Posts Tagged ‘syyttäjä’

Ex-kunnanhallituksen puheenjohtaja palaa politiikkaan 100 000 euroa rikkaampana. Tapaus EKE ja Timo Haapaniemi Kirkkonummella.

sunnuntai, marraskuu 29th, 2015

Kolme vuotta poliittisena raatona ollut Kirkkonummen ex-kunnanhallituksen puheenjohtaja Timo Haapaniemi palaa politiikkaan ja aikoo osallistua valtuustotyöskentelyyn nyt heti kun luvattoman kauan kestäneet poliisitutkimukset ja syyttäjän harkinnat ovat päättyneet. Mitään rikosta ei ole tapahtunut ja Haapaniemi on syytön lahjusrikokseen.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että Haapaniemellä ei ollut mitään osuutta lahjusepäilyjen aikana tapahtuneeseen EKE-yhtiön kaavoituksiin tai rakennusoikeuksiin, Tämä kävi ilmi mm. löytyneestä päiväkirjasta, jossa hänen menojaan ja tulojaan oli kerrottu, siis kulkemisiaan. Poliisihan tutki rahaliikennettä.

Lehtitietojen mukaan Haapaniemi ja hänen perheensä myivät rakennuskelvottoman tontin EKE:lle räikeään ylihintaan ja ostivat asunnon EKE:ltä alihintaan, ehkä ei ihan yhtä räikeään. Haapaniemien hyödyksi arvioitiin 100 000 euroa. Kauppojahan saa tehdä miten lystää, mutta tässä tapauksessa siis selvitettiin oliko EKE saanut myös jotain etuja Haapaniemen kunnanhallituksen puheenjohtajan asemasta. Lopputulos oli siis se, ettei ollut saanut.

Näin ollen tuomio siirtyy seuraaviin kunnallisvaaleihin ja silloin selviää, ovatko äänestäjät ja Timo Haapaniemen kannattajat hylänneet hänet vai eivät. Samalla selviää se asettaako puolue Kokoomus hänet vielä ehdolle kunnanhallituksen jäseneksi tai jopa puheenjohtajaksi.

Nyt siis Haapaniemi astelee valtuuston kokoukseen puhtaana miehenä ja Kirkkonummen Sanomien selostuksen, ehkä kuitenkin Haapaniemen itsensä selostuksen mukaan kysymys oli ”aivan normaaleista kiinteistö- ja asuntokaupoista”.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Sunnuntai 2015-11-28 klo 07:56.

Neiti Harkimo. Kompromissiesitys, ”Hänestä ei saisi kirjoittaa ollenkaan”. Urheilulehti.

lauantai, heinäkuu 2nd, 2011

Neiti Harkimo. Kompromissiesitys, ”Hänestä ei saisi kirjoittaa ollenkaan”. Urheilulehti.

Kunnianloukkausjuttu kuivui kokoon. Urheilulehti kertoi myös sovitteluesityksen sisällön seuraavasti:
LAINAUS
””Harkimo lähti siitä, että Urheilulehden kirjoittelun linjaa on muutettava. Sovun saamiseksi hänellä oli pöydällä myös kompromissiratkaisu, sellainen että Urheilulehti ei kirjoittaisi hänestä ollenkaan”, Rönkä lisää.”
LAINAUS LOPPUU.

10 vuotta sitten Pentti Sainio kertoi kirjassaan kuinka Jokerien velat muuttuivat saataviksi Lastenklinikan kummeilta. Kirjaa ei saanut arvostella, koska Harkimo (Juha Rantasila?) lupasi nostaa kunnianloukkausjutun jos sitä arvosteltaisiin ja ylipäätään siitä kerrottaisiin. Akateeminen ja Suomalainen kirjakauppa kieltäytyivät sitä myymästä ja pitämästä esillä. Tämä ”Lautakasa” Kakkonen, Ajankohtainen kakkonen ei esittänyt jo valmista juttua vaan silläkin meni pupu pöksyyn näiden uhkailujen johdosta. Harkimo nauroi partaansa ja nautti suuremmoisesta vallastaan.

