Posts Tagged ‘Sanoma’

2020. Marraskuu. Antti Herlin vältti rikossyytteen maakaupassa. Vain kaksi mediaa kertoi asiasta. YLE ja Viisykkönen. HS vaikeni kun olisi pitänyt kertoa omistajan asioista.

keskiviikko, marraskuu 25th, 2020

2020. Marraskuu. Antti Herlin vältti rikossyytteen maakaupassa. Vain kaksi mediaa kertoi asiasta.

Tähän mennessä, maanantai 25.11.2020 18:50, vain Ylen juttu ja kirkkonummelaisen verkkolehden Viisykkönen juttu löytyy google-haulla.

Juttujen katkelmia:

YLE:

LAiNAUS

Suomen rikkain mies Antti Herlin välttyi syytteiltä kiinteistökauppatutkinnassa – poliisi epäili avunannosta törkeään kavallukseen

Pääepäilty tapauksessa on entinen pankkiiri Mika Lehto, joka kiistää syyllistyneensä rikokseen.

Talous

Antti Herlin.

 

Koneen suuromistaja Antti Herlin vastasi poliisikuulusteluissa useimpiin kysymyksiin joko “en tiedä” tai “en muista”. Arkistokuva vuodelta 2015.Roni Rekomaa / Lehtikuva

 

Helsingin poliisi epäili Antti Herliniä talousrikoksesta, mutta syyttäjä ei nostanut syytettä Suomen rikkainta miestä kohtaan.

Ylen MOT-toimituksen tietojen mukaan tapauksen pääepäilty, entinen pankkiiri Mika Lehto, saa syytteen törkeästä kavalluksesta.

Etelä-Suomen Sanomat uutisoi Mika Lehdon saamasta syytteestä jo syyskuun alussa(siirryt toiseen palveluun).

MOT:n tavoittama Lehto toteaa, ettei ole saanut syytettä vielä virallisesti tiedoksi.

Herlin: Täyttä yhteistyötä poliisin kanssa

Poliisi kuulusteli rikoksesta epäiltynä esitutkinnassa myös Koneen hallituksen sihteeriä ja Herlinin luottohenkilönä pidettyä Jukka Ala-Melloa. Syyttäjä ei nostanut syytettä myöskään Ala-Melloa vastaan.

Todistajana tapauksessa kuultiin Koneen juristia Johannes Frändeä. Antti Herlin ei antanut aiheesta haastattelua, vaan ainoastaan lyhyen lausunnon sähköpostitse.

– Ala-Mello, Herlin, Frände sekä Security Trading Oy:n [Antti Herlinin sijoitusyhtiö] muut edustajat ovat tehneet täyttä yhteistyötä poliisin kanssa asiassa ja muun muassa toimittaneet poliisille kaiken poliisin pyytämän aineiston.

– Perusteellisen tutkinnan jälkeen syyttäjä on päättänyt olla nostamatta syytettä Ala-Melloa, Herliniä ja/tai Security Trading Oy:n muita edustajia vastaan. Security Trading Oy tai sen edustajat eivät ole asiassa syyllistyneet mihinkään rikokseen, Fränden lähettämässä sähköpostissa todetaan.

Poliisi kiinnostui kiinteistökaupoista

Poliisin esitutkinta liittyy Kirkkonummella 2016 tehtyihin yritys- ja kiinteistökauppoihin.

LAiNAUS LOPPUU

Viisykkönen:

LAINAUS

(0) kommenttia

Yle: Antti Herlin välttyi syytteeltä rikosjutussa, johon liittyi iso maakauppa Etelä-Kirkkonummella

Antti Herlin on ostanut aktiivisesti maa-ja metsatalousmaita erityisesti Etelä-Kirkkonummella, jossa hän asuu.

Kirkkonummella asuva hissiyhtiö Koneen suuromistaja Antti Herlin on Ylen mukaan välttynyt syytteeltä monimutkaisessa talousrikosjutussa, jota poliisi on tutkinut nelisen vuotta.

Poliisi aloitti esitutkinnan Kirkkonummella tehtyihin kiinteistö- ja yrityskauppoihin liittyen. Herlin oli yksi epäillyistä henkilöistä.

Kiinteistökaupassa Herlinille siirtyi noin 80 hehtaaria maata merenrannalla ja vesialueita.

Kiinteistön omisti neljä osakasta, joista kolme kertoi, etteivät saaneet kauppasummasta mitään.

> Antti Herlinin maakaupoista tutkintapyyntö poliisille – entisen kartanon maat vaihtoivat omistajaa Kirkkonummella (Viisykkönen 22.9.2017)

LAiNAUS LOPPUU

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Keskiviikko 25.11.2029 19:13.

Lue myös kirjoitukseni vuodelta 2017 muutettuani takaisin Kirkkonummelle.

Björn Wahlroos ja Antti Herlin. Paljonko ihminen maata tarvitsee?

Björn Wahlroos ja Antti Herlin. Paljonko ihminen maata tarvitsee?

Björn Wahlroos ja Antti Herlin. Paljonko ihminen maata tarvitsee?

Molemmat omistavat komean kartanon, Wahlroos Salosssa Joensuun kartanon, jonka hän on jo lahjoittanut pojalleen.
Wahlroos kerran avasi kartanonsa radiotoimittajalle ja kertoi, että hän ostaa jatkuvasti lisämaita, kun niitä sopivasti tarjotaan. Lisäksi hän kertoi, että ei astu muiden varpaille kauppoja tehdessään, jos muitakin halukkaita ostajia on, Salossahan se parhaiten tiedetään. Tähän oheen katkelma kirjoituksesta vuodelta 2006, jolloin hän teki vaihtokauoan Salon kaupungin kanssa, Sitä isoa metstsätilaa ei ainakaan mahdollinen muu ostaja voinut ostaa.

”Hiukan lisää muistinvaraista omaisuustietoa ja omaisuuden mukanaan tuomaa tietoa. Björn Wahlroos omistaa Halikossa, Salon kupeessa kartanon, jota on aikoinaan isännöinyt Kustaa Mauri Armfelt. Maaomaisuuttaan Wahlroos lisäsi muutama vuosi sitten maanvaihtokaupalla. Nokian tehtaiden vierestä Salon kaupunki sai teollisuustontteja Wahlroosilta ja Wahlroos sai sata tai ehkä enemmänkin hehtaaria metsämaata. Ei kai Nokia sinne mitään enää ole lisää rakentanut. Kaupungin päättäjät tietenkin tekivät oikein, kun ottivat huomioon tämän rakentamismahdollisuuden maanvaihdossaan. Tämä nyt muistinvaraisesti.”

http://www.nettisanomat.com/2006/11/11/etusivu.html#vaurastumisesta

Antti Herlin, Suomen rikkain mies.
Hänellä on perintönä Kirkkonummella Thorsvikin kartano. Kun rahaa on niin lisämaitakin Kirkkonummelta, ja muuatakin, kannattaa ostaa, merenrantaakin siinä sivusssa tulee lisää ja lisää.

