Posts Tagged ‘yrittäjä’

Lipponen – konsultin irvikuva. Saukkomaa nuoleskelee Ilta-Sanomissa perjantaina 25.10.2013.

sunnuntai, lokakuu 27th, 2013

Lipponen – konsultin irvikuva. Saukkomaa nuoleskelee Ilta-Sanomissa perjantaina 25.10.2013.

Ex-päämininisteri ja ex-eduskunnan puhemies Paavo Lipponen ryhtyi sitten vielä kaiken päätteeksi nyhtämään venäläistä rahaa ryhtymällä kaasuputkiopnsultiksi. Eihän Lipposella tehtävään muita kykyjä ollut kuin, että hän oli ex-pääministeri ja ex-eduskunnan puhemies. Oikean, asiantuntevan konsultin irvikuva siis.

Suomen kansa antoi sitten tuomionsa presidentinvaaleissa tälle härskiydelle. Kannatus taisi jäädä sinne 8:aan prosenttiin. Härski-Lipponen oli sitten niin härski, että härskisti väitti ettei nostanut rahoja tuon muutaman kuukauden ajalta ja jatkoi sitten rahojen nostamista heti ensimmäisten vaalitulosten seljettyä,

Ei tämä ollut ensimmäinen kerta kun Suomen kansa tyrmäsi hänet. Hänhän, siis Sdp, jäi katkerasti muutaman tuhannen äänen päähän Keskustan Anneli Jäätteenmäestä sekoiltuaan Irakin sodan intoiluissa,

Tällaista kansan kahteen kertaan nujertamaa miestä sitten Ilta-Sanomien kolumnissa viestintäalan yrittäjä Harri Saukkomaa estoitta ylistää, Hänen mielestään on jotakin arvokasta kun Lipposesta on tullut konsultti. Ei yhtään poikkipuolista sanaa, onko hän konsultti vai konsultin irvikuva.

Kaikki liittyy kaikkeen ja sattumalta samalla aukeamalla kerrotaan siitä kuinka Herlinit onnistuivat järjestämään perintöriitansa Partekin ostamisella ja pilkkomisella. Se miten tämä liittyy Lipposeen ja Jäätteenmäkeen ja Herliniin, johtuu siitä, että Ilkka Herlin oli Jäättenmäen strategian luoja Lipposen nujertamisessa vuoden 2003 vaaleissa.

Lipponen oli  pääministeri ja Sinikka Mönkäre kauppa- ja teollisuusministeri silloin kun Partek myytiin Koneelle, joka, siis Antti Herlin, pilkkoi yhtiön ja sai eri osista ja traktoreista amerikkalaiselta ostajalta saman hinnan, kuin hän oli maksanut koko yhtiöstä, Näin nosturit ja lastinkäsittelyosat saatiin muille Herlineille ja omaisuus jaettiin siis valtion myötävaikutuksella niin, että Antti Herlin sai pitää yksin koko Koneen, siis hissiliiketoiminnan.

Mitään näyttöä ei tietenkään palkkioista ole, mutta tulihan Paavo Lipposelle ainakin kokemusta konsultoinnista. Siis määrätynlaisesta, ei okeasta vaan oikean konsultoinni irvikuvatodellisuudesta.

Liitän tähän oheen kirjoituksen, jossa kerrotaan tästä Partekin pilkkomisesta. Juttu on julkaistu Nettisanomissa syyskuussa 2003 siis melko tarkalleen 10 vuotta sitten!

Viikkosanomat. Pertti Manninen, Sunnuntai 2013-19-27  klo 18;33. Pertti Manninen.

LAINAUS 2003:

11.09.2003.
Talous. Valtra. Sekoilu jatkuu.

Kauppa – ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen: ”En edes tiedä ketä kaikkia oli mukana. Toisaalta en näe syytä, miksi tietoa ei voitaisi julkistaa.” Helsingin Sanomien uutisissa torstaina 11.09.2003. ”Tappio kävi suomalaissijoittajien luonnolle.” – ”Valtran omistus Yhdysvaltoihin korkeaan hintaan.”