Nyt aika on kuitenkin muuttunut ja tämä öykkäri on löytänyt voittajansa: Hovioikeuden. Tietenkin sillä varauksella, että Korkein oikeus ottaisi jutun käsiteltäväkeeen ja muuttaisi vielä tuomiota. Tähän en kyllä oikein usko. Kai sitä joku raja sentään on oikeuslaitoksen resurssien käytöllä.

Toisaalta on tietenkin niin, että Jos Harry Harkimo tunsi itseään loukatun, niin tietenkin hänellä on  ja oli täysi oikeus viedä asia oikeuteen. En tiedä veikö asian oikeuteen syyttäjä. Ylittyikö siis syytekynnys, vai veikö Harry Harkimo itse asian oikeuteen, jos syyttäjä ei nostanut syytettä. Tämä pohdiskelu voisi saada vastauksen netistä, aikaisemmista jutuista, mutta jääköön se nyt tässä arvoitukseksi, koska lopputulos on kuitenkin aina olennaisinta, ei se miten tulokseen on päädytty.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Lauantai 2011-07-02 klo 08:30

LIITE 1

Linkkejä kirjoituksiin, jossa kerrotaan tästä ”kielletystä kirjasta” ja siitä miksi siitä vaiettiin.

Harry Harkimo sopimuskumppanina 1. Kun Hjallis kusetti HIFK:ta.  Pentti Sainio kertoo kirjassaan Harkimoiden hattutemppu – Lastenklinikalta Hartwall Areenalle asiasta näin:

”Harry Harkimon ja hänen lähipiirinsä kanssa on muiden ollut vaikea sopia asioista. Kun ensin on jotain sovittu, tapahtuukin jotain muuta.

Ari Mennander kuvaa kirjassaan Hjallis, Hartwall Areena, että jääkiekkojoukkue HIFK petti sopimuksensa Hjalliksen kanssa seuran mukaan tulosta areenalle. ”Hjallis oli myynyt kaikki aitiot ja yhteistyösopimukset olettaen, että HIFK siirtyy Jokerien mukana uuteen suurhalliin. Sen piti olla täysin selvää. HIFK oli allekirjoittanut asiasta esisopimuksen, jota se ei katsonut sitovaksi. Kyseinen sopimus riitti kuitenkin pankkien ja vakuutuslaitosten lakimiehille, kun Hjallis ja Pekka Laitto olivat rahoituskierroksellaan.”

Rahoituskierroksella tuota sopimusta Hjallis kumppaneineen tarvitsikin. Tuo esisopimus syntyi siten, että Hjallis soitti vuoden 1995 kesä-heinäkuun vaihteessa HIFK:n varapuheenjohtajalle Frank Mobergille ja ilmoitti, että ”tarvitaan rahoituksen kasaan saamiseksi ilmoitus, että tekin pelaatte tällä areenalla”. Moberg otti yhteyttä HIFK:n puheenjohtajaan Kimmo Heinoon. HIFK:n piirissä mietittiin ehdot ilmoitukseen suostumiselle. Ne ilmoitettiin Hjallikselle, jonka toimistossa ne faksattiin takaisin esisopimuksen muodossa. Esisopimuksessa luki muun muassa:

”HIFK sitoutuu pelaamaan ottelunsa Pasilaan rakennettavassa uudessa Helsingin monitoimihallissa. Otteluvuokraksi on sovittu 10 % lipputuloista. Mikäli HIFK siirtää toimistonsa uuteen halliin, on vuokra 70 mk/neliö. HIFK saa myös yhden hallituspaikan Helsinki Halli Oy:n hallituksessa.”

Kimmo Heino allekirjoitti esisopimuksen 21. heinäkuuta 1995. Sitten asiassa ei pitkään aikaan kuulunut mitään.

”Tähän esisopimukseen ei koskaan saatu Hjalliksen allekirjoitusta. Kun sitä ei kuulunut, niin meille heräsi ajatus, että mitenkä nämä ehdot nyt ovat? Kun kyselimme perään, että missä viipyy se sopimus, joka perustuisi näihin ehtoihin, niin Juha Rantasilalta tuli sopimusehdotus, jossa puhuttiin 20 %:n vuokrasta, ei tullut hallituspaikkaa eikä toimistoa”, kertoo Moberg.

