Posts Tagged ‘Antti Herlin’

2020. Marraskuu. Antti Herlin vältti rikossyytteen maakaupassa. Vain kaksi mediaa kertoi asiasta. YLE ja Viisykkönen. HS vaikeni kun olisi pitänyt kertoa omistajan asioista.

keskiviikko, marraskuu 25th, 2020

2020. Marraskuu. Antti Herlin vältti rikossyytteen maakaupassa. Vain kaksi mediaa kertoi asiasta.

Tähän mennessä, maanantai 25.11.2020 18:50, vain Ylen juttu ja kirkkonummelaisen verkkolehden Viisykkönen juttu löytyy google-haulla.

Juttujen katkelmia:

YLE:

LAiNAUS

Suomen rikkain mies Antti Herlin välttyi syytteiltä kiinteistökauppatutkinnassa – poliisi epäili avunannosta törkeään kavallukseen

Pääepäilty tapauksessa on entinen pankkiiri Mika Lehto, joka kiistää syyllistyneensä rikokseen.

Talous

Antti Herlin.

 

Koneen suuromistaja Antti Herlin vastasi poliisikuulusteluissa useimpiin kysymyksiin joko “en tiedä” tai “en muista”. Arkistokuva vuodelta 2015.Roni Rekomaa / Lehtikuva

 

Helsingin poliisi epäili Antti Herliniä talousrikoksesta, mutta syyttäjä ei nostanut syytettä Suomen rikkainta miestä kohtaan.

Ylen MOT-toimituksen tietojen mukaan tapauksen pääepäilty, entinen pankkiiri Mika Lehto, saa syytteen törkeästä kavalluksesta.

Etelä-Suomen Sanomat uutisoi Mika Lehdon saamasta syytteestä jo syyskuun alussa(siirryt toiseen palveluun).

MOT:n tavoittama Lehto toteaa, ettei ole saanut syytettä vielä virallisesti tiedoksi.

Herlin: Täyttä yhteistyötä poliisin kanssa

Poliisi kuulusteli rikoksesta epäiltynä esitutkinnassa myös Koneen hallituksen sihteeriä ja Herlinin luottohenkilönä pidettyä Jukka Ala-Melloa. Syyttäjä ei nostanut syytettä myöskään Ala-Melloa vastaan.

Todistajana tapauksessa kuultiin Koneen juristia Johannes Frändeä. Antti Herlin ei antanut aiheesta haastattelua, vaan ainoastaan lyhyen lausunnon sähköpostitse.

– Ala-Mello, Herlin, Frände sekä Security Trading Oy:n [Antti Herlinin sijoitusyhtiö] muut edustajat ovat tehneet täyttä yhteistyötä poliisin kanssa asiassa ja muun muassa toimittaneet poliisille kaiken poliisin pyytämän aineiston.

– Perusteellisen tutkinnan jälkeen syyttäjä on päättänyt olla nostamatta syytettä Ala-Melloa, Herliniä ja/tai Security Trading Oy:n muita edustajia vastaan. Security Trading Oy tai sen edustajat eivät ole asiassa syyllistyneet mihinkään rikokseen, Fränden lähettämässä sähköpostissa todetaan.

Poliisi kiinnostui kiinteistökaupoista

Poliisin esitutkinta liittyy Kirkkonummella 2016 tehtyihin yritys- ja kiinteistökauppoihin.

LAiNAUS LOPPUU

Viisykkönen:

LAINAUS

(0) kommenttia

Yle: Antti Herlin välttyi syytteeltä rikosjutussa, johon liittyi iso maakauppa Etelä-Kirkkonummella

Antti Herlin on ostanut aktiivisesti maa-ja metsatalousmaita erityisesti Etelä-Kirkkonummella, jossa hän asuu.

Kirkkonummella asuva hissiyhtiö Koneen suuromistaja Antti Herlin on Ylen mukaan välttynyt syytteeltä monimutkaisessa talousrikosjutussa, jota poliisi on tutkinut nelisen vuotta.

Poliisi aloitti esitutkinnan Kirkkonummella tehtyihin kiinteistö- ja yrityskauppoihin liittyen. Herlin oli yksi epäillyistä henkilöistä.

Kiinteistökaupassa Herlinille siirtyi noin 80 hehtaaria maata merenrannalla ja vesialueita.

Kiinteistön omisti neljä osakasta, joista kolme kertoi, etteivät saaneet kauppasummasta mitään.

