisivat saaneet samanlaista edullista rahoitusta tai rahoitusta yleensä kestääkseen vaikeimpien vuosien yli.

Tuota mahdollisuutta Suomen hallitus ei halunnut antaa muille kuin pankeille, joiden muisti on todella lyhyt.
Joudutaan kysymään, miksei tukea voitu miltään osin suunnata asiakkaille yksin omaisen pankkien tukemisen sijasta. Pankkien tukeminen olisi voinut tapahtua myös asiakkaiden tukemisen kautta. Oli törkeä poliittinen valinta antaa tuki yksinomaan pankeille ja jättää asiakkaat niiden armoille.

 

Mitään tyydyttävää vastausta en ole saanut kysymykseen, miksi tukea ei voitu miltään osin suunnata pankeille asiakkaiden kautta.

MATTI EKLUND Helsinki Kauppalehti tiistaina 7.12.1999. Mielipide.

Palaute: viikkosanomat@hotmail.com

Linkit:

http://www.viikkosanomat.fi  – blogi

http://www.viikkosanomat.fi/viikkosanomat.html  – lehti

http://www.nettisanomat.com  – lehti