”Meillä raksutti nopeasti missä mennään. Kysyimme Jääkenttäsäätiöltä millä ehdoilla saamme jäädä Jäähalliin. Kun se selvisi tiedotimme julkisuuteen maaliskuussa 1996, että HIFK pelaa Helsingin Jäähallissa”,
Moberg sanoo ja ihmettelee, että sen jälkeen häntä mollattiin Harkimon piiristä julkisuudessa ”kusettajaksi”.

Hjallis-kirjassa Hjallis on jo kiitollinen, ettei HIFK tullut mukaan Hartwall Areenalle. ”Saimme niiden ottelujen tilalle parempia tapahtumia, joista tulee myös enemmän rahaa.”
”Mutta en koskaan anna anteeksi sitä temppua, mitä ne tekivät.”

Näin siis Pentti Sainio kirjassaan Harkimoiden hattutemppu – Lastenklinikalta Hartwall Areenalle.

Edellisen mukaan Harkimo ei kusettanut pelkästään HIFK:ta, vaan myös pankkeja ja vakuutusyhtiöitä, jotka myönsivät hankkeeseen lainarahaa.

Harkimo on siis esittänyt lainaneuvotteluissa sopimuspaperin, jota ei ole aikonutkaan antaa sopimuskumppanilleen ja pitää paperissa sovittua sovittuna.Nettisanomat torstaina 18. marraskuuta 1999 pm.

Onko Harkimon oma nimikirjoitus sellaisessa paperissa väärennös? Täyttääkö tällainen menettely törkeän petoksen tuntomerkit?

 

http://www.nettisanomat.com/1999/11/18/n9916paviljonki.htm

Liite 2

Harry Harkimo sopimuskumppanina 2:Kun Hjallis rikkoi HJK:n Lyytikäisen kanssa tekemänsä sopimuksen.
(Katkelma Pentti Sainion kirjasta Harkimoiden hattutemppu – Lastenklinikalta Hartwall Areenalle).

 

”Keväällä 1998 Harry Harkimo kumppaneineen sai puhuttua A-lehtien kustantajan edustajan Olli-Pekka Lyytikäisen sijoittamaan A-lehtien varoja yli kolme miljoonaa Jokerit HC Oy:hyn.

Sitä kautta Hjallis yrityksineen olisi vastavuoroisesti sijoittanut miljoonia jalkapalloseura HJK:n toimintaa tulevaisuudessa hallitsemaan osakeyhtiöön keväällä 1999.

Hjallis kuitenkin veti rahansa HJK:sta yllättäen, esisopimuksesta huolimatta. Marraskuun 9. päivänä 1998 Hjallis ostikin jalkapallo-areenahankkeensa pelikaveriksi Pallokerho-35:n jalkapallojoukkueen ottamalla Jokerien vastuulle PK:n parinsadan tuhannen markan velat. Halpa hankinta hyvin menestyneestä joukkueesta, joka kaudella 1998 nappasi jalkapallon SM-pronssia.

Harry Harkimon ja hänen lähipiirinsä kanssa on muiden ollut usein vaikea sopia asioista. Kun ensin on jotain sovittu, tapahtuukin jotain muuta.”

(Katkelma Pentti Sainion kirjasta Harkimoiden hattutemppu – Lastenklinikalta Hartwall Areenalle).

Aikaisemmin Nettisanomat on kertonut, kuinka Hjallis kusetti HIFK:ta. Näyttää aivan ilmeisesti siltä, että Harkimo tekee erilaisia esisopimuksia ja sopimuksia vain hyödyttääkseen itseään.

Aivan selvästi kaikki hänen toiminnoissaan mukana olijoiden on syytä olla varuillaan, niin Jyväskylässä kuin myös Kirkkonummella, joihin suunnitelluissa areena-tyyppisissä hallihankkeissa tämä ”guru” on mukana.