> Antti Herlinin maakaupoista tutkintapyyntö poliisille – entisen kartanon maat vaihtoivat omistajaa Kirkkonummella (Viisykkönen 22.9.2017)

LAiNAUS LOPPUU

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Keskiviikko 25.11.2029 19:13.

Lue myös kirjoitukseni vuodelta 2017 muutettuani takaisin Kirkkonummelle.

Björn Wahlroos ja Antti Herlin. Paljonko ihminen maata tarvitsee?

Björn Wahlroos ja Antti Herlin. Paljonko ihminen maata tarvitsee?

Björn Wahlroos ja Antti Herlin. Paljonko ihminen maata tarvitsee?

Molemmat omistavat komean kartanon, Wahlroos Salosssa Joensuun kartanon, jonka hän on jo lahjoittanut pojalleen.
Wahlroos kerran avasi kartanonsa radiotoimittajalle ja kertoi, että hän ostaa jatkuvasti lisämaita, kun niitä sopivasti tarjotaan. Lisäksi hän kertoi, että ei astu muiden varpaille kauppoja tehdessään, jos muitakin halukkaita ostajia on, Salossahan se parhaiten tiedetään. Tähän oheen katkelma kirjoituksesta vuodelta 2006, jolloin hän teki vaihtokauoan Salon kaupungin kanssa, Sitä isoa metstsätilaa ei ainakaan mahdollinen muu ostaja voinut ostaa.

”Hiukan lisää muistinvaraista omaisuustietoa ja omaisuuden mukanaan tuomaa tietoa. Björn Wahlroos omistaa Halikossa, Salon kupeessa kartanon, jota on aikoinaan isännöinyt Kustaa Mauri Armfelt. Maaomaisuuttaan Wahlroos lisäsi muutama vuosi sitten maanvaihtokaupalla. Nokian tehtaiden vierestä Salon kaupunki sai teollisuustontteja Wahlroosilta ja Wahlroos sai sata tai ehkä enemmänkin hehtaaria metsämaata. Ei kai Nokia sinne mitään enää ole lisää rakentanut. Kaupungin päättäjät tietenkin tekivät oikein, kun ottivat huomioon tämän rakentamismahdollisuuden maanvaihdossaan. Tämä nyt muistinvaraisesti.”

http://www.nettisanomat.com/2006/11/11/etusivu.html#vaurastumisesta

Antti Herlin, Suomen rikkain mies.
Hänellä on perintönä Kirkkonummella Thorsvikin kartano. Kun rahaa on niin lisämaitakin Kirkkonummelta, ja muuatakin, kannattaa ostaa, merenrantaakin siinä sivusssa tulee lisää ja lisää.

Joskus himo on niin suuri, varsinkin jos kohde on houkutteleva, että kauppa jyrätään laittomuuden rajamailla, ehkä laittomuuksiinkin turvautuen. Rahallahan niistä selviää sitten ja rahastajat saadaan tyytyväisiksi. Maineellahan ei ole niin väliä. Tällainen kauppa paljastui Paratiisin papereista. Tehtiin kauppa vaikkei myyjällä ollut oikeutta ja valtuutta myydä, Rahaa lähetettiin paratiisiin ja osa jäi jonnekin. Eräs maaalueen omistajista väittää Ylen MOT-ohjelmassa, että hän ei ole saanut senttiäkään.

Herlin on Sanoma Oy:n pääomistaja ja niinpä Helsingin Sanomat kertoo puutteellisesti tästä asiasta, toisin sanoen kertoo toisesta asiasta.

Seurassa on selostusta tästä maakaupasta:
”Toinen kartanoherra

Marraskuussa Suomenlahden ranta ei ole kaikkein edustavimmillaan. Silti mielikuvitus rakentaa tänne hulppeita rantahuviloita.

Pankkiiri Lehdon ryhtyessä maakauppoihin huvilarakentaminen ei kuulunut suunnitelmiin. Muutaman kilometrin päässä sijaitsee nimittäin Thorsvikin kartano, jonka isäntä Kone Oyj:n pääomistaja Antti Herlin on jo pitemmän aikaa pyrkinyt ostamaan alueelta lisää maata.

Lehto ryhtyikin hieromaan kauppoja Herlinin omistaman Security Trading Oy:n toimitusjohtajan Jukka Ala-Mellon kanssa.

Ala-Mello teki selväksi, että Herlin haluaa ostaa koko Långvik Southin omaisuuden kerralla. Yhtiöstä tarjottu 8,5 miljoonan euron hinta oli vähemmistöosakkaiden mielestä liian alhainen, mutta Lehtohan oli luvannut maksaa heille sitoumuksen mukaiset 2,7 miljoonaa euroa.