And, so what! 11.09.2003. Pääkirjoitus.

Kansan lehdet Ilta-Sanomat ja Iltalehti jakelivat Koneen Antti Herlinille ohjeitaan Valtran myymisestä suomalaisille sijoittajille, Ilta-sanomat Hannu Savolan kolumnissa ja Iltalehti pääkirjoituksessaan. Lievästi sanottuna hupaisaa. Tottakai Kone teki bisnestä ja myi sille, joka maksoi eniten.

Suomalaisen kiireesti kokoonkyhätyn sijoittajaryhmän kokoonpano pitäisi kyllä julkistaa, jotta nähtäisiin minkälaisia hörhöjä mukana oli. Tottakai ryhmää koottiin vakavissaan, mutta rahkeitten riittävyys olisi pitänyt ajoissa punnita.

Lääketieteen ja kirurgian tohtori Sinikka Mönkäreen ja valtiotieteen maisteri Paavo Lipposen päätettyä myydä Partek, peli oli pelattu. Kone Oy teki hyvän kaupan ja sillä selvä.

Historiaa: Kun Valmet aikoinaan myi hissinsä Otikselle, Kone Oy sivuutettiin. Tästä kostosta en ole nähnyt mitään puhuttavan.

Historiaa, ehkä hiukan epätarkkaa. Valtion omistama Enso myi kerran metsänsä Ahlstömille ja vuoden kuluttua osti ne takaisin tai ainakin Ahlström myi ne 800 miljoonan markan voitolla vuotta myöhemmin. Kauppa se on joka kannattaa. Tämä oli historiaa, ehkä hiukan epätarkkaa.

Postipankki on hävitetty ja Sampo näyttää karsivan liiketoimintojaan kovalla kädellä. Käykääpä pankin konttorissa, hyvä on jos sisälle pääsee! Postipankin hävittäjät olivat ainakin diplomi-insinööri (?) Olli-Pekka Heinonen ja varatuomari Sauli Niinistö.

Palkinnot näistä kansallisomaisuuksien hävittämisistä ovat ruhtinaalliset, noin tavallisen ihmisen näkökulmasta katsottuna.

Sonerasta ja sen hupeloinnista ei aina jaksa puhua, mutta yllätys, yllätys, samat henkilöt, nämä isänmaan neropatit, sielläkin ovat hääränneet.

Tämä oli pääkirjoitus. Tyylilaji kyllä jotakin laitista.

Pertti Manninen, nettisanomat.com torstaina 11.09.2003.


Lue myös: And, so what! 31.07.2003

http://www.nettisanomat.com/2003/09/11/valtra.htm

Väärensikö Jyrki Katainen valtakirjan? Täydellinen selvitys. Tuomas Sallinen toukokuu 2011. Lainattu kirjoitus. Väärennös?

keskiviikko, kesäkuu 22nd, 2011

Väärensikö Jyrki Katainen valtakirjan? Täydellinen selvitys. Tuomas Sallinen toukokuu 2011. Lainattu kirjoitus.

Kun tästä väärennös-asiasta jatkuvasti puhutaan ja kun professori Jyrki Virolainenkin blogissaan vähättelee asiaa tai väittää olevansa tietämätön siitä, niin tähän linkki, joka löytyi Virolaiselle lähetetyistä kommenteista.

Viikkosanomat Pertti Manninen, Keskiviikko 2011-06-22 klo 17:09.

LAINAUS
http://www.wikipress.eu/index.php?page=onko-laki-kaikille-sama

Onko laki kaikille sama?