Jotenkin tuntuu siltä, että hän on kaappaamassa lisää jalkapalloseuroja ja ottaa tavalla tai toisella koko jalkapallobisneksen haltuunsa.

Kannattaisi myös selvittää, miten Veikkaus Oy:n toimitusjohtaja Matti Ahde on kuvassa mukana. Onko Veikkaus Oy oikealla asialla, kun se sorkkii jalkapallon sarjajärjestelmää bisnesmiesten toivomalla tavalla?

Parasta oli koko lajille, että Harkimo luopuisi ”omakustannushintaan” koko Töölön jalkapallostadionista ja yhteiskunta löytäisi loppumiljoonat kyseiselle hankkeelle jostakin. Eihän sitä niin kovin montaa miljoonaa enää tarvittaisi lisää!

Nettisanomat 24. marraskuuta 1999 pm.

http://www.vuosisanomat.fi/1999/11/25/n9917harkimoareena.htm


Liite 3

Missä se on nyt?
TV2:n ajankohtainen kakkonen juhlii 30 vuotista taivaltaan. Muista tämäkin.

Ajankohtaisen kakkosen ohjelmanteon porteille pääsi Pentti(?) Sainion paljastuskirja Hjallis Harkimon ja Lastenlinnankummien raha-asioiden sotkeutumisesta ja Jokerien konkurssilta pelastumisesta. Kakkosen toimittaja vain kertoi erään Kakkosen lopussa, että

”tänä iltana joissakin ennakkotiedoissa luvattua Hjallis Harkimon tekemisistä kerovaa kirjaa ei nyt käsitellä. Toimitus on kyllä tutkinut juttua ja se ei ole antanut aihetta jutun tekemiseen.”

Senjälkeen ei koko kirjasta ole mitään kuultu ja eikä sitä missään ole näkynyt, koska Akateeminen kirjakauppa ja Suomalainen kirjakauppa ovat kieltäytyneet myymästä sitä jonkinlaisten oikeustoimiuhkailujen johdosta!

nettisanomat.com tiistaina 12.10.1999 pm
http://www.nettisanomat.com/1999/10/14/n9911tv.htm

LIITE 4

Pääkirjoitus. Tupakkamannekiinista kaljamannekiiniksi. 
Entinen tupakkamannekiini ja nykyinen olutmannekiini on ryhtynyt ryöpyttämään keskustalaista naisministeriä. Itse kokoomuksen ehdokasta presidentinvaaleissa avoimesti tukenut tekee siis politiikkaa. Ehkä hän katkeroitui, kun sai porttikiellon itsenäisyyspäivän juhliin käyttäydyttyään sopimattomasti naisten vessassa.
Menihän tämä kuudettakymmentä käyvä ukkomies kolmikymppisen uuden neitokaisen kanssa linnan juhliin, jossa vaimokin oli kutsuttuna vieraana.

Tämä bisnesmies on laittanut useita firmoja suoritustilaan ja jättänyt sitoumuksensa hoitamatta. esim Harkino-nimisen yhtiön. Hampurin halliseikkailut pelasti SanomaWSOY:n Rautakirja Oy, joka omia tappioita välttääkseen joutui ottamaan Hampurin hallin haltuunsa. Jokainen R-kioskissa kävijä maksaa nyt promilleja tälle bisnesmiehelle usean vuoden ajan. Nykyiseen alkoholipoliittiseen keskusteluun on syytä tuoda mieliin tämän bisnesmiehen Ilta-Sanomissa joitakin vuosia sitten antama mielipide: ”Mitä pahaa on kaljanjuonnissa?”

Pääkirjoitus. Maanantai 2006-11-27. Nettisanomat. Pertti Manninen.