Kaikki vaikutti olevan kunnossa, kun kauppaa vielä suunniteltiin kesällä 2016.

Syyskuussa Lindforsin oli määrä mennä allekirjoittamaan kauppakirja Nordea-pankin tiloihin. Kauppoja edeltävänä yönä Lindforsin puhelin pirisi. Puhelimessa oli Lehto, joka ilmoitti, ettei pysty maksamaan senttiäkään.

Oli selvää, että kauppa peruuntui. Mutta varsinainen yllätys odotti Kone Oyj:n pääkonttorissa.

Keksityt valtakirjat

Samana päivänä Herlinin luottomies Markku Laulumaa kutsui Lindforsin Munkkiniemen kartanoon. Siellä Lindforsin eteen lyötiin kauppakirja.

”Ihmettelin, että mikä helvetti tämä on. Sanoin, etten ole nähnyt paperia koskaan aikaisemmin. Siitä koko totuus sitten alkoi paljastua”, Lindfors kertoo.

Kauppakirjan mukaan Lehto oli myynyt koko Långvik Southin Herlinille jo neljä kuukautta aiemmin eli toukokuussa 2016, kaksi viikkoa ennen myyntiin oikeuttavan sitoumuksen allekirjoittamista. Lehdon allekirjoitus löytyi jokaisen vähemmistöosakkaan nimen perästä merkinnällä ”valtakirjalla”, vaikka hänellä ei kauppahetkellä ollut mitään valtakirjoja. Osakassopimuksen mukaan hän ei olisi saanut myydä edes omaa osuuttaan ilman muiden lupaa.

Antti Herlinin ja Jukka Ala-Mellon täytyi tietää, että osakekauppakirjaa ei tehty rehellisellä mielellä. Kukaan ei ollut yhteydessä vähemmistöosakkaisiin eikä kukaan kysynyt vähemmistöosakkaiden suostumusta kauppaan saati siihen, että kaikki rahat siirretään Mika Lehdon pankkitilille.

Vähemmistöosakkaat ovat nyt tehneet keskusrikospoliisille tutkintapyynnön, syyllistyikö Herlin tilanteessa lahjuksen antamiseen ja Lehto lahjuksen ottamiseen.”

https://seura.fi/asiat/tutkitut/maltalla-toimiva-nemea-bank-yritettiin-pelastaa-suomen-rikkaimman-rahoilla/


Mitäpä tähän lisäämään. Antti Herlin on saanut tilansa vieressä olleen merenranta-alueen omistukseensa. Sitä ei häneltä enää pois oteta. Nyt teeskennellään tietämätöntä kaupan sotkuista ja katsotaan kuka se konna oli. Jos Herlin, niin maksaa tuomion mukaan ja jos ei niin joku toinen maksaa, jos rahoja vielä jossakin on. Sillä ei nyt ole niin väliä jos joku myyjistä jää puille paljaille.

Niin. Paljonko ihminen maata tarvitsee?

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Keskiviikkona 15.11.2017 19:27.

Tags: 

2017

—-

Björn Wahlroos ja Antti Herlin. Paljonko ihminen maata tarvitsee?

keskiviikko, marraskuu 15th, 2017

Björn Wahlroos ja Antti Herlin. Paljonko ihminen maata tarvitsee?

Molemmat omistavat komean kartanon, Wahlroos Salosssa Joensuun kartanon, jonka hän on jo lahjoittanut pojalleen.
Wahlroos kerran avasi kartanonsa radiotoimittajalle ja kertoi, että hän ostaa jatkuvasti lisämaita, kun niitä sopivasti tarjotaan. Lisäksi hän kertoi, että ei astu muiden varpaille kauppoja tehdessään, jos muitakin halukkaita ostajia on, Salossahan se parhaiten tiedetään. Tähän oheen katkelma kirjoituksesta vuodelta 2006, jolloin hän teki vaihtokauoan Salon kaupungin kanssa, Sitä isoa metstsätilaa ei ainakaan mahdollinen muu ostaja voinut ostaa.