Joskus himo on niin suuri, varsinkin jos kohde on houkutteleva, että kauppa jyrätään laittomuuden rajamailla, ehkä laittomuuksiinkin turvautuen. Rahallahan niistä selviää sitten ja rahastajat saadaan tyytyväisiksi. Maineellahan ei ole niin väliä. Tällainen kauppa paljastui Paratiisin papereista. Tehtiin kauppa vaikkei myyjällä ollut oikeutta ja valtuutta myydä, Rahaa lähetettiin paratiisiin ja osa jäi jonnekin. Eräs maaalueen omistajista väittää Ylen MOT-ohjelmassa, että hän ei ole saanut senttiäkään.

Herlin on Sanoma Oy:n pääomistaja ja niinpä Helsingin Sanomat kertoo puutteellisesti tästä asiasta, toisin sanoen kertoo toisesta asiasta.

Seurassa on selostusta tästä maakaupasta:
”Toinen kartanoherra

Marraskuussa Suomenlahden ranta ei ole kaikkein edustavimmillaan. Silti mielikuvitus rakentaa tänne hulppeita rantahuviloita.

Pankkiiri Lehdon ryhtyessä maakauppoihin huvilarakentaminen ei kuulunut suunnitelmiin. Muutaman kilometrin päässä sijaitsee nimittäin Thorsvikin kartano, jonka isäntä Kone Oyj:n pääomistaja Antti Herlin on jo pitemmän aikaa pyrkinyt ostamaan alueelta lisää maata.

Lehto ryhtyikin hieromaan kauppoja Herlinin omistaman Security Trading Oy:n toimitusjohtajan Jukka Ala-Mellon kanssa.

Ala-Mello teki selväksi, että Herlin haluaa ostaa koko Långvik Southin omaisuuden kerralla. Yhtiöstä tarjottu 8,5 miljoonan euron hinta oli vähemmistöosakkaiden mielestä liian alhainen, mutta Lehtohan oli luvannut maksaa heille sitoumuksen mukaiset 2,7 miljoonaa euroa.

Kaikki vaikutti olevan kunnossa, kun kauppaa vielä suunniteltiin kesällä 2016.

Syyskuussa Lindforsin oli määrä mennä allekirjoittamaan kauppakirja Nordea-pankin tiloihin. Kauppoja edeltävänä yönä Lindforsin puhelin pirisi. Puhelimessa oli Lehto, joka ilmoitti, ettei pysty maksamaan senttiäkään.

Oli selvää, että kauppa peruuntui. Mutta varsinainen yllätys odotti Kone Oyj:n pääkonttorissa.

Keksityt valtakirjat

Samana päivänä Herlinin luottomies Markku Laulumaa kutsui Lindforsin Munkkiniemen kartanoon. Siellä Lindforsin eteen lyötiin kauppakirja.

”Ihmettelin, että mikä helvetti tämä on. Sanoin, etten ole nähnyt paperia koskaan aikaisemmin. Siitä koko totuus sitten alkoi paljastua”, Lindfors kertoo.

Kauppakirjan mukaan Lehto oli myynyt koko Långvik Southin Herlinille jo neljä kuukautta aiemmin eli toukokuussa 2016, kaksi viikkoa ennen myyntiin oikeuttavan sitoumuksen allekirjoittamista. Lehdon allekirjoitus löytyi jokaisen vähemmistöosakkaan nimen perästä merkinnällä ”valtakirjalla”, vaikka hänellä ei kauppahetkellä ollut mitään valtakirjoja. Osakassopimuksen mukaan hän ei olisi saanut myydä edes omaa osuuttaan ilman muiden lupaa.

Antti Herlinin ja Jukka Ala-Mellon täytyi tietää, että osakekauppakirjaa ei tehty rehellisellä mielellä. Kukaan ei ollut yhteydessä vähemmistöosakkaisiin eikä kukaan kysynyt vähemmistöosakkaiden suostumusta kauppaan saati siihen, että kaikki rahat siirretään Mika Lehdon pankkitilille.

Vähemmistöosakkaat ovat nyt tehneet keskusrikospoliisille tutkintapyynnön, syyllistyikö Herlin tilanteessa lahjuksen antamiseen ja Lehto lahjuksen ottamiseen.”

https://seura.fi/asiat/tutkitut/maltalla-toimiva-nemea-bank-yritettiin-pelastaa-suomen-rikkaimman-rahoilla/


Mitäpä tähän lisäämään. Antti Herlin on saanut tilansa vieressä olleen merenranta-alueen omistukseensa. Sitä ei häneltä enää pois oteta. Nyt teeskennellään tietämätöntä kaupan sotkuista ja katsotaan kuka se konna oli. Jos Herlin, niin maksaa tuomion mukaan ja jos ei niin joku toinen maksaa, jos rahoja vielä jossakin on. Sillä ei nyt ole niin väliä jos joku myyjistä jää puille paljaille.

Niin. Paljonko ihminen maata tarvitsee?

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Keskiviikkona 15.11.2017 19:27.

Tags: 

2017

—-

2020. Toukokuu. ”Suomalaisen twerk-kulttuurin keulakuva Tinze haluaa tehdä musiikkia, joka tanssittaa ja jolla on tärkeä sanoma.” Ilta-Sanomat 28.05.2020.

torstai, toukokuu 28th, 2020

Kuvateksti Ilta-Sanomissa torstaina
28.05.2020:

Suomalaisen twerk-kulttuurin keulakuva
Tinze haluaa tehdä musiikkia,
joka tanssittaa ja
jolla on tärkeä sanoma.

Ennen korona-aikaa Tinzen oli tarkoitus esiintyä kesän festivaaleilla. Hän toivoo saavansa jatkossa keikkoja omalla artistinimellään.

Suomalaisen twerk-kulttuurin keulakuva Tinze haluaa tehdä musiikkia, joka tanssittaa ja jolla on tärkeä sanoma.