Liitteenä juttuja vuodesta 1999 alkaen.
http://www.nettisanomat.com/2006/12/01/harkimosaarela.html

Palaute: viikkosanomat@hotmail.com

Linkit:

http://www.viikkosanomat.fi  – blogi

http://www.viikkosanomat.fi/viikkosanomat.html  – lehti

http://www.nettisanomat.com  – lehti

”Lisäluku kirjaan – poliisi mediakartellin suosijana”- Mikko Paatero? – ”rikospaikka ei ole yksityistilaisuus, vaan julkishallinnollisen rikosasian tapahtumapaikka.”

tiistai, marraskuu 9th, 2010

Uuden Suomen keskustelusta lainaus, kun en ole ollut Ilta-Sanomien tavoitettavissa.

LAINAUS

”Lisäluku kirjaan – poliisi mediakartellin suosijana

8.11.2010 18:07
tapio_o_neva

CrimeTimen kirjasta pitäisi voida ostaa muutettu lisäpainos, jossa käytäisiin ”Kymmenen pientä neekeripoikaa” -kirjan tapaan läpi yksityiskutsun vieraat läpi sekä se, kuka vuosi yksityistilaisuuden keskustelujen sisältöjä Ilta-Sanomien toimittajille aineiston tekemiseksi siskontyttären sanomisista ja tuntemuksista.

Olisi myös hyvä tietää, kuka oli tutkinnanjohtaja, joka teki tuosta panttivankiasunnosta Sanoma Oyj:n turistikohteen.

Lisäksi olisi hyvä selvitätä se, toimiiko poliisi pelkästään poliisijohdon mainepalkkiolla vai maksetaako virkasalaisuuden vuotamisesta myös erillisiä provisioita viranhaltijoille tai muille osallisille.

Tämä Mikko Paateron avoin ja julkinen tiedotuslinja on sikäli mielenkiintoinen, että se tukee mediakartellia tarjoamalla sisältöjä yksille sanomalaisille sisältötuottajille, mutta ei tasavertaisesti kaikille, esimerkiksi verkkopäiväkirjojen pitäjille.

Aikoinaan epäiltiin sitä, että seuraako huumepoliisin kumppanuudesta rikollisten kanssa se, että poliisi auttaa yrittäjäystäviään liiketoiminassa kaikkia muita alan yrittäjiä vastaan, jolloin muodostuu julkisen vallan tuki yhdelle muita vastaan.

Jotenkin herää kysymys siitä, miten esimerkiksi poliisin tuki Sanomalle vaikuttaa sananvapauden sisältöihin siten, että muut sisältötuottajat ja tiedonvälittäjät kärsivät.

Periaatteessahan se, että Ilta-Sanomien toimitus ja sen sisältötuotantokumppanit ovat etuoikeutettuja katsomaan asuntoa, mutta eivät muut on monopolin perustamista tietosisältöön.

Muistan, että konstaapeli Lasse Virén myi häänsä Apu-lehdelle, mihin hänellä toki oli oikeus. Se, että poliisijohto myy rikospaikan Sanomalle yksinoikeudella, ei voi olla tasapuolista, koska rikospaikka ei ole yksityistilaisuus, vaan julkishallinnollisen rikosasian tapahtumapaikka.”

LAINAUS LOPPUU

Kommentti: Onhan näitä vuotajia, virkasalaisuuden rikkojia, vuosien varrella ilmennyt. Antti Herlinin tapauksesta kerroin Nettisanomissa ja onpa Helsingin Sanomat jättänyt julkaisematta jonkun poliisin nimen, kun muut julkaisivat. Nimeä en nyt muista, mutta kyllä siitäkin juttu löytyy hiukan googlaamalla Nettisanomien sivuja. Täytyy kai palata asiaan, koska nämä yksinoikeudella juttujen myyjät syyllistyvät rikokseen, virkasalaisuuden rikkomiseen, johon sitten Sanoma osallistuu, itse asiassa syyllistyy myös rikokseen, koska ilmeisesti on jotain etuja tarjonnut ja yllyttänyt.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Tiistai 2010-11-09 klo 01:38.