”Hiukan lisää muistinvaraista omaisuustietoa ja omaisuuden mukanaan tuomaa tietoa. Björn Wahlroos omistaa Halikossa, Salon kupeessa kartanon, jota on aikoinaan isännöinyt Kustaa Mauri Armfelt. Maaomaisuuttaan Wahlroos lisäsi muutama vuosi sitten maanvaihtokaupalla. Nokian tehtaiden vierestä Salon kaupunki sai teollisuustontteja Wahlroosilta ja Wahlroos sai sata tai ehkä enemmänkin hehtaaria metsämaata. Ei kai Nokia sinne mitään enää ole lisää rakentanut. Kaupungin päättäjät tietenkin tekivät oikein, kun ottivat huomioon tämän rakentamismahdollisuuden maanvaihdossaan. Tämä nyt muistinvaraisesti.”

http://www.nettisanomat.com/2006/11/11/etusivu.html#vaurastumisesta

Antti Herlin, Suomen rikkain mies.
Hänellä on perintönä Kirkkonummella Thorsvikin kartano. Kun rahaa on niin lisämaitakin Kirkkonummelta, ja muuatakin, kannattaa ostaa, merenrantaakin siinä sivusssa tulee lisää ja lisää.

Joskus himo on niin suuri, varsinkin jos kohde on houkutteleva, että kauppa jyrätään laittomuuden rajamailla, ehkä laittomuuksiinkin turvautuen. Rahallahan niistä selviää sitten ja rahastajat saadaan tyytyväisiksi. Maineellahan ei ole niin väliä. Tällainen kauppa paljastui Paratiisin papereista. Tehtiin kauppa vaikkei myyjällä ollut oikeutta ja valtuutta myydä, Rahaa lähetettiin paratiisiin ja osa jäi jonnekin. Eräs maaalueen omistajista väittää Ylen MOT-ohjelmassa, että hän ei ole saanut senttiäkään.

Herlin on Sanoma Oy:n pääomistaja ja niinpä Helsingin Sanomat kertoo puutteellisesti tästä asiasta, toisin sanoen kertoo toisesta asiasta.

Seurassa on selostusta tästä maakaupasta:
”Toinen kartanoherra

Marraskuussa Suomenlahden ranta ei ole kaikkein edustavimmillaan. Silti mielikuvitus rakentaa tänne hulppeita rantahuviloita.

Pankkiiri Lehdon ryhtyessä maakauppoihin huvilarakentaminen ei kuulunut suunnitelmiin. Muutaman kilometrin päässä sijaitsee nimittäin Thorsvikin kartano, jonka isäntä Kone Oyj:n pääomistaja Antti Herlin on jo pitemmän aikaa pyrkinyt ostamaan alueelta lisää maata.

Lehto ryhtyikin hieromaan kauppoja Herlinin omistaman Security Trading Oy:n toimitusjohtajan Jukka Ala-Mellon kanssa.

Ala-Mello teki selväksi, että Herlin haluaa ostaa koko Långvik Southin omaisuuden kerralla. Yhtiöstä tarjottu 8,5 miljoonan euron hinta oli vähemmistöosakkaiden mielestä liian alhainen, mutta Lehtohan oli luvannut maksaa heille sitoumuksen mukaiset 2,7 miljoonaa euroa.

Kaikki vaikutti olevan kunnossa, kun kauppaa vielä suunniteltiin kesällä 2016.

Syyskuussa Lindforsin oli määrä mennä allekirjoittamaan kauppakirja Nordea-pankin tiloihin. Kauppoja edeltävänä yönä Lindforsin puhelin pirisi. Puhelimessa oli Lehto, joka ilmoitti, ettei pysty maksamaan senttiäkään.

Oli selvää, että kauppa peruuntui. Mutta varsinainen yllätys odotti Kone Oyj:n pääkonttorissa.

Keksityt valtakirjat

Samana päivänä Herlinin luottomies Markku Laulumaa kutsui Lindforsin Munkkiniemen kartanoon. Siellä Lindforsin eteen lyötiin kauppakirja.

”Ihmettelin, että mikä helvetti tämä on. Sanoin, etten ole nähnyt paperia koskaan aikaisemmin. Siitä koko totuus sitten alkoi paljastua”, Lindfors kertoo.

Kauppakirjan mukaan Lehto oli myynyt koko Långvik Southin Herlinille jo neljä kuukautta aiemmin eli toukokuussa 2016, kaksi viikkoa ennen myyntiin oikeuttavan sitoumuksen allekirjoittamista. Lehdon allekirjoitus löytyi jokaisen vähemmistöosakkaan nimen perästä merkinnällä ”valtakirjalla”, vaikka hänellä ei kauppahetkellä ollut mitään valtakirjoja. Osakassopimuksen mukaan hän ei olisi saanut myydä edes omaa osuuttaan ilman muiden lupaa.