Kuvateksti Ilta-Sanomissa torstaina
28.05.2020.

Viikkosanomat. Pertti Manninen.
Torstai 28.05.2020 12:32.

2020. Helmikuu. HS. ”Tilastovalehtelukuva”

torstai, helmikuu 13th, 2020

1581595475803-2060090781

Helsingin Sanomat kertoo tänään keskiviikkona 13.02.2020, että Sanoma on ostanut Alma Median aluelehdet.

Sitten lehti näyttää graafin,josta käy ilmi, että myynti ennen Alma-kauppaa on 248,0 miljoonaa euroa ja kaupan jälkeen, jos se toteutuu 330,2 miljoonaa euroa.

Graafi on feikki, vaikka se totta onkin matemaattisesti, mutta ei tajunnallisesti, eikä siihen mihin me olemme tottuneet, siis lukijat ovat tottuneet, esim. pylväsdiagrammeihin.

Uusi luku on kuitenkin yli 33 % isompi kuin entinen, siis kolmanneksen isompi.

Julkaistusta kuvasta ei kyllä pääse tähän tulokseen. Kuvassa kasvu ei näytä mitenkään 33 %:n kasvulta,vaan paljon pienemmältä.

Toivottavasti kilpailuviranomaisilla on kuitenkin sen verran ymmärrystä, että peruuttavat kaupan.

Jos kauppa toteutuisi Sanomalla ja Keskisuomalaisella olisi yhteensä yli puolet myynnistä, muistaakseni 57 %, radion ykkösaamussa kerrotussa toimittajan mainitsemassa luvussa, ellei se sitten ollut 53 %.

Joka tapaukessa on lukijoiden aliarvostamista näyttää tällainen valheellinen ympyrä, vaikka se muodollisesti totta olisikin.

Hur man ljuger med statistik oli aikoinaan ensimmäinen tilastotieteen oppikirja, jonka luin, aikoinani. Maailma ei näytä muuttuneen niistä ajoista.

Pertti Manninen. Viikkosanomat. Keskiviikko 13.02.2020 16.14 teksti.
Painovirheitä korjattu ja asiasanoja lisätty klo 19:47.

2020. Helmikuu. Sanoman ostokset. Kaius Niemi, Heikki Hellman, Jouko Jokinen, Seija Vaaherkumpu.

keskiviikko, helmikuu 12th, 2020

2020. Helmikuu. Sanoman ostokset. Kaius Niemi, Heikki Hellman, Jouko Jokinen, Seija Vaaherkumpu.
Ylen ykkösaamussa keskiviikkona 12.02.2020 klo 8.00 jälkeen.
Puheentunnistuksella tuotettu teksti. Alkuosa puuttuu.

Täytyy ottaa huomioon se että puhutaan merkittävistä lasitalossa kuitenkin sieltä viritellään ja Porissa ja Tampereella on niin sanotusti itsetuntoon kohdallaan se elää kulttuurisesti ja muutenkin aika eri tavalla Siellä ne on toiset aivot on vähän erilaista ja hyvä ja huono akselilla näyttää ihan erilaiselta Tampereelta ja se saattaa jonkin verran tämmöistä muista pohdintaa edessä lasitalossa punavuorelainen Ota aikaa tulee kylmä viima Hämeenkadun varoitus vakuutuksen ottaa toisen kulttuurit ja elämäntavat vakavasti sitä muuten mahdollista että on olemassa kun toimitus kulttuureissa on niinku se että tota et Helsingin Sanomien toimintakulttuuri josta mulla on kokemusta aika pitkältä ajalta niin on varmasti toisenlainen kun kun tää Satakunnan Kansan Thomas kuntoilusta Mulla on myös oppilaiden kokemuksia takavuosilta jotain

Erittäin tärkeä pointti ja ja ja ja olennainen pointti ja hyvä niin koska juuri se pitää eikä tätä moniäänisyyden niinku täällä ja ja ja tuota ja voimissaan että kaikenlaista spekulaatiota ei enää poispäin että että tota tää on hyvin uusi asia ikään kuin myöskin sanomalle tehdä tämmönen tämmönen tota liike jolloin ollaan tota Olis aivan niinku Niin mitä siitä siitä niinku kiirettä minnekään tai näin poispäin opittavaa ja opeteltava tämmösestä niinkun yhteisöön työstä ja ja näin poispäin että että tässä mennään nyt aikalailla korva edellä ja ja ikä kun tiedän itse asiassa voi sanoa että näissä lehdissä jotka Nyt tulee tässä kaupassa niin niin paljon pidempi kokemusta tämmöisestä ikään kuin yhteistyöstä ja ja erilaisista niin sanottuja vakuutettua että että lehtien päätoimittajat on siellä paikanpäällä edelleen ja ja paikallisuudesta ei kiinnitä mutta kun henkilöitä lyödään yhteinen

Helposti tulee mieleen että synergiaetuja kin Voidaan etsiä mitään Martinlaakson painaa mut että säästäminen on Mitä isoja voittoja se ei voisi saada voi yllättää itsensä et siinä oli merkitty kuitissa kerrottiin jostain 13 Miljoonan euron sekä aamulla että sanomalla on niinku tästä tästä palkinnosta kokemusta koska molemmilla on iltapäivälehti Sanomien näkökulmasta tätä asiaa niin tää kauppa on siinä mielessä johdonmukainen että tää on nimenomaan sitä ainakin osaamisaluetta ja Meille tämä on tavallaan digitaalinen kauppa siinä mielessä että me ollaan kuitenkin digitalisoitu tätä päivää Nettimarkkina ihan Yhtälailla kuin ne sano mulle että Satakunnan Kansa hyvin erinomaisin niinkun tuloksen et siellä on kuitenkin niinku pelkästään viime vuonna niin Aamulehden digitaalisten tilausten määrä kasvoi Kuuntele 10 prosentilla ja sitten vain digitaalisten tilaajamäärät molemmissa lehdissä ja Satakunnan Kansa aamulehdessä 14% se on merkittävä määrä ihan ja siinä mielessä niin tavallaan tää on digitaalinen homma ja sitten kun pidetään huolta painetuista sanomalehdistä niin eikä kun se auttaa kun sitten sitä uuden sukupolven että digitaalisten tuotteiden ja vihollisten tekemisessä että siinä mielessä on jormu kaneli ja ja ja hyvin niinku digitaalisuus orientoitunut mutta se ei sulje pois sitä etteikö niinku painetusta sanomalehdet pidetä niinku seuraavina vuosikymmeninä hyvää huolta ja mä tuota tuo etälukija Toivasen että että ainakin sitä pidetään huolta kyllä