Tuomas Sallinen | toukokuu 2011

Oikeusvaltion yksi kaikkein tärkein periaate on se, että laki on kaikille sama. Yhdysvalloissa tämä laintulkinta sai äärimmäisen näytön, kun IMF:n johtaja Straus-Khan pidätettiin viime viikolla. Siinä ei asema paljon painanut, kun hänet lyötiin rautoihin ja vietiin median eteen. Suomessa, jota on virheellisesti pidetty oikeusvaltiona, on aina totuttu siihen, että oikeus kohtelee kansalaisia aina sen mukaan mikä on hänen taloudellinen tai poliittinen asemansa. Poliitikoilla on esimerkiksi aina ollut omat lakinsa ja vaikkapa viime keväänä suoritettuja vaalirahasotkujen tutkimuksia voi hyvällä syyllä pitää vain kosmeettisena näytöksenä, jossa kansalaisille haluttiin antaa kuva siitä, että asioita oikeasti tutkitaan. Ei pääministeri Vanhasen talonrakennussotkuja kukaan tutkinut, hänen kanssaan tehtiin hyvä sopimus siirtymisestä pois politiikasta ja hänelle hoidettiin mukava ja rahakas työ. Tällaisen sopimukset eivät tule kysymykseen kun vaikeuksiin joutuu tavallinen liikemies tai palkansaaja.

Vai mitä sanotte seuraavasta tarinasta. Nuori kunnianhimoinen kokoomuspoliitikko haluaa osallistua Pohjois-Savon Kokoomus ry:n syyskokoukseen 27.11.1999. Hänet on valittu eduskuntaan samana keväänä vain 27 vuoden ikäisenä. Kukaan ei tiedä miksi hän haluaa osallistua kokoukseen. Vaikuttako asiaan se, että hän oli aikaisemmin samana keväänä  pyrkinyt Kokoomuksen varapuheenjohtajaksi ja hävinnyt vaalit? Niin tai näin, hänen osallistumiseensa tarvitaan tietysti valtakirja, jolla hänen oman paikkakuntansa kokoomus lähettää hänet edustajakseen. Kun sellaista ei muuten ole, nuorukainen turvautuu kekseliäisyyteen ja kirjoittaa tuon valtakirjan itse. Syntyy Siilinjärven Kokoomuksen Nuoret ry:n hallituksen pöytäkirja, joka päivätään  9.10.1999. Nuorukainen soittaa kyllä oman järjestönsä puheenjohtajalle varmistaakseen, ettei tämä itse ole tulossa Pohjois-Savon Kokoomuksen syyskokoukseen. Väärentämiseen osallistuu myös muita nuorukaisen ystäviä. Asiat etenevät varsin hyvin. Nuorukainen valitaankin kokouksessa Pohjois-Savon Kokoomuksen puheenjohtajaksi.

Kun valtionsyyttäjä Pekka Koponen saa asian pöydälleen hänen on otettava kantaa asiaan, jossa asianomistajana on Pohjois-Savon Kokoomus ry, Sanna Kristiina Ollila, Mikko Johannes Nissi ja Hannu Antero Isotalo vastassaan nyt jo tunnettua kansanedustajaa, Jyrki Kataista. Minkälaisen tuomion nuorukainen hairahduksestaan saa? Oikein, ei minkäänlaista. Asia numero R 01/20 ratkeaa syyttämättä jättämiseen. Syyttämättäjättämispäätös perustuu Koposen mukaan siihen, että kyseessä on lievä väärennös. Päätöksen perusteluna on vähäinen rikos. Seuraavassa Koposen kirjaus teonkuvaukseen:

Asiassa on katsottava tulleen selvitetyksi, ettei Siilinjärven Kokoomuksen Nuoret ry ole asianmukaisella tavalla tehnyt päätöstä kokousedustuksestaan Pohjois-Savon Kokoomus ry:n syyskokouksessa. Yhdistyksen puheenjohtajan mahdollinen suostumus tähän edustamiseen ei ole riittävä ja puheenjohtaja Ollilan mukaan Siilinjärven Kokoomuksen Nuoret ry ei ollut toimiva yhdistys. Väärässä muodossa tapahtuva päätöksenteko yhdistyksessä ei ole sinänsä rangaistavaa, mutta yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaotteeksi nimetty asiakirja ei ole edellä mainituista syistä oikeaperäinen.