PS. ”Miksi Martin ei soita?”
Aikaisemmin kerroin, että poliisi Martin lupasi soittaa maanantaina ja kertoa, miten kuulusteluissani edetään tässä asianajaja Pekka Monosen  kunnianloukkausjutussa, josta Nettisanomien sivuja jouduttiin poistamaan. Asianajaja sitten rimpuili ja uskotteli ensin täytäntöönpanoviranomaiselle, kihlakunnanvouti Jarmo Kivistölle, etten olekaan poistanut sivuja, jotka tuomiossa määrättiin poistettaviksi. Kivistö yhtyi väitteeseen ja ilmoitti sulkevansa koko lehden. Hädissäni sitten käännyin Kivistön esimiehen puoleen, joka sai Kivistön peräytymään, näin uskon, koska Kivistön into loppui, mutta kaksi ja puolivuotta on kulunut ja pyynnöistä huolimatta hän ei suostu ilmoittamaan, onko hän tehnyt päätöksen asiassa.

Kun nyt näyttää siltä, että Kivistö on hiljalleen uskonut, että sivut on poistettu, tämä asianajaja Mononen on kääntynyt poliisin puoleen ja väittänyt, että en ole poistanut sivuja. Ensimmäisessä kuulustelussa yksityiskohtaisesti selostin, miten olen sivut poistanut, mutta nyt tämä Martin haluaa selvitystä sivujen sisällöistä. Kuulusteluun en uskalla mennä ilman oikeusavustajaa, kun tämä on muuttunut farssiksi ja viranomaiset näyttävät tuntevan sympatiaa loukattua asianajaaa kohtaan.

En malta olla kertomatta sitä, kuinka asianaja esiintyi niin vakuuttavasti oikeudessa väittäessään, että hän oli pyytänyt loukkaamaksi katsomaansa kirjoitusta poistettavaksi, että syyttäjä nielaisi väitteen kakisematta ja rummutti sitä moneen kertaan oikeudessa, vastaväitteistäni huolimatta. xxxxxxx oli pyytänut itse lehteen sähköpostilla lähettämiensä ilmoitusten poistamista helmikuussa ja kunniaa loukkaava kirjoitus julkaistiin saman vuoden heinäkuussa, siis puolta vuotta myöhenmmin. Mutta niin vain asianajajan arvovalta jyräsi tämänkin pikkudetaljin ja oikeuden lainvoimaiseksi päätöksesksi jäi teonkuvauksen osalta, että ”Mononen oli pyytänyt kirjoituksen poistamista”.

Ja nyt tätä satavarmasti poistettua kirjoitusta hän väittää, että ei ole poistettu. Ota siitä nyt selvää, eikä poliisi Martinkaan millään tahdo luopua tapauksesta, vaikka ulosottoviranomainen (Kivistö) on jo ilmoittanut hänelle, että kirjoitukset on poistettu. Mikä tässä oikein mättää. Asianajan ruikutuksetko?

Sama. klo 02:91 samana päivänä.

Linkki

Minä, Kafka ja Mononen, Pekka, asianajaja
http://viikkosanomat.fi/2010/11/05/mina-kafka-ja-mononen/

http://www.viikkosanomat.fi – blogi

http://www.viikkosanomat.fi/viikkosanomat.html – lehti

http://www.nettisanomat.com – lehti

__

2012-05-17: Sivustolta on poistettu Keski-Suomen käräjäoikeuden 24.1.2012 antaman kunnianloukkausta koskevan tuomion 12/230 R11/268 johdosta tuomiossa mainittujen henkilöiden asianomaistiedot rikoksentekoajalta 6.5.2007 – 18.1.2012. Tuomio luettavissa osoitteessa: http://www.n3.fi/tuomiot/keskisuomiko20120124/etusivu.htm

Nimet palautettu 28.02.2016 Vaasan hovioikeuden kumottua käräjäoikeuden tuomion 19.11.2015.

Nolla käytöksessä. Jean Vigon elokuva Finnkinossa.

torstai, lokakuu 28th, 2010

200px-Zero_de_conduite

Nolla käytöksessä. Jean Vigon elokuva Finnkinossa.

Jälleen kerran oli tilaisuus nähdä ja kokea tämä helmi. Tunnin mittainen elokuva Ranskasta 30-luvulta. Siinä oli taas kaikki aiheeseen liittyvä. Auktoriteetit, vapaamielisyys ja kapina. Mikään ei ole oikeasti muuttunut. Sama se on vieläkin, luulen niin.