Antti Herlinin ja Jukka Ala-Mellon täytyi tietää, että osakekauppakirjaa ei tehty rehellisellä mielellä. Kukaan ei ollut yhteydessä vähemmistöosakkaisiin eikä kukaan kysynyt vähemmistöosakkaiden suostumusta kauppaan saati siihen, että kaikki rahat siirretään Mika Lehdon pankkitilille.

Vähemmistöosakkaat ovat nyt tehneet keskusrikospoliisille tutkintapyynnön, syyllistyikö Herlin tilanteessa lahjuksen antamiseen ja Lehto lahjuksen ottamiseen.”

https://seura.fi/asiat/tutkitut/maltalla-toimiva-nemea-bank-yritettiin-pelastaa-suomen-rikkaimman-rahoilla/


Mitäpä tähän lisäämään. Antti Herlin on saanut tilansa vieressä olleen merenranta-alueen omistukseensa. Sitä ei häneltä enää pois oteta. Nyt teeskennellään tietämätöntä kaupan sotkuista ja katsotaan kuka se konna oli. Jos Herlin, niin maksaa tuomion mukaan ja jos ei niin joku toinen maksaa, jos rahoja vielä jossakin on. Sillä ei nyt ole niin väliä jos joku myyjistä jää puille paljaille.

Niin. Paljonko ihminen maata tarvitsee?

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Keskiviikkona 15.11.2017 19:27.

Ylen Arto Nyberg petti lupauksensa haastateltavalle sunnuntaina 2013-10-28. Antti Herlin.

maanantai, lokakuu 28th, 2013

Ylen Arto Nyberg petti lupauksensa haastateltavalle sunnuntaina 2013-10-28.

http://youtu.be/RGnzxZZLb8s

Nettisanomat 20131028 Arto Nyberg – Antti Herlin. Nyberg tekee yllättävän kysymyksen vaikka lupasi olla kysymättä. Lyhennetty keskustelun purku. (4 min 11 sek)

– Tiedätkö mistä syntyi halu muuttaa testamenttia …
– Sanoit, että kun tultiin sanoit että et aio tätä kysyä …
– Ei vaan nyt oli kysymys siitä veljesi …
– Älä, tämä menee nyt pilkun …
– Tiedätkö mistä se johtui …
– Pitää kysyä häneltä. Mene kysymään häneltä.

http://youtu.be/RGnzxZZLb8s

Osa1-Osa4:

http://youtu.be/BJKv0l-39XY
http://youtu.be/sJPBQ5-K4EA
http://youtu.be/RGnzxZZLb8s
http://youtu.be/gSHWvkuGE_c

Nettisanomissa samassa numerossa:

Lokakuu 2013. Herlin-kirja kolmen lehden tarkastelussa.

Helsingin Sanomat. Jukka Perttu. Perjantaina 2013-10-25.
Uusi kirja kaataa myyttejä Kone-yhtiön vaiheista.

Ilta-Sanomat. Mika Koskinen. Perjantaina 2013-10-25.
Näin syttyi sukuriita.
”Pidän kirjasta”
Partek-kauppa ratkaisi riidan?

Iltalehti. Pekka Tiinanen. Perjantaina 2013-10-25.
Suomen suurin perintöriita.
Uutuuskirja kertoo virallisen version Suomen rikkaimman perheen välit rikkoneesta riidasta.
Kone Oyj
Partek väline perinnönjaossa

http://www.nettisanomat.com/2013/10/28/etusivu.html

Arkistojutut vuodelta 2003:

Talous. Kone sai Partekin puoli-ilmaiseksi.Keskisuomalaisen uutinen 30.07.2003 ja peräkkäisten päivien pääkirjoitukset 26.06. ja 27.06.2003!
Extra! Koneen Antti Herlin totuusleikissä. Ilta-Sanomat 25.07.2003.

11.09.2003.
Talous. Valtra. Sekoilu jatkuu.

And, so what! 11.09.2003. Pääkirjoitus.

http://www.nettisanomat.com/2013/10/28/etusivu.html

 

 

Lipponen – konsultin irvikuva. Saukkomaa nuoleskelee Ilta-Sanomissa perjantaina 25.10.2013.

sunnuntai, lokakuu 27th, 2013

Lipponen – konsultin irvikuva. Saukkomaa nuoleskelee Ilta-Sanomissa perjantaina 25.10.2013.

Ex-päämininisteri ja ex-eduskunnan puhemies Paavo Lipponen ryhtyi sitten vielä kaiken päätteeksi nyhtämään venäläistä rahaa ryhtymällä kaasuputkiopnsultiksi. Eihän Lipposella tehtävään muita kykyjä ollut kuin, että hän oli ex-pääministeri ja ex-eduskunnan puhemies. Oikean, asiantuntevan konsultin irvikuva siis.