Väärennyksen tunnusmerkistö voi näin ollen menettelyllä täyttyä. Väärennys edellyttää em. oikeaperäisyyttä koskevan virheen lisäksi todistuskappaleen valmistamista käytettäväksi harhauttavana todisteena taikka käyttämistä harhauttavana todisteena.  Asiassa on pöytäkirjaotetta käytetty tällaisessa tarkoituksessa selvityksenä edustusoikeudesta piirikokouksessa. Mitään taloudellisluonteista hyötymistarkoitusta tunnusmerkistö ei edellytä.

Väärennyksen edellyttämä tahallisuus ja tietoisuus asiakirjan epäaitoudesta on väärää asiakirjaa käyttäneen Kataisen osalta selvitetty sillä, että pöytäkirjaotteen mukaan hän olisi ollut itse läsnä kokouksessa, minkä hän on itsekin myöntänyt tosiasioiden vastaiseksi.

Väärennyksen rangaistavuudella pyritään suojaamaan todistelutarkoituksessa tapahtuvaa tiedonvälitystä ja luottamusta todisteisiin. Teon moitittavuuden ja vahingollisuuden arvioinnissa on siten väärän asiakirjan luonteella ja käyttötarkoituksella olennainen merkitys. Tässä jutussa Pohjois-Savon Kokoomus ry on ilmoittanut, ettei sillä ole asiassa mitään vaatimuksia, vaan asia on käsitelty yhdistyksen omassa hallinnossa. Asianomistajina kuulluilla yhdistyksen kokouksessa päätöksentekoon osallistuneiksi merkityillä henkilöillä ei myöskään ole mitään vaatimuksia.

Teon haitallisuutta ja tekijän syyllisyyttä olennaisesti vähentäväksi on katsottava teon vaikutusten rajoittuminen yhdistystoimintaan eikä teolla ole ollut merkitystä myöskään itse syyskokouksen kulkuun. Ottaen huomioon mainittu todistuskappaleen laatu ja muut tekoon liittyvät seikat sitä on pidettävä kokonaisuutena arvostellen vähäisenä. Teon on katsottava toteuttavan ainoastaan lievän väärennyksen. Seuraukseksi siitä olisi enimmillään odotettavissa lievä sakkorangaistus. Tähän ja edellä mainittuun teon vähäisyyteen viitaten jätetään syyte lievästä väärennyksestä Kataista vastaan nostamatta.

Jokainen voi itse päätellä onko Katainen syyllistynyt väärennökseen vai ei. Minusta on. Jos kuka muu tavallinen henkilö syyllistyy väärennökseen hän joutuu siitä vuorenvarmasti tilille. Yrittäjän joka on väärentänyt asiakirjan, mutta väittää ettei siitä ole ollut hänelle mitään hyötyä taloudellisesti tai muuten, tuskin pääsee asiasta kuin ”pikku kepposesta”.

Valtakunnassa valtakunnan tavoin. Katainen käy parhaillaan neuvotteluja uudesta hallituksesta ja on kohta maan pääministeri. Valtionsyyttäjä on todennut, että Katainen on syyllistynyt tekoon, jossa täyttyvät kaikki väärennöksen tunnusmerkit, mutta ”lievästi”. Siitä johtuen hän on tehnyt päätöksen olla syyttämättä Kataista.

Ehkä hyvä niin. Ehkä teko oli ”lievä” ja Katainen muuten kaikin puolin rehti mies. Oma luottamukseni ammattipoliitikkoihin on kadonnut viimeistään näiden vaalien jälkeisessä sotkussa. En luota yhteenkään niiden puolueiden puheenjohtajaan, jotka istuvat säätytalolla suljettujen ovien takana.