Ongelma ongelmahan on se että tilanne on yhä lukee painettua lehteä jossa lukee hyvästä painettua lehteä ja niistä mainostuloista valtaosa niistä tulee siitä painetusta lehdestä Helsingin Sanomat parhaiten niin kun massa Mitä mieltä paljon välillä erittäin hyvä tilanne kyllä hyvin monipuolista ja laajaa se on ihan varsin laajaa sun Suomesta keskimääräiset on pienempi kuin merkki maissa mutta keskittymistä tulee varmasti Tämän jälkeen vielä tapahtumaan ei ole tässä 160 tilattava I can do this lehteä ja nytten kaupan myötä sanomille jälkeen 16 niistä että kyllä mä uskon että Suomessa moniäänisyys säilyy ja sit meidän pitää tietenkin huolta

kaupan jälkeen omistaja 57% sanomalehdistä Mutta tätä tilannetta Niin mitä minulla on siihen muuta sanottavaa kuin jos se on hyvä Kiitoksia vierailusta Kaius Niemi Niin tekee helmen ja Jouko Jokinen.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Keskiviikkona 12.02.2020 10:00.

Tarkennus loppukappaleeseen. Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi sanoo, että Suomessa on 160 tilattavaa sanomalehteä, joista Sanomalla on 16. Toimittaja Seija Vaherkumpu kertoo, että Sanomalla ja Keskisuomalaisella (konserneilla) on yhteensä 57 % sanomalehdistä. ”Niin mitä minulla on siihen muuta sanottavaa kuin jos se on hyvä Kiitoksia vierailusta Kaius Niemi Niin tekee helmen ja Jouko Jokinen.” (Kaius Niemi, Heikki Hellman, Jouko Jokinen).

Sensuuri, ennakkosensuuri ja itsesensuuri. Kolme tapausta: Harkimo (Rantasila) 1999 – Mononen (Mononen) 2012 ja Kummola (Sinivaara) 2014.

perjantai, huhtikuu 4th, 2014

Sensuuri, ennakkosensuuri ja itsesensuuri. Kolme tapausta: Harkimo (Rantasila) 1999 – Mononen (Mononen) 2012 ja Kummola (Sinivaara) 2014.

Itsesensuuri. Tapaus Harkimo.

1999. Pentti Sainio kertoi kirjassaan ”Harkimoiden hattutemppu – Lastenklinikalta Hartwall Areenalle” kuinka Jokerien velat muuttuivat saataviksi Lastenklinikan kummeilta. Kirjaa ei saanut arvostella, koska Harkimo (Juha Rantasila?) lupasi nostaa kunnianloukkausjutun jos sitä arvosteltaisiin ja ylipäätään siitä kerrottaisiin. Akateeminen ja Suomalainen kirjakauppa kieltäytyivät sitä myymästä ja pitämästä esillä. Tämä ”Lautakasa” Kakkonen, Ajankohtainen kakkonen ei esittänyt jo valmista juttua vaan silläkin meni pupu pöksyyn näiden uhkailujen johdosta. Harkimo nauroi partaansa ja nautti suuremmoisesta vallastaan.
http://viikkosanomat.fi/2011/07/02/neiti-harkimo-kompromissiesitys-hanesta-ei-saisi-kirjoittaa-ollenkaan-urheilulehti/

1999. Missä se on nyt?

TV2:n ajankohtainen kakkonen juhlii 30 vuotista taivaltaan. Muista tämäkin.
Ajankohtaisen kakkosen ohjelmanteon porteille pääsi Pentti(?) Sainion paljastuskirja Hjallis Harkimon ja Lastenlinnankummien raha-asioiden sotkeutumisesta ja Jokerien konkurssilta pelastumisesta. Kakkosen toimittaja vain kertoi erään Kakkosen lopussa, että
”tänä iltana joissakin ennakkotiedoissa luvattua Hjallis Harkimon tekemisistä kerovaa kirjaa ei nyt käsitellä. Toimitus on kyllä tutkinut juttua ja se ei ole antanut aihetta jutun tekemiseen.”
Senjälkeen ei koko kirjasta ole mitään kuultu ja eikä sitä missään ole näkynyt, koska Akateeminen kirjakauppa ja Suomalainen kirjakauppa ovat kieltäytyneet myymästä sitä jonkinlaisten oikeustoimiuhkailujen johdosta!
nettisanomat.com tiistaina 12.10.1999 pm

http://www.nettisanomat.com/1999/10/14/n9911tv.htm

1999. Kierros umpeutuu: Rautakirja sai vihdoinkin VeikkausRasti- myymälät haltuunsa. Pentti Sainio Hjallis-kirjassaan: Veikkaus Oy:lle miljoonatappiot Matti Ahteen myyntiseikkailuista.

Pentti Sainio tuo esille vaiennetussa ja myyntiboikotissa olevassa kirjassaan kuinka Veikkaus Oy:lle syntyi miljoonatappiot Matti Ahteen epäonnisesta(?) myyntikuviosta varattomalle liikemies Veikko M. Vuoriselle ja minne voittomiljoonat oikein menivät.
http://www.nettisanomat.com/1999/11/04/n9914raha.htm

1999. Harry Harkimo sopimuskumppanina 1. Kun Hjallis kusetti HIFK:ta.

Pentti Sainio kertoo kirjassaan Harkimoiden hattutemppu – Lastenklinikalta Hartwall Areenalle asiasta näin: ”Harry Harkimon ja hänen lähipiirinsä kanssa on muiden ollut vaikea sopia asioista. Kun ensin on jotain sovittu, tapahtuukin jotain muuta.
Ari Mennander kuvaa kirjassaan Hjallis, Hartwall Areena, että jääkiekkojoukkue HIFK petti sopimuksensa Hjalliksen kanssa seuran mukaan tulosta areenalle. ”Hjallis oli myynyt kaikki aitiot ja yhteistyösopimukset olettaen, että HIFK siirtyy Jokerien mukana uuteen suurhalliin. Sen piti olla täysin selvää. HIFK oli allekirjoittanut asiasta esisopimuksen, jota se ei katsonut sitovaksi. Kyseinen sopimus riitti kuitenkin pankkien ja vakuutuslaitosten lakimiehille, kun Hjallis ja Pekka Laitto olivat rahoituskierroksellaan.”