Suomen kansa antoi sitten tuomionsa presidentinvaaleissa tälle härskiydelle. Kannatus taisi jäädä sinne 8:aan prosenttiin. Härski-Lipponen oli sitten niin härski, että härskisti väitti ettei nostanut rahoja tuon muutaman kuukauden ajalta ja jatkoi sitten rahojen nostamista heti ensimmäisten vaalitulosten seljettyä,

Ei tämä ollut ensimmäinen kerta kun Suomen kansa tyrmäsi hänet. Hänhän, siis Sdp, jäi katkerasti muutaman tuhannen äänen päähän Keskustan Anneli Jäätteenmäestä sekoiltuaan Irakin sodan intoiluissa,

Tällaista kansan kahteen kertaan nujertamaa miestä sitten Ilta-Sanomien kolumnissa viestintäalan yrittäjä Harri Saukkomaa estoitta ylistää, Hänen mielestään on jotakin arvokasta kun Lipposesta on tullut konsultti. Ei yhtään poikkipuolista sanaa, onko hän konsultti vai konsultin irvikuva.

Kaikki liittyy kaikkeen ja sattumalta samalla aukeamalla kerrotaan siitä kuinka Herlinit onnistuivat järjestämään perintöriitansa Partekin ostamisella ja pilkkomisella. Se miten tämä liittyy Lipposeen ja Jäätteenmäkeen ja Herliniin, johtuu siitä, että Ilkka Herlin oli Jäättenmäen strategian luoja Lipposen nujertamisessa vuoden 2003 vaaleissa.

Lipponen oli  pääministeri ja Sinikka Mönkäre kauppa- ja teollisuusministeri silloin kun Partek myytiin Koneelle, joka, siis Antti Herlin, pilkkoi yhtiön ja sai eri osista ja traktoreista amerikkalaiselta ostajalta saman hinnan, kuin hän oli maksanut koko yhtiöstä, Näin nosturit ja lastinkäsittelyosat saatiin muille Herlineille ja omaisuus jaettiin siis valtion myötävaikutuksella niin, että Antti Herlin sai pitää yksin koko Koneen, siis hissiliiketoiminnan.

Mitään näyttöä ei tietenkään palkkioista ole, mutta tulihan Paavo Lipposelle ainakin kokemusta konsultoinnista. Siis määrätynlaisesta, ei okeasta vaan oikean konsultoinni irvikuvatodellisuudesta.

Liitän tähän oheen kirjoituksen, jossa kerrotaan tästä Partekin pilkkomisesta. Juttu on julkaistu Nettisanomissa syyskuussa 2003 siis melko tarkalleen 10 vuotta sitten!

Viikkosanomat. Pertti Manninen, Sunnuntai 2013-19-27  klo 18;33. Pertti Manninen.

LAINAUS 2003:

11.09.2003.
Talous. Valtra. Sekoilu jatkuu.

Kauppa – ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen: ”En edes tiedä ketä kaikkia oli mukana. Toisaalta en näe syytä, miksi tietoa ei voitaisi julkistaa.” Helsingin Sanomien uutisissa torstaina 11.09.2003. ”Tappio kävi suomalaissijoittajien luonnolle.” – ”Valtran omistus Yhdysvaltoihin korkeaan hintaan.”

And, so what! 11.09.2003. Pääkirjoitus.

Kansan lehdet Ilta-Sanomat ja Iltalehti jakelivat Koneen Antti Herlinille ohjeitaan Valtran myymisestä suomalaisille sijoittajille, Ilta-sanomat Hannu Savolan kolumnissa ja Iltalehti pääkirjoituksessaan. Lievästi sanottuna hupaisaa. Tottakai Kone teki bisnestä ja myi sille, joka maksoi eniten.

Suomalaisen kiireesti kokoonkyhätyn sijoittajaryhmän kokoonpano pitäisi kyllä julkistaa, jotta nähtäisiin minkälaisia hörhöjä mukana oli. Tottakai ryhmää koottiin vakavissaan, mutta rahkeitten riittävyys olisi pitänyt ajoissa punnita.

Lääketieteen ja kirurgian tohtori Sinikka Mönkäreen ja valtiotieteen maisteri Paavo Lipposen päätettyä myydä Partek, peli oli pelattu. Kone Oy teki hyvän kaupan ja sillä selvä.

Historiaa: Kun Valmet aikoinaan myi hissinsä Otikselle, Kone Oy sivuutettiin. Tästä kostosta en ole nähnyt mitään puhuttavan.