Kirjoitukseni otsikko on siis Onko laki kaikille sama? Ei se ole. Jos se olisi, voitaisiin yhdessä todeta että ”lievien” väärennösten tekeminen on luvallista. Siinä onkin hyvä ohjenuora six back porukalle.

Onko laki kaikille sama?
Tuomas Sallinen | toukokuu 2011

LAINAUS LOPPUU.

Laki tuloverolain muuttamisesta. 33 b § Muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatu osinko

maanantai, maaliskuu 28th, 2011
2004
Antti Kalliomäki SDPLaki tuloverolain muuttamisesta.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2004/20040716

33 b §

Muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatu osinko

Muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatu osinko on verovapaata tuloa siihen määrään saakka, joka vastaa osakkeiden varallisuusverolaissa (1537/1992) tarkoitetulle matemaattiselle arvolle laskettua yhdeksän prosentin vuotuista tuottoa. Siltä osin kuin verovelvollisen saamien tällaisten osinkojen määrä ylittää 90 000 euroa, osingoista 70 prosenttia on pääomatuloa ja 30 prosenttia verovapaata tuloa.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun vuotuisen tuoton ylittävältä osalta osingosta 70 prosenttia on ansiotuloa ja 30 prosenttia verovapaata tuloa.

Jos osakas, jota ei työntekijäin eläkelain (395/1961) 1 d §:n mukaan pidetä mainittuun yhtiöön työsuhteessa olevana, on verovuonna käyttänyt omana tai perheensä asuntona yhtiön varoihin kuuluvaa asuntoa, asunnon arvo vähennetään hänen osakkeidensa arvosta 1 momentissa tarkoitettua vuotuista tuottoa laskettaessa.

Elinkeinotoimintaa harjoittavan osakeyhtiön osakkaan ja hänen perheenjäsenensä ottama, yhtiön varoihin kuuluva rahalaina vähennetään hänen osakkeidensa arvosta 1 momentissa tarkoitettua vuotuista tuottoa laskettaessa, jos osakas yksin tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa omistaa vähintään 10 prosenttia yhtiön osakkeista tai heillä on vastaava osuus yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Laina vähennetään ensisijaisesti lainanottajan omien osakkeiden arvosta ja sen ylittävältä osalta perheenjäsenten osakkeiden arvosta osakeomistuksen suhteessa.

Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä elokuuta 2004.

Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2005 toimitettavassa verotuksessa. Luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien saamista osingoista on kuitenkin veronalaista 57 prosenttia ja verovapaata 43 prosenttia vuodelta 2005 toimitettavassa verotuksessa.

Naantalissa 30 päivänä heinäkuuta 2004

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Valtiovarainministeri
Antti Kalliomäki


2011 Jouni Backman SDP
http://www.sdp.fi/politiikka/artikkeli/3711/backman-suurosingot-verolle

Backman: Suurosingot verolle

27.3.2011 11:01

SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtaja Jouni Backman vaatii verotuksen ulottamista listaamattomien yhtiöiden osinkoihin. – Oikeudenmukaisuus edellyttäisi kaikkien tulojen olevan verotuksessa samalla viivalla. Nyt näin ei ole. 

– Listaamattomista yhtiöistä voidaan nostaa vuosittain henkilöä kohden jopa 90 000
euroa osinkoja ilman, että niistä maksetaan lainkaan veroa. Näiden henkilöiden veroprosentti voi siis olla nolla. Tällainen verottomuus ei ole perusteltua. Täysimääräisesti tästä verovapaudesta hyötyy vain muutama tuhat kaikkein varakkainta kyseenomaisesta yhtiöistä osinkoja saavaa, mutta verotulomenetykset ovat kaikkiaan satoja miljoonia euroja.