Rahoituskierroksella tuota sopimusta Hjallis kumppaneineen tarvitsikin. Tuo esisopimus syntyi siten, että Hjallis soitti vuoden 1995 kesä-heinäkuun vaihteessa HIFK:n varapuheenjohtajalle Frank Mobergille ja ilmoitti, että ”tarvitaan rahoituksen kasaan saamiseksi ilmoitus, että tekin pelaatte tällä areenalla”. Moberg otti yhteyttä HIFK:n puheenjohtajaan Kimmo Heinoon. HIFK:n piirissä mietittiin ehdot ilmoitukseen suostumiselle. Ne ilmoitettiin Hjallikselle, jonka toimistossa ne faksattiin takaisin esisopimuksen muodossa. Esisopimuksessa luki muun muassa:

”HIFK sitoutuu pelaamaan ottelunsa Pasilaan rakennettavassa uudessa Helsingin monitoimihallissa. Otteluvuokraksi on sovittu 10 % lipputuloista. Mikäli HIFK siirtää toimistonsa uuteen halliin, on vuokra 70 mk/neliö. HIFK saa myös yhden hallituspaikan Helsinki Halli Oy:n hallituksessa.”

Kimmo Heino allekirjoitti esisopimuksen 21. heinäkuuta 1995. Sitten asiassa ei pitkään aikaan kuulunut mitään.
”Tähän esisopimukseen ei koskaan saatu Hjalliksen allekirjoitusta. Kun sitä ei kuulunut, niin meille heräsi ajatus, että mitenkä nämä ehdot nyt ovat? Kun kyselimme perään, että missä viipyy se sopimus, joka perustuisi näihin ehtoihin, niin Juha Rantasilalta tuli sopimusehdotus, jossa puhuttiin 20 %:n vuokrasta, ei tullut hallituspaikkaa eikä toimistoa”, kertoo Moberg.

”Meillä raksutti nopeasti missä mennään. Kysyimme Jääkenttäsäätiöltä millä ehdoilla saamme jäädä Jäähalliin. Kun se selvisi tiedotimme julkisuuteen maaliskuussa 1996, että HIFK pelaa Helsingin Jäähallissa”,
Moberg sanoo ja ihmettelee, että sen jälkeen häntä mollattiin Harkimon piiristä julkisuudessa ”kusettajaksi”.
Hjallis-kirjassa Hjallis on jo kiitollinen, ettei HIFK tullut mukaan Hartwall Areenalle. ”Saimme niiden ottelujen tilalle parempia tapahtumia, joista tulee myös enemmän rahaa.”

”Mutta en koskaan anna anteeksi sitä temppua, mitä ne tekivät.”
Näin siis Pentti Sainio kirjassaan Harkimoiden hattutemppu – Lastenklinikalta Hartwall Areenalle.
http://www.nettisanomat.com/1999/11/18/n9916paviljonki.htm

1999. Harry Harkimo sopimuskumppanina 2: Kun Hjallis rikkoi HJK:n Lyytikäisen kanssa tekemänsä sopimuksen.

(Katkelma Pentti Sainion kirjasta Harkimoiden hattutemppu – Lastenklinikalta Hartwall Areenalle).
”Keväällä 1998 Harry Harkimo kumppaneineen sai puhuttua A-lehtien kustantajan edustajan Olli-Pekka Lyytikäisen sijoittamaan A-lehtien varoja yli kolme miljoonaa Jokerit HC Oy:hyn.
Sitä kautta Hjallis yrityksineen olisi vastavuoroisesti sijoittanut miljoonia jalkapalloseura HJK:n toimintaa tulevaisuudessa hallitsemaan osakeyhtiöön keväällä 1999.

Hjallis kuitenkin veti rahansa HJK:sta yllättäen, esisopimuksesta huolimatta. Marraskuun 9. päivänä 1998 Hjallis ostikin jalkapallo-areenahankkeensa pelikaveriksi Pallokerho-35:n jalkapallojoukkueen ottamalla Jokerien vastuulle PK:n parinsadan tuhannen markan velat. Halpa hankinta hyvin menestyneestä joukkueesta, joka kaudella 1998 nappasi jalkapallon SM-pronssia.
Harry Harkimon ja hänen lähipiirinsä kanssa on muiden ollut usein vaikea sopia asioista. Kun ensin on jotain sovittu, tapahtuukin jotain muuta.”
http://www.nettisanomat.com/1999/11/25/n9917harkimoareena.htm
1999. Tilintarkastus, ”tarkoituksenmukaisuus”-tilintarkastus vai ”gangsteri”- tilintarkastus?

Aiemmin muun muassa Talousosuuspankki ja Leena Harkimo sekä Arsenal, ja nyt KELA!
”Puhdistajana” mainetta saanut KHT-tilintarkastaja Yrjö Tuokko ei nähnyt mitään huomautettavaa KELA:n toiminnassa, vaikka KELA:lle oli määrätty 75 000 markan korvaus atk-laitehankinnoista!
”Erityisselvityksen tilanneet Kansaneläkelaitoksen valtuutetut olivat Huhtasen mukaan hyvin yksimielisiä ja helpottuneita raportin antiin.”
Nettisanomat.com 7. joulukuuta 1999 pm.

Eräs Yrjö Tuokon toimiston suorittaman erikoistilintarkastuksen selostus!
Katkelma Pentti Sainion kirjasta Harkimoiden hattutemppu – Lastenklinikalta Hartwall Areenalle:
5. luku ”Älkööt huijarit tulko lasten asialle”.

”Miksi Matti Toivonen tuomittiin niin ankarasti?
Siihen kysymykseen vastaa nykyisen Lastenklinikoiden Kummit ry:n toiminnanjohtaja Hilkka Ahde näin: ” Hyväntekeväisyyskeräyksissä on paljon onnenonkijoita. Me emme lähde mukaan sellaisiin projekteihin, joista joku yrittää vain rikastua. Meidän mielestä on hyvä, että Matti Toivonen sai niin ankaran tuomion., siitä olemme tyytyväisiä. Onhan se ennalta ehkäisevä varoitus: älkööt huijarit tulko lasten asialle, koska se on niin arvokas.”