Tässä oli taas yksi Truffaut-kohtaus 400 kepposesta muutama vuosikymmen myöhemmin: Koulupoikien liikuntakävelyretki Pariisin kujilla. Samat elkeet ja juoksentelut.

Viikko sitten esitetyssä L’Atalantessa oli taas kohtaus, kun aviomies juoksee pitkin hiekkarantaa etsiessään itseään ja morsiantaan. Truffaut juoksutti poikaa samalla tavalla. mutta siihen kuva loppuikin ja etsiminen jäi katsojalle, siis ratkaisu siitä, löysikö nuorukainen itsensä.

Näitä peruselokuvia näkee usein myös telkkarissa, usein ja usein, mutta eihän sitä tunnelmaa saavuta kuin oikeassa pimeydessä muiden seurassa. Vain kourallinen oli mukana ja jokaiselle kohta näyttää muotoutuvan oma paikkansa. Kokemus sekin. En tosin tiedä montako katsojaa on maanantain myöhäisnäytöksessä, mutta tänne iltapäivään mahtuisi kyllä lisää katsojia. Toivottavasti sarjaa pystytään myöhemminkin jatkamaan. Kyllä katsojia varmasti isossa kaupungissa on kunhan saavat selville näiden helmien esittämisen.

”Nolla käytöksessä”. Näin auktoriteetti aina sanoi ja jätti jälki-istuntoon, kun ”sääntöjä” rikottiin. Pätisihän tuo aikuisillekin, kun tänään pauhataan ja syytetään vääristä valoista (hiihtäjät ja valmentajat) ja velallisen epärehellisyyksistä (Nova  ja Nova Group).

Näihin pitää palata myöhemmin ja selittää se, että asianomistaja saa valehdella oikeudessa miten lystää (asianajaja xxxxxx xxxxxxx kunnianloukkausjutussa), mutta todistajan pitää puhua totta. Tietenkin väärän asiakirjan esittäminen on jokin rikos: asianajajan esittämä tekaistu kirje esitutkintaviranomaisille ja syyttäjälle, muuten tämän hiihtosyytteennostaja Jaatisen alaiselle kunnianloukkausoikeudenkäynnissä syyttäjälle nimeltään Sirpa Hautakangas.

Syytettä tästä tekaistun kirjeen esittämisestä ei nostettu, kun poliisi keskeytti esitutkinnan väittäen että kirjeestä ei mitään selvyyttä saataisi. Valtakunnansyyttäjäkään ei määrännyt uutta syyteharkintaa, vaikka Jaatinen nyt kuitenkin joutui vastaamaan ja selittelemään, miksi hän ei ollut muuttanut rikosnimikettä oikeaksi. Kyseessä ei siis ollut perätön lausuma viranomaismenettelyssä, vaan jokin muu viranomaiselle valehteleminen asianomistajana, joka kyllä sitten oikeudessa saa valehdella miten sattuu. Asianajaja xxxxxx xxxxxxx, xxxxxxxxxxxxxxxxx xxxxxx xxxxxxx Ky,  on tässä taitava, kun hän samasta asiasta kertoo käräjäoikeudessa yhden version ja sitten hovioikeudessa täysin vastakkaisen ja sitten korkeimman oikeuden vastauspyyntöön valehtelee ja sekoittaa asian niin, että siitä ei kukaan saa enää mitään selvää ja korkein oikeus katsoo parhaimmaksi olla ottamatta juttua käsittelyynsä. Nämä faktat löytyvät Nettisanomien kirjoituksista ja ne saa esiin googlaamalla.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Torstai 2010-10-28 klo 22:08.