Backman huomauttaa, että yritysten vakavaraisuutta on tuettava myös verotuksen keinoin, mutta se ei edellytä osinkojen verottomuutta. – Listaamattomista yhtiöistä pääomatulona saatavasta ns. normaalituotosta on perusteltua periä muiden pääomatulojen tapaan kohtuullinen vero. Sosialidemokraatit ovat valmiit antamaan yrityksessä työskentelevälle, perheensä kanssa yrityksen enemmistön omistavalle yrittäjälle erillisen huojennuksen muutoin kattavasta uudesta osinkoveromallista.

– Kokoomus ja keskusta haluaisivat säilyttää jatkossakin varakkaimpien listaamattomien yritysten osinkojen verottomuuden nykyisellään. Tämä ei ole yllättävää, sillä ne tukevat muutoinkin hyvätuloisimpia.

– Yllättävää on kuitenkin se, että myös perussuomalaiset haluavat säilyttää mahdollisuuden verovapaisiin osinkoihin. Yllättävää tämä on siksi, että perussuomalaiset olisivat kyllä kiristämässä vähävaraisempien yrittäjien ansiotuloverotusta, joka on yrittäjien pääasiallinen vero, mutta säilyttämässä varakkaimpien yrittäjien verottomat osinkotulot.


Kommentti.
Tämäkin nyt velä paljastui SDP:n ja Vanhasen 1. hallituksen tekosiksi. Varallisuusveron poistosta nyt puhumattakaan.  Nyt sitten Kalliomäki jättää politiikan ja tilalle tulee (?) varallisuusveron poiston takuumies Lauri Ihalainen! Anna mun kaikki kestää!

Yrittäjien suojelemiseksi tarvittaisiin kiireesti laki, siitä, että asuntoa ei voi menettää konkurssin sattuessa eikä jäädä ikuiseen velkavankeuteen. Kerrasta poikki, jos huonosti on käynyt. Ja sitten uusi yrittäminen, josko sitten onnistuisi paremmin. Rikollisuus on tietenkin sitten toinen juttu, mutta kai se selviäisi asioita tutkimalla niinkuin nykyisinkin tapahtuu velallisen epärehellisyyttä selvitettäessä. Konkurssin tehneen yrittäjän kuuluu saada asua omassa asunnossaan jos sellaisen on onnistunut hankkimaan!. Arvatkaaavai säädetäänkö tällaista. Ei säädetä, koska lainsäätäjinä on arkajalat ja ministerreinä täydet nollat, esim oikeusministeri Tuija Brax, joka on luonut pätevyyden kehän ympärilleen, kun media ei halua paljastaa sitä kenen asialla oikeusministeri oikeasti on.

Tässä unohtui sitten nämä epäpätevät virkamiehet, joista yksikään ei uskalla ryhtyä yrittäjäksi vaan huolehtivat pankkien ja rikkaiden eduista toimissaan. Linkkejä tulossa.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Maanantai 2011-03-28 klo 03:10

Lue myös Bisquit-arkisto.


”Antti Kalliomäen viimeinen vallankumouksellinen teko”
tiistaina 20. syyskuuta 2005. 

”Tässä esitetään seuraava veikkaus: Kapitaali bonuksesta. Moraali anuksesta. Tieto siitä, ettei pääomalla ole isänmaata, näyttää nyt levinneen jopa valtiovarainministeriöön. Antti Kallomäki esittää viimeisenä vallankumouksellisena tekonaan varallisuusveron poistamista isänmaasta. Forssan suunnassa saattaisivat pyöriä haudoissaan jos eläisivät, koska eivät ymmärtäisi maailman muutosta”. Maa ja maksattaminen. Bisquit, Iltasanomat tiistaina 20.09.2005.
http://www.12.fi/2005/09/20/bisquit.htm

http://www.nettisanomat.com/2005/09/20/bisquit.htm

http://www.sanomanetti.fi/2005/09/20/bisquit.htm

Kuva:
PICT4745bisquitteksti700