Jutun pitkän esitutkinnan aikana Matti Toivosen oli vaikea puolustautua, koska hän ei saanut käyttöönsä yhdistyksen kirjanpitoaineistoa, jota Lastenklinikan Tuki ry:n konkurssipesänhoitaja, asianajaja Juha Rantasila, ei suostunut luovuttamaan.
Kuitenkin koko esitutkinta, syyte ja tuomio, rakentui tuon kirjanpitoaineiston pohjalta tehtyyn erikoistilintarkastukseen, jonka teki KHT-tilintarkastaja Yrjö Tuokon toimisto, tilintarkastustoimisto Yrjö Tuokko Oy.
Yrjö Tuokko puolestaan on ollut asianajaja Juha Rantasilan vuosien takainen yhteistyökumppani ja luottomies. Yrjö Tuokko on ollut mukana niin suurissa operaatioissa, että hänelle ovat tuttuja monet poliitikot, pankit ja ison rahan bisnesmaailma.

Lisäksi Toivonen pantiin vastuuseen myös niistä toimista, joita yhdistyksen hallitus ja sen jäsenet erikseen tekivät hänen erottamisensa jälkeen! Esimerkiksi juuri ennen konkurssia puheenjohtaja Matti Lustig maksoi kaksi, yhteissummaltaan 400 000 markan perusteetonta ennakkomaksua Pointy Trading Oy:lle. Näistä Lustigin maksuista syytettiin Matti Toivosta rikostutkinnassa, jonka Matti Lustig käynnisti!

Asianomistaja eli Lastenklinikan Tuki ry:n konkurssipesä (Juha Rantasila) edustajanaan varatuomari Leena Pyymäki, väitti loppuun saakka, että Lustigin maksamat 400 000 markan maksut Pointy Trading Oy:lle olivat Matti Toivosen tekemiä luottamusaseman väärinkäytöksiä, vaikka Toivosella ei erottamisensa jälkeen ollut mitään asemaa yhdistyksessä silloin kun Lustig rahat maksoi.
Kaikki johti lopulta siihen, että Lustigin maksamista rahoista vielä syyttäjäkin syytti Matti Toivosta ja vaati niistä Toivoselle rangaistusta.
Oikeus ei sentään hyväksynyt konkurssipesän (Rantasilan) vaatimusta, että nuo Lustigin maksamat 400 000 markkaa tulisi Toivosen korvata konkurssipesälle lähes viiden vuoden korkokuluineen.

Kun kerran Toivosta kuitenkin syytettiin hallituksen puheenjohtaja Lustigin teoista, niin miksi niistä ei Lustigia edes syytetty?
Tällaista on maallikon vaikea käsittää. Kummallista onkin, että Matti Lustig oli yksi syyttäjän päätodistajista.”

Sitten Pentti Sainio selostaa muita samantapaisia esimerkkejä ja toteaa lopuksi, että Yrjö Tuokon erityistarkastus ja Juha Rantasilan ja Harry Harkimon taktiikka, johtivat siihen, että kaikki hallituksen jäsenet, myös Leena Harkimo, jätettiin oikeudenkäynnin ulkopuolelle puhtaina pulmusina.
http://www.nettisanomat.com/1999/12/09/n9919gangsteritilintarkastus.htm

2000. Pentti Sainion kuoliaaksi vaiettu Hjallis-kirja sai palkinnon!
”niin huonoksi fiktioksi, että se vaiettiin julkisuudessa kuoliaaksi. Erityisenä meriittinä palkintolautakunta piti sitä, että kauppiaat totesivat teoksen niin huonoksi, etteivät suostuneet ottamaan opusta edes myyntiin.”
http://www.nettisanomat.com/2000/01/06/n0023sainionvaiettukirja.htm

HS 2014:
”Sainio kirjoitti Harkimosta jo vuonna 1999. Huonon kirjallisuuden seura valitsi Harkimoiden hattutempun vuoden huonoimmaksi kirjaksi 1999.
”Sehän oli täyttä puppua, eivätkä kirjakaupat ottaneet sitä edes myyntiin, Hän myi kirjaansa toreilla”, Harkimo muisteli viime joulukuussa HS:lle.
Yksi syy kirjakauppojen päätökseen olla myymättä kirjaa oli pelko oikeudellisista seuraamuksista.”
Helsingin Sanomat. Tero Hakola. Perjantaina 2014-04-04.
Itsesensuuriin syyllistyivät siis ainakin Yle, Helsingin Sanomat, Akateeminen kirjakauppa ja Suomalainen kirjakauppa, jonka omisti Sanoma. Muistikuvan mukaan Helsingin Sanomat julkaisi artikkelin, jossa se kertoi, että se ei uskalla julkaista edes arviota kirjasta, koska varatuomari Juha Rantasila Harry Harkimon edustajana tulee haastamaan lehden oikeuteen, jos lehti jotain kirjasta kirjoittaa. Lehden päätoimittajana oli Janne Virkkunen. Samalla tavalla Ylen ajankohtainen Kakkonen jätti jo valmiin juttunsa julkaisematta ja totesi lakoonisesti, että kirja ei anna aihetta juttuun silloin kun se oli luvattu esittää!

Mitään kunnianloukkausjuttua ei nostettu. Suomalaisen journalismin ja median itsesensuurin häpeän pohjanoteeraus oli saavutettu ja kirjan levittäminen kävi mahdottomaksi. Eihän kirja ollut myyntikiellossa ja Nettisanomien toimittaja osti sen aikoinaan Laukaan kirjakaupasta sen sinne tilattuaan. Nettisanomat julkaiikin siitä sitten pitkiä katkelmia.

 

Ennakkosensuuri. Tapaus Mononen.

2012. Nettisanomat ja sen päätoimittaja Pertti Manninen tuomittiin Keski-Suomen käräjäoikeudessa tammikuussa 2012 kunnianloukkausrikoksesta sakkoihin ja kärsimyskorvauksiin kunnianloukkausrikoksesta. Asianajaja Pekka Mononen, Asianajotoimisto Pekka Mononen Ky Vantaalta ja myyntipäällikkö Lauri Kara, Nordea Pankki Oyj Helsingistä olivat vaatineet vankeusrangaistusta lehdessä (www.nettisanomat.com) julkaistuista. kirjoituksista.

Oikeudenkäynnissä asianajaja Pekka Mononen vaati kirjoittelun kertakaikkista loppumista ja vakavalla naamalla esitti käräjäoikeudelle, oikeudenpuheenjohtaja käräjätuomari Raili Sahille, että oikeuden tulisi määrätä kirjoituskielto. Tähän käräjätuomari ei kuitenkaan suostunut, mutta sen sijaan suostui, siis myöhemmin antamassaan tuomiossa siihen, että kaikki kirjoitukset usean vuoden ajalta taaksepäin pitää poistaa. Lauri Karan asiamies Jari Salminen vielä intoili syyttäjä Elina Mäntylän määrittelemän rikoksentekoaikaan pidennyksen käräjäoikeuden istuntopäivään saakka. Hän ei kuitenkaan sentään vaatinut mitään kirjoituskieltoa.