Kaikki sai siis alkunsa ”Nollasta käytöksestä” johon löytyi kuvakin:

200px-Zero_de_conduite

http://www.viikkosanomat.fi – blogi

http://www.viikkosanomat.fi/viikkosanomat.html – lehti

http://www.nettisanomat.com – lehti

Tasan ei käy onnen lahjat. Kauppista tutkitaan, xxxxsta ei.

keskiviikko, lokakuu 21st, 2009

Kevan ex-toimitusjohtaja Markku Kauppinen paranteli hädissään joitakin kuitteja osoittaakseen, että Novagroupin edustajat eivät ole olleet hänen kestittävinään. Asiaa on nyt tutkittu ja se etenee syyteharkintaan jonkinlaisella väärennösnimikkeellä.

Toisenlainen juttu on se, kun xxxxxxxxxx xxxxx xxxxxxx Vantaalta esitti kunnianloukkausasiassa esitutkijoille kirjeen, joka ei ole oikeasti olemassa ja jota ei ole koskaan lähetetty. Kyseessä ei liene väärennös vaan jonkinlainen viranomaisten harhaanjohtaminen ja petos ainakin vastapuolta kohtaan. Asia on painettu villaisella, esitutkijalle asianajaja on väittänyt lähettäneensä sen. Tosin kirjeessä ei ollut allekirjoitusta, mutta useinkos tällaiset seikat jäävät huomaamatta. Varsinkin kun kirjettä ei enää käsitelty oikeudessa, koska kunnianloukkauksen syyttäjä Sirpa Hautakangas jätti sen oikeuteen tuomatta materiaaliksi. Tämä tekaistu kirje oli tehnyt tehtävänsä. Se oli ollut jonkunlaisena raskauttavana tekijänä Nettisanomuien päätoimittajaa kohtaan ja auttoi osaltaan syytteen nostamista.

Tasan ei käy onnen lahjat. Kuittien muuntelu on syyteharkinnassa, mutta olemattoman kirjeen haamu ei ole mitään konkreettista, eikä ansaitse syyteharkintaa kun kirjeessä komeilee xxxxxxxxxxxxxxxx xxxxx xxxxxxx Ky, joka antanee jonkunlaisen syytesuojan sitten tässä yhteiskunnassa.

Tänään myös Korkein oikeus peruutti tuomionsa Uoti-jutussa. Tässä tapauksessa oikeustieteen tohtori oli oikeassa ja KO vääräss’ä tulkitessaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuinta. Kari Uoti on vuosikausia tuonut esille EIT:n kannan, että itseään vastaan ei tarvitse todistaa missään jutussa. Konkurssipesän velkojen vahvistamatta jättämisestä ei voi tuomita vankeuteen, koska vahvistamista olisi käytetty toisessa jutussa häntä vastaan. Jotenkin näin. TV:n haastattelusta kertoessaan nyt olevansa vapaa kaikista oikeudenkäynneistä, hän yleisesti sanoi jotenkin näin: Yhteiskunnan ja oikeuslaitoksen pitäisi vanhoissa velkajutuissa olla jo hiukan enemmän velallista ymmärtävä eikä aina velkojia suosiva.

Korkeimmassa oikeudessa on valituslupapyyntö asiassa, jossa lapsen koulutusavustuksen johdosta ulosotto peri tämän avustuksen velalliselta takaisin suorittamalla tavallista suuremman ulosottoperinnän, vaikkei yksikään velallinen ollut tällaista vaatinut. Asia selvitettiin kirjallisin pyynnöin. Tästä huolimatta Jyväskylän käräjäoikeus ja Vaasan hovioikeus hyväksyivät ulosoton määräämän tavanomaista suuremman perinnän.

Nettisanomat ja sen päätoimittaja Pertti Manninen tuomittiin kunnianloukkausasiassa sakkoihin ja korvauksiin.

Pertti Manninen keskiviikkona 2009-10-21 klo 02:57.

2012-05-18: Sivustolta on poistettu Keski-Suomen käräjäoikeuden 24.1.2012 antaman kunnianloukkausta koskevan tuomion 12/230 R11/268 johdosta tuomiossa mainittujen henkilöiden asianomaistiedot rikoksentekoajalta 6.5.2007 – 18.1.2012. Tuomio luettavissa osoitteessa:http://www.n3.fi/tuomiot/keskisuomiko20120124/etusivu.htm