Lipponen – konsultin irvikuva. Saukkomaa nuoleskelee Ilta-Sanomissa perjantaina 25.10.2013.
Ex-päämininisteri ja ex-eduskunnan puhemies Paavo Lipponen ryhtyi sitten vielä kaiken päätteeksi nyhtämään venäläistä rahaa ryhtymällä kaasuputkiopnsultiksi. Eihän Lipposella tehtävään muita kykyjä ollut kuin, että hän oli ex-pääministeri ja ex-eduskunnan puhemies. Oikean, asiantuntevan konsultin irvikuva siis.
Suomen kansa antoi sitten tuomionsa presidentinvaaleissa tälle härskiydelle. Kannatus taisi jäädä sinne 8:aan prosenttiin. Härski-Lipponen oli sitten niin härski, että härskisti väitti ettei nostanut rahoja tuon muutaman kuukauden ajalta ja jatkoi sitten rahojen nostamista heti ensimmäisten vaalitulosten seljettyä,
Ei tämä ollut ensimmäinen kerta kun Suomen kansa tyrmäsi hänet. Hänhän, siis Sdp, jäi katkerasti muutaman tuhannen äänen päähän Keskustan Anneli Jäätteenmäestä sekoiltuaan Irakin sodan intoiluissa,
Tällaista kansan kahteen kertaan nujertamaa miestä sitten Ilta-Sanomien kolumnissa viestintäalan yrittäjä Harri Saukkomaa estoitta ylistää, Hänen mielestään on jotakin arvokasta kun Lipposesta on tullut konsultti. Ei yhtään poikkipuolista sanaa, onko hän konsultti vai konsultin irvikuva.
Kaikki liittyy kaikkeen ja sattumalta samalla aukeamalla kerrotaan siitä kuinka Herlinit onnistuivat järjestämään perintöriitansa Partekin ostamisella ja pilkkomisella. Se miten tämä liittyy Lipposeen ja Jäätteenmäkeen ja Herliniin, johtuu siitä, että Ilkka Herlin oli Jäättenmäen strategian luoja Lipposen nujertamisessa vuoden 2003 vaaleissa.
Lipponen oli pääministeri ja Sinikka Mönkäre kauppa- ja teollisuusministeri silloin kun Partek myytiin Koneelle, joka, siis Antti Herlin, pilkkoi yhtiön ja sai eri osista ja traktoreista amerikkalaiselta ostajalta saman hinnan, kuin hän oli maksanut koko yhtiöstä, Näin nosturit ja lastinkäsittelyosat saatiin muille Herlineille ja omaisuus jaettiin siis valtion myötävaikutuksella niin, että Antti Herlin sai pitää yksin koko Koneen, siis hissiliiketoiminnan.
Mitään näyttöä ei tietenkään palkkioista ole, mutta tulihan Paavo Lipposelle ainakin kokemusta konsultoinnista. Siis määrätynlaisesta, ei okeasta vaan oikean konsultoinni irvikuvatodellisuudesta.
Liitän tähän oheen kirjoituksen, jossa kerrotaan tästä Partekin pilkkomisesta. Juttu on julkaistu Nettisanomissa syyskuussa 2003 siis melko tarkalleen 10 vuotta sitten!
Viikkosanomat. Pertti Manninen, Sunnuntai 2013-19-27 klo 18;33. Pertti Manninen.
LAINAUS 2003:
11.09.2003.
Talous. Valtra. Sekoilu jatkuu.
Kauppa – ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen: ”En edes tiedä ketä kaikkia oli mukana. Toisaalta en näe syytä, miksi tietoa ei voitaisi julkistaa.” Helsingin Sanomien uutisissa torstaina 11.09.2003. ”Tappio kävi suomalaissijoittajien luonnolle.” – ”Valtran omistus Yhdysvaltoihin korkeaan hintaan.”
And, so what! 11.09.2003. Pääkirjoitus.
Kansan lehdet Ilta-Sanomat ja Iltalehti jakelivat Koneen Antti Herlinille ohjeitaan Valtran myymisestä suomalaisille sijoittajille, Ilta-sanomat Hannu Savolan kolumnissa ja Iltalehti pääkirjoituksessaan. Lievästi sanottuna hupaisaa. Tottakai Kone teki bisnestä ja myi sille, joka maksoi eniten.
Suomalaisen kiireesti kokoonkyhätyn sijoittajaryhmän kokoonpano pitäisi kyllä julkistaa, jotta nähtäisiin minkälaisia hörhöjä mukana oli. Tottakai ryhmää koottiin vakavissaan, mutta rahkeitten riittävyys olisi pitänyt ajoissa punnita.
Lääketieteen ja kirurgian tohtori Sinikka Mönkäreen ja valtiotieteen maisteri Paavo Lipposen päätettyä myydä Partek, peli oli pelattu. Kone Oy teki hyvän kaupan ja sillä selvä.
Historiaa: Kun Valmet aikoinaan myi hissinsä Otikselle, Kone Oy sivuutettiin. Tästä kostosta en ole nähnyt mitään puhuttavan.
Historiaa, ehkä hiukan epätarkkaa. Valtion omistama Enso myi kerran metsänsä Ahlstömille ja vuoden kuluttua osti ne takaisin tai ainakin Ahlström myi ne 800 miljoonan markan voitolla vuotta myöhemmin. Kauppa se on joka kannattaa. Tämä oli historiaa, ehkä hiukan epätarkkaa.
Postipankki on hävitetty ja Sampo näyttää karsivan liiketoimintojaan kovalla kädellä. Käykääpä pankin konttorissa, hyvä on jos sisälle pääsee! Postipankin hävittäjät olivat ainakin diplomi-insinööri (?) Olli-Pekka Heinonen ja varatuomari Sauli Niinistö.
Palkinnot näistä kansallisomaisuuksien hävittämisistä ovat ruhtinaalliset, noin tavallisen ihmisen näkökulmasta katsottuna.
Sonerasta ja sen hupeloinnista ei aina jaksa puhua, mutta yllätys, yllätys, samat henkilöt, nämä isänmaan neropatit, sielläkin ovat hääränneet.
Tämä oli pääkirjoitus. Tyylilaji kyllä jotakin laitista.
Pertti Manninen, nettisanomat.com torstaina 11.09.2003.
Lue myös: And, so what! 31.07.2003
http://www.nettisanomat.com/2003/09/11/valtra.htm
—
’