Käräjäoikeuden päätös ei ole saanut vielä lainvoimaa, koska Korkein oikeus on myöntänyt valitusluvan asiaan ja tutkii sitä. Asianajaja Pekka Mononen on kuitenkin vaatinut täytäntöönpanoviranomaista panemaan tuomion täytäntöön ja niin kirjoitusten tunnistetiedot on poistettu neljän ja puolen vuoden ajalta.

2012. Ennakkosensuurivaatimuksesta ja myös sivujen poistamisesta Nettisanomat kirjoitti tuoreeltaan näin: ”Nettisanomien kunnianloukkausjuttu käräjillä: Syyttäjä luopui vankeusrangaistusvaatimuksesta.

Asianajaja xxxxx xxxxxxx Vantaalta ja Nordea Pankin myyntipäällikkö xxxxx xxxx vaativat vankeusrangaistusta Nettisanomien päätoimittaja Pertti Manniselle ja myös hänen maksettavakseen 5000 euron kärsimyskorvauksen kummallekin lehdessä julkaistujen kirjoitusten johdosta. Syyttäjä luopui syytekirjelmässä mainitusta ankarammasta rangaistuksesta ja vaati loppupuheenvuorossaan sakkorangaistusta ja korvausta asianomistajille aiheutetusta kärsimyksestä. Oikeus antaa tuomion kansliapäätöksenä tiistaina 24.01.2012.

Sekä xxxxxxx että xxxx kumpikin olivat esittäneet aikanaan tutkintapyynnöissään molemmat kahta eri kirjoitusta, joiden he katsoivat loukkaavan kunniaansa. Nettisanomat on oma-aloitteisesti poistanut ko. kirjoitukset sillä tavalla, että niissä esiintyneet nimet, ammatit ja työpaikat on poistettu, joten niitä ei voi netistä löytää hakukoneilla antamalla asianomaisten nimet tai ammatit tai työpaikat.

Kiistaa käytiin kuitenkin siitä pitäisikö kaikki muut kirjoitukset tai tekstit poistaa, joissa asianomistajien nimet esiintyvät esim. aikaisemmissa oikeudenkäynneistä julkaistut tuomiot tai pöytäkirjat tai jopa asianajan itsensä lehteen lähettämät ilmoitustekstit.
Päätoimittaja Manninen oli sitä mieltä, että mitään muuta kuin nyt todisteina esitettyjä tekstejä (4 kpl) ei kuulu poistaa, jos oikeus katsoo ne loukkaaviksi. Syyttäjä ja asianomistajat olivat sitä mieltä, että kaikki pitää poistaa, jos näiden nyt esille tuotujen kirjoitusten katsotaan loukkaavan asianosaisten kunniaa.

Asianajaja xxxxx xxxxxxx esitti aluksi jonkinlaista ”ikuista” kirjoituskieltoa, mutta oikeuden puheenjohtajan tiukatessa moneen kertaan, mitä xxxxxxx tällä vaatimuksellaan tarkoitti, xxxxxxx tyytyi kuitenkin siihen, että vain nyt käsiteltävänä rikoksentekoaikana olevat kirjoitukset tulee poistaa. Rikoksentekoaikaa jatkettiin tähän päivään saakka (2,5 kuukaudella) ja se on nyt 06.05.2007 – 18.01.2012.

Pienenä yksityiskohtana voi mainita, että tällä kertaa asianajaja xxxxxxx pyyhki pois esittämästään kuluvaatimuksesta arvonlisäveron osuuden, ajoihan hän tätä asiaa yksityishenkilönä.

Päätoimittaja Pertti Manninen kiisti kirjoitusten kunnianloukkaustarkoituksen ja syyttäjän kysymykseen, miksi hän ne on kirjoittanut ja julkaissut niissä asianomaisten nimet, vastauksena oli se, että tällaisistakin asioista on voitava avoimesti kertoa ja nimenomaan lehden päätoimittajan vastuulla ja vastaavan päätoimittajan nimi on mainittu jokaisella lehden tai rinnakkaislehden sivulla aina ensimmäisestä heinäkuussa 1999 ilmestyneestä numerosta alkaen.
(Kirjoituksen laati ”vastaaja” Pertti Manninen oikeudenistuntopäivän iltana keskiviikkona 2012-01-18 klo 19:52.)”
http://www.nettisanomat.com/2012/01/18/etusivu.htm

2012. VALITUSLUPAHAKEMUS KORKEIMMALLE OIKEUDELLE: ”Tuomio ja seuraamismääräys sellaisesta rikolliseksi väitetystä teosta, jota ei ole käsitelty oikeudessa ja oikeudessa rikolliseksi todettu, ei ole kansanvaltaisen oikeusvaltion oikeusjärjestyksen mukainen.”
http://www.nettisanomat.com/2012/10/07/etusivu.htm#korkeimmalleoikeudelleasia

2013. Case Nettisanomat. 1. Johdanto
Korkein oikeus (KO) on ottanut käsiteltäväkseen kunnianloukkausasian, jossa Nettisanomien päätoimittaja tuomittiin Jyväskylän käräjäoikeudessa rangaistukseen ja seuraamuksiin ja johon asiaan Vaasan hovioikeus ei myöntänyt valituslupaa. KO myönsi valitusluvan tekstien poistamista koskevaan osaan ja itse kunnianloukkausasiaan KO ottaa kantaa tämän osan käsittelyn yhteydessä. Mikäli KO hylkäisi syytteet kunnianloukkauksesta juttu kuivuisi kokoon. Tässä kirjoituksessa ei käsitellä nyt kunnianloukkausasiaa, vaan oikeudessa määrättyjä seuraamuksia tekstien poistamisen suhteen ja hiukan myös sitä ongelmatiikkaa, jonka hakukone saa aikaan, kun se tuloksia suoltaa. Lopuksi puututaan hiukan laskutukseen niin asianajotoimistossa tehdyn työmäärän kuin asianomistajan itsensä tekemän työmäärän suhteen. Tältä osin vastaajalla on vielä ihan konkreettista lausumavaltaa, koska vastaajalla on mahdollisuus kertoa käsityksensä siitä uudesta laskutuksesta, jonka asianomistajat ovat KO:lle lähettäneet jutun sinne nyt mentyä. …
http://www.nettisanomat.com/2013/01/26/etusivu.html#casenettisanomat