Historiaa, ehkä hiukan epätarkkaa. Valtion omistama Enso myi kerran metsänsä Ahlstömille ja vuoden kuluttua osti ne takaisin tai ainakin Ahlström myi ne 800 miljoonan markan voitolla vuotta myöhemmin. Kauppa se on joka kannattaa. Tämä oli historiaa, ehkä hiukan epätarkkaa.

Postipankki on hävitetty ja Sampo näyttää karsivan liiketoimintojaan kovalla kädellä. Käykääpä pankin konttorissa, hyvä on jos sisälle pääsee! Postipankin hävittäjät olivat ainakin diplomi-insinööri (?) Olli-Pekka Heinonen ja varatuomari Sauli Niinistö.

Palkinnot näistä kansallisomaisuuksien hävittämisistä ovat ruhtinaalliset, noin tavallisen ihmisen näkökulmasta katsottuna.

Sonerasta ja sen hupeloinnista ei aina jaksa puhua, mutta yllätys, yllätys, samat henkilöt, nämä isänmaan neropatit, sielläkin ovat hääränneet.

Tämä oli pääkirjoitus. Tyylilaji kyllä jotakin laitista.

Pertti Manninen, nettisanomat.com torstaina 11.09.2003.


Lue myös: And, so what! 31.07.2003

http://www.nettisanomat.com/2003/09/11/valtra.htm

”Lisäluku kirjaan – poliisi mediakartellin suosijana”- Mikko Paatero? – ”rikospaikka ei ole yksityistilaisuus, vaan julkishallinnollisen rikosasian tapahtumapaikka.”

tiistai, marraskuu 9th, 2010

Uuden Suomen keskustelusta lainaus, kun en ole ollut Ilta-Sanomien tavoitettavissa.

LAINAUS

”Lisäluku kirjaan – poliisi mediakartellin suosijana

8.11.2010 18:07
tapio_o_neva

CrimeTimen kirjasta pitäisi voida ostaa muutettu lisäpainos, jossa käytäisiin ”Kymmenen pientä neekeripoikaa” -kirjan tapaan läpi yksityiskutsun vieraat läpi sekä se, kuka vuosi yksityistilaisuuden keskustelujen sisältöjä Ilta-Sanomien toimittajille aineiston tekemiseksi siskontyttären sanomisista ja tuntemuksista.

Olisi myös hyvä tietää, kuka oli tutkinnanjohtaja, joka teki tuosta panttivankiasunnosta Sanoma Oyj:n turistikohteen.

Lisäksi olisi hyvä selvitätä se, toimiiko poliisi pelkästään poliisijohdon mainepalkkiolla vai maksetaako virkasalaisuuden vuotamisesta myös erillisiä provisioita viranhaltijoille tai muille osallisille.

Tämä Mikko Paateron avoin ja julkinen tiedotuslinja on sikäli mielenkiintoinen, että se tukee mediakartellia tarjoamalla sisältöjä yksille sanomalaisille sisältötuottajille, mutta ei tasavertaisesti kaikille, esimerkiksi verkkopäiväkirjojen pitäjille.

Aikoinaan epäiltiin sitä, että seuraako huumepoliisin kumppanuudesta rikollisten kanssa se, että poliisi auttaa yrittäjäystäviään liiketoiminassa kaikkia muita alan yrittäjiä vastaan, jolloin muodostuu julkisen vallan tuki yhdelle muita vastaan.

Jotenkin herää kysymys siitä, miten esimerkiksi poliisin tuki Sanomalle vaikuttaa sananvapauden sisältöihin siten, että muut sisältötuottajat ja tiedonvälittäjät kärsivät.

Periaatteessahan se, että Ilta-Sanomien toimitus ja sen sisältötuotantokumppanit ovat etuoikeutettuja katsomaan asuntoa, mutta eivät muut on monopolin perustamista tietosisältöön.

Muistan, että konstaapeli Lasse Virén myi häänsä Apu-lehdelle, mihin hänellä toki oli oikeus. Se, että poliisijohto myy rikospaikan Sanomalle yksinoikeudella, ei voi olla tasapuolista, koska rikospaikka ei ole yksityistilaisuus, vaan julkishallinnollisen rikosasian tapahtumapaikka.”