 

Ennakkosensuuri. Tapaus Kummola

Lauantai 22.3.2014
Iltalehti.fi
Paljastuskirja pannaan?
Näin Kummola
PERUSTELEE
”Nimi viittaa suoraan rikollisjoukkoon”
Kalervo Kummola
Iltalehti uutisoi perjantaina, että Kalervo Kummola haluaa estää toimittaja-kirjailija Pentti Sainion Kummolan rahankääntöpiiri -kirjan julkaisun. Lue lisää…
Lauantai 22.3.2014 (01:37)
http://www.shit.fi/2014/03/22/etusivu.html

Perjantai 04.04.2014
Helsingin Sanomat
Käräjäoikeus: Kohukirjan Kummolasta saa julkaista

Helsingin käräjäoikeus on hylännyt Jääkiekkoliiton ja sen puheenjohtajan Kalervo Kummolan turvaamistoimihakemuksen Pentti Sainion kirjasta Kummolan kääntöpiiri.
Hakemuksen hyväksyminen olisi merkinnyt kirjan jakelun ja myynnin kieltämistä.
Into Kustannus aikoo julkaista kirjan kevään aikana, Yhtiön tiedotteen mukaan Kummolan kääntöpiiri käsittelee perusteellisesti ja selkeästi miten valtavia rahasummia urheilussa liikkuu.
”Urheiluviihteen takana on pienten piirien rahapeliä, jonka rahavirrat usein halutaan kätkeä suurelta yleisöltä lukuisiin eri yhteisöihin ja verkostoihin, jotka on rakennettu hämärtämään rahavirroista hyötyjät”, tiedotteessa todetaan.
”Sisäpiiri vaikuttaa monisäikeisillä operaatioilla mediassa, politiikassa ja urheiluviihteessä.”

Kummolan lisäksi kirjan keskiössä lienee Jokerien pääomistaja, Hartwall-areenan venäläis-suomalaisille liikemiehille myynyt Harry Harkimo. …
Helsingin Sanomat. Tero Hakola. Perjantaina 2014-04-04. (Kuvassa Pentti Sainio)

Perjantai 04.04.2014
Helsingin Sanomat
Kummola leimaa kirjan huuhaaksi
Suomen jääkiekkoliiton puheenjohtaja Kalervo Kummola on hillityn raivoissaan Pentti Sainion kirjoittamasta kirjasta Kummolan kääntöpiiri. …
”Rehellisesti sanottuna minua ketuttaa, että tuollaista paskaa tulee myyntiin”, Kummola totesi puhelimitse HS:lle.
Jääkiekkopomo taustavoimineen pyysi kustantajalta mahdollisuutta tutustua kirjaan etukäteen. Kummolan mukaan siihen ei suostuttu.
”Siksi juristini veivät asian käräjäoikeuteen.” …
”Sama kaveri on kirjoittanut ennenkin kirjoja. Niissä fakta ja fiktio ovat menneet sekaisin.” …
”Minulla ei ole enempää kommentoitavaa, Katsotaan, jos siihen tai käräjöintiin tulee myöhemmin aihetta.”
Helsingin Sanomat. Jarmo Färdig. Perjantaina 2014-04-04. (Kuvassa Kalervo Kummola)

 

Perjantai 04.04.2014
Keskisuomalainen
Kohukirjan Kummolasta saa julkaista, päätti Helsingin käräjäoikeus
”- Tämä tulee olemaan ihmisille sokki.
Näin ennustaa kirjailija-toimittaja Pentti Sainio reaktioita, joita hänen jo valmiiksi kohuttu Kummolan kääntöpiiri-kirjansa tulee herättämään. Kirja ilmestyy myöhemmin keväällä.
– Tämä on todellinen pommi. … toteaa kirjan kustantajan Into Kustannuksen Jaana Airaksinen.
Sainion ja Airaksisen kasvoilla paistoi tyytyväisyys torstaina, kun Helsingin käräjäoikeus hylkäsi jääkiekkovaikuttaja Kalervo Kummolan ja Jääkiekkoliiton hakemuksen, jolla pyydettiin kirjan julkaisemisen väliaikaista kieltoa sakon uhalla. Se perusteli ratkaisuaan perustuslakiin sisältyvällä ennakkosensuurin kiellolla.
– Päätös oli odotettu, ja erittäin hyvin perusteltu. Ja ainoa mahdollisuus, jos järkevästi ajatellaan, kuvaili kirjailijaa avustanut siviilioikeuden emeritusprofessori Erkki Aurejärvi.
Kummolan ja Jääkiekkoliiton asianajaja Markku Sinivaaran mukaan hakemus täytti tavoitteet, eli saada neuvotteluyhteys kirjan kustantajaan ja kirjoittajaan sekä saada kirjan nimi muutetuksi. …
Yhteyttä kustantajaa ja kirjoittajaan Kummola ja Jääkiekkoliitto tavoittelivat Sinivaaran mukaan ”kirjan tietojen oikeellisuuden tarkistamiseksi”. Sainio myöntää, että oli yhteydessä Kummolaan sähköpostilla, mutta tämä ei vastannut. Sainion mukaan hän kyseli Kummolan liiketoimiin liittyviä asioita.
Kummola ei tule lukemaan kirjaa, ennen kuin se julkaistaan, Sainio kertoi. …
Kummola ei vastannut torstaina STT:n yhteydenottoihin. …
Keskisuomalainen perjantaina 2014-04-04. (Kuvassa kirjan Kummolan kääntöpiiri kansi.)

Kommentti ennakkosensuureihin (Mononen ja Kummola)

Suomessa on näkyvää ja piilevää intoa vaatia ennakkosensuuria. Vaatimukset ovat sillä tavalla härskejä, kun kokeillaan minkälaisia päätöksiä oikeuslaitos mahdollisesti suoltaa.

Tässä tapauksessa siis lainopillisen koulutuksen saanut juristi ja entinen lainsäätäjä (ex-kansanedustaja) ja demokraattinen yhdistys avustajineen kokeilivat kuinka paljon käräjäoikeudet tuomitsevat kansanvaltaisen oikeusvaltion oikeusjärjestyksen mukaisesti.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Perjantai 2014-04-04 klo 19:58.