LAINAUS LOPPUU

Kommentti: Onhan näitä vuotajia, virkasalaisuuden rikkojia, vuosien varrella ilmennyt. Antti Herlinin tapauksesta kerroin Nettisanomissa ja onpa Helsingin Sanomat jättänyt julkaisematta jonkun poliisin nimen, kun muut julkaisivat. Nimeä en nyt muista, mutta kyllä siitäkin juttu löytyy hiukan googlaamalla Nettisanomien sivuja. Täytyy kai palata asiaan, koska nämä yksinoikeudella juttujen myyjät syyllistyvät rikokseen, virkasalaisuuden rikkomiseen, johon sitten Sanoma osallistuu, itse asiassa syyllistyy myös rikokseen, koska ilmeisesti on jotain etuja tarjonnut ja yllyttänyt.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Tiistai 2010-11-09 klo 01:38.

PS. ”Miksi Martin ei soita?”
Aikaisemmin kerroin, että poliisi Martin lupasi soittaa maanantaina ja kertoa, miten kuulusteluissani edetään tässä asianajaja Pekka Monosen  kunnianloukkausjutussa, josta Nettisanomien sivuja jouduttiin poistamaan. Asianajaja sitten rimpuili ja uskotteli ensin täytäntöönpanoviranomaiselle, kihlakunnanvouti Jarmo Kivistölle, etten olekaan poistanut sivuja, jotka tuomiossa määrättiin poistettaviksi. Kivistö yhtyi väitteeseen ja ilmoitti sulkevansa koko lehden. Hädissäni sitten käännyin Kivistön esimiehen puoleen, joka sai Kivistön peräytymään, näin uskon, koska Kivistön into loppui, mutta kaksi ja puolivuotta on kulunut ja pyynnöistä huolimatta hän ei suostu ilmoittamaan, onko hän tehnyt päätöksen asiassa.

Kun nyt näyttää siltä, että Kivistö on hiljalleen uskonut, että sivut on poistettu, tämä asianajaja Mononen on kääntynyt poliisin puoleen ja väittänyt, että en ole poistanut sivuja. Ensimmäisessä kuulustelussa yksityiskohtaisesti selostin, miten olen sivut poistanut, mutta nyt tämä Martin haluaa selvitystä sivujen sisällöistä. Kuulusteluun en uskalla mennä ilman oikeusavustajaa, kun tämä on muuttunut farssiksi ja viranomaiset näyttävät tuntevan sympatiaa loukattua asianajaaa kohtaan.

En malta olla kertomatta sitä, kuinka asianaja esiintyi niin vakuuttavasti oikeudessa väittäessään, että hän oli pyytänyt loukkaamaksi katsomaansa kirjoitusta poistettavaksi, että syyttäjä nielaisi väitteen kakisematta ja rummutti sitä moneen kertaan oikeudessa, vastaväitteistäni huolimatta. xxxxxxx oli pyytänut itse lehteen sähköpostilla lähettämiensä ilmoitusten poistamista helmikuussa ja kunniaa loukkaava kirjoitus julkaistiin saman vuoden heinäkuussa, siis puolta vuotta myöhenmmin. Mutta niin vain asianajajan arvovalta jyräsi tämänkin pikkudetaljin ja oikeuden lainvoimaiseksi päätöksesksi jäi teonkuvauksen osalta, että ”Mononen oli pyytänyt kirjoituksen poistamista”.

Ja nyt tätä satavarmasti poistettua kirjoitusta hän väittää, että ei ole poistettu. Ota siitä nyt selvää, eikä poliisi Martinkaan millään tahdo luopua tapauksesta, vaikka ulosottoviranomainen (Kivistö) on jo ilmoittanut hänelle, että kirjoitukset on poistettu. Mikä tässä oikein mättää. Asianajan ruikutuksetko?

Sama. klo 02:91 samana päivänä.

Linkki

Minä, Kafka ja Mononen, Pekka, asianajaja
http://viikkosanomat.fi/2010/11/05/mina-kafka-ja-mononen/

http://www.viikkosanomat.fi – blogi

http://www.viikkosanomat.fi/viikkosanomat.html – lehti

http://www.nettisanomat.com – lehti

__

2012-05-17: Sivustolta on poistettu Keski-Suomen käräjäoikeuden 24.1.2012 antaman kunnianloukkausta koskevan tuomion 12/230 R11/268 johdosta tuomiossa mainittujen henkilöiden asianomaistiedot rikoksentekoajalta 6.5.2007 – 18.1.2012. Tuomio luettavissa osoitteessa: http://www.n3.fi/tuomiot/keskisuomiko20120124/etusivu.htm

Nimet palautettu 28.02.2016 Vaasan hovioikeuden kumottua käräjäoikeuden tuomion 19.11